Vaietut syyt ilmastonmuutoksen taustalla: digitalisaatio ja kertakäyttökulttuuri
Tänään on saanut lukea uutisotsikoista niin pohjavesien hupenemisesta kuin kuolleista kimalaisista. Moni ihminen ja eläin kärsii ja kärvistelee tämän pitkään jatkuneen kuumuuden takia. Ilmastonmuutoksen seurauksena on mahdollista, että tällaiset pitkään jatkuvat helleaallot, kuten myös muut sään ääri-ilmiöt esimerkiksi myrskyt sekä tulvat lisääntyvät.
Ilmastonmuutos on kiistelty aihe niin tiedeyhteisössä kuin tavallisten kansalaisten keskuudessa. Osa väittää, ettei sitä edes ole olemassa eivätkä ihmisen toimet vaikuta planeetan sääilmiöihin, kun taas toiset ovat sitä mieltä, ettei edes saunaa ole soveliasta lämmittää, koska planeetta tuhoutuu.
Mediassa ilmastonmuutoksen syiksi usein nostetaan yksittäisten ihmisten kulutustottumukset, kuten lomamatkat, autoilu ja lihansyönti. Harvoin otsikot huutavat raskaan teollisuuden kuten esim. akkuteollisuuden, maailmanlaajuisten logistiikkaketjujen, halpatuotannon, tai nykytuotteiden sekä elektroniikan alati heikkenevän laadun aiheuttamista päästöistä ja ympäristötuhoista. Puutteellisen tai olemattoman ympäristölainsäädännön maita ei myöskään nosteta julkiseen häpeäpaaluun.
Mitään ei nykyään enää tehdä kestämään. Kaikkea täytyy koko ajan olla päivittämässä, tai se lakkaa toimimasta. Laitteiden osat ovat nykyään muovia ja tehty hajoamaan lyhyessä ajassa. Puhelimeen ei enää tietyn ajan jälkeen edes saa päivityksiä, vaikka se muutoin toimisikin. Yritykset tuijottavat sokeasti myyntilukuja ja joka paikassa tehdään lisämyyntiä. Myyjä, joka myy vain 1-2 tuotetta on epäonnistunut työssään. Pitäisi koko ajan myydä enemmän ja enemmän. Sen takia krääsää tuputetaan nykyään joka paikassa.
Digitalisaatiota ja digiloikkaa myydään meille ihmiskunnan ja ympäristön pelastuksena, vaikka Internet tuottaa jo enemmän päästöjä kuin kansainvälinen lentoliikenne. Älylaitteiden ja niiden akkujen valmistus myös kuormittaa ja tuhoaa ympäristöä.
Media tuntuu myyvän ilmastonmuutoksen syynä milloin mitäkin sen agendalle sopivaa, kun taas yritykset ja valtiot, ne joilla oikeasti olisi valtaa tehdä asioille jotain, jätetään pääsääntöisesti rauhaan.
Mitä te muut ajattelette tästä kuumuudesta ja ilmastonmuutoksesta? Onko tämä kesä vain yksinkertaisesti poikkeavan kuuma ja ensi vuonna palataan normaaliin sateiseen ja kylmään Suomen kesään, vai tuleeko näistä helteistä koronan lisäksi ns. uusi normaali?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jonkun koronan ei sitten anneta niittää porukkaa vähemmäksi kun se on se suurin ongelma? Miksi syöpiä hoidetaan tai elinikää ylipäätään pidennetään keinotekoisesti? Annettaisiin luonnon päättää ketkä jäävät.
Elon Musk on itse asiassa puhunut siitä, että nuoria ihmisiä on aivan liian vähän ja eläkepommi on suurin uhkamme. Jos maapallon kuormitus tai avaruuden hyödynnys saadaan sumplittua järkevästi niin ei ole mitään syytä, miksi meitä ei mahtuisi tälle pallolle vaikka nykyistä kaksinkertainen määrä.
Itsehän hän onkin lisääntynyt mahdollisimman ahkerasti.Onko muka oikeasti sanonut noin? Minkä takia se on ongelma, kun ihmisiä ihan selvästi on tämän planeetan kantokykyyn suhteutettuna liikaa. Joko vähemmän ihmisiä ja parempi elämänlaatu, tai paljon ihmisiä ja heikko elämänlaatu kaikille.
