Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita maistereita, joiden ura ei ole lähtenyt lentoon
10.07.2021 |
Elämäni yksi isoimmista pettymyksistä on se, että maisterin tutkinnosta ja työkokemuksesta (vähän myös omalta alalta) huolimatta olen päätynyt tekemään duunaarin töitä vajaa 1900 bruttopalkalla. Työttömyydestäkin on kokemusta, joten iloitsen toki, että on edes töitä. Tilipäivänä ei kuitenkaan lämmitä saada käteen 1400,jonka saisi kouluttamatonkin ihminen. Nyt olen toki päässyt kouluun työllistävältä alalta, joka liippaa aiempaa koulutusta. Silti harmittaa, että joudun yhä opiskelemaan ja muuttamaan hikiseen yksiöön uudelle opiskelijapaikkakunnalle.
. No ei auta, jos haluan vielä tehdä muutakin kuin hanttihommia..
Miten te muut maisterit kestätte sen, että ura ei oikein ole ottanut tuulta alleen?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Duunari kirjoitti:
Uran luominen on ihan itsestä ja tuurista kiinni. Nykyään on niin paljon korkeastikoulutettuja ihmisiä, jotka kilpaievat samasta paikasta. Ei siis riitä, että opiskelee tutkinnon, "verkostoituu" bilettämällä ja luottaa siihen että saa valmistuttua töitä tutkinnon tai "kavereiden" kautta.
Olen työskennellyt siivoojana, ravintolatyöntekijänä, postinjakajana ja ties missä duunissa lukiosta asti, ja työskentelin edelleen amk opintojen ohella. Sain vihdoin oman alan töitä kun menin 6kk ilmaiseksi töihin. Sen jälkeen sain työn toisessa firmassa jossa palkka 2800€/kk. Voi kutsua tuuriksi, mutta uskon että asenteella on iso merkitys.
T. 22v tradenomi
Minäkin työskentelin valtiolla ilmaiseksi 6 kk enkä sittenkään työllistynyt. Kovasti tykättiin ja olin ahkera, muttei se riitä. Seuraava tuli sitten pestin loputtua tekemään toiset ilmaiset 6 kk.
Minä olen kunnalla ihan palkkatöissä, kohtuupalkalla vieläpä.
Minusta tykätään kovasti, mutta olen määräaikainen, eikä mitään tietoa saadaanko rahoitusta jatkaa minun työsuhdettani.
Että ei se palkkatyökään vielä autuaaksi tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ÄLÄS NY PÄÄSIHÄN YLI-VIIKARIKIN VIRKAAN PITI HÄLLÄKIN 3 PAPERIT OLLA VAIKKEI ENSIMMÄISIÄKÄÄN NÄYTTÄNYT. SINUN PITÄÄ OTTAA SUIHIN SOPIVALTA HENKILÖLTÄ KYLLÄ URA URKENEE.
ORAALISESTI TÖIHIN kirjoitti:
ÄLÄS NY PÄÄSIHÄN YLI-VIIKARIKIN VIRKAAN PITI HÄLLÄKIN 3 PAPERIT OLLA VAIKKEI ENSIMMÄISIÄKÄÄN NÄYTTÄNYT. SINUN PITÄÄ OTTAA SUIHIN SOPIVALTA HENKILÖLTÄ KYLLÄ URA URKENEE.
:D haha, tältä alkaa vähän vaikuttaa.
t. Se ilmainen orja
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin ensimmäisen maisteritutkinnon yhteiskuntatieteellisessä josta ei kuitenkaan saanut mitään oikeaa ammattia. Aloitin heti valmistuttuani opiskelemaan toista maisteritutkintoa sosiaalityöstä josta sain sitten sosiaalityöntekijän pätevyyden. Sosiaalityöntekijänä olen nyt ollut reilun 10v eikä ura tästä enää etene, palkkakaan (n. 3700e brutto) ei nouse kuin ne vuosittaiset kvtes korotukset, bonuksia ei julkisella sektorilla tunneta. Kokeilin jonkin aikaa sosiaalityön esimieshommia todetakseni ettei kiinnosta eikä palkkaakaan montaa kymppiä nettona enempää tullut kun verotus 'söi' sen palkanlisän. Esimieshommissa sai selvitellä työntekijöiden sekoiluja, oli näitä ns. ammattisaikuttajia joita on oikeasti tosi vaikea saada kuriin jne. Sitten taas sosiaalityöntekijän työssä saa selvitellä asiakkaiden sekoiluja, rahaa pitäis antaa koko ajan lisää ja lisää, saa kuunnella haukkumista, uhkailua, huorittelua jne. Työ muuten kyllä siistiä sisätyötä mutta siinäpä ne plussat sitten ovatkin. Alan vaihto on mielessä päivittäin.
