Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Valehtelen työhaastattelussa sairastaneeni syövän
16.07.2014 |
Olen 25-vuotias, olen ollut koko nuoruuteni mielenterveyshoidossa kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia.
En ole koskaan ollut palkkatyössä ja mietinkin että miten tulevaisuudessa selitän tyhjän CV:n työhaastattelussa. En usko että mielenterveysongelmaisia ymmärretään, joten saisiko kukaan koskaan tietää jos valehtelisin sairastaneeni jotain "oikeaa" sairautta? Sillä tavoin minua pidettäisiin rohkeana selviytyjänä eikä sekopäisenä luuserina niinkuin nyt.
Kysykää jos tulee jotain mieleen.
Kommentit (99)
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 00:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 00:44"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:12"]
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!
[/quote]
Olen samaa mieltä, jos kyse on niinkin pienestä mt-ongelmasta kuin bipo. Jos olisi joku pahempi sairaus, niin sitten pitäisi harkita, josko joku reppureissaajahunsvotti, jota todennäköisesti työnteko ei vähempää voisi kiinnostaa, olisi kuitenkin parempi vaihtoehto.
[/quote]
Ai, mä ottaisin sen reppureissaajan :D Jos muuten samalla viivalla.
[/quote]
Mun mielestä on pahempi ongelma, jos täysin työkykyinen on vapaaehtoisesti valinnut lomailun kuin jos on ollut joku hyvä syy, miksei ole kyennyt töihin. Kertoo paljon henkilön asenteista.
Lisäksi tunnen erään bipoa sairastavan ja tiedän, ettei oikeilla lääkkeillä hänen sairaus käytännössä vaikuta hänen työkykyynsä ollenkaan negatiivisesti.
46
[/quote]
Kaikkien mielestä vuosien mt-sairastelu ei ole ehkä se hyvä syy. :( Kaikki ei tunne bipoa, vaan ovat ennakkoluuloisia. Ja ainoa ihminen, jonka tiedän reissanneen 7 kk Aasiassa oli oikein fiksu, reipas ja aikaansaava ihminen, ei mikään "rastapää" (ja vaikka olis ollut rastatkin niin sekään ei kerro työhaluista.) Eli ei voi oikein sokkona sanoa, kumpi syy on hyvä mainita.
[/quote]
7kk on hieman eri asia kuin 7 vuotta.
[/quote]
No sillä matkustelulla voisi selittää halutessaan tietenkin OSAN ajasta, ei kokonaan, ei kukaan ole sitä sanonutkaan. Että miten saa selitettyä 7 vuotta, palapeliähän se vaatii, että jonkin aikaa sitä ja jonkin aikaa tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en saanut töitä valmistumisen jälkeen. Hakeuduin hätäpäissäni sellaiseen työvoimakoulutukseen, johon kuului jakso työpaikalla. Kun sitten sain pään auki ja cv:een laitettua tän työn, sain kutsun haastatteluun ja työpaikankin tosi nopeasti.
Ihan luuseriksi itseni tunsin kun työvoiman kautta kurssille menin, mutta se oli se ratkaiseva asia oikeisiin töihin pääsyn kannalta.
Tsemppiä ap:lle!
Pelkän otsikon perusteella tulee mieleen Aisopoksen tarina Poika joka huusi sutta. Valhe kostautuu.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:36"]
Ei se syöpä paranna työnsaanti mahdollisuuksiasi, vaan mahdollisesti heikentää niitä. Työnantajalle syöpä voi olla todella iso rasite, kun siitä seuraa mielialahäiriöitä, passiivisuutta työaikana ja hoitojaksoja, joista alle kahden viikon jaksoissa työnantaja ei saa mitään kelalta.
[/quote]
Puhumattakaan siitä, miten usein syöpä uusii, ja se onkin jo hankalampi asia. Harva työnantaja ottaisi riskin.
Voit hyvin sanoa että olet toipunut vakavasta sairaudesta. Ei työnantajalla ole oikeutta kysyä, mikä sairaus se oli. Voit sanoa, ettet mielelläsi palaa siihen asiaan, jos vaikka kysyisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:28"]
Ei kannata valehdella. Ei bipossa ole mitään hävettävää.
[/quote]
En usko että mielenterveysongelmaton ajattelee näin. Pikemminkin pitäisi minua epäluotettavana työntekijänä joka saattaa seota koska tahansa ja on aina sairaslomalla.
