Hesarin juttu vammaisesta, joka ei löydä avustajaa? Pystyykö kukaan kertomaan pääpointit?

Ei pidä ottaa Abdulhakim Irfani nimistä avustajaa. Siinä saa melaa vaikka ei tekisi mielikään.

Tuttavaperhe asuu isossa omakotitalossa. Vammainen tytär on 30+ -vuotias. Avustajalla teetetään koko perheen viikkosiivoukset joka huoneessa. Viimeksi joutui kuuraamaan saunan ja peseytymistilat. Molemmat vanhemmat ovat kotona ja molemmat ovat täsin liikkumiskykyisiä. Vammainen tytär ei puhu kuin aakkostaulukon avulla, eli käytännössä hänen äitinsä kulkee avustajan perässä huoneesta toiseen ja sanoo, mitä pitää tehdä. Ruokien valmistaminen kuuluu myös toienkuvaan.

Tässä perheessä oletus ilmeisesti on, että jos tytär olisi terve hän tekisi yksin kaikki perheen kotityöt eli olisi kokoaikainen vanhempiensa piika ja palvelija.

Heillä on lähes jatkuvasti työkkärissä työpaikka auki, sillä tyttären vamman takia on oikeus useampaan avustajaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuttavaperhe asuu isossa omakotitalossa. Vammainen tytär on 30+ -vuotias. Avustajalla teetetään koko perheen viikkosiivoukset joka huoneessa. Viimeksi joutui kuuraamaan saunan ja peseytymistilat. Molemmat vanhemmat ovat kotona ja molemmat ovat täsin liikkumiskykyisiä. Vammainen tytär ei puhu kuin aakkostaulukon avulla, eli käytännössä hänen äitinsä kulkee avustajan perässä huoneesta toiseen ja sanoo, mitä pitää tehdä. Ruokien valmistaminen kuuluu myös toienkuvaan.

Tässä perheessä oletus ilmeisesti on, että jos tytär olisi terve hän tekisi yksin kaikki perheen kotityöt eli olisi kokoaikainen vanhempiensa piika ja palvelija.

Heillä on lähes jatkuvasti työkkärissä työpaikka auki, sillä tyttären vamman takia on oikeus useampaan avustajaan.

Ja köyhät perheet ei saa samanlaista extratukea kuin vammaiset (erityisesti kevat). Leikataan vaan suurperhettä elattävän pienituloisten lapsilisistä.

Sinuako on sitten kasvatettu kunnolla kun kirjoitat tuolla tavalla? Minä olen ollut työelämässä sen jälkeen kun täytin 18v, vaikka olen sairastanut etenevää Lihasrappeumatautia 5 vuotiaasta lähtien. Olen tehnyt aina töitä sen verran kun olen pystynyt terveydeni takia. Tälläkin hetkellä teen keikkaluontaista työtä vaikka elän hengityskoneen varassa ja sairauteni on edennyt niin, että pystyn enää liikuttamaan vain käsiäni vähän. En kohtele ikinä muita ihmisiä huonosti ja olen kiitollinen ja onnellinen siitä, mikä minulla on. Tiedän, että on vammaisia ihmisiä, jotka ovat katkeroituneita, alkoholistuneita ja kohtelevat avustajia huonosti. Mikä on minun mielestäni todella väärin. Minä ostan välillä avustajilleni lahjoja tai tarjoan ruokaa, kiitän heitä aina työvuoron päätteeksi, kehun heitä. Minulla on vammaisia ystäviä ja he kohtelevat kaikki avustajiaa hyvin. Aina voi irtisanoutua ja lähteä. Ei kenenkään  tarvitsee tehdä töitä ihmiselle, joka kohtelee työntekijää huonosti  eikä arvosta tätä. Jonkun kohdalle voi sattua huono kokemus. Siltikään ei saa yleistää. Sivistynyt ja hyväkäytöksknen ihminen ei yleistä. Minä olen se, joka on tuossa lehdessä Darun Jaza