Jep, voin kuvitella mitä tuo sosiaalipuoli on. Toinen työllistävä ala on maahanmuuttajienkanssa pelailu. Siihen on määrärahaa lapioitu EU:ta myöden. Mutta ketä kiinnostaa - tai toisin sanoen, onni hälle, jota tuo homma ja asiakaskunta kiinnostaa. Minun arvojani vastaan 6-0, sillä en kannata kehitysmaiden muuttoa tänne oheisongelmineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet akateemiset ammatit on ihan tavallisia ammatteja ilman mitään glamouria tai edes kovin kummoista palkkaa. Ja lisäksi aika "tylsiä" suorittavia hommia. Minulla on akateeminen tutkinto ja olen tehnyt sekä "hanttihommia" että oman alan hommia.
Näitten kokemusten perusteella sanoisin että työelämässä tärkeintä on, että työtehtävät ovat omaan osaamiseen tarpeeksi "sopivia", työolot ja -kollegat ovat asiallisia ja palkka sellainen, jolla tulee "tavallinen ihminen" toimeen. Tehtävien akateemisuudella tai ei-akateemisuudella ei sinänsä ole siis merkitystä.
Ja jos elämässä on sopivasti vielä jotain muutakin kuin työ, esim. hyviä ihmissuhteita, mukava asuinympäristö, mielekkäitä harrastuksia, riittävästi terveyttä ja muuta hyvää oloa, niin voi olla ihan onnellinen. Vai kuinka?
Nuo kuvailemasihan olisivat lottovoitto. Kyse ei ole edes akateemisen työn oletetusta hienoudesta vaan siitä, että itsellä ei ole mahdollisuutta esim ostaa asuntoa , hankkia lapsia, asua kivasti omassa omakotitalossa, koska ikuiset määräaikaiset työsuhteet palkalla, jolla ei elä edes kunnolla. Tämä näköalattomuus jne on se pahin tässä. Ap
Joo, hienoudesta viis, kunhan saisi edes sitä vakaata perustyötä, jota varten opiskeli.
Kävin viime talvena erään TE-keskuksen kurssin ja sydäntä särki huomata, kuinka paljon on muitakin fiksuja, koulutettuja ihmisiä työttömänä. Ja moni muukin on jo miltei keski-iässä eikä vieläkään ole päässyt vaituiseen työhön.
Minusta tästä ei puhuta tarpeeksi! Koulutettujen työttömyys on yhteiskunnallinen ongelma, johon valuu verovaroja ja turhaa työtä useiden vuosien ajan. Häpeällinen tilanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisterit valtaa nykyään tavalliset työpaikat, kauppojen kassoille, siivoojiksi jne.
Paikat joihin olisi päässyt amiksen todistuksella.
Kyllä, jos JYSKiinkin on useamman kierroksen haastattelu, niin yliopistolaiset vie paikan. MItä meille muille jää? Wolt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uran pitää lentää? Sittenkö on elämässään onnistunut ihminen?
T: maisteri, töissä omalla alallaan haastavassa perustyössä
No tarkoitan tuolla vaan sitä, että saisi edes koulutustaan vastaavia perushommia edes. Kyllä se vaan korpeaa, että on ottanut 12 000 opintolainaa ja opiskellut vuosikaudet ja saa vain töitä, johon pääsisi kouluttamatonkin ihminen. Ei ihmisarvoni siitä ole kiinni, mutta syö se ihmistä, joka on aina yrittänyt panostaa uraan ja pitänyt sitä tärkeänä. Itselleni työn mielekkyys ja se, että voin käyttää vahvuuksiani ja siinä on haasteitakin niin on palkkaakin tärkeämpää. Mutta tuossa työssä ei ole kumpaakaan. Opintolainaakaan ei kummemmin lyhennellä 1400 nettopalkalla. Ap
Mulla sama nettipalkka, ja 10 000 opintolainasta suurin osa maksettu. FM koulutus, duunarityö.
Minä lyhensin koko opintovelan työttömyyskorvauksista. Onneksi vanhemmat auttoi ja miehellä oli työpaikka. Että tattis vaan, valtio, lainasta.
