Kesäloma & miehen alkoholin käyttö, olen jo ihan loppu
Miehellä alkoi kesäloma ja otti pe alkoholia, eilen aloitti jo kahden aikoihin päivällä ja illalla kun meillä piti olla yhteinen meno niin alkoi nukkumaan ravintolan pöydässä 22.30 ja lähdimme siis kotiin ennen kuin ilta edes alkoi minun osalta, tänään on juonut aamusta iltaan ja nukahti jo puoli kuudelta olohuoneen sohvalle, jota 2½ vuotiaamme ihmetteli ja yritti herättää isää ja kysyi miksi isi on noin väsynyt.
On myös juonut jo aiempina viikonloppuina kumpanakin päivänä.
Tänään heräsimme poikkeuksellisesti vasta klo 10 (lapset mummulassa) ja ehdotin, että lähdetään lenkille - ei käynyt. Sitten alkoi alkoholi maistua ja nousuhumalassa kertoi vedet silmissä miten mahtava minun kanssa on olla ja miten rakastaa minua. Muutaman tunnin kuluttua meillä oli ilmiriita, koska mies meinasi vielä soittaa tänne erään ihan juopon tyypin ja siitä menetin malttini niin, etten hallinnut raivoani ollenkaan ja tuntui että happi loppuu, sillä itkin, huusin ja tärisin raivosta. No mies alkoi huutaa, ettei rakasta ollenkaan, huoritteli ja sanoi, että minun on lähdettävä heti.
Sitten tilanne tasaantui ja alkoi taas "rakkaus-levy soimaan"..
Katselin tota juopottelua, tissuttelua miksi ikinä sitä kutsutaan ja lähdin hakemaan lapsen mummulasta ja vein miehen baariin yhdelle.
Itkin koko matkan - en tiedä edes miksi.
Olen ihan loppu ja pelkään, että mies tissuttelee viikollakin.. :(
Onko teillä muilla tällaista? Vai onko vika minussa, olenko liian tiukkapipoinen?
Olisi kiva odottaa viikonloppuja ja tehdä yhdessä jotain kivaa.. ennen kun meillä oli vapaa-iltoja niin vuokrattiin elokuva, käytiin lenkillä jne ja tottakai joskus viihteelläkin, mutta silloin mieskin alkoi ottamaan illalla, nykyään toi tissuttelu alkaa jo päivällä..
Nyt alkaa jo ahdistaa kun näenkin alkoholia ja olen alkanut vihaamaan humalassa olevia ihmisiä.
Rakastan miestäni yli kaiken, on hyvä mies, hyvä isä, mutta en suoraan sanoen tiedä jaksanko tällaista ja jos niin kuinka kauan :(
Kommentit (60)
Mä annoin rankasti juovalle miehelleni kaksi vaihtoehtoa. Joko alkoholi tai perhe.
Hän valitsi perheen ja on nyt ollut täysin raitis monia vuosia.
Miehesi ei onneksi ollut alkoholisti. Alkoholisti valitsee viinan.
Lähde ennen kuin sairastut. Vaikka mies lupaisi lopettaa, se tule luultavasti kestämään vuosia, jos ei edes myönnä että mitään alkoholiongelmaa on. Luultavasti menettämisen pelossa otta parin viikon "raittiuspätkiä" jonka jälkeen voi juoda taas samalla tavalla. Raitistuminen on mahdollista, mutta vasta sitten kun pohja on tullut vastaan ja miehelläsi siitä ei näy mitään merkkejä. Tulet sairastumaan itse läheisriippuvaisuuteen ja lapsesi on se, joka kärsii. Tiedän mistä puhun. Elin alkoholistin kanssa, josta " kukaan ei sitä uskoisi" ( silloin alussa). Mieheni on sittemmin raitistunut, mutta itse sairastuin läheisriippuvuuteen ja tuskin ikinä selviän siitä täydellisesti
Edellinen jatkaa, että suurin osa alkoholisteista käy töissä. Moni yhteiskunnallisesti ns. arvostetuissa ja koulutusta vaativissa töissä. Vain 10 % on ns. puliukkotasoisia alkoholisteja. Työ on yleensä viimeinen, mikä alkoholistilla on, ja siihen vedotaan viimeiseen asti, " minhänä käyn töissä, olen juristi, toimitusjohtaja, ekonomi,. lääkäri, professori, minäkö aljkoholisti..." Yleensä perhe menee ensin ja lopulta se työkin...
