Naiset, joilla todettu ADHD. Kertokaa pliis miten ootte saanut helpotusta elämään?
Olen vasta menossa tutkimuksiin mutta olen ihan loppu elämään. Kaikki oireet viittavat siihen, että minulla on adhd. Lapsena olin jo erilainen esimerkisi sisaruksiin verrattuna ja erittäin tunneimpulssiivinen hyvässä ja pahassa. Olin aina suuna päänä joka puolelle. Ongelmat alkoivat sitten koulussa oman pääni sisällä (muistan uupuneeni jo lapsena) mutta niihin ei kiinnitetty huomiota koska olin mukautuvainen, hiljainen tyttö. Kuitenkin tarkkaavaisuuden ja hajamielisyyden kanssa on ollut aina ongelmia. Oirelista olisi todella pitkä enkä jaksa sen kummemmin selittää. Ongelma on se, että aikusuudessa olen yksin, vetäytynyt erakko ja uupunut useita kertoja enkä pärjää enää edes työelämässä koska uupumiset vain toistuvat herkemmin. Muutenkin alan olemaan niin loppu elämään itseni kanssa kun en saa mitään aikaiseksi vaikka haluaisin niin paljon tehdä erilaisia asioita. Olen nykyään raitis koska kaikki addiktiot menevät minulla todella pitkälle mutta olen kieltämättä miettinyt pitäisikö aloittaa uudelleen koska se ainakin helpottaisi pääni kanssa elämistä tietyltä osin. Toisaalta ne aiheuttaa sitten mielenterveysongelmia kemiallisella tasolla aivoissa, joten ei sekään ole mikään ratkaisu ja sitä menisi taas ojasta allikkoon. Mikä sinua auttaa arjessasi?
Kommentit (11)
No ei diagnoosi oikeastaan mitään muuttanut. Lääkitystä kokeilin, mutta sivuvaikutusten vuoksi lopetin. Kadutti kaikki se vaivannäkö jostain koulutodistusten tilailusta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
No ei diagnoosi oikeastaan mitään muuttanut. Lääkitystä kokeilin, mutta sivuvaikutusten vuoksi lopetin. Kadutti kaikki se vaivannäkö jostain koulutodistusten tilailusta lähtien.
No minua helpottaisi melkein jo se diagnoosin saaminen. Tietenkin kokeilisin myös lääkitystä, etenkin jos haluan työelämässä pärjätä vielä. Kyllä tässä jokin ratkaisu täytyy olla, joku joka kantaa elämää eteenpäin eikä vain valu hukkaan. Ap
Minua on auttanut ADHD music. Näitä löytyy opiskeluun, rentoutumiseen ja nukkumiseen. Musiikki ikäänkuin hieroo aivoja. Huomaan keskittyväni paremmin siihen, mitä teen.
En käytä päihteitä. En tosin tiedä, onko siitä apua vai haittaa. Ymmärrän hyvin, että jotkut haluaa nollata aivonsa, kun maailnakin on mitä on.
Mutta köyn läpi vuoden suoraan laiturilta uimassa. Ainakin hetkeksi möly päässä loppuu. Vesi on nyt 10C.
Vierailija kirjoitti:
Minua on auttanut ADHD music. Näitä löytyy opiskeluun, rentoutumiseen ja nukkumiseen. Musiikki ikäänkuin hieroo aivoja. Huomaan keskittyväni paremmin siihen, mitä teen.
Myös autisteille löytyy rauhoittavaa musiikkia YouTubesta meltdowniin yms.
Vierailija kirjoitti:
Minua on auttanut ADHD music. Näitä löytyy opiskeluun, rentoutumiseen ja nukkumiseen. Musiikki ikäänkuin hieroo aivoja. Huomaan keskittyväni paremmin siihen, mitä teen.
Kiitos tällaisesta en olekaan ollut tietoinen! Ihanaa, etenkin iltaisin että saa mahdollisesti nukahdettua nopeammin. Olen kuunnellut äänikirjoja ja sekin auttaa nukahtamiseen muutenhan niihin en jaksa pitkää aikaa keskittyäkään. Tämä musiikki vois olla kyllä tosi hyvä kans. Ap
Mulla ei ole diagnoosia. Tutkimuksia tarjottiin, mutta päätin sitten olla menemättä, koska lääkitystä en halua. Mulla on auttanut se, kun vaihdoin istumatyöstä sellaiseen, jossa ollaan koko ajan liikkeessä ja jossa ruumis aidosti väsyy. En ole perusluonteeltani mitenkään liikunnallisesti aktiivinen, joten tuo auttaa, että liike on osa työtä. Ei se ole tietenkään vienyt kaikkia ongelmia pois, mutta selkeästi parantaa elämänlaatua.
