Kirjallisuustieteen opiskelu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuustieteessä ei opetella kirjojen juonia ulkoa, vaan opiskellaan erilaisten tekstien asiantuntijoiksi. Kriittinen tekstintuntemus on yhä enenevissä määrin tärkeää, tai "järkevää", kuten sinä ilmaisit asian. Työllistyminen on alalla kuin alalla joko helppoa tai vaikeaa, se riippuu täysin hakijasta. Kannattaa opiskella itselle kiinnostavinta alaa.

Taasko tämä alkaa. Toisissa ketjuissa taas moititaan kun on hankkinut koulutuksen ei-työllistävältä alalta.

Ja ihan kuin ei olisi eroa sillä, opiskeleeko vaikka diplomi-insinööriksi, sairaanhoitajaksi vai kirjallisuustiedettä. Kyllä on.

Onhan sillä, mutta aina näistä asioista puhuttaessa olen miettinyt, että jaksaako joku oikeasti opiskella alaa, jota ei pidä ollenkaan mielenkiintoisena.

Joku ihan lyhytkestoinen koulutus on asia erikseen, mutta kuka jaksaa opiskella vuosia johonkin tutkintoon ja vääntää esim. gradua aiheesta, joka ei voisi vähempää kiinnostaa?

Onko tällaisia ihmisia edes olemassa ja jos on, niin millainen persoonallisuus heillä mahtaa olla? Olisi kiinnostavaa tietää. Itse en todellakaan pystyisi opiskelemaan epäkiinnostavaa alaa  - ainakaan ilman, että (mielen)terveys kärsisi.

Salaisuus on, että yhdistää mielenkiinnon kohteet ja alan, joka työllistää. Voiko tosiaan olla ihmisiä, joita kiinnostaa vain yksi asia? Enemmän kyse on kokonaisuuksista.

Minkä takia tämä kommentti saa alapeukkuja? Jos on kiinnostunut kielistä, voi miettiä haluaako kääntäjäksi, tulkiksi tai kieltenopettajaksi. Jos ei, vaihtoehtona on esimerkiksi työ, jossa pääsee käyttämään kielitaitoa. Voi opiskella esimerkiksi yhteiskuntatieteitä ja täydentää opintojaan laajalla kielivalikoimalla ja päästä vaikka diplomaatiksi. Voi myös opiskella kaupallista alaa ja hakeutua kansainvälisen kaupan tehtäviin.

Alapeukuttajien mielestä siis jostain asiasta kiinnostuneet ei voi hyödyntää kiinnostustaan muulla tavalla kuin yhdellä, huonosti työllistävällä koulutuksella. Kuinka mielekkäitä töitä silloin saa?

Tälläset koulutukset pitäisi olla täysin opiskelijan itse maksettavia. 

Työllistymiseen vaikuttavat myös sivuaineet.[/quote]

Onko sulla enemmän tietoa sivuaineiden valinnasta?[/quote]

====

Täällä jo mainittiinkin pedagogiset opinnot, jos opetusala kiinnostaa. Huom, kaikki opetustyö ei ole peruskoulussa.

Tiedotusoppi. Kaikilla suuremmilla firmoilla on tiedottaja, joka osaltaan luo firman julkisuuskuvaa.

Journalistiikka: Sanomalehdet, myös nettijulkaisut.

Muitten taiteitten tutkimus ja historia: erilaisia kulttuurialan töitä, tapahtumien tuottamista.

Vierailija kirjoitti:

Työllistymiseen vaikuttavat myös sivuaineet.

Onko sulla enemmän tietoa sivuaineiden valinnasta?

====

Täällä jo mainittiinkin pedagogiset opinnot, jos opetusala kiinnostaa. Huom, kaikki opetustyö ei ole peruskoulussa.

Tiedotusoppi. Kaikilla suuremmilla firmoilla on tiedottaja, joka osaltaan luo firman julkisuuskuvaa.

Journalistiikka: Sanomalehdet, myös nettijulkaisut.

