Miksi vanhat pariskunnat ovat usein vastenmielisiä ajatusmaailmojenssa kanssa? Eli nämä anopit ja vastaavat
Harvemmin tapaa vanhempaa pariskuntaa +70-vee jotka eivät olisi uuvuttavia ja voimia vieviä. Suurimmalla osalla, joiden kanssa olen ollut tekemisissä eli nämä sukulaiset yms, ovat harvinaisen rasittavia ihmisiä. Heillä on usein hyyyyyvin ahdasmielinen, rajoittunut maailmankuva. Kun joku nuori 20-30 vuotias elää täysin erilaista elämää kuin he ovat eläneet 70-luvulla, alkaa asian arvostelu ääneen. Miksi ei osata pitää turpaansa kiinni?
Erityisesti vanhemmat naiset ovat monesti hyyvin tylyjä ja töykeitä esim. poikiensa naisystäviä kohtaan. Toki siinä on myös kateellisuutta, jos nuori nainen on kaunis ja vanha nainen ruma/lihava ja sitä katkeruutta puretaan tätä kohtaan. Erään sukulaispariskunnan on hyyvin vaikea käsittää sitä, ettei kukaan nuori suostu enää kotirouvaksi.
Kommentit (65)
Jaa. Dementikot poislukien en tunne tuollaisia vanhuksia. Yleensä iäkkäät ihmiset ovat kokemukseni mukaan varsin rentoja ja avarakatseisia. Toki se riippuu siitä, mikä on perusluonne ja kuinka paljon on ihmisten kanssa tekemisissä - yksin asuvan ja yksinäisen vanhuksen elämänpiiri kaventuu ihan jo kontaktien puutteen takia.
Vähän kyllä hupaisa ajatus, että iäkkäät naiset kadehtisivat nuorten kauneutta. Miksi ihmeessä? Onhan nuoruus jotain, joka on jo itsekin koettu, eikä se välttämättä ole ollut kamalan hääviä. Iän myötä tulee ryppyjä, mutta myös tyyneyttä, varallisuutta, vapaata aikaa. Ei paha sekään.
Suosittelen ap sinulle juttelemista iäkkäämpien ihmisten kanssa. Voit yllättyä, jos osaat pitää mielesi avoimena. Esimerkiksi nykyajan 70-vuotiaat voivat olla aika lailla sinua radikaalimpia taustaltaan ja mielipiteiltään. He ovat olleet parikymppisiä 1970-luvulla opiskelijaradikalismin, vapaan seksin ja huumekokeilujen aikaan. Riippuu tietenkin elämänhistoriasta, mitä kukin on tehnyt ja missä asunut, mutta ainakin omassa akateemisessa stadilaiskuplassani tuon ikäisillä on hyvinkin värikäs ja mielenkiintoinen elämä takana. Voisit oppia aika lailla!
Huomaan itsekin monesti täällä keskusteluissa, että 54-vuotiaana omat käsitykseni elämästä ovat monessa suhteessa modernimpia kuin pari-kolmekymppisillä, joilla on osalla yllättävän vanhanaikaisia mielipiteitä - mistä lie Salkkareista imettyjä - esimerkiksi parisuhteesta. Tämäkin toki on yksilöllistä, en halua yleistää - mutta näinkin voi hyvin olla!
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli pe r c:stä.
Ei ihminen voi sille mitään, mille vuosi sadalle syntyy ja mitä oksennusta hänen aivoihinsa iskostetaan.
Kukaan ei ole niin viisas ja mahtava, että pystyisi kaiken mummojensa ja ukkiensa, tai isiensä ja äitiensä oksentaman p askannuksen ohittamaan.
Aina jää ihmisen päähän jotain tunkkaista ja typerää kakkaa, jota tietämättään ja ymmärtämättään oksentaa lapsenlapsilleen, ja täten jotain ällöä siirtyy 100 vuotta eteen päin.
"Oksentama paskannus"? 🤣 Kannattaa ehkä kaivaa nyt koulun biologian kirja esille ja kerrata perusasiat ihmisen fysiologiasta.
Ymmärrän hyvin, että sinun asenteellasi varustettu ihminen ei ainakaan historiaan halua perehtyä yhtään, koska kokee menneisyyden noin ahdistavaksi.