Alkoholismista voidaan puhua,. jos se aiheuttaa liiallista vaiva, ajattelua, mielipahaa eikä pysty hallitsemaan että koska juo ja koska ei ja koska juomisen lopettaa
Ja vielä jatkan, että alkoholi on erittäin voimakas kemiallinen aine, ja alkoholsitilole se atrkoitata sitä. että se menee kaiken edelle. Alkoholisti käyttäytyy oman " moraalinsa vastaisesti". Jättää esim,. menemättä töihin, unohtaa lapsensa yksin kotiin, ajaa kännissä, paskoo keskellä katua. Alkoholismi sairautena aiheuttaa aivan hirvittäviä asioita. Ihminen on voimaton suhteessa alkoholiin ja sitä nimitetään aljkoholismiksi ja se on oleellisesti eri asia kuin suurkulutus. Vasta kun ymmärtää ettei ole paha ihminen vaan on sairastunut alkoholismiin, on mahdollisuus toipua. Se tarkoitta, ettei halua enää juoda. Raitistuminen on eri asia kuin se, ettei " voi juoda" . Yleensä se, että menee " polvilleen" ja nöyrtyy alkoholin edessä, vaatii pitkää juomahistoriaa sekä paljon " oman moraalin vastaisia asioita tapahtuneen". Yleensä se, joka sekunnissa päättää lopettaa alkoholinkäytön jonkun muun ihmisen vaatimana, ei mitään alkoholiongelmaa ole ikinä ollutkaan.
Lupasi nyt olla viikon ilman alkoholia, viikon päästä meillä on pakollinen meno/juhlat, joten sanoin, että silloin saa ottaa, mutta aloittaa vasta illalla.
Nytkin kun aloin aiheesta puhumaan loukkaantuu ja alkaa nälvimään minua, vaikka yritin kuinka nätisti sanoa. Sanoin myös, että voi käyttää alkoholia kerran viikossa eli pe tai la ja sittenkin vasta silloin kun lapset nukkuu. Sanoin, että en halua, että lapset näkevät häntä tai ketään humalassa tai nukkumassa sohvalla kotona ja vetosin näihin mainoksiin, joita mm.telkussa pyörii ja oli siitä yhtä mieltä kanssani.
Kerroin myös, että rakastan hänen seuraa kun on selvinpäin ja sanoin, että olisi ihana vaikka puuhailla lauantait yhdessä jotain kivaa.
Mieheni huolehtii muuten terveydestään, syö suht.tervellisesti, käy lääkärissä säännöllisesti jne.
Miehesi juo luultavasti salaa tai sitten hermostuneena odottaa kellonlyömää, jolloin saa ottaa alkoholia. Alkoholi pyörittää elämäänne ja se menee ajan myötä pahemmaksi. Tämä on vasta alkusoittoa. Mutta jokaisen täytyy ne virheet käydä läpi, ikävä on se, että lapset on niitä jotka kärsii ja vaistoaa asiat. Moni ( varmaan kaikki) meistä saman kokeneista sanoisi sinulle, että lähde nyt kun voit. Asiat ei tule menemään kuin huonompaan suuntaan.
Hei
meillä ajoittain ollut tuollaista ja sitten piiiitkiä aikoja, kun alkoholin käyttö on normaalia. Onko se sitten tuurijuoppoutta? Pystyn samaistumaan tunteisiisi täysin. Vihaan tuollaisena aikoina pelkkiä tölkkejä,ilmapiiri ahdistaa,tuntuu ettei saa happea ja oksettaa koko ajan.
Paljonko ihminen kestää tällaista, ja milloin on aika on erota toisesta. Meillä noi ylilyönnit tapahtuu lähinnä kesälomalla ja jouluna. Mutta jos muuten koko vuosi menee hyvin ja mies on täysin normaali, työssäkäyvä isä. Lomat vaan karkaa käsistä, ja ovat tosi ankeita. Mikä neuvoksi? Ap: lle paljon voimia. Alkoholiongelmaisen läheinen on paska olla.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 23:26"]
Mä annoin rankasti juovalle miehelleni kaksi vaihtoehtoa. Joko alkoholi tai perhe.
Hän valitsi perheen ja on nyt ollut täysin raitis monia vuosia.
Miehesi ei onneksi ollut alkoholisti. Alkoholisti valitsee viinan.
Minäkin olen alkoholisti ja valitsin perheen. Niinkin välillä voi tapahtua. Sairaudesta voi toipua ja sen kanssa voi oppia elämään.
Leijona päivässä pitää virtsatiet puhtaana.
Ap. Valitettavasti miehesi on alkoholisti. Hoida itseäsi ja lastasi. Et pysty parantamaan miestä, mutta itsesi voit pelastaa. Ei ole kertakaikkiaan normaalia.
Ap teki aloituksen kuusi vuotta sitten, urpåt. Liekö mies enää hengissäkään.
Vierailija kirjoitti:
Lupasi nyt olla viikon ilman alkoholia, viikon päästä meillä on pakollinen meno/juhlat, joten sanoin, että silloin saa ottaa, mutta aloittaa vasta illalla.
Nytkin kun aloin aiheesta puhumaan loukkaantuu ja alkaa nälvimään minua, vaikka yritin kuinka nätisti sanoa. Sanoin myös, että voi käyttää alkoholia kerran viikossa eli pe tai la ja sittenkin vasta silloin kun lapset nukkuu. Sanoin, että en halua, että lapset näkevät häntä tai ketään humalassa tai nukkumassa sohvalla kotona ja vetosin näihin mainoksiin, joita mm.telkussa pyörii ja oli siitä yhtä mieltä kanssani.
Kerroin myös, että rakastan hänen seuraa kun on selvinpäin ja sanoin, että olisi ihana vaikka puuhailla lauantait yhdessä jotain kivaa.
