Lue keskustelun säännöt.
Kirjallisuustieteen opiskelu
10.07.2021 |
Olen harkinnut kirjallisuustieteen opiskelua lukion jälkeen, mutten löytänyt juurikaan tietoa netistä, sen verran pieni ala kai kyseessä.
Millaista opiskelu käytännössä on? Onko työllistyminen vaikeaa (olen kuullut että mahdollisuus päästä aika monenlaisiin tehtäviin)? Onko kirjallisuuden opiskelu ylipäätään järkevää vai olisiko parempi vain pitää lukeminen harrastuksena (ja opiskella luonnontieteitä, mikä ainakin tekisi työllistymisestä taattua)?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Väistämättä tulee kirjastossa käydessä mieleen, keitä se palvelee nykyisin? Ainakin täällä pk-seudulla kirjastot ovat lähinnä olohuoneita teineille joiden ensimmäinen kieli ei ole valta kieli. Sitten on lapsiperheet ja eläkkeellä olevat. Huvin maksavat ovat varmaan aika vähemmistössä nykyisin kun kirjoja voi lukea puhelimesta. Tulevaisuudessa joudutaan kyllä aika isojen valintojen eteen.
Lapsiperheet eivät ole veronmaksajia? Kannattaisi varmaan lukea ja sivistää itseään enemmän. Ne lapset maksavat sinunkin eläkkeesi.
Lapsen lukeminen on muuten vahvasti yhteydessä hyvään koulumenestykseen. Toki voi olla yhteiskuntia, joissa ei hyvää lukutaitoa nähdä tarpeellisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persut sulkisivat kirjastot? Oikeisto ei ole toisaalta ikinä kannattanut ajatusta sivistyneestä kansasta. Kokoomus vastusti peruskouluakin. Kaikki mikä liittyy naisiin, lapsiin ja m-alkuisiin, on kiellettävä ja siinä säästyneet verovarat ohjattava jääkiekon tai yksityisautoilun tukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Persuista suomalainen kirjallisuus on turhaa. Seiskan ja Alibin lukeminen riittää kielen oppimiseen. Taistelevat metsot joka kodin seinälle, niin kuvataidekin voidaan kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä ei opetella kirjojen juonia ulkoa, vaan opiskellaan erilaisten tekstien asiantuntijoiksi. Kriittinen tekstintuntemus on yhä enenevissä määrin tärkeää, tai "järkevää", kuten sinä ilmaisit asian. Työllistyminen on alalla kuin alalla joko helppoa tai vaikeaa, se riippuu täysin hakijasta. Kannattaa opiskella itselle kiinnostavinta alaa.
Esitän kritiikkiä: kyllä työllistymisessä on hirveän isoja eroja alojen välillä ja luulen, että kirjallisuustiede ei ole niitä helpoimpia. Työllistymismahdollisuudet kannattaa ottaa vakavaan mietintään koulutusta pohtiessaan. Elämää ei kannata kuluttaa jatkuvaan työnhakuun. Tulee kalliiksi ja hakija katkeraksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Kirjallisuustieteeseen otetaan vähän porukkaa, koska ala työllistää huonosti. Kustantamojen johdossa voi olla millä tahansa pääaineella. Kustannustoimittajien palkat ovat huonoja ja heitä on ulkoistettu freelancereiksi.
Heikon työtilanteen vuoksi pedagogisiin opintoihin on kova tunku. Viran saaminen on aineenopettajilla kuitenkin kiven alla. Ja eiköhän enemmistö työskentele julkisella sektorilla. Kustantamot ovat marginaalinen työllistäjä.
Vierailija kirjoitti:
Persuista suomalainen kirjallisuus on turhaa. Seiskan ja Alibin lukeminen riittää kielen oppimiseen. Taistelevat metsot joka kodin seinälle, niin kuvataidekin voidaan kieltää.
Olen äänestänyt persuja. Olen aika varma, että olen lukenut enemmän kirjoja kuin sinä ja nuorempana kuin sinä. Alakoulussa luin esim. Dostojevskia, Tolstoita ja Hugoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Kirjallisuustieteeseen otetaan vähän porukkaa, koska ala työllistää huonosti. Kustantamojen johdossa voi olla millä tahansa pääaineella. Kustannustoimittajien palkat ovat huonoja ja heitä on ulkoistettu freelancereiksi.