Älä ainakaan psykedeelejä käytä lääkkeiden korvikkeena saati lisäksi. Tiedän liian monta jatkuvaan psykoosiin joutunutta adhd naista (ja miestä), jotka käyttää. Pilvi auttaa jollain vähän tasapainottamaan sitä holtitonta menoa, mutta ei noi psykedeelit ja muut ole sitä varten.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole diagnoosia. Tutkimuksia tarjottiin, mutta päätin sitten olla menemättä, koska lääkitystä en halua. Mulla on auttanut se, kun vaihdoin istumatyöstä sellaiseen, jossa ollaan koko ajan liikkeessä ja jossa ruumis aidosti väsyy. En ole perusluonteeltani mitenkään liikunnallisesti aktiivinen, joten tuo auttaa, että liike on osa työtä. Ei se ole tietenkään vienyt kaikkia ongelmia pois, mutta selkeästi parantaa elämänlaatua.
Olen ollut nimenomaan töissä jotka ovat fyysisiä, mikään muu ei minulta onnistuisikaan koska olen niin hajamielinen enkä jaksa keskittyä mihinkään toimistohommiin kovinkaan pitkään. Se työn fyysisyys on se paras puoli kyllä. Itse olen silti työelämässä uupunut koska jotenkin minulla vaan aivot menee niin ylivirittyneiksi pitkäksi aikaa, että se johtaa aivan totaaliseen väsymykseen. Käy ihan oikeasti niin, että aivot "palaa loppuun". Olen vasta alkanut ymmärtämään tämän kuvion kun se on toistunut niin monta kertaa. Siksi olisin erittäin halukas kokeilemaan lääkitystä jos se auttaisi minua pärjäämään tässä yhteiskunnassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole diagnoosia. Tutkimuksia tarjottiin, mutta päätin sitten olla menemättä, koska lääkitystä en halua. Mulla on auttanut se, kun vaihdoin istumatyöstä sellaiseen, jossa ollaan koko ajan liikkeessä ja jossa ruumis aidosti väsyy. En ole perusluonteeltani mitenkään liikunnallisesti aktiivinen, joten tuo auttaa, että liike on osa työtä. Ei se ole tietenkään vienyt kaikkia ongelmia pois, mutta selkeästi parantaa elämänlaatua.
Olen ollut nimenomaan töissä jotka ovat fyysisiä, mikään muu ei minulta onnistuisikaan koska olen niin hajamielinen enkä jaksa keskittyä mihinkään toimistohommiin kovinkaan pitkään. Se työn fyysisyys on se paras puoli kyllä. Itse olen silti työelämässä uupunut koska jotenkin minulla vaan aivot menee niin ylivirittyneiksi pitkäksi aikaa, että se johtaa aivan totaaliseen väsymykseen. Käy ihan oikeasti niin, että aivot "palaa loppuun". Olen vasta alkanut ymmärtämään tämän kuvion kun se on toistunut niin monta kertaa. Siksi olisin erittäin halukas kokeilemaan lääkitystä jos se auttaisi minua pärjäämään tässä yhteiskunnassa. Ap
Joo, kannattaa kokeilla, en sitä sano. Omalla kohdallani vain en halua.
Niin ja siis kun olen kiinnostunut jostain ja alan tekemään, niin voin tehdä todellakin älyttömän pitkään sitä asiaa. Hyvin keskittyneenä ja rakastan sitä tilaa. Töissä voin olla hyvinkin tuottelias, luova ja tekevä mutta samaan aikaan aivojen kapasiteetti palaa ihan täysillä koska ajattelen niin monia asioita ja se väistämättä johtaa uupumiseen kerta toisensa jälkeen. Aivoni yksinkertaisesti sulavat jossain kohtaa ja uuvun. Olen aina uupunut mutta tätä on hoidettu masennuksena. Kyse ei ole laiskuudesta koska olen tosi tekevä jos vaan saan itseni tekemään mutta sitten on hankaluuksia sen kanssa, että en kertakaikkiaan saakaan tehtyä. Koko homma lopahtaa täysin. Myös harrastuksien tai minkä asian suhteen vaan, koko homma vain lopahtaa. On kaikenlaisia ongelmia, itseinhoa, pettymystä, häpeää ja harmitusta, että minuun ei voida luottaa enkä voi itsekään. Tämä ei oikeasti ole mitenkään kivaa. Unohtelen paljon asioita ja muutenkin tuntuu, että en vain saavuta elämässäni yhtään mitään. Melkein sama se vaikka kuolisin, tuntuu usein siltä. Ap