Minusta se olisi silti sinulle äärimmäisen tärkeää, koska vain historiaa ymmärtämällä voi oppia ymmärtämään nykyhetkeä ja ennustamaan tulevaisuutta.
Muiden ihmisten - vanhojen ja nuorten - mielipiteet ovat vain rakennusaineita. Jokainen ihminen luo niiden avulla omat ajatusrakennelmansa, jotka sopivat juuri heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Ei kukaan voi sinun puolestasi päättää, ja sen vuoksi on tyhmää ahdistua muiden mielipiteistä.
Toisaalta pitää olla todella nuori, tyhmä ja kokematon, jos ei yhtään kuuntele muiden kokemuksia. Viisas oppii muidenkin kokemuksista, idi..tti ei edes omistaan, näinhän sanonta menee.
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat tunkkaisia, ynseitä, inhottavia ja epämiellyttäviä.
Ei se ole mikään uutinen.
Mieti miten ynseitä ja tunkkaisia heidän nuoruudessaan, heidän vanhuksensa ovat olleet.
Ne 1800-luvulla syntyneet.
"Ne 1800-luvulla syntyneet" tarkoittaa, että on syntynyt vuosina 1700-1799. Niin vanhoja vanhempia ei ole kenelläkään. Itse tunnen paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat seestyneitä, iloisia, toimeliaita ja myönteisiä. Ei voi yleistää, että kaikki ikääntyneet ovat samanlaisia. Yksi parhaista ystävistäni oli minua 30 vuotta vanhempi aivan ihana ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat joutuneet elämään 1800-luvun ihmisten vaikutuksen alaisina.
Nyt on 2020-luku. Totta kai se haisee skeidalta mikä tuulahtaa 1800-luvulta.
Ei sille voi mitään, että itsekin on se reliikki joka tuo 1900-luvun oksettavaa tunkkaisuutta 2100-luvulle saakka.
1800-luku = 1700-1799
1900-luku = 1800-1899
2000-luku = 1900-1999
He tällä hetkellä vanhat, eivät ole koskaan tunteneet ainoatakaan ihmistä 1800 luvulta (1700-1799).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat joutuneet elämään 1800-luvun ihmisten vaikutuksen alaisina.
Nyt on 2020-luku. Totta kai se haisee skeidalta mikä tuulahtaa 1800-luvulta.
Ei sille voi mitään, että itsekin on se reliikki joka tuo 1900-luvun oksettavaa tunkkaisuutta 2100-luvulle saakka.
1800-luku = 1700-1799
1900-luku = 1800-1899
2000-luku = 1900-1999
He tällä hetkellä vanhat, eivät ole koskaan tunteneet ainoatakaan ihmistä 1800 luvulta (1700-1799).
Lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Monien nyt 70-80-vuotiaiden on vaikea sulattaa, että esimerkiksi naisen rooli ei olekaan enää passaaja ja kodinhengetär, jos nainen ei halua. Meillä anoppi jaksaa muistuttaa miten helppoa minulla on, kun mies hoitaa lapsia välillä, hieman katkeruutta äänessään.
Kuinka niin "vaikea sulattaa"? Häntä ehkä risoo se, että sinä et ymmärrä, miten helppoa sinulla on verrattuna hänen elämäänsä, mutta eiköhän hän sen sulata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat tunkkaisia, ynseitä, inhottavia ja epämiellyttäviä.
Ei se ole mikään uutinen.
Mieti miten ynseitä ja tunkkaisia heidän nuoruudessaan, heidän vanhuksensa ovat olleet.
Ne 1800-luvulla syntyneet.
"Ne 1800-luvulla syntyneet" tarkoittaa, että on syntynyt vuosina 1700-1799. Niin vanhoja vanhempia ei ole kenelläkään. Itse tunnen paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat seestyneitä, iloisia, toimeliaita ja myönteisiä. Ei voi yleistää, että kaikki ikääntyneet ovat samanlaisia. Yksi parhaista ystävistäni oli minua 30 vuotta vanhempi aivan ihana ihminen.
Täh? Say whaaat now? 1800-luku on kyllä kuule 1800-1899.