Tajuatko, että jos on paljon ihmisiä jotka ovat vanhoja, ja vähän ihmisiä jotka ovat nuoria, niin kellään ei pysty olemaan hyvä elämänlaatu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin, digitalisaatio on ihmiskunnan syöpä ja ehkä yksi pahimmista esteistä saavuttaa ilmastotavoitteet! Olen aina ihmetellyt että miksi se on nostettu jalustalle. Ei mitään järkeä siinä!
Lisääntyneen energiantarpeen, kulutuksen ja muiden negatiivisten tekijöiden lisäksi digitaalisuus myös vähentää työpaikkoja, pakottaen ihmiset mahdollisesti entistä epäekologisempien alojen palvelukseen ja vaikuttaen näin suoraan siihen, ettei ilmastotavoitteita koskaan tulla saavuttamaan.
Näin pahoin pelkään itsekin. Kaikki tämä teknologia vieraannuttaa ihmiset toisistaan, luonnosta ja asioiden käytännön puolesta. Kun kaikki on yhden klikkauksen päässä ja älylaitteet ajattelee ihmisen puolesta. Oikeasti parhaat laitteet, jotka kestää aikaa on yksinkertaisia ja säädöt manuaalisia ja mekaanisia. Ne kestää aikaa, eikä sekoa.
Ilmastonmuutoksen myötä myrskyt, sähkökatkot ja tulvat tulevat myös lisäntymään. Miten sitten selvitään, kun kaikki on netissä eikä netti toimi?
Bullshit. Etähallittava, tamu-ohjattu kiertovesipumppu esim kerrostalon lämmönjakohuoneessa (pumppaamassa seinäradiaattoreihin lämmintä vettä) on huomattavasti taloudellisempi kuin se puolimekaaninen yksi/kaksiasentopumppu joka pyörii energiaa hukaten vakiokierroksilla eikä sen mukaan mikä lämmöntarve on oikeasti kiertovesiverkossa.
Ja tuo oli vain yksi esimerkki. Digitalisaatio ei ole pelkästään sitä mitä tavallinen ihminen näkee/kokee vaikkapa käpälöimällä sitä mobiilimatolaatikkoaan. Piilossa voi olla huomattavasti digitalisaation myötä tulleita innovaatioita jotka oikeasti helpottavat elämää tai säästävät energiaa.
Mitäs sitten, kun tulee vaikka paljon sähkökatkoja, tai netti kaatuu? Onko nuo yhä luotettavia, turvallisia ja "etäohjattavissa"? Entä jos niihin tulee joku bugi?
Se puolimekaaninen pumppukin tarvitsee sähköä. Ongelma on siinä, että mahdollisen sähkökatkon kohdalla se kulauttaa mahdollisen vara-akun alta aikayksikön vs tamu-ohjattu pumppu joka pyörii myös paikallissäädön (= analogisia ja nykyäää yhä enemmän digitaalisia antureita) varassa huomattavasti pidempään kuin vakiokierroslaite. Etäohjausta ei välttämättä edes tarvita. Toki voit mennä itse pyörittämään sitä pumpun kampea ja kantamaan halkoja uuniin sähkökatkon aikana.
Tykkäsit tai et, piilossa oleva digitalisoitu tekniikka huolehtii esim CHP-voimalan tuottaman lämmön ja sähkön kuluttajalle huomattavasti tehokkaammin (ja paloprosessin korkeammalla hyötysuhtella) kuin vaikkapa 30 vuotta sitten.
Eli tämä uusi etäohjattava laite pyörii ja toimii moitteettomasti käytännössä ilman virtaa ja ilman nettiä loputtomiin? On kyllä teknologia edistynyt pitkälle.
Ei. Mutta huomattavasti energiaa säästävämmin normioloissa ja pidempään vara-akkujen varassa kuin ns vanhan ajan laite.
Kandeis ottaa se pää pois pyllystä ja miettiä, kuinka paljon digitalisaatiolla säästetään energiaa isossa kuvassa. Mutta kun se vaatii vähän enemmäb epäseksikkäön insinööritekniikan ymmärtämistä eikä sen varjolla pääse istumaan kadulle tai tolppa-apinoimaan eduskuntatalolle. Mietipä suljettavaa Hanasaaren voimalaa hyötysuhteineen vs nykyaikainen digitalisoitu vastaava laitos..
Kun nimenomaan insinööri ei näe sitä isoa kuvaa. Hän näkee vain hienon härpättimen ja miten se tekee jonkun prosessin tehokkaammin kuin vanha. Sen sijaan hän ei näe sitä oikeaa kokonaiskuvaa, jossa maailmassa on saman digitalisaation takia 7 miljardia ihmistä tuijottamassa digilaitteitaan 24/7 ja vaihtamassa ne joka vuosi uuteen, käytännössä vieläpä aivan turhaan.