Muitten taiteitten tutkimus ja historia: erilaisia kulttuurialan töitä, tapahtumien tuottamista.

Kaikki mainitsemasi sivuaineet on nykyään heikosti työllistäviä. Tiedotusoppi ei muuten ole mikään tiedottajakoulutus vaan kouluttaa journalismiin. Toimittajan työ on yksi pahimmista työvoiman ylitarjonta-aloista Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..

Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta? 

Häh?

Opistoinsinööri ei sitä voi ymmärtää. Next.

Muakin kiinnostaisi tietää. 

====

Kirjastonhoitaja valikoi uudet kirjat kirjastoon, myös vieraslieliset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..

Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta? 

Häh?

Opistoinsinööri ei sitä voi ymmärtää. Next.

Muakin kiinnostaisi tietää. 

====

Kirjastonhoitaja valikoi uudet kirjat kirjastoon, myös vieraslieliset.

Wau

Kirjastoon etsitään henkilöstöä eri koulutuspohjilla. Itse veikkaan, että ylemmällä korkeakoulututkinnolla se paikka lopulta irtoaa

Ainakin kaupungeissa yhtä kirjastoalan työpaikkaa hakee yleensä yli 50 ihmistä. En tiedä, kenelle irtoaa, mutta harvalle.

Vierailija kirjoitti:

Kirjastoon etsitään henkilöstöä eri koulutuspohjilla. Itse veikkaan, että ylemmällä korkeakoulututkinnolla se paikka lopulta irtoaa

Ainakin kaupungeissa yhtä kirjastoalan työpaikkaa hakee yleensä yli 50 ihmistä. En tiedä, kenelle irtoaa, mutta harvalle.

Sille tietysti, jolta löytyy vähintäänkin se ylempi korkeakoulututkinto. Ei hirveän vaikeaa päätellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..

Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta? 

Häh?

Opistoinsinööri ei sitä voi ymmärtää. Next.

Muakin kiinnostaisi tietää. 

====

Kirjastonhoitaja valikoi uudet kirjat kirjastoon, myös vieraslieliset.

Täällä pyörii se jengi, jolle tulee kestotilauksena Seiska kotiin. Jäänyt se kirjastossa käynti siihen kun ala-asteella mentiin ryhmänä ja hankittiin kortit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..

Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta? 

Häh?

Opistoinsinööri ei sitä voi ymmärtää. Next.

Muakin kiinnostaisi tietää. 

====

Kirjastonhoitaja valikoi uudet kirjat kirjastoon, myös vieraslieliset.

Wau

Jep. Pyllypyykkäyksessä ei tarvitse kommunikoida lainkaan.

Lukioaikainen ystävä lähti opiskelemaan kirjallisuustiedettä. Ihailin valintaa silloin, varmaankin koska kirjallisuus on aina kiinnostanut ja olen myös kirjoittanut itse. Minä lähdin opiskelemaan yliopistoon insinööripuolelle joka oli sellainen hätäratkaisu silloin. Kirjallisuustiedettä opiskellut on lopettanut hommat kirjastonhoitajana jo kauan sitten ja opiskellut it-puolelle. Ei sisällön vaan huonon palkan vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Sille tietysti, jolta löytyy vähintäänkin se ylempi korkeakoulututkinto. Ei hirveän vaikeaa päätellä.

Yhdelle tutulle oli työhaastattelussa vihjailtu, että on ylikoulutettu kirjastovirkailijan tehtävään (palkka 2050 €/kk).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..

Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta? 

Häh?

Opistoinsinööri ei sitä voi ymmärtää. Next.

Muakin kiinnostaisi tietää. 

====

Kirjastonhoitaja valikoi uudet kirjat kirjastoon, myös vieraslieliset.

Wau

Jep. Pyllypyykkäyksessä ei tarvitse kommunikoida lainkaan.

Onko sulla kaikki hyvin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille tietysti, jolta löytyy vähintäänkin se ylempi korkeakoulututkinto. Ei hirveän vaikeaa päätellä.

