Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Valehtelen työhaastattelussa sairastaneeni syövän
16.07.2014 |
Olen 25-vuotias, olen ollut koko nuoruuteni mielenterveyshoidossa kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia.
En ole koskaan ollut palkkatyössä ja mietinkin että miten tulevaisuudessa selitän tyhjän CV:n työhaastattelussa. En usko että mielenterveysongelmaisia ymmärretään, joten saisiko kukaan koskaan tietää jos valehtelisin sairastaneeni jotain "oikeaa" sairautta? Sillä tavoin minua pidettäisiin rohkeana selviytyjänä eikä sekopäisenä luuserina niinkuin nyt.
Kysykää jos tulee jotain mieleen.
Kommentit (99)
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:12"]
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!
[/quote]
Niin mutta millä sen kokemuksen sitten feikkaisi? Opettelenko thain alkeet?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En valehtelisi syövästä. Et tiedä sairastamisesta riittävästi, jos joku kysyy aiheesta tarkemmin.
t. Syöpäpotilas
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:24"]
En valehtelisi syövästä. Et tiedä sairastamisesta riittävästi, jos joku kysyy aiheesta tarkemmin.
t. Syöpäpotilas
[/quote]
Jos joku kysyy, vastaan etten mielelläni puhu asiasta. Tuskin kukaan siitä alkaa vänkäämään.
AP
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:12"]
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!
[/quote]
Olen samaa mieltä, jos kyse on niinkin pienestä mt-ongelmasta kuin bipo. Jos olisi joku pahempi sairaus, niin sitten pitäisi harkita, josko joku reppureissaajahunsvotti, jota todennäköisesti työnteko ei vähempää voisi kiinnostaa, olisi kuitenkin parempi vaihtoehto.
Joo ei kannata tuollaista valehdella! Itse olen sairastanut oikeasti syövän ja PALJON mieluummin voisin "ottaa" jonkun mielialahäiriön! Nää asiat ei todellakaan ole mitään leikin asioita!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Häpeä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:27"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:24"]
En valehtelisi syövästä. Et tiedä sairastamisesta riittävästi, jos joku kysyy aiheesta tarkemmin.
t. Syöpäpotilas
[/quote]
Jos joku kysyy, vastaan etten mielelläni puhu asiasta. Tuskin kukaan siitä alkaa vänkäämään.
AP
[/quote]
Se kysyjä (jos on itse potilas) voisi pitää sua hieman outona, koska yleensä on varmaan helpottavaa löytää kohtalotoveri. Mutta ihan miten vaan, ei se kaikkia haittaa, minä pidetään kunhan on se työ! Eikä sitä reppureissausta sun ole pakko itsellesi ottaa jos se oli huono idea, mutta jos nyt joku muukin samassa tilanteessa oleva lukee joskus tätä ketjua niin turha haukkua ajatusta - mun mielestä.
Totta kai sun kannattaa miettiä siihen joku "omaan suuhusi" sopiva "tilke". Jos saisit lapsia ennen kuin saat työn niin kaikki ymmärtää, ettei jaksa esim. kokoaikaista työtä (jos löydät ammatin, jossa sen tekeminen on helppoa ja haluat tehdä). Itse olen käyttänyt lapsia lyhyen työpäivän teon syynä vaikka oikea syy on että tarvitsen vähän enemmän hengähdystaukoa kuin muut :)
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:12"]
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!
[/quote]
Olen samaa mieltä, jos kyse on niinkin pienestä mt-ongelmasta kuin bipo. Jos olisi joku pahempi sairaus, niin sitten pitäisi harkita, josko joku reppureissaajahunsvotti, jota todennäköisesti työnteko ei vähempää voisi kiinnostaa, olisi kuitenkin parempi vaihtoehto.
[/quote]
Ai, mä ottaisin sen reppureissaajan :D Jos muuten samalla viivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oot jokatapauksessa valmis valehtelemaan niin valehtele samantien sulle edullisesti. Niin harva on jotain reppureissua toteuttanut (jos sulla on vähän pelisilmää huomaat kyllä haastattelijasta minkä tyyppinen ihminen on) että siitä jäisi kiinni. Itsevarmuutta siihen valehteluun jos sille tielle lähdet! ;)
Ajatelkaa kuinka yleisiä mt-ongelmat ovat opiskelijoilla. Et todellakaan ole ainoa joka valehtelee asioistaan. Et ainoa edes työpaikallasi. Et ainoa edes työnhakijoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en uskaltais valehdella mistään syövästä, karma kuitenkin kostais ja sairastuisin sitten kohta siihen oikeasti.