Heikon työtilanteen vuoksi pedagogisiin opintoihin on kova tunku. Viran saaminen on aineenopettajilla kuitenkin kiven alla. Ja eiköhän enemmistö työskentele julkisella sektorilla. Kustantamot ovat marginaalinen työllistäjä.
Ilmeisesti minulla ja ooiskelukavereillani on sitten mennyt poikkeuksellisen hyvin. Aloitin työt kustannusalalla jo toisena opiskeluvuonna enkä ole ollut työttömänä päivääkään. Ooiskelukavereilla on mennyt vielä paremmin. HY:stä valmistuin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persuista suomalainen kirjallisuus on turhaa. Seiskan ja Alibin lukeminen riittää kielen oppimiseen. Taistelevat metsot joka kodin seinälle, niin kuvataidekin voidaan kieltää.
Olen äänestänyt persuja. Olen aika varma, että olen lukenut enemmän kirjoja kuin sinä ja nuorempana kuin sinä. Alakoulussa luin esim. Dostojevskia, Tolstoita ja Hugoa.
Todennäköisesti et ole. Kerropa lyhyesti omin sanoin Karamazovin veljesten ja Idiootin pääteemat? Mitä aiheita kirjailija lähestyy teosten välityksellä?
Vierailija kirjoitti:
Persut sulkisivat kirjastot? Oikeisto ei ole toisaalta ikinä kannattanut ajatusta sivistyneestä kansasta. Kokoomus vastusti peruskouluakin. Kaikki mikä liittyy naisiin, lapsiin ja m-alkuisiin, on kiellettävä ja siinä säästyneet verovarat ohjattava jääkiekon tai yksityisautoilun tukemiseen.
Persut haluaisivat tehdä kirjastoista sellaisia kuin ne olivat ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt tapaukseen, jossa maisteri olisi kaupan kassana.
Mä tiedän montakin. Opintojen päättymisen jälkeen ei oman alan töitä löytynyt, mutta velkaa oli sen verran, että jonkin oli pakko mennä. Yksi tuttu meni Citymarkettiin ja toinen respaan töihin. Hyvin katkeria olivat molemmat.
Jos maisterin tutkinto on suoritettu täysin epärevevantilta alueelta, niin jopa pelkkä ammattikoulun todistus saattaa mennä hakutilanteessa etusijalle. Kannattaa miettiä mihin sen 4+ vuotta elämästään käyttää.
Miksi jatkuvasti halveksitte yhteiskunnan huoltoaloja? Miksei kassakin voi olla kouluttautunut? Pitäisikö kassoina olla ainoastaan jotain yksinkertaisia epäkouluttautuneita jotka eivät osaa edes lukea? Miksi elämä pitäisi käyttää jotenkin "mahdollisimman hyödyllisesti" niin että ehtii sitten varmasti maksella edes puolet siitä jostain Koivukylän yksiöstä ennen kuin kuolee?
Miksi tehdä mitään mistä ei saa rahaa? Miksi te jotkut edes harrastatte mitään kun siitä ei kuitenkaan makseta palkkaa? Te jotka vingutte että "no ku yhteiskunnalle maksaa kouluttaa näitä ihmisiä turhille aloille" - ihmisiä koulutetaan myös duuneihin jotka suorastaan haittaavat yhteiskuntaa (pikavippidiilerit, pankin alan veronkiertoekspertit, muovipaskatuotteiden tuottajat).
