Mies, mitä ajattelet naisesta, jolla on 3 lasta, joista jokainen on eri miehen kanssa tehty?
Kommentit (69)
Miksi minun pitäisi ajatella tällaisia naisia, kun ei tuttavapiiriin kuulu?
Nainen on tuossa tapauksessa ehdottomasti halunnut lapsia ja hänen ajatus perheestä ei ole se perinteisin eli yksi avioliitto ja lapset syntyy siihen.
Hänellä täytyy olla todella kova lisääntymisvietti, tykkää lapsista eikä halua jättää "hankkimatta" sillä seurauksella ettei pysyvää kumppania löydy.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se noloa lasten kannalta, että kaikilla on eri isä, mutta taitaa olla tavallista nykyaikana.
Miten niin on noloa lapsille?
Vaikuttaa siltä, että aloitus ja monet kommentit tulevat jostain stereotyyppisestä ajattelusta, että k.o. äiti on jotenkin kelvoton ihminen.
Miten sitten perustelette esim. adoptio- ja sijaislapset, saati spermanluovuttajien erikoiset perhekuviot? Samoilla vanhemmilla ihan vieraiden sukusolujen kantajia! Ajatella! 🙄
Kautta aikojen ns. paremmissakin piireissä on ollut sisar- ja velipuolia, monista syistä.
Lesket ja eronneet eivät saisi hankkia lapsia! Tekö sen määräätte? Oletteko ihan pönttöjä?
Pillerit olleet vain puheita. Patologinen valehtelija.
Rakastuin naiseen ja lapset tuli mukana. Nyt 20v yhdesssä ja meillä jo rakkaita lapsenlapsiakakin. Ei biologisia, mutta rakkaita kaikki. M51
Vierailija kirjoitti:
Onhan se noloa lasten kannalta, että kaikilla on eri isä, mutta taitaa olla tavallista nykyaikana.
Tämä!
Mun veljen työkaverin naapurin serkkun lapset kertoo aina tavatessaan uuden ihmisen, miten koko sisaruskatraalla on eri isät. Yyber noloa ja melkein säälittäis, jos ei kuvottais niiden mutsi.
Minullakin on juuri nuo 3 lasta eri miehille.
Kahden kanssa olen mennyt naimisiin ja molemmat liitot ovat kestäneet yli 10 vuotta. (Jälkimmäinen siis jatkuu edelleen.)
Keskimmäinen oli vahinkoraskaus, kun pillerit pettivät, enkä halunnut tehdä aborttia.
Kummallisia moraalisaarnaajia täällä, joiden mielestä murha (abortti) olisi parempi vaihtoehto kuin lapsen synnyttäminen! Tämä vahinkoraskaudesta alkanut lapsi ei ole yhtään ei-toivotumpi ja vähemmän rakastettu. Aikuisena jopa parhaiten elämässään pärjännyt, vaikka biologinen isänsä ei ole ollut lainkaan kuvioissa ja tukena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se noloa lasten kannalta, että kaikilla on eri isä, mutta taitaa olla tavallista nykyaikana.
Tämä!
Mun veljen työkaverin naapurin serkkun lapset kertoo aina tavatessaan uuden ihmisen, miten koko sisaruskatraalla on eri isät. Yyber noloa ja melkein säälittäis, jos ei kuvottais niiden mutsi.
Sarkasmia ei aaveellä ymmärretä.
Jotain vikaa päässä. Kannattaa kiertää kaukaa.
Eräällä tutulla on parin vuoden välein syntynyt 4 lasta, kaikilla eri isä.
Naapurilla kuusi lasta ja kaikki eri miehille. En halua kertoa mitä hänestä ajattelen, mutta se ei ole h alkuinen ja a loppuinen sana, ei kuitenkaan mitenkään mairiteteleva, joten se siitä.
Takavuosina oli ruotsalainen kasvatusguru, jonka kirjaa Barnaboken (Lapsikirja?) luettiin yleisesti ja mainostettiin hyvänä oppaana, miten pärjätä (monien) pikkulasten kanssa.
Kirjoittajalla oli iso liuta lapsia, suurimalla osalla eri isä, eri kulttuureista.
Eipä silloin haitannut tuo eri-isäisyys.
Nyttemmin lapset ovat aikuistuneet ja paljastaneet, hur hemskt det var när dom var småa.
Vierailija kirjoitti:
Nainen on tuossa tapauksessa ehdottomasti halunnut lapsia ja hänen ajatus perheestä ei ole se perinteisin eli yksi avioliitto ja lapset syntyy siihen.
Hänellä täytyy olla todella kova lisääntymisvietti, tykkää lapsista eikä halua jättää "hankkimatta" sillä seurauksella ettei pysyvää kumppania löydy.
kuusilapsisen tuntemani äidin tapauksessa kyse oli siitä ettei halunnut tehdä töitä. kun teki miehet eri isille, sai parhaimmat tuet
Nainen on ehkä helposti kyllästyvää sorttia.
Tuttavani, jonka miniällä on useitakin avio- ja avoliittoja takanaan, kysyi pojantyttäreltään (15 v.), miltä se tuntuu, kun on niin monta puolisisarusta (yht. 4). Tyttö vastasi siihen, että mikäs siinä, tämä kaikki on niin normaalia ja nykyaikaista.
En ajattele yhtään mitään niin kuin en useimmista muistakaan, varsinkaan jos en henkilökohtaisesti tunne ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani, jonka miniällä on useitakin avio- ja avoliittoja takanaan, kysyi pojantyttäreltään (15 v.), miltä se tuntuu, kun on niin monta puolisisarusta (yht. 4). Tyttö vastasi siihen, että mikäs siinä, tämä kaikki on niin normaalia ja nykyaikaista.
Eli lapsenlapsestakin tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jakorasia.
Mä häpeäisin suunnattomasti jos mun äiti ois tommonen.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on juuri nuo 3 lasta eri miehille.
Kahden kanssa olen mennyt naimisiin ja molemmat liitot ovat kestäneet yli 10 vuotta. (Jälkimmäinen siis jatkuu edelleen.)
Keskimmäinen oli vahinkoraskaus, kun pillerit pettivät, enkä halunnut tehdä aborttia.
Kummallisia moraalisaarnaajia täällä, joiden mielestä murha (abortti) olisi parempi vaihtoehto kuin lapsen synnyttäminen! Tämä vahinkoraskaudesta alkanut lapsi ei ole yhtään ei-toivotumpi ja vähemmän rakastettu. Aikuisena jopa parhaiten elämässään pärjännyt, vaikka biologinen isänsä ei ole ollut lainkaan kuvioissa ja tukena.
Pakko nyt vähän saivarrella: ei hän kovin toivottu ollut, jos kerran oli vahinko..
Siitos-sonni 👍