18. vuosisata on 1700-1799, mutta 1800-LUKU on siis 1800-1899. Mun äidin äiti oli syntynyt 1899, ja oli kyllä elänyt todella värikkään elämän, jollaisessa yksikään nykynuori ei kestäisi elossa kovin pitkään.
Ja mun opiskeluaikana 1988 kuollut mummo muuten oli ehdottomasti naisasianainen ja sitä mieltä, että naisen pitää olla itsenäinen, hankkia hyvä työ ja ammatti.
N54
Vierailija kirjoitti:
Viisastuuko ihminen vanhetessaan?
Joku viisastuu, joku toinen ei. Riippuu ihan persoonasta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko nuori vai naiivi? Niin käy ikääntyessä, että pitää nuoria yhtä raskaina ja maailmanmenosta pihalla olevina kuin nuoret vanhoja. Sellaista se on, elämän kiertokulku, kukin näkee asiat omasta vinkkelistään.
Taustalla on se kuvitelma teineistä asti, että itse tietää kaikesta kaiken oleellisen ja se oma elämäntapa on ainoa oikea. Pidetään vanhempia sukupolvia jotenkin tyhmempiä, kun he eivät jaa samoja arvoja itsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat joutuneet elämään 1800-luvun ihmisten vaikutuksen alaisina.
Nyt on 2020-luku. Totta kai se haisee skeidalta mikä tuulahtaa 1800-luvulta.
Ei sille voi mitään, että itsekin on se reliikki joka tuo 1900-luvun oksettavaa tunkkaisuutta 2100-luvulle saakka.
1800-luku = 1700-1799
1900-luku = 1800-1899
2000-luku = 1900-1999
He tällä hetkellä vanhat, eivät ole koskaan tunteneet ainoatakaan ihmistä 1800 luvulta (1700-1799).
Olet nyt ihan sekaisin.
18. VUOSISATA = 1700-1799, 19. VUOSISATA=1800-LUKU=1800-1899.
Tuota vuosisataa meillä suomen kielessä vaan käytetään todella vähän vrt. englannissa.
N54
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt olen yhtä ärsyttävän tuntuista iäkästä seurannut, niin olen päässyt siihen käsitykseen, että hän puhuu paljon miettimättä kovin paljon, mitä tulee sanoneeksi. Ei hän paljonkaan kuuntele eikä ole kovin kiinnostunut meidän nuorempien mielipiteistä. Mutta hän tarvitsee jonkun, jolle voi puhua omia juttujaan. Joten kannattaa vaan antaa hänen puhua. Sellaista ajanviettoa se puhuminen on.
Milloin Suomessa, hiljaisuuden maassa, on puhuminen ollut ajanviettoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat joutuneet elämään 1800-luvun ihmisten vaikutuksen alaisina.
Nyt on 2020-luku. Totta kai se haisee skeidalta mikä tuulahtaa 1800-luvulta.
Ei sille voi mitään, että itsekin on se reliikki joka tuo 1900-luvun oksettavaa tunkkaisuutta 2100-luvulle saakka.
1800-luku = 1700-1799
1900-luku = 1800-1899
2000-luku = 1900-1999
He tällä hetkellä vanhat, eivät ole koskaan tunteneet ainoatakaan ihmistä 1800 luvulta (1700-1799).
Anteeksi, mutta saakos kysyä, mikä vuosisata nyt on meneillään? Historian kouluarvosana kiinnostaa myös. :D
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat joutuneet elämään 1800-luvun ihmisten vaikutuksen alaisina.
Nyt on 2020-luku. Totta kai se haisee skeidalta mikä tuulahtaa 1800-luvulta.
Ei sille voi mitään, että itsekin on se reliikki joka tuo 1900-luvun oksettavaa tunkkaisuutta 2100-luvulle saakka.
En nyt ihan tunnista kuvailemaasi ihmistyyppiä. Sekä äitini että anoppini molemmat noin 80 v. ovat aikoinaan olleet töissä, ei kotirouvina tai kotiäiteinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ihmiset ovat joutuneet elämään 1800-luvun ihmisten vaikutuksen alaisina.
Nyt on 2020-luku. Totta kai se haisee skeidalta mikä tuulahtaa 1800-luvulta.
Ei sille voi mitään, että itsekin on se reliikki joka tuo 1900-luvun oksettavaa tunkkaisuutta 2100-luvulle saakka.