Aivan. Koko ajan pitää saada uusia härpäkkeitä, lisää ominaisuuksia ja automaattisia toimintoja. Pitäisi pysähtyä vähän miettimään välillä, että mitkä ovat hyödyt vs. haitat, jos vaikka miljardi ihmistä tänä vuonna heivaa pois laitteen x ja ostaa laitteen y.
Teknologiajätit on koko ajan kilpailussa keskenään siitä, kuka lanseeraa minkäkin uuden tuotteen ja miten hyvin se myy. Laitteiden elinkaaret pidetään lyhyinä, jotta niille kaikille uusille on ostajia.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä aloituksesta. Mielestäni on kammottavaa, kuinka tätä vastuuta ilmastonmuutoksesta yritetään sälyttää yksittäisen kuluttajan valintojen niskoille, kun selvää on, että syyt on etupäässä siellä tuotantoketjun alkupäässä, ja on surullista, että moneen se syyllistys myös tehoaa. Yksilöllä on aivan rajalliset keinot vaikuttaa. Jos ei kerskakuluta tai matkusta ylettömästi - mitä useimmat pienituloiset ei joka tapauksessa tee - niin ei niillä omilla valinnoilla ole kuin kärpäsen kakan verran vaikutusta kokonaisuuteen. Mehän olemme aivan orjia yhteiskunnassa, esimerkiksi ilman sitä älykännykkää ja nettiä ei pärjää, koska ei saa helposti enää ostettua matkalippua tai hoidettua ylipäätänsä yhtään mitään ilman. Ihmisten pitäisi rohkaistua haastamaan enemmän tuotteiden valmistajia ja isoja päättäjiä. He niihin asioihin oikeasti voisivat vaikuttaa jos välittäisivät niistä yhtään. Olisi myös hyvä, että saataisiin jostain rahoitusta tehdä hyviä dokumentteja asiasta.
Siis kyllähän tässäkin aloituksessa ytimessä on kulutuksen ja tuotannon muutostarve, jossa me kaikki olemme kyllä yksilöinäkin mukana. En ymmärrä miksi ollaan heti uhriutumassa jos jossain yritetään vedota yksilöön. Se nyt vain on kullekin meistä pulliaisista se hyödyllisin näkökulma oppia, että mikä on meidän mahdollisuutemme vaikuttaa ja siinä se. Siksi siitä puhutaan. Me voimme äänestää jaloillamme, eli valitsemalla miten kulutamme. Kulutetaan paremmin ja vähemmän. Orja-uhrimentaliteetissa on hirveän raskasta rypeä. Elämästä tulee helpompaa kun päättää, että tekee itse parhaansa paremman maailman eteen ja sen minkä pystyy omaan esim. taloudelliseen tilanteeseensa nähden. Ja siinä se.
Talouskasvu on sana joka pitäisi hävittää maailmasta kokonaan ja siihen pyrkiminen.
Koko ihmisen toiminta sotii luonnonlakeja vastaan.
Joitain lyhyitä kommentteja, mitä APsta ja ketjun vastauksista tuli mieleeni:
On olennaista erottaa eri ympäristöön liittyvät ongelmat toisistaan. Erityisesti ilmaston lämpeneminen on eri asia kuin esimerkiksi muovisaaste, luonnonvarojen riittävyys, biodiversiteetti ja elinympäristöjen vahingoittuminen tai vähentyminen. Näistä ehkä ainoastaan viimeinen ilmiö liittyy merkittävästi lämpenemisen aiheutumiseen.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi tapahtua ns. "alhaalta ylös" tai "ylhäältä alas". "Alhaalta ylös" -vaikuttamiseen voisi kuulua esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisten päätösten problematisointi tai yksittäisten kuluttajien valistaminen. "Ylhäältä alas" -vaikuttamiseen taas ehkä kuuluisivat päättäjiin ja valtiohin kohdistuvat vaatimukset ja kampanjat. En tiedä, onko toinen yksiselitteisesti parempi tapa vaikuttaa kuin toinen, ja molempia tapoja voidaan soveltaa samanaikaisesti. Eli siis esimerkiksi yksittäisille jäsenille tarkoitetusta massamediasta voi ehkä löytää yksilöitä valistavia ja yksilön omia päätöksiä korostavaa materiaalia, ja ehkä esimerkiksi jostain ammattiyhteisöstä tai poliittisesta puolueesta syntyy päättäjiin, valtiohin tai "eliittiin" kohdistuvia vaatimuksia.
