Yksityisasioista eteenpäin puhuminen parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Jos erikseen on sovittu että jostakin asiasta ei kerrota eteenpäin, niin ei ole ok.

Tästä oli kaikki (9) tykänneet. Eli jos on eriksen sovittu, niin silloin ei ole ok. Jos ei ole sovittu, niin voi kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos erikseen on sovittu että jostakin asiasta ei kerrota eteenpäin, niin ei ole ok.

Tästä oli kaikki (9) tykänneet. Eli jos on eriksen sovittu, niin silloin ei ole ok. Jos ei ole sovittu, niin voi kertoa?

Kyllä, mutta tietenkin ne säännöt kannattaa puhua läpi omassa parisuhteessa eikä olettaa että tuo on tai olisi ok kaikissa suhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia ei ole mustavalkoinen vaan hieman monimutkaisempi juttu. Kenelle saa puhua, jos toinen ei esim pysty käsittelemään asiaa, tukemaan toista, jne.

Joihinkin asioihin sitä vaan kaipaa erilaista näkökantaa ulkopuoliselta ja jos joku aihe on toiselle tabu ja itse tarvitsee siihen tukea on aika itsekästä toiselta vaatia ettei siitä puhuta.

Haluat tukea? Ehkä terapia auttaa.

-ohis

Totta kai haluan tukea. Olenhan vain ihminen enkä mikään supersankari, joka selviää kaikesta yksin.

Ps. Olethan ap hakenut tukea ja apua terapiasta?

Asiaa on puitu terapiassa jo vuosia sitten. Ei se silti tule ikinä poistamaan sitä, että on arka aihe. En hakenut puolisolta tukea, kerroin koska hän halusi tietää mitä perheenjäsenelleni tapahtui.

Meillä nainen kertoo kaikkien kavereidensakkin asiat. Olen tästä maininnut, että se saa minut ajattelemaan mitä minä hänelle puhun. Tästä seurasi sitten pienimuotoinen uhriutuminen, että en rakasta ja luota jne. Vähän meni maku koko suhteen mielekkyyteen.

Tottakai pitäisi olla vähän pelisilmää, että tajuaisi sanomattakin, mitä saa kertoa ja mitä ei, mutta ei kaikki tajua ja siksi on hyvä sanoa, että älä kerro tästä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Itse olen katkaissut muutaman parisuhteen ihan vaan sen takia kun nainen ei voi olla juoruilematta kavereiden kanssa. onhan se nyt hauskaa nauraa kavereiden whatsapp ringissä oman kumppanin loukkaantumiselle

Vierailija kirjoitti:

Tunnustan, että olisin tuossa kohtaan huono puoliso, jos vuosia sitten tapahtunut asia olisi tabu josta ei puhuta ja kysyisin neuvoa miten voisin tukea toista, että hän pääsisi siitä yli ja asiasta voisi puhua avoimesti.

Ehkä itsekin olen huono puoliso, kun ajattelen ettei jotain asiaa voi omia vain itselleen vaan pitää luottaa siihen, että toinen osaa käsitellä sitä hieno tunteisesti ja esim vähän miettii kenelle puhuu mitäkin.

Tuskin ap mieskään pitää siitä, että ap puhuu asiasta ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla? Toivottavasti sentään asia on puhuttu ensin miehen kanssa läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Ei ole kukaan hänen läheinen tehnyt itsemurhaa. Kertoi, ettei voisi kuvitellakaan, miltä itsestä tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi. Kerroin alussa, että tämä on vain yksi esimerkki. Hän on ilmeisen ajattelematon näissä asioissa, joten jatkossa täytyy kai vain painottaa ettei kerro eteenpäin. Ja toivoa, että hän myös muistaa mitkä oli niitä yksityisasioita, joista ei sitten saa kertoa. AP

Mulla on traumoja muutamista asioista. En halua niistä puhua muille, koska mitäpä muut voisivat osata auttaa. Minua ei auta mikään väen vängällä väännetty "Ikävä homma. Hitsit kuinka kamalaa. Enpä kyllä tiedä mitä itse tekisin. Hirveetä." Pikemminkin turhauttaa, kun tosiaan mitään apua siitä puhumisesta ei ole.

Joten kun joku muu kaataa ongelmansa ja traumansa minun niskaani, saatan triggeröityä siitä. Voi mennä päiviä, viikkojakin että saan flashbackkeja menneisyydestäni, joudun todella pahaan mielentilaan. Saan paniikkikohtauksia, en voi nukkua jne. On helppo tokaista, että mene terapiaan, mutta eipä sinne nyt niin vaan mennä, kuukausia saat odotella että/jos pääset. Ei auta akuuttiin tilanteeseen mitään.