1800-luku = 1700-1799
1900-luku = 1800-1899
2000-luku = 1900-1999
He tällä hetkellä vanhat, eivät ole koskaan tunteneet ainoatakaan ihmistä 1800 luvulta (1700-1799).
Voi jeesus sun kanssa. Sulle tekisi ainakin hyvää vähän sivistyä ja kerrata historiaa.
Olen 60 vuotias ja huomannut saman, että jo omassakin ikäluokassa asenteet luutuvat ja elämänkokemukset otetaan aseiksi kuin hyödyksi. Usein se luutuminen on voimallista pariskunnilla, jotka eivät ole uskaltaneet toteuttaa elämässään aitoja toiveitaan/unelmiaan saati olisivat joutuneet kohtaamaan itsensä rehellisesti. Saati sitten vaikeuksien vähyydestä, jolloin empatiakyky kapenee entisestään. Herkästi tuomitaan ja arvostellaan kuin mietittäisiin syitä sekä seurauksia erilaisuutta kohdatessa.Tosin hekin ovat seuranneet vanhempiensa ja lähiympäristönsä esimerkkiä kilpaillen sitten vain ulkoisissa asioissa keskenään. Kenellä on enemmän autoja, kiinteistöjä, ulkomaanmatkoja jne. Heidän lapsensa toimivat samoin ja niinpä tuttu kulku jatkuu sukupolvesta toiseen. Siksi en ihan nuoremmankaan sukupolven innovaatioiihin aina luota ja toivo, sillä ihan kaikista nuoristakaan ei sen kummempia voi henkisellä tasolla odottaa kuin mitä heidän vanhempansa sekä kasvatuksensa ovat heitä ohjanneet.
Jos jonkun iäkkäämmän mielestä idea kotirouvasta on hyvä voi aivan hyvin jutella lisää, että mitä se käytännössä tarkoittaisi tänä päivänä, Perustelut kannattaa aina pyytää. Vanhempia ihmisiä ei tarvitse yhtään sen enempää säästää kuin nuoriakaan, jos jokin heidän mielipiteensä jää mietityttämään,Ystävällisesti vain asiaan kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Monien nyt 70-80-vuotiaiden on vaikea sulattaa, että esimerkiksi naisen rooli ei olekaan enää passaaja ja kodinhengetär, jos nainen ei halua. Meillä anoppi jaksaa muistuttaa miten helppoa minulla on, kun mies hoitaa lapsia välillä, hieman katkeruutta äänessään.
Olen 75 vuotias ja minusta tämä ajattelutapa oli äidilläni, ei enää minun ikäiselläni. Meillä, kuten useimmilla muilla, oli itsestään selvää, että miehen kanssa toimittiin kaikessa tasapuolisesti, mies jopa enemmän hoiti kotiasioita, koska hänellä oli lyhyempi työaika.
Elämän kokemus. Aloittaja luultavasti kokee yllätyksen ollessaan itse kyseisessä iässä.
Ei pidä väheksyä vanhempien ihmisten kokemuksia. He ovat useat eläneet aika rankan elämän ja rakentaneet Suomea sodan jälkeen. Tehneet pitkiä työuria ja samalla kasvattaneet lapset jne. Harvoin tuolloin tuli lastensuojelu hakemaan lapsia vaan niissä kotioloissa elettiin mitkä monella oli karut ja huonotkin. Ei välttämättä ole ollut opintotukia tai sosiaalitukia vaan leipä on pitänyt itse ansaita joten ovat olleet hyvinkin työteliäitä ihmisiä. Tosin työpaikkoja on ollut menneinä vuosina enemmän tarjolla.
Pitää muistaa että he ovat kasvaneet tietynlaiseen maailmaan ja tiettyihin arvoihin. Maailma muuttuu ja joku siinä mukana ja joku ei.
Ymmärrystä puolin ja toisin tarvitaan.
Tulipahan taas uusi valitusketju.
Pitäkää nuoremmat huoli ettette muutu samanlaisiksi hapannaamaisiksi jänkkääjiksi.
Pahoin pelkään, että te olette tuossa iässä mielensäpahoittaneita säälinkerjääjiä, oikeastaan olette sitä jo nyt.