Ihmisten vaikutusvallan lisääntyminen teknologian, teollisuuden ja väestökasvun myötä on sekä riski että mahdollisuus. Toisaalta ihminen voi vahingossa tai välinpitämättömyyttään aiheuttaa tuhoa, mutta toisaalta ihminen voi myös suojella luontoa sellaisilta asioilta, joilta muut mekanismit eivät sitä suojaa. Ihminen on esimerkiksi tällä hetkellä elämän paras mahdollisuus levittyä Maan ulkopuolelle, ja jos esimerkiksi todettaisiin valtavan asteroidin olevan törmäyskurssilla maapallon kanssa, olisivat teknologiselta ja teolliselta kapasiteetiltään kehittyneet ihmiset todennäköisesti ainoa katastrofin mahdollisesti torjuva taho. Digitalisaatio liittyy vahvasti ihmisten vaikutusvallan ja työn tehokkuuden kasvuun, joten digitalisaatio voi myös mahdollisesti olla elämää edistävä kehitys.
Kiina on kasvanut paljon suhteessa aikaisempaan maatalousyhteiskuntatilaansa nähden, ja suuren väkilukunsa vuoksi muodostaa merkittävän osan maailman taloudellisesta kapasiteetista. Kiina ei kuitenkaan ole vielä edes saavuttanut länsimaista elintasoa, saati kohonnut sitä korkeammalle tasolle, eikä Kiinan järjestelmät ole siinä mielessä tehokkaita, että keskimääräinen länsimaalainen ihminen on keskimäärin huomattavasti keskimääräistä kiinalaista tuotteliaampi, eikä näytä olevan mitään syytä olettaa, että Kiina-tyylisen talous-, oikeus- tai yhteiskuntajärjestelmän omaksuminen olisi edistysaskel länsimaisen elintason ja tuottavuuden saavuttaneille maille. Ehkä samasta syystä Kiinan (tai esimerkiksi Intian) ei voida ehkä välttämättä olettaa olevan maailmanpolitiikkaa ilmastonmuutoksen kaltaisten asioiden kohdalla eteenpäin ajavia tahoja; länsimaat ovat ainakin vielä toistaiseksi taloudellisesti ja teknologisesti huomattavasti kehittyneempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä aloituksesta. Mielestäni on kammottavaa, kuinka tätä vastuuta ilmastonmuutoksesta yritetään sälyttää yksittäisen kuluttajan valintojen niskoille, kun selvää on, että syyt on etupäässä siellä tuotantoketjun alkupäässä, ja on surullista, että moneen se syyllistys myös tehoaa. Yksilöllä on aivan rajalliset keinot vaikuttaa. Jos ei kerskakuluta tai matkusta ylettömästi - mitä useimmat pienituloiset ei joka tapauksessa tee - niin ei niillä omilla valinnoilla ole kuin kärpäsen kakan verran vaikutusta kokonaisuuteen. Mehän olemme aivan orjia yhteiskunnassa, esimerkiksi ilman sitä älykännykkää ja nettiä ei pärjää, koska ei saa helposti enää ostettua matkalippua tai hoidettua ylipäätänsä yhtään mitään ilman. Ihmisten pitäisi rohkaistua haastamaan enemmän tuotteiden valmistajia ja isoja päättäjiä. He niihin asioihin oikeasti voisivat vaikuttaa jos välittäisivät niistä yhtään. Olisi myös hyvä, että saataisiin jostain rahoitusta tehdä hyviä dokumentteja asiasta.
Siis kyllähän tässäkin aloituksessa ytimessä on kulutuksen ja tuotannon muutostarve, jossa me kaikki olemme kyllä yksilöinäkin mukana. En ymmärrä miksi ollaan heti uhriutumassa jos jossain yritetään vedota yksilöön. Se nyt vain on kullekin meistä pulliaisista se hyödyllisin näkökulma oppia, että mikä on meidän mahdollisuutemme vaikuttaa ja siinä se. Siksi siitä puhutaan. Me voimme äänestää jaloillamme, eli valitsemalla miten kulutamme. Kulutetaan paremmin ja vähemmän. Orja-uhrimentaliteetissa on hirveän raskasta rypeä. Elämästä tulee helpompaa kun päättää, että tekee itse parhaansa paremman maailman eteen ja sen minkä pystyy omaan esim. taloudelliseen tilanteeseensa nähden. Ja siinä se.