Opiskeluissa tulee harjoitteluita. Lisäksi voit päästä työkkärin kautta harjoitteluun yms. Nyt vaan alat täyttämään sitä cv:täsi luottamustoimilla esim. opinahjossa, organisaatioissa, tekemään mitä tahansa hanttihommaa, tekemään kv. työvaihtoja eri organisaatioiden kautta yms. Eli hommiin vaan :) Jostain se alkaa. Älä vielä luovuta. Tai sitten valitset alan, jolla on huutava työvoimapula, niin aina pääsee hommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöpäsairaan vaimona en tykkää asialla pelleilystä tai pilailusta. Syöpä on vakava asia. Musta on todella pöyristyttävää ajatellakaan että joku valehtelisi sairastaneensa sitä.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:12"]
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!
[/quote]
Olen samaa mieltä, jos kyse on niinkin pienestä mt-ongelmasta kuin bipo. Jos olisi joku pahempi sairaus, niin sitten pitäisi harkita, josko joku reppureissaajahunsvotti, jota todennäköisesti työnteko ei vähempää voisi kiinnostaa, olisi kuitenkin parempi vaihtoehto.
[/quote]
Ai, mä ottaisin sen reppureissaajan :D Jos muuten samalla viivalla.
[/quote]
Mun mielestä on pahempi ongelma, jos täysin työkykyinen on vapaaehtoisesti valinnut lomailun kuin jos on ollut joku hyvä syy, miksei ole kyennyt töihin. Kertoo paljon henkilön asenteista.
Lisäksi tunnen erään bipoa sairastavan ja tiedän, ettei oikeilla lääkkeillä hänen sairaus käytännössä vaikuta hänen työkykyynsä ollenkaan negatiivisesti.
46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huhhaviis. aloittajalle löytyy satavarmasti esim. siivous- tai pakkaustyötä jos asenne työntekoon on muuten kohdillaan! työkokeilu voisi olla sinulle hyvä juttu, sehän voisi olla myös esim. jossain järjestössä tai vaikka kontissa.
Tsemppiä!!!
(terkuin vastaavien ajatuksien kanssa kipuillut, jonka ikä alkaa jo kolmosella mutta työkokemusta on lähes nolla vaikka tutkintokin löytyy...)
Olen itse pyöritellyt samaa tekosyytä mielessäni, kun olin ap:n tyyppisessä tilanteessa pitkän masennushistorian takia. Ei työnantajalle voi vihjatakaan mielenterveysongelmasta nykyisessä taloustilanteessa. Tietysti hyvällä tuurilla saattaisi osua kohdalle sellainen työnantaja, jolla ei ole ennakkoluuloja, mutta sellaiset ovat kuitenkin yksittäistapauksia.
Jos ap et ole vielä koulutuksessa, niin hakeudu työkkärin kautta työkokeiluun. Jos olet sairauslomalla, niin voit päästä työkokeiluun myös vakuutusyhtiön kautta. Näiden asioiden selvittelyyn pitäisi hoitopaikassasi olla sosiaalityöntekijä. Jos taas olet työttömän statuksella, niin ota yhteyttä työkkäriin, yritä saada tehtyä ajanvaraus ja kerro haluavasi työkokeiluun. Työkokeilu on palkatonta, mutta saat korotetun työttömyyskorvauksen, ja jos sinulla ei ole aiempaa työkokemusta, niin se on hyvä paikka aloittaa. Työkkärin kanssa voit myös keskustella siitä, että millä aloilla on työvoiman tarvetta ja millä liikaa työnhakijoita jo nyt. Voit sitten miettiä niistä työvoiman tarve-aloista sen mieluisimmalta kuulostavan.
Myös työkokeilun jälkeen voi hakea opiskelemaan. Opiskeluihin kuuluu nykyään aina palkatonta harjoittelua, siitäkin saat pari riviä cv:hen lisää.