Minä en rasita muita menneisyyteni kauhuilla, ja toivoisin että muutkaan eivät niin tekisi. Mutta tokihan muut kuvittelevat että minun elämäntehtävä on kuunnella heidän ongelmat läpi, ja minulla ei tarvitse ongelmia ollakaan.

Itsemurha ei ole mikään tabu, vaan ihan verrattavissa sydänkohtaukseen tai muuhun tapaan kuolla. Tai ainakin sen pitäisi olla asia, jota ei tarvitse erikseen hävetä, salata ja pitää pimennossa. 

Oma läheinen on tehnyt itsemurhan ja hyvin avoimesti puhun asiasta. Se ei siis mielestäni ole sellainen asia, jota ihmisen tulisi pitää itsestään selvästi yksityisasiana. Jos joku tuttuni kertoisi, että hänen läheinen on tehnyt itsemurhan, en ymmärtäisi asian olevan hänelle niin yksityinen, ettei siitä saisi mainita kenellekään. 

Hienotunteisuus on tärkeää, mutta koska ihmisten avoimuusaste vaihtelee, kannattaa aina sanoa, jos ei halua jotain asiaa muiden tietoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Ei ole kukaan hänen läheinen tehnyt itsemurhaa. Kertoi, ettei voisi kuvitellakaan, miltä itsestä tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi. Kerroin alussa, että tämä on vain yksi esimerkki. Hän on ilmeisen ajattelematon näissä asioissa, joten jatkossa täytyy kai vain painottaa ettei kerro eteenpäin. Ja toivoa, että hän myös muistaa mitkä oli niitä yksityisasioita, joista ei sitten saa kertoa. AP

Jätitkö miehen käsittelemään asia yksinään? Et esim vastannut hänen esittämiin kysymyksiin?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ok.

Ei ole ok! Ei myöskään jos luotamukselisia asioita puhut siskolle tai ystävälle.Ei kivaa kun niitä puhutaan eteenpäin ja ne todella muutuvat jo toisen suussa.Kun on viidennen tiedossa.100%eri kuin alkuperäinen kertoma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Ei ole kukaan hänen läheinen tehnyt itsemurhaa. Kertoi, ettei voisi kuvitellakaan, miltä itsestä tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi. Kerroin alussa, että tämä on vain yksi esimerkki. Hän on ilmeisen ajattelematon näissä asioissa, joten jatkossa täytyy kai vain painottaa ettei kerro eteenpäin. Ja toivoa, että hän myös muistaa mitkä oli niitä yksityisasioita, joista ei sitten saa kertoa. AP

Entä tämän kaverin läheinen?

Vierailija kirjoitti:

Itsemurha ei ole mikään tabu, vaan ihan verrattavissa sydänkohtaukseen tai muuhun tapaan kuolla. Tai ainakin sen pitäisi olla asia, jota ei tarvitse erikseen hävetä, salata ja pitää pimennossa. 

Oma läheinen on tehnyt itsemurhan ja hyvin avoimesti puhun asiasta. Se ei siis mielestäni ole sellainen asia, jota ihmisen tulisi pitää itsestään selvästi yksityisasiana. Jos joku tuttuni kertoisi, että hänen läheinen on tehnyt itsemurhan, en ymmärtäisi asian olevan hänelle niin yksityinen, ettei siitä saisi mainita kenellekään. 

Hienotunteisuus on tärkeää, mutta koska ihmisten avoimuusaste vaihtelee, kannattaa aina sanoa, jos ei halua jotain asiaa muiden tietoon. 

Itsemurha eroaa siinä, että sen ympärille voi helposti kytkeytyä paljon muutakin traumaattista asiaa, perheväkivaltaa ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Ei ole kukaan hänen läheinen tehnyt itsemurhaa. Kertoi, ettei voisi kuvitellakaan, miltä itsestä tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi. Kerroin alussa, että tämä on vain yksi esimerkki. Hän on ilmeisen ajattelematon näissä asioissa, joten jatkossa täytyy kai vain painottaa ettei kerro eteenpäin. Ja toivoa, että hän myös muistaa mitkä oli niitä yksityisasioita, joista ei sitten saa kertoa. AP

Jätitkö miehen käsittelemään asia yksinään? Et esim vastannut hänen esittämiin kysymyksiin?