Mieheni huolehtii muuten terveydestään, syö suht.tervellisesti, käy lääkärissä säännöllisesti jne.
Vastaan toisin kuin toivot.
Näitä lupauksia tulee. Niitä tulee niin kauan kuin pysyt siinä vierellä.
Ja, valitettavasti, jokainen lupaus rikotaan.
Alkoholisti voi lopettaa juomisen, jos itse tarpeeksi sitä haluaa. Valitettavasti alkoholistin vaimon, lapsen, äidin, isän, veljen halu ei riitä asiassa.
Kuulostaa aikalailla omalle elämälleni juopon puolisona. Tuota se sitten on alkoholistin kanssa, paitsi melkein joka ikinen päivä tai ainakin kaikki viikonloput. Sanoisin, että miehesi on alkoholisti. Nuo itku-rakkaus-huorittelu kuviot ja kännniääliöiden kotiin laahaaminen on niiiiiin nähty!
Vierailija kirjoitti:
Jospa miehelläsi oli stressiä töissä ja nyt kun alkoi loma niin ajatteli vähän rentoutua. Jospa se siitä menee ohi ellei miehesi vedä muutenkin ryyppyputkia. Itsekin lomalla tulee juotua enemmän, mutta en joka päivä enkä sammumispisteeseen asti. Kännissähän tunteet nousee pintaan miehillä. Ehkä teillä on selvittämättömiä asioita suhteessa mutta kellä ei olisi.
M48
Siinä kohtaa, kun alkoholi on palkinto tai sen avulla rentoudutaan, ollaan jo pahasti metsässä. Siitä ei ole kuin veteen piirretty viiva ongelmaan nimeltä alkoholi; tai se on jo sitä. Alkoholi ei ole palkinto, eikä rentoutumista tehdä alkoholilla.
AP:lle sanon, että lähde. Se sattuu, mutta älä jää siihen suhteeseen. Yksikään lapsi, eikä puoliso ansaitse sitä mitä tuosta on jo seurannut tai seuraa. Etkä jää sitten siihen minkään talon tai auton takia, etkä varsinkaan sen takia, että lapsen ydinperhe hajoaa. Lapsi tarvitsee ehjän kodin ja tasapainoisen isän tai äidin tai molemmat - ihminen, jolla alkoholi on noin tärkeää, ei ole sitä!
Vierailija kirjoitti:
L... viikon päästä meillä on pakollinen meno/juhlat, joten sanoin, että silloin saa ottaa, mutta aloittaa vasta illalla.
.... Sanoin myös, että voi käyttää alkoholia kerran viikossa eli pe tai la ja sittenkin vasta silloin kun lapset nukkuu.
Yksi alkkiksen lähipiirissä tapahtuvista asioista on, että vastuu juomisen säätelystä siirtyy muille. Ei kannata lähteä tuohon tai ottaa tuota roolia itse. Siinä pääsee loputtomiin pyörittämään alkoholismirulettia sääntöineen, palkintoineen ja sopimusrikkomuksineen. Ainoa tapa on, että se joka juo, ottaa siitä vastuun, Myös hoitoon hakeutumisesta.
Sinun kannattaa huolehtia vain itsestäsi ja lapsista.
Onneksi asun yksin. Saan siis viettää mieleiseni deekisloman ilman että kukaan siitä häiriintyy tai valittaa. Lomalla juon yleensä päivässä 7-10 tuoppia hitaasti tissutellen. Menen nukkumaan aamuyöstä ja herään iltapäivällä. Ihanaa elämää :) t. keski-ikäinen nainen
Toki voit nyt valita, vietkö lapsesi turvaan nyt heti vai sen, että oireilevat asiasta mahdollisesti 20-30 vuoden päästä psyykkisillä häiriöillä, joita on todettu olevan erityisen paljon alkoholistien lapsilla. Facebookissa on ryhmä pullon varjossa kasvaneille ihmisille. Siellä ei suotta ole kymmeniä tuhansia suomalaisia hakemassa vertaistukea. Hylkäämisen tunne on valtava kun aikuisena tajuaa, että on jäänyt kakkoseksi vanhempansa silmissä ja voiton on vienyt alkoholi.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:55"]Meillä mies ei juo arkisin ja on vaativassa ja stressaavassa työssä.. paitsi välillä työmatkoilla kuulen äänestä, että on ottanut ja kun kysyn aina sanoo, että yhden vain.
Itse en käytä alkoholia juuri ollenkaan, kuohuviiniä otan lasillisen tai pari silloin kun otan ja siksi ajattelin, että olenko tiukkapipo.
ap
[/quote]
Et ole tiukkapipo!
Myös oma äitini on selitellyt isäni juomista raskaalla työllä. Viikolla hän ei juonut itseään humalaan, kun olin lapsi. Kotoa muutettuani, kärysi viikolla ratista. Äitini mielestä mulla oli alkoholiongelma, kun en kestänyt isäni juomista. Nykyään 15v. myöhemmin ymmärtää, kenellä ongelma on.