Eihän siinä ole kyse uhriutumisesta, vaan realismista. Yksilö voi tehdä valintoja, kyllä. Kaikki Suomen yksilöt voidaan vaikka tehdä valintoja, mutta ei sillä ole kokonaiskuvassa mitään merkitystä. Aasian ja Afrikan talouskasvua ei pysäytä mikään.
Ja monet niistä keinoista, joita meillekin täällä myydään ovat ns. viherpesua, kuten esimerkiksi sähköautot. Jokaiseen valintaan liittyy aina kaksi puolta. Ei ole olemassa puhtaasti eettistä, tai ekologista valintaa olemassakaan.
S.B. kirjoitti:
Joitain lyhyitä kommentteja, mitä APsta ja ketjun vastauksista tuli mieleeni:
On olennaista erottaa eri ympäristöön liittyvät ongelmat toisistaan. Erityisesti ilmaston lämpeneminen on eri asia kuin esimerkiksi muovisaaste, luonnonvarojen riittävyys, biodiversiteetti ja elinympäristöjen vahingoittuminen tai vähentyminen. Näistä ehkä ainoastaan viimeinen ilmiö liittyy merkittävästi lämpenemisen aiheutumiseen.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi tapahtua ns. "alhaalta ylös" tai "ylhäältä alas". "Alhaalta ylös" -vaikuttamiseen voisi kuulua esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisten päätösten problematisointi tai yksittäisten kuluttajien valistaminen. "Ylhäältä alas" -vaikuttamiseen taas ehkä kuuluisivat päättäjiin ja valtiohin kohdistuvat vaatimukset ja kampanjat. En tiedä, onko toinen yksiselitteisesti parempi tapa vaikuttaa kuin toinen, ja molempia tapoja voidaan soveltaa samanaikaisesti. Eli siis esimerkiksi yksittäisille jäsenille tarkoitetusta massamediasta voi ehkä löytää yksilöitä valistavia ja yksilön omia päätöksiä korostavaa materiaalia, ja ehkä esimerkiksi jostain ammattiyhteisöstä tai poliittisesta puolueesta syntyy päättäjiin, valtiohin tai "eliittiin" kohdistuvia vaatimuksia.
Ihmisten vaikutusvallan lisääntyminen teknologian, teollisuuden ja väestökasvun myötä on sekä riski että mahdollisuus. Toisaalta ihminen voi vahingossa tai välinpitämättömyyttään aiheuttaa tuhoa, mutta toisaalta ihminen voi myös suojella luontoa sellaisilta asioilta, joilta muut mekanismit eivät sitä suojaa. Ihminen on esimerkiksi tällä hetkellä elämän paras mahdollisuus levittyä Maan ulkopuolelle, ja jos esimerkiksi todettaisiin valtavan asteroidin olevan törmäyskurssilla maapallon kanssa, olisivat teknologiselta ja teolliselta kapasiteetiltään kehittyneet ihmiset todennäköisesti ainoa katastrofin mahdollisesti torjuva taho. Digitalisaatio liittyy vahvasti ihmisten vaikutusvallan ja työn tehokkuuden kasvuun, joten digitalisaatio voi myös mahdollisesti olla elämää edistävä kehitys.
Kiina on kasvanut paljon suhteessa aikaisempaan maatalousyhteiskuntatilaansa nähden, ja suuren väkilukunsa vuoksi muodostaa merkittävän osan maailman taloudellisesta kapasiteetista. Kiina ei kuitenkaan ole vielä edes saavuttanut länsimaista elintasoa, saati kohonnut sitä korkeammalle tasolle, eikä Kiinan järjestelmät ole siinä mielessä tehokkaita, että keskimääräinen länsimaalainen ihminen on keskimäärin huomattavasti keskimääräistä kiinalaista tuotteliaampi, eikä näytä olevan mitään syytä olettaa, että Kiina-tyylisen talous-, oikeus- tai yhteiskuntajärjestelmän omaksuminen olisi edistysaskel länsimaisen elintason ja tuottavuuden saavuttaneille maille. Ehkä samasta syystä Kiinan (tai esimerkiksi Intian) ei voida ehkä välttämättä olettaa olevan maailmanpolitiikkaa ilmastonmuutoksen kaltaisten asioiden kohdalla eteenpäin ajavia tahoja; länsimaat ovat ainakin vielä toistaiseksi taloudellisesti ja teknologisesti huomattavasti kehittyneempiä.
Minkä takia valtaosa maailman tuotteista sitten valmistetaan Kiinassa, jos se ei ole tehokasta ja edullista?