Ohis, mutta kumman läheinen tässä teki itsemurhan? En näe mitä käsiteltävää asiassa on henkilölle, jolle asia ei tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Ei ole kukaan hänen läheinen tehnyt itsemurhaa. Kertoi, ettei voisi kuvitellakaan, miltä itsestä tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi. Kerroin alussa, että tämä on vain yksi esimerkki. Hän on ilmeisen ajattelematon näissä asioissa, joten jatkossa täytyy kai vain painottaa ettei kerro eteenpäin. Ja toivoa, että hän myös muistaa mitkä oli niitä yksityisasioita, joista ei sitten saa kertoa. AP

Asiahan olisi yksinkertainen jos kaikille ihmisille esim. läheisen kuolinsyy on Yksityisasiakkaat, näin ei kuitenkaan ole vaan toinen pitää asiaa hyvinkin arkaluontoisena toinen taas asiana josta voi puhua käytännössä kenelle vaan. Oletusten varaan ei kannata elämäänsä rakentaa vaan noista asioista kannattaa puhua oli sitten kyse parisuhteesta tai esim. kuolleen läheisen muista omaisista. Joku haluaa puhua asiasta avoimesti toinen taas ei halua. Onko "luurankojen kaapissa pitäminen" sitten huono vai hyvä asia onkin jo varmasti toinen keskustelun aihe.

Oon oppinut kantapään kautta, että en puhu mitään sellaista minkä en halua leviävän muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Ei ole kukaan hänen läheinen tehnyt itsemurhaa. Kertoi, ettei voisi kuvitellakaan, miltä itsestä tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi. Kerroin alussa, että tämä on vain yksi esimerkki. Hän on ilmeisen ajattelematon näissä asioissa, joten jatkossa täytyy kai vain painottaa ettei kerro eteenpäin. Ja toivoa, että hän myös muistaa mitkä oli niitä yksityisasioita, joista ei sitten saa kertoa. AP

Entä tämän kaverin läheinen?

Siitä en tiedä. Kaveri oli lähinnä tokaissut kumppanilleni, ettei hänen olisi pitänyt niin suoraan kysyä miten perheenjäseneni kuoli. Mutta vaikka kaverin läheinen olisi tehnyt itsemurhan, niin en silti näe miksi kumppanini täytyisi kertoa hänellä minulle tapahtuneesta asiasta? AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä selkeästi puhetta ja sovittina, ettei asiasta kerrota muille?

Ei ollut mitenkään erikseen sovittu, ettei kertoisi eteenpäin. Itselleni vaan on ihan itsestäänselvyys, etten noin henkilökohtaisia ja traumaattisia asioita kertoisi kumppanistani eteenpäin ilman suostumusta. Hän saisi itse päättää milloin on valmis kertomaan, jos ylipäätään edes haluaisi kertoa. Kyseinen miehen ystävä on kuitenkin sellainen, jonka kanssa molemmat vietämme aikaa silloin tällöin.

Ja tässä ei tosiaan kyse ollut siitä, että kumppanini olisi tarvinnut ulkopuolista vertaistukea ja sen takia kertonut eteenpäin. Asia tapahtui jo yli 10 vuotta sitten, kauan ennen kuin edes tapasin kumppanini.

Mistä tiedät tämän? Voihan mieheläkin olla traumoja läheisen itsareista ja tuo sinun kertomasi laukaisi hänen traumansa. Ei vaan ole halunnut pahoittaa sinun mieltäsi kertomalla omiaan ja siksi mennyt kaverilleen, joka on ehkä myös tuntenut nämä itsarin tehneet.

Ei ole kukaan hänen läheinen tehnyt itsemurhaa. Kertoi, ettei voisi kuvitellakaan, miltä itsestä tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi. Kerroin alussa, että tämä on vain yksi esimerkki. Hän on ilmeisen ajattelematon näissä asioissa, joten jatkossa täytyy kai vain painottaa ettei kerro eteenpäin. Ja toivoa, että hän myös muistaa mitkä oli niitä yksityisasioita, joista ei sitten saa kertoa. AP

Jätitkö miehen käsittelemään asia yksinään? Et esim vastannut hänen esittämiin kysymyksiin?

Ohis, mutta kumman läheinen tässä teki itsemurhan? En näe mitä käsiteltävää asiassa on henkilölle, jolle asia ei tapahtunut.

Ööö, esim sen oman puolison vointi?