AP
[/quote] Etkö sitten olisi sellainen..?
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 06:45"]
Mä en saanut töitä valmistumisen jälkeen. Hakeuduin hätäpäissäni sellaiseen työvoimakoulutukseen, johon kuului jakso työpaikalla. Kun sitten sain pään auki ja cv:een laitettua tän työn, sain kutsun haastatteluun ja työpaikankin tosi nopeasti.
[/quote]
En minäkään usko, että ketään kiinnostaa 2009 tekemiset, jos on 2015 alkuvuoden ollut jonkinlaisessa harjoittelussa, ja sitten hakee töitä tuoreella tutkinnolla ja tuolla hyvin menneellä palkattomalla työkokeilulla. Vai luuletteko tosiaan että vuosien takainen kesän hanttihomma on huomattava sulka hattuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos karun taloudellisesti ajatellaan, työnantajan kannalta niin mt-kuntoutuja kuin syövästä vasta selvinnyt on iso riski. Rekrytointi on panostus ja jos työntekijä on kohta pitkillä sairauslomilla, pitää etsiä sijaisia ja ehkä uusi työntekijä. Jos vain kohtuullisia vahtoehtoja on, moni palkkaa vaikka vähän huonomman, mutta pienempiriskisen.
Rekry on tietysti aina riskipeliä. Ja joskus isonkin riskin ottaminen kannattaa. Plus aina se, mita työnantaja ajattelee riskinä ei ole sitä, en ainakaan minä edes osaisi arvioida, miten todennäköisesti hyvässä vaiheessa oleva bp repsahtaa niin, että se vaikuttaa työhön.
mutta kaikki eivät laskelmoi ja toivottavasti ap ja muut kohtaavat juuri näitä, jotka haluavat hyvän ja pätevän tyypin ennemmin kuin varman suorittajan.
Olisiko lähisukulaisella joku firma, jossa olisit voinut autella? Entäs jos hoidit mummuasi? Voit sanoa, että ensin olit pitkään työtön ja viimeiset pari vuotta hoidit mummua, vaaria tmv.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöpäkin on siitä huono että se voi uusia.
Jospa valehtelet hieman työhistoriaa. Sanot olleesi vaikka parissa ravintolassa satunnaisesti töissä, etkä saanut työtodistusta koska olit pimeästi töissä ja riitaannuit tästä syystä työnantajan kanssa.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 08:47"]
Syöpäkin on siitä huono että se voi uusia.
Jospa valehtelet hieman työhistoriaa. Sanot olleesi vaikka parissa ravintolassa satunnaisesti töissä, etkä saanut työtodistusta koska olit pimeästi töissä ja riitaannuit tästä syystä työnantajan kanssa.
[/quote]
Pimeitä töitä tehnyt ja riitaantunut työnantajan kanssa? Kaksi syytä olla palkkaamatta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan itse juuri parhaillaan syöpähoitoja ja olen päättänyt että jos joskus vaihdan työpaikkaa niin en tule asiasta mainitsemaan mitään. Työnantaja voi päätellä että syövällä on taipumus uusiutua ja niinhän se on. Palkkaa mieluummin jonkun jolla riski sairastua on pienempi.
Vaihtoehtoja jotka ei oo yhtä ...öö.. törkeitä kun syöpä:
-Olet kierrellyt maailmaa, vapaaehtoistöitä yms. Sait perintöä ja näiden turvin kiertelit
- Sanot vaan että olet ollut sairaana, et vaan kerro miten.
- Olet rehellinen
- Sukulaisen omaishoitaja tms
- nyt loppu ideat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työnantaja kysyy suoraan cv:n aukoista ja syyt ovat terveydellisiä, on täysin ok sanoa syyn olleen vakava fyysinen sairaus, vaikka olisitkin bipolär. Sairaus nimittäin on aivoissasi, eli fyysinen sairaus.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 12:49"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:29"]
Miksi et vain sano, että olet joutunut olemaan vakavan sairauden vuoksi sairaslomalla, mutta sairaus nyt parantunut. En lähtisi valehtelemaan, vielä kamalampaa jos sitten paljastuu että valehtelee.
[/quote]
Tämä on hyvä vinkki.
On tosi kamalaa, miten yhteiskunta edelleen liittää mielisairauksiin todella pahan stigman, siinä mielessä ymmärrän ideasi valehtelusta oikein hyvin. Mutta oikeasti, se ei kannata. Kiinni jäädessä menee maineesi kokonaan ja kiinni jääminen tapahtuu kuitenkin jossain vaiheessa, esim. juuri työhöntulotarkastuksen yhteydessä.