S.B. kirjoitti:
Digitalisaatio liittyy vahvasti ihmisten vaikutusvallan ja työn tehokkuuden kasvuun, joten digitalisaatio voi myös mahdollisesti olla elämää edistävä kehitys.
Mutta entä ne sadat miljoonat, jotka tulevat tarpeettomiksi digitalisaation tehokkuuden vuoksi? Siirtyvätkö he epäekologisempiin töihin, käynnistyykö suuret muuttoliikkeet jotka ajavat kansakuntia sekasortoon, vai lisääntyvät sisä- ja ulkopoliittiset levottomuudet kerrannaisvaikutuksineen?
Juuri tuon takia on luotu ne kestävän kehityksen tavoitteet yhteensä 17 kpl. Asia on monimutkainen yhtälö.
"Ihmisten vaikutusvallan lisääntyminen teknologian, teollisuuden ja väestökasvun myötä on sekä riski että mahdollisuus."
Nimeä yksi iso nimi influensseri, jolla satojatuhansia tai miljoonia seuraajia, joka elää vaatimatonta sekä ekologista elämää ja kannustaa seuraajiaankin siihen?
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia valtaosa maailman tuotteista sitten valmistetaan Kiinassa, jos se ei ole tehokasta ja edullista?
Koska niiden tuotteiden valmistaminen ei ole mitenkään hirveän kannattavaa. Kiinalaiset ovat myös ehkä valmiita tinkimään esimerkiksi puhtaasta elinympäristöstä tai työajoista ja lomista, ja he hyväksyvät matalampia palkkoja, oletuksena se, ettei heillä ole parempiakaan työllistymismahdollisuuksia. Kiinassa valmistetaan toki myös jonkun verran sellaisia tuotteita, joihin yllämainitut tekijät eivät välttämättä päde, kuten esimerkiksi huipputeknologiatuotteita, mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että voitaisiin sanoa keskivertokiinalaisen olevan erityisen tuottelias.
Esimerkiksi keskivertosuomalaisen haave tuskin on päästä ämpäritehtaaseen töihin, ja ämpäriliukuhihnan haukansilmäinen valvominen kellon ympäri minimaalisella palkalla olisi varmaan hänestä turhauttavaa. Sen sijaan esimerkiksi koodarina länsimaalainen saattaa pienelläkin vaivalla tuottaa jotakin hyvin arvokasta, esimerkiksi menestyvän pelin tai vaikka halutun logistiikkasovelluksen.
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Digitalisaatio liittyy vahvasti ihmisten vaikutusvallan ja työn tehokkuuden kasvuun, joten digitalisaatio voi myös mahdollisesti olla elämää edistävä kehitys.
Mutta entä ne sadat miljoonat, jotka tulevat tarpeettomiksi digitalisaation tehokkuuden vuoksi? Siirtyvätkö he epäekologisempiin töihin, käynnistyykö suuret muuttoliikkeet jotka ajavat kansakuntia sekasortoon, vai lisääntyvät sisä- ja ulkopoliittiset levottomuudet kerrannaisvaikutuksineen?
Juuri tuon takia on luotu ne kestävän kehityksen tavoitteet yhteensä 17 kpl. Asia on monimutkainen yhtälö.
Mitä tarkoitat siirtymisellä epäekologisempiin töihin? Ja digitalisaatio voi kyllä aiheuttaa sosiaalisia haasteita, mutta äärimmäiset huonot lopputulemat, kuten esimerkiksi maailman ajautuminen sekasortoon muuttoliikkeistä, eivät vaikuta digitalisaation suorilta ja välttämättömiltä vaikutuksilta. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa siltä, että arkipäiväinen väkivalta laskenut maailmalla valtavasti verrattuna aikaan ennen digitalisaatiota, ja myös suurilta katastrofaalisilta sodilta on toistaiseksi vältytty. Esimerkiksi tuhoisuudessaan ainakin tällä hetkellä ylivoimainen toinen maailmansota tapahtui ajalla ennen digitalisaatiota. Ja muuten ehkä hieman ohiksena haluasin myös sanoa, että maailmansodista ja muutamasta oudosta johtajasta huolimatta 1900-luku oli selkeää ihmisten keskimääräisten elinolosuhteiden paranemisen aikaa.
Vierailija kirjoitti:
"Ihmisten vaikutusvallan lisääntyminen teknologian, teollisuuden ja väestökasvun myötä on sekä riski että mahdollisuus."