Suomi on yhä sivistymätön kehitysmaa. Kulttuuriset saavutukset sijoittuvat sinne 1900-luvun alkuun, jolloin humanisteja ei avoimesti halveksuttu. Oikeisto on aina halunnut Suomesta pelkän banaanivaltion, halpatyövoimalla tehostetun raaka-aineiden tuottajan. Tulevat Sibeliukset menevät persulandiassa töihin Heselle nollatuntisopimuksella, ja Gallen-Kallelat kouluttautuvat amiksessa automaalareiksi. Suomalaiset insinöörit (yleisin miesten ammattinimike ja btw työttömiä inssejä löytyy työttömiä humanisteja enemmän) ovat kielitaidottomia juntteja, joilta puuttuu sivistys. Sellaisia pikkuisia ja paskantärkeitä jarmo björkvistejä, jotka polkevat itseään parempia alas, jotta se Tuppurajärven amk:sta hankittu tutkinto ja lopputyö salaliittoteorioista näyttäisivät uskottavammalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
No kummasti esim. WSOY:n ja Tammen toimitusjohtajana on kauppatieteiden maisteri, taustallaan vahva liiketoiminnan ja markkinoinnin osaaminen. Eikö juuri kirjallisuustieteen pitänyt viedä pisimmälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
No kummasti esim. WSOY:n ja Tammen toimitusjohtajana on kauppatieteiden maisteri, taustallaan vahva liiketoiminnan ja markkinoinnin osaaminen. Eikö juuri kirjallisuustieteen pitänyt viedä pisimmälle?
Ei mulla ole mitään kiinnostusta väitellä
Ja todistella, usko mitä tahdot. Tulin vain kertomaan että kirjastoalalle tällä tutkinnolla ei pätevöidy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Arvon juntti
Se, että sinun aivokapasiteettisi ei riitä keksimään, millaisissa työpaikoissa kirjallisuutta opiskelleet voivat työskennellä, ei tarkoita ettei sellaisia paikkoja olisi.
PS. Kirjallisuustiede on yksi vanhimpia tieteenaloja ja ollut yliopistoissa opiskeltavana lähes aina. Kertoo yhteiskunnan sivistyneisyydestä, että edes oman maan kirjallisuutta tutkitaan yliopistotasolla. Toki tämä menee sinulle varmasti liian vaikeaksi, kun et ymmärrä, miten sitä kirjallisuutta edes tutkitaan.
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Suomen kulttuurin kulta-aika jäi sinne 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun. Nykyään on yhä enemmän ihmisiä, joiden mielestä on ihan se ja sama onko mitään suomalaista kirjallisuutta ja taidetta olemassakaan, ja itse asiassa suomen kielenkin voisi aivan hyvin korvata englannilla. Pistää kysymään voiko olla olemassa kansaa, jolla ei ole omaa kulttuuria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
No kummasti esim. WSOY:n ja Tammen toimitusjohtajana on kauppatieteiden maisteri, taustallaan vahva liiketoiminnan ja markkinoinnin osaaminen. Eikö juuri kirjallisuustieteen pitänyt viedä pisimmälle?
Ei mulla ole mitään kiinnostusta väitellä
Ja todistella, usko mitä tahdot. Tulin vain kertomaan että kirjastoalalle tällä tutkinnolla ei pätevöidy.
Olen eri kuin kenelle vastasit.
On totta, että pelkästään kirjallisuutta lukemalla ei pääse kirjastoon töihin. Mutta kirjallisuutta opiskellut voi pyrkiä lukemaan muistaakseni n. vuoden kestävän opintokokonaisuuden (jonka nimeä en nyt tietenkään muista) ja valmistua täten päteväksi kirjastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
No kummasti esim. WSOY:n ja Tammen toimitusjohtajana on kauppatieteiden maisteri, taustallaan vahva liiketoiminnan ja markkinoinnin osaaminen. Eikö juuri kirjallisuustieteen pitänyt viedä pisimmälle?
Ei mulla ole mitään kiinnostusta väitellä
Ja todistella, usko mitä tahdot. Tulin vain kertomaan että kirjastoalalle tällä tutkinnolla ei pätevöidy.Olen eri kuin kenelle vastasit.
On totta, että pelkästään kirjallisuutta lukemalla ei pääse kirjastoon töihin. Mutta kirjallisuutta opiskellut voi pyrkiä lukemaan muistaakseni n. vuoden kestävän opintokokonaisuuden (jonka nimeä en nyt tietenkään muista) ja valmistua täten päteväksi kirjastoon.
En minäkään nyt muista sitä enkä jaksa googlata. Itse en ole lukenut mitään lisätutkintoja vaan sivuaineinakin pelkkää hömppää ja kuolleita kieliä, mutta kaikki nuo sivuaineetkin ovat olleet eduksi juuri harvinaisuutensa takia eli niillä on erottunut.
Voin kuvitella, ettei palstalaiset kirjastoa käytä. Meidän perheessä kirjastossa käydään viikoittain.