Yhdelle tutulle oli työhaastattelussa vihjailtu, että on ylikoulutettu kirjastovirkailijan tehtävään (palkka 2050 €/kk).

Kannattaa käydä ylempi korkeakoulututkinto. Ei tule myöhemmin rahasta puute. 

Vierailija kirjoitti:

Jos olet kiinnostunut alasta, suosittelen lämpimästi Jyväskylän yliopistoa! Tuon alan ehdottomasti monipuolisin koulutustarjonta, ja mukavaa opiskelua.

Koulutustarjonta on hyvä, mutta ainakin 10-15 vuotta sitten kyseistä alaa opiskeleva porukka oli todella ahdistavaa. Vain bilettäjiä arvostettiin, ei sillä kirjallisuudella ollut niin merkitystä.

Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja.  Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.

Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjastoon etsitään henkilöstöä eri koulutuspohjilla. Itse veikkaan, että ylemmällä korkeakoulututkinnolla se paikka lopulta irtoaa

Ainakin kaupungeissa yhtä kirjastoalan työpaikkaa hakee yleensä yli 50 ihmistä. En tiedä, kenelle irtoaa, mutta harvalle.

Sille tietysti, jolta löytyy vähintäänkin se ylempi korkeakoulututkinto. Ei hirveän vaikeaa päätellä.

Kirjastonhoitajilla on ylempi korkeakoulututkinto, kirjastovirkailijoilla ei ole. Ei terveyskeskukseenkaan palkata hoitajaksi lääkäriä, joten riippuu ihan työtehtävästä, mitä koulutusta halutaan.

Kirjallisuustieteestä ei valmistu kirjastoalalle. Siihen valmistaa ihan toinen tutkinto. Kirjallisuustieteilijöitä työskentelee kustantamoissa ja kirja-alalla, taidelaitoksissa, säätiöissä, siis esimiestehtäviä useinkin. Monet kirjallisuustieteilijät ovat kirjailijoita. Kirjallisuustiedettä onnhyvin vaikea päästä ooiskelemaan tai ainakin silloin oli kun itse pyrin ja pääsin.

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuustieteestä ei valmistu kirjastoalalle. Siihen valmistaa ihan toinen tutkinto. Kirjallisuustieteilijöitä työskentelee kustantamoissa ja kirja-alalla, taidelaitoksissa, säätiöissä, siis esimiestehtäviä useinkin. Monet kirjallisuustieteilijät ovat kirjailijoita. Kirjallisuustiedettä onnhyvin vaikea päästä ooiskelemaan tai ainakin silloin oli kun itse pyrin ja pääsin.

Riippuu mihin vertaa. Psykologiaa on vaikea päästä opiskelemaan, kirjallisuustiedettä oikeastaan kohtuullisen helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja.  Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.

Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää

Väistämättä tulee kirjastossa käydessä mieleen, keitä se palvelee nykyisin? Ainakin täällä pk-seudulla kirjastot ovat lähinnä olohuoneita teineille joiden ensimmäinen kieli ei ole valta kieli. Sitten on lapsiperheet ja eläkkeellä olevat. Huvin maksavat ovat varmaan aika vähemmistössä nykyisin kun kirjoja voi lukea puhelimesta. Tulevaisuudessa joudutaan kyllä aika isojen valintojen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja.  Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.

Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää

Väistämättä tulee kirjastossa käydessä mieleen, keitä se palvelee nykyisin? Ainakin täällä pk-seudulla kirjastot ovat lähinnä olohuoneita teineille joiden ensimmäinen kieli ei ole valta kieli. Sitten on lapsiperheet ja eläkkeellä olevat. Huvin maksavat ovat varmaan aika vähemmistössä nykyisin kun kirjoja voi lukea puhelimesta. Tulevaisuudessa joudutaan kyllä aika isojen valintojen eteen.

Niin joudutaan ja niitä valintoja joudutaan tekemään ja paljon. Ja jos EU:n ehdotus myös rahtilaivojen liittämisestä päästökaupan piiriin toteutuu, niin niitä valintoja joudutaan tekemään t o d e l l a paljon.