Ja jos olit ap, joka mainitsit aiempana että istut tietokoneen ääressä koko ajan, niin opettele tekemään yksinkertaisia nettisivuja. Se on ihan järkevä harrastus, jonka voit laittaa cv:hen ja työpaikoilla siitä on yleensä hyötyä, vaikka taitosi eivät ammattimaiseen sivuntekoon riittäisikään.
Cv:n aukolle ei tietenkään kokonaisuudessaan voi mitään. Mutta parin viime vuoden aktiivisuus opiskelu- ja harjoittelurintamalla auttaa. (Ja saatat löytää siinä sivussa sellaisia kontakteja, jotka ottavat sinuun yhteyttä, jos työntekijää kaipaavat.) Mutta syöpä tekosyynä ei ehkä kuitenkaan ole se, mihin kannattaa vedota. Syöpäänkin liittyy työnantajien silmissä jonkin verran stigmaa ja pelko siitä, että se voisi uusiutua. Ihan rehellinen "en löytänyt peruskoulun/lukion jälkeen sitä omaa opiskelualaa, ja vasta nyt olen työnteon ja opiskelujen myötä innostunut juuri tästä alasta" voisi olla parempi. Siihen voisi yhdistää vaikka työn aiempana mainitun matkustelu-tekosyyn. Käännä asia siten, että sinulla oli vaikeuksia löytää oma paikkasi, mutta että nyt olet ottanut itseäsi niskasta kiinni ja haluat ottaa menetetyn ajan takaisin.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 00:05"]
Olen itse pyöritellyt samaa tekosyytä mielessäni, kun olin ap:n tyyppisessä tilanteessa pitkän masennushistorian takia. Ei työnantajalle voi vihjatakaan mielenterveysongelmasta nykyisessä taloustilanteessa. Tietysti hyvällä tuurilla saattaisi osua kohdalle sellainen työnantaja, jolla ei ole ennakkoluuloja, mutta sellaiset ovat kuitenkin yksittäistapauksia.
Jos ap et ole vielä koulutuksessa, niin hakeudu työkkärin kautta työkokeiluun. Jos olet sairauslomalla, niin voit päästä työkokeiluun myös vakuutusyhtiön kautta. Näiden asioiden selvittelyyn pitäisi hoitopaikassasi olla sosiaalityöntekijä. Jos taas olet työttömän statuksella, niin ota yhteyttä työkkäriin, yritä saada tehtyä ajanvaraus ja kerro haluavasi työkokeiluun. Työkokeilu on palkatonta, mutta saat korotetun työttömyyskorvauksen, ja jos sinulla ei ole aiempaa työkokemusta, niin se on hyvä paikka aloittaa. Työkkärin kanssa voit myös keskustella siitä, että millä aloilla on työvoiman tarvetta ja millä liikaa työnhakijoita jo nyt. Voit sitten miettiä niistä työvoiman tarve-aloista sen mieluisimmalta kuulostavan.
Myös työkokeilun jälkeen voi hakea opiskelemaan. Opiskeluihin kuuluu nykyään aina palkatonta harjoittelua, siitäkin saat pari riviä cv:hen lisää.
Ja jos olit ap, joka mainitsit aiempana että istut tietokoneen ääressä koko ajan, niin opettele tekemään yksinkertaisia nettisivuja. Se on ihan järkevä harrastus, jonka voit laittaa cv:hen ja työpaikoilla siitä on yleensä hyötyä, vaikka taitosi eivät ammattimaiseen sivuntekoon riittäisikään.
Cv:n aukolle ei tietenkään kokonaisuudessaan voi mitään. Mutta parin viime vuoden aktiivisuus opiskelu- ja harjoittelurintamalla auttaa. (Ja saatat löytää siinä sivussa sellaisia kontakteja, jotka ottavat sinuun yhteyttä, jos työntekijää kaipaavat.) Mutta syöpä tekosyynä ei ehkä kuitenkaan ole se, mihin kannattaa vedota. Syöpäänkin liittyy työnantajien silmissä jonkin verran stigmaa ja pelko siitä, että se voisi uusiutua. Ihan rehellinen "en löytänyt peruskoulun/lukion jälkeen sitä omaa opiskelualaa, ja vasta nyt olen työnteon ja opiskelujen myötä innostunut juuri tästä alasta" voisi olla parempi. Siihen voisi yhdistää vaikka työn aiempana mainitun matkustelu-tekosyyn. Käännä asia siten, että sinulla oli vaikeuksia löytää oma paikkasi, mutta että nyt olet ottanut itseäsi niskasta kiinni ja haluat ottaa menetetyn ajan takaisin.