Minä maksoin optinlaina 1,5v sisään valmistumisesta. Valmistuin luonnontieteellisestä, pääsin suoraan töihin (itse asiassa aloitin jo ennen valmistumista). Seon se ala ja oma personaa, ei vain se mitä tahtoo ja mikä olis kivaa.. Meillä on kaikenlaisia ”maistereita” nykyään, mutta vain osalle näistä on oikeasti kysyntää…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi epäonnistunut maisteri. En tosin ihan hanttihommia tee, mutta sellaisia, joita suurin osa tekee alemmalla AMK-tutkinnolla. Mun selviytymiskeino on se, että panostan vapaa-aikaan. Saan harrastuksissani haastaa itseäni älyllisesti ja kehittyä.
Pidättekö te yliopistoa ammattikouluna?
Yliopistotutkinnon tarkoitus on antaa perusvalmiudet sen alan tieteellisen tutkimuksen tekoon ja tieteen ymmärtämiseen. Yliopisto ei ole ammattikoulu. Jos tiede ei kerran aidosti kiinnosta ja haluatte valmistua ammattiin ja päästä töihin, menkää ammattikouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos voisin nyt kelata taaksepäin, olisin kolmikymppisenä maisterina repinyt vaan jonkin duunin jostain, vaikka ei olisi vastannut koulutusta, pysynyt siinä ja saanut palkkaa. Voisi nyt olla ehkä omakin asunto ja talous kunnossa. Kuvittelin, että kannattaa tähdätä korkealle ja pyrkiä tutkijaksi. No se on kivistäkin kivisempi polku. Olisi varmaan auttanut, jos olisi professorin lapsi. Tai lellikki. (Takuu)eläkettä odotellessa. Sanoisin, että kannattaa olla pragmaattinen.
Eniten ärsyttää se, että nuorille valehdeltiin näissä asioissa niin paljon. Olisi pitänyt tähdentää, että jos ette kuulu piireihin valmiiksi, niin on vain muutama ala, jolla voitte varmasti parantaa asemaanne. Itse laskin sen varaan, että ok, ei ole akateemisia sukulaisia, tuttuja tai ystäviä, mutta jos olen keskimääräistä etevämpi, niin eikö sen pitäisi riittää? Jonkun olisi pitänyt viheltää peli poikki ja tiedottaa, että eipä se riitä.
En ole kuulunut mihinkään piireihin ja mihinkään en ole päässyt suhteilla mutta silti en ole ollut työttömänä päivääkään. Selän takana kyllä puhutaan että olen hyödyntänyt suhteita mutta se on täyttä valetta, hyvissä asemissa olevat ystäväni eivät olisi edes pystyneet tekemään mitään edistääkseen uraani. Ihan omillani olen pärjännyt, maisteritutkinnolla siis, vaikka se on myönnettävä ettei korkeaa koulutusta tässä maassa arvosteta vaan millä tahansa huuhaa-opeillakin voi päästä vastaaviin tuloihin ja ilman vaivannäköä. Myös kateus on taattu vaikka et olisi saanut koskaan mitään ilmaiseksi tai suhteilla.
Oletettavasti olet sitten valinnut sellaisen alan, jossa oikeanlaiset verkostot suosittelijoineen eivät ole niin tärkeässä roolissa. Juuri tuollaisille aloille tulisi vaatimattomista sosiaalisista lähtökohdista olevia nuoria kehottaakin.
Oma ohjeeni: Mieti tosi tarkkaan koulutusvalinnat ja ota valinnoissa huomioon vahvuutesi. Ja uskalla keskeyttää opinnot, jos huomaat tehneesi väärän valinnan. Aina voi tehdä uuden valinnan - ainakin nuorena.
Nimenomaan nuorena on vaikea tehdä uusi valinta, sillä opintotukikuukausia ei myönnetä kuin yhteen tutkintoon, joten aloitetut opinnot menevät hukkaan ja toista tutkintoa joutuisi opiskelemaan ilman opintotukea loppupäästä. Myöskään aikuisopintotukeen ei ole oikeutettu ilman tarpeeksi pitkää työhistoriaa.
Olen KTM ja mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä. Se siitä urasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen samanlainen. Maisteri, joka siivoaa p*skaa. Kyllä tässä meinaa huumori loppua minullakin. Ja mitä pidempään siivoan, sitä enemmän minulle halutaan tarjota enemmän siivoustöitä, ja vähemmän muita töitä.
Voi mikä hirvittävä tragedia on osunut kohdallesi. Ihan tippa nousee linssiin.