Nimeä yksi iso nimi influensseri, jolla satojatuhansia tai miljoonia seuraajia, joka elää vaatimatonta sekä ekologista elämää ja kannustaa seuraajiaankin siihen?
En tunne yhtään ekoinfluensseriä.
Ekoinfluenssereistä osaankin muuten nimetä Greta Thunbergin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä aloituksesta. Mielestäni on kammottavaa, kuinka tätä vastuuta ilmastonmuutoksesta yritetään sälyttää yksittäisen kuluttajan valintojen niskoille, kun selvää on, että syyt on etupäässä siellä tuotantoketjun alkupäässä, ja on surullista, että moneen se syyllistys myös tehoaa. Yksilöllä on aivan rajalliset keinot vaikuttaa. Jos ei kerskakuluta tai matkusta ylettömästi - mitä useimmat pienituloiset ei joka tapauksessa tee - niin ei niillä omilla valinnoilla ole kuin kärpäsen kakan verran vaikutusta kokonaisuuteen. Mehän olemme aivan orjia yhteiskunnassa, esimerkiksi ilman sitä älykännykkää ja nettiä ei pärjää, koska ei saa helposti enää ostettua matkalippua tai hoidettua ylipäätänsä yhtään mitään ilman. Ihmisten pitäisi rohkaistua haastamaan enemmän tuotteiden valmistajia ja isoja päättäjiä. He niihin asioihin oikeasti voisivat vaikuttaa jos välittäisivät niistä yhtään. Olisi myös hyvä, että saataisiin jostain rahoitusta tehdä hyviä dokumentteja asiasta.
Siis kyllähän tässäkin aloituksessa ytimessä on kulutuksen ja tuotannon muutostarve, jossa me kaikki olemme kyllä yksilöinäkin mukana. En ymmärrä miksi ollaan heti uhriutumassa jos jossain yritetään vedota yksilöön. Se nyt vain on kullekin meistä pulliaisista se hyödyllisin näkökulma oppia, että mikä on meidän mahdollisuutemme vaikuttaa ja siinä se. Siksi siitä puhutaan. Me voimme äänestää jaloillamme, eli valitsemalla miten kulutamme. Kulutetaan paremmin ja vähemmän. Orja-uhrimentaliteetissa on hirveän raskasta rypeä. Elämästä tulee helpompaa kun päättää, että tekee itse parhaansa paremman maailman eteen ja sen minkä pystyy omaan esim. taloudelliseen tilanteeseensa nähden. Ja siinä se.
Eihän siinä ole kyse uhriutumisesta, vaan realismista. Yksilö voi tehdä valintoja, kyllä. Kaikki Suomen yksilöt voidaan vaikka tehdä valintoja, mutta ei sillä ole kokonaiskuvassa mitään merkitystä. Aasian ja Afrikan talouskasvua ei pysäytä mikään.
Ja monet niistä keinoista, joita meillekin täällä myydään ovat ns. viherpesua, kuten esimerkiksi sähköautot. Jokaiseen valintaan liittyy aina kaksi puolta. Ei ole olemassa puhtaasti eettistä, tai ekologista valintaa olemassakaan.
Nimenomaan? Mehän argumentoimme samalla puolella. Koska emme koskaan voi tehdä täydellisiä valintoja, niin miksemme me, jotka emme ole mitään aktivisteja, mutta haluamme parempaa tulevaisuutta, voi olla vain tyytyväisiä siihen, että teemme sentään parhaamme ja toivomme entistä parempia vaihtoehtoja tuote tai palvelu kerrallaan. Ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos napinat jotka syyllistämiseltä kuulostavat, tai eivät meitä henkilökohtaisesti koske.
Tällä länsimainen kysyntä määrittelee aika paljon tuotantoa myös idässä. Tarvitaan lainsäädäntöä, hiilitulleja ja korjausvelvotteita, mutta myös yksittäisen kuluttajan aikaansaamalla kysynnällä on vaikutusta isossa mittakaavassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä? Ihmisiä on liikaa. Ehkä miljardi riittäisi, yhdelle planeetalle?
Tämäkin on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Silti asialle ei ole pystytty tekemään mitään. Suomessahan syntyvyys alati laskee, mutta sitäkin media pitää huonona asiana ja poliitikot aivopiereskelee "synnytystalkoista" sun muista.