[/quote]
Olipa hyvä vastaus. Kiitos paljon. Voisin tosiaan opetella tekemään nettisivuja ja muokkaamaan kuvia, olin aiemmin hyvä noissa mutta aika on tainnut ajaa taitojeni ohi. Varaan huomenna ajan työkkäriin, jos nyt ajan kanssa saisi oikeasti hyvän suunnitelman elämälleen. Tuntuu ettei kukaan oikeasti ymmärrä mt-ongelmia ja sitä ettei sinne siivoamaankaan tuosta vaan mennä, ja että ns. paskaduuneissa masentuu tervekin. Pitää nyt miettiä vaan mikä se oma ala olisi. Jokin rauhallinen toimistotyö voisi olla mukava. En vaadi paljon palkkaa, en vastuuta enkä jännittäviä työtehtäviä. Jos vaan olisi mukava työilmapiiri ja tehtäviä jotka eivät aja burnoutiin.
AP
Jos on työhaastattelussa ja kertoo syövästä (olemattomasta) ja aihe on haastattelijalle omakohtainen itsen tai perheenjäsenen kautta, voit olla takuuvarma, että puhe kääntyy hetkeksi syöpään ja sen hoitoihin ja seurantaan jne. Ja jos siinä alkaa kiemurrella, ettei halua puhua, voi olla varma, että pidetään outona persoonallisuutena, joka ei istu yrityskulttuuriin. Lisäksi monessa syövässä on uusiutumisriski sekä vuosien seurannat jne.
Oma läheiseni kuoli pari viikkoa sitten syöpään. En noin vakavalla aiheella pelleilisi. Enkä kyllä haluaisi perustaa työuraani muutenkaan valheelle, koska sitten kun se tulee ilmi, luottamus on mennyttä ehkä lopullisesti.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:12"]
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!
[/quote]
Olen samaa mieltä, jos kyse on niinkin pienestä mt-ongelmasta kuin bipo. Jos olisi joku pahempi sairaus, niin sitten pitäisi harkita, josko joku reppureissaajahunsvotti, jota todennäköisesti työnteko ei vähempää voisi kiinnostaa, olisi kuitenkin parempi vaihtoehto.
[/quote]
Ai, mä ottaisin sen reppureissaajan :D Jos muuten samalla viivalla.
[/quote]
Mun mielestä on pahempi ongelma, jos täysin työkykyinen on vapaaehtoisesti valinnut lomailun kuin jos on ollut joku hyvä syy, miksei ole kyennyt töihin. Kertoo paljon henkilön asenteista.
Lisäksi tunnen erään bipoa sairastavan ja tiedän, ettei oikeilla lääkkeillä hänen sairaus käytännössä vaikuta hänen työkykyynsä ollenkaan negatiivisesti.
46
[/quote]
Kaikkien mielestä vuosien mt-sairastelu ei ole ehkä se hyvä syy. :( Kaikki ei tunne bipoa, vaan ovat ennakkoluuloisia. Ja ainoa ihminen, jonka tiedän reissanneen 7 kk Aasiassa oli oikein fiksu, reipas ja aikaansaava ihminen, ei mikään "rastapää" (ja vaikka olis ollut rastatkin niin sekään ei kerro työhaluista.) Eli ei voi oikein sokkona sanoa, kumpi syy on hyvä mainita.
Voisit kysyä työkkäristä,pääsisitkö aluksi työkokeiluun. :) Ole vaan rehellinen alusta asti. Psyykkinen sairaus on ihan yhtä sairaus kuin fyysinenkin,joka on hoidettavissa ja hallittavissa oikeilla lääkkeillä. Sun ihmisarvo ei laske mihinkään sairautesi takia! Tsemppiä! :)
Alue: Aihe vapaa
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!