Maisterin tutkinto ei ole aina valttikortti työnhaussa. Esim. kauppatieteen maistereilla on aika paljon kilpailijoita työmarkkinoilla. Monet kauppakorkeasta juuri valmistuneet luulevat menevänsä suoraan johtajiksi, mutta arki onkin sitten karumpaa. Vastavalmistuneena KTM joutuukin yht äkkiä kilpailemaan samoista työpaikoista tradenomien, merkonomien sekä taloushallinnon muuntokoulutettujen kanssa. Ktm:n kannalta tässä kilpailutilanteessa voi olla mm. se, että tradenomeilla ja merkonomeilla on yleensä opiskeluihin kuuluvaa työkokemusta ko. alalta jo valmiina, mahdollisesti sitä kautta myös hiukan jo jalkaa oven välissä. Lisäksi ns. perustason töissä työnantaja ajattelee helposti, että KTM käyttää kyseistä työtä vain ponnahduslautana urallaan ja tekee sitä maks. pari vuotta, jonka jälkeen työnantaja joutuu käynnistämään saman rekrytointiprosessiin uudestaan. Työnantajan näkökulmasta tradenomi ja merkonomi ovat siksi etusijalla, koska todennäköisemmin viihtyvät siinä perustyössä pidempään. Johtoportaan tehtäviin ei nykyisin palkata ketään suoraan koulun penkiltä, vaikka moni korkeakoulutettu näin haluaakin uskoa. Entisaikaan asia ehkä olikin näin, mutta ei enää.
Vierailija kirjoitti:
Maisterit valtaa nykyään tavalliset työpaikat, kauppojen kassoille, siivoojiksi jne.
Paikat joihin olisi päässyt amiksen todistuksella.
Eiköhän siivousala hyödy fiksuista, opiskelleista ihmisistä, jos vain suostuvat varsin yllätyksettömään rutiinityöhön. Itsellä jäi yo-opinnot kesken mt-syistä joten koen olevani onnekas löytäessäni vakityön puhtausalalta. Toki tajuan että valmistunut maisteri voi kokea toisin mutta sitten se toinen vaihtoehto on juuttua märisemään työttömänä maisterina kun kukaan ei palkkaa. Ei nykymeno palkitse kaikkia suoraviivaisesti uurastamisesta, toisaalta tunnellinen matalapalkkatyön muurahainen on kullanarvoinen omalla tavallaan.
Elämä on sen verran lyhyt ja ajat kovat, että kaikesta työkokemuksesta kannattaa olla kiitollinen. Kyllä se oma asenne vaikuttaa vaan siihen miltä työ tuntu, hoitotyöstä ja siivoamisesta voi myös tykätä. Toki työn mitoitus on sitten oma lukunsa , mutta kaikissa kohteissa ei edelleenkään tarvitse raataa/kiirehtiä. Itselle siivoaminen on hermolepoa. Ihan riittävästi tuli mutaa naamaan ihmissuhdepuolella, niin tämmä käy ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uran pitää lentää? Sittenkö on elämässään onnistunut ihminen?
T: maisteri, töissä omalla alallaan haastavassa perustyössä
Miksi ei saa haluta kunnon työtä ja palkkaa? Mikä siinä on väärin?
Ja nuohan ovatkin jotain absoluuttisia suureita..
Maisteriksi vaikutat hämmentävän puusilmäiseltä. Ikäänkuin aikuistuminen olisi jäänyt puolitiehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uran pitää lentää? Sittenkö on elämässään onnistunut ihminen?
T: maisteri, töissä omalla alallaan haastavassa perustyössä
No, hanttihommia tehdessä rahan puute leimaa koko elämää.
Ei välttämättä. Riippuu elämäntavasta, joka ei tietenkään voi pyöriä kuluttamisen ympärillä. Moni pienipalkkainen elää ihan vakaata hyvää elämää, kunhan osaa viihtyä ilman päihteitä ja pakonomaista maksullisten elämysten jahtaamista, johon kulttuurimme meitä tietenkin aivopesee.
Kannattaa loikata ulos siitä harhasta, että löysä raha automaattisesti takaa onnellista elämää. Monihan ei tuosta käsityksestä suostu luopumaan. Vapaa on se jonka ei ole pakko kuluttaa näyttääkseen joltain. Ja näitä orjia on tämä aika väärällään. Omasta terveydestä huolehtiminen ei myöskään automaattisesti katso varallisuustasoa.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin työskentelin valtiolla ilmaiseksi 6 kk enkä sittenkään työllistynyt. Kovasti tykättiin ja olin ahkera, muttei se riitä. Seuraava tuli sitten pestin loputtua tekemään toiset ilmaiset 6 kk.