Halutaan myös jatkuvasti tuoda tänne Suomeen jengiä vaikka sen henkilön päästöt ovat täällä todennäköisesti suurempia kuin siellä mistä hän tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloutemme perustuu jatkuvaan kasvuun. Se on täysin ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Viisasta olisi vähentää kulutusta mutta mitä tekee Eurooppa? Rahtaa tänne miljoonittain uusia kuluttajia jotta talous jatkaisi nousevana. Ja sitten syyllistetään ilmastomuutoksesta yksittäisten ihmisten valintoja. Sen tähden en tee mitään ilmasto"tekoja", suurpääoman pyörittäessä maailmaa olemme voimattomia.
Tämähän se on. Mitä yksittäinen ihminen voi edes tehdä, kun ne tahot joiden käsissä kaikki valta on, toimivat täysin ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa?
Yksittäinen ihminen voi tehdä eettisiä kulutusvalintoja ja äänestää sen eteen että päättäjät pistää teollisuuden tekemään niitä myös.
Joo mutta ei sillä ole mitään vaikutusta isoon kokonaiskuvaan ollenkaan! Kiina juuri ilmoitti, ettei aio sietää mitään "tekopyhää saarnaamista", eli talouskasvun tavoittelu, teollisuus, villieläintorit ja ihmisoikeusrikkomukset siellä jatkunee ihan entisellään.
Venäjä ei myöskään suvaitse mitään kritiikkiä. Miten vaikutat äänestämisellä siihen, mitä näissä valtioissa tapahtuu?
Länsimaissa voidaan lopettaa tuotteiden tuottaminen halvalla kiinassa, ja pistää talouspakotteet, ilmastoverot ja paljon muutakin toimenpidettä. Jatkuuhan se tottakai jos me ei tehdä mitään. Eli sinun asenteellasi.
Eli leikataan elintasoa. Suomalaisilla tuntuu internetin perusteella hajoavan pää toisiinsa tässä nykyisessäkin yltäkylläisyydessä ja lisää vain pitäisi saada. Miten luulet että saat suomalaiset oikeasti leikkaamaan ensi alkuun ihan vaikka puolet palkoistaan?
Suomessa on jo nyt hintatasoon nähden pienet palkat. Jos niistä leikataan puolet pois, niin ihmisillä ei todellakaan ole varaa kuin hädintuskin ostaa sitä halvinta halpatyöroskaa.
Niin, ei tuolla asenteella mitään tapahdu.
Fakta on, että länsimaissa on totuttu aivan liian hyvään elämään. Täällä pitää alkaa tekemään asioita itse pelkän kuluttamisen sijaan. Tuollainen puolikas pois on lähinnä hyvä alku.
Suomessa on jo tehty se suurin ekoteko, eli syntyvyys on saatu romahtamaan. Täällä varmaan tehtäisiin asioita itse, jos ihmisille olisi töitä.
Ei auta kun väkiluku kuitenkin kasvaa kun tänne otetaan ulkomailta jengiä. Todennäköisesti kuluttavat täällä enemmän kuin siellä mistä tulivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä? Ihmisiä on liikaa. Ehkä miljardi riittäisi, yhdelle planeetalle?
Tämäkin on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Silti asialle ei ole pystytty tekemään mitään. Suomessahan syntyvyys alati laskee, mutta sitäkin media pitää huonona asiana ja poliitikot aivopiereskelee "synnytystalkoista" sun muista.
Halutaan myös jatkuvasti tuoda tänne Suomeen jengiä vaikka sen henkilön päästöt ovat täällä todennäköisesti suurempia kuin siellä mistä hän tulee.
Tämä on kyllä ihan totta. Koko ajan kuulutetaan, miten suomalaisen hiilijalanjälki on suuri. Täällä kun iso osa vuodesta on pimeää sekä kylmää, eli taloja on pakko lämmittää ja valoja polttaa. Valtaosassa maata myös etäisyydet on pitkiä, eli autoilu on käytännössä välttämättömyys jos haluaa minnekään päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunta on ennenkin syyllisynyt kansanmurhiin vailla sen kummempia tunnontuskia. Tällä kertaa olemme vain suorittamassa sukupuuttoa kansanmurhan sijaan.
Siinä ajatuksen aihetta.
Mutta ei kaikki näin ajattele, että haluaisivan tämän planeetan ja ihmisen tuhoutuvan.
Amerikkalainen keihäänkärki rakentelee turvabunkkereitaan Uuteen-Seelantiin ja kehittelevät omia avaruuden valloitusohjelmiaan... jotenkin siis haiskahtaa että lopun ajat tuoksahtavat ihan älykkäimpienkin nenään.
Turhaan, kukaan ei pääse pakoon.