Suosittelen siis, että kerrot sairastaneesi vakavan sairauden ja jätät asian siihen.
[/quote]
työtulotarkastuksessa lääkäri vain ilmoittaa näkemyksensä, onko henkilö työhön kykenevä vai ei. Yleensä on, vaikka kuinka olisi bipo. Asia erikseen jos hakee esim. lennonjohtajaksi tai kirurgiksi.
Ei sinua ap kutsuta ikinä edes haastatteluun. Turha murehtia työhaastatteluita.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 17:48"]
Reppureissauksen voi aina selittää vaikkapa perinnöllä ja sitähän ei - luulisin - tarvitse työhaastattelussa vielä selittää miten siihen oli varaa. Minulla ainakin on varakas isoäiti, jonka kustantamana olen ollut hänen aloitteestaan mm. opiskelemassa kieliä ulkomailla, enkä pidä sitä mitenkään ihmeellisena asiana.
[/quote]
Useiden vuosien reppureissaaminen on tosi huono. Vaikuttaa laiskalta ja hedonistiselta. Lisäksi voi joutua vastaamaan, missä oleskeli, mitä teki jne. On tosi vaikea vastata, jos ei ole oikeasti käynyt maassa.
Rekrytoijana voin sanoa, että aika fakiiri saisi olla, jotta ottaisin ei-koskaan-töissä olleen kolmekymppisen mihinkään paikkaan ilman helvetin hyvää selitystä. Valehtelu vaatii pokkaa ja mun kokemuksen mukaan mt-ongelmat usein näkyvät päällepäin. Tarkoitan tällä näkymisellä sitä, jos niihin liittyy pitkiä poissaoloja työelämästä. Itse kyllä harkitsisin valehtelua vakavasta sairaudesta. Työnantaja ei saa kysyä tarkennuksia ja jos kysyy on kuitenkin ihan ymmärrettävää sanoa, että paranemisprosessi on ollut niin rankka, ettei halua puhua asiasta. Tähän päälle asiallinen katse haastattelijan silmiin ja hetken hiljaisuus. Moni sössii haastattelussa kun ei malta hillitä itseään vaan alkaa hermostuneesti selitellä kaikenlaista. Toki jos on ollut kauan kotona on varmaan vaikea käyttäytyä "normaalisti" vaan tilanne itsessään saa hermostumaan.
Ymmärrän sinua. t: pian 25 täyttävä, bipo itsekin
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 00:44"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:31"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:12"]
Jos mulla olis kaks hakijaa, toinen reppureissannut muutaman vuoden ympäri maailmaa ja toinen sairastanut kolmasosan elämäänsä mt-puolella, ei paljon tarvitsisi miettiä kumman ottaisi!
[/quote]
Olen samaa mieltä, jos kyse on niinkin pienestä mt-ongelmasta kuin bipo. Jos olisi joku pahempi sairaus, niin sitten pitäisi harkita, josko joku reppureissaajahunsvotti, jota todennäköisesti työnteko ei vähempää voisi kiinnostaa, olisi kuitenkin parempi vaihtoehto.
[/quote]
Ai, mä ottaisin sen reppureissaajan :D Jos muuten samalla viivalla.
[/quote]
Mun mielestä on pahempi ongelma, jos täysin työkykyinen on vapaaehtoisesti valinnut lomailun kuin jos on ollut joku hyvä syy, miksei ole kyennyt töihin. Kertoo paljon henkilön asenteista.
Lisäksi tunnen erään bipoa sairastavan ja tiedän, ettei oikeilla lääkkeillä hänen sairaus käytännössä vaikuta hänen työkykyynsä ollenkaan negatiivisesti.
46
[/quote]
Kaikkien mielestä vuosien mt-sairastelu ei ole ehkä se hyvä syy. :( Kaikki ei tunne bipoa, vaan ovat ennakkoluuloisia. Ja ainoa ihminen, jonka tiedän reissanneen 7 kk Aasiassa oli oikein fiksu, reipas ja aikaansaava ihminen, ei mikään "rastapää" (ja vaikka olis ollut rastatkin niin sekään ei kerro työhaluista.) Eli ei voi oikein sokkona sanoa, kumpi syy on hyvä mainita.
[/quote]
7kk on hieman eri asia kuin 7 vuotta.