Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kunpa elettäisiin vielä aikaa ennen tinderiä
N32
08.07.2021 |
Parinhaku on ihan todella uuvuttavaa ja musertavaa nykyään. Olen löytänyt jo vaikka kuinka monta miestä joista väitän että ennenvanhaan meistä olisi helposti tullut pari koska meillä on juttu luistanut, ollut kemiaa ja hyvä elämäntilanne. Nyt vaan tulee aina eteen se seinä että toinen ei halua vielä sitoutua vaan katsella josko löytäisi jotain parempaa. Ja ne jotka on pariutuneita pettää jatkuvasti toisiaan koska se on niin helppoa. Tai elävät “avoimessa suhteessa” koska se tinderin maailma ilmeisesti houkuttaa varattujakin niin helvetin paljon, melkein joka päivä svaippaan tinderissä vasemmalle jonkun tälläisen tyypin.
Oli pakko poistaa sovellukset ja yksinkertaisesti luovuttaa, koska oma itsetunto ja SYDÄN ei oikeasti kestä sitä enää. Mihinkään ei voi luottaa, ei edes siihen että on ollut hyvät treffit viisi kertaa ja samansuuntaiset ajatukset toisen kanssa niin se toinen voi vaan yhtäkkiä ghostata tai muuta.
Ja Joo, voihan sitä tavata jonkun oikeassakin elämässä mutta eipä oo siellä napannu.
Kommentit (143)
Kannattaa ehkä kokeilla deittipalstoja ton Tinderin sijasta. Ainahan toki kumppanin löytäminen noiden kautta on haastavaa, mutta jos luovuttaa menee se pienikin mahdollisuus löytää joku. Eihän nettideittailu sulje pois sitä mahdollisuutta, että tapaisit sen kumppanin myös ”oikeassa elämässä”.
Oma kokemukseni n. 5 vuoden takaa:
Tinderin kautta ei yksiäkään treffejä ja kirjoittelin yhden kanssa. Poistin koko roskan.
Suomi24 treffit sain satoja viestejä ja viestien seasta löytyikin sitten tuleva aviomieheni. Aika monta sammakkoa saa pussata ennen sitä prinssiä. Ehkä Tinder on vaan lokeroitunut enemmän kevyemmän seuran etsintään ja ne sitoutumiskykyiset miehet, jotka etsivät sitä elämänkumppania on ihan muualla.
Kannattaa myös omaan profiiliinsa kirjoittaa jotain ”vakavamielistä” parisuhteesta, se yleensä pelottelee noi sarjadeittailijat muualle. Itse ainakin kerroin avoimesti haluavani naimisiin ja lapsia ja uskon, että tämä pelotti pois aika ison osan noista häntäheikeistä 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliselle tai rumalle miehelle deitailu on paljon hankalempaa kuin tavalliselle naiselle.
No varmaan. Eipä sekään kuitenkaan lohduta kun huomaa tuhlanneensa aivan helvetisti aikaa turhanpäiväiseen viestittelyyn ja treffeihin ja ihan yhtä sinkku olet silti edelleen. Ja kuinka monesti on ehtinyt itse laittaa tunteita peliin ja sit tulee märkä rätti naamaan. Kyllä sekin aika musertavaa on. Ap
Sellaista se on kun kaikki naiset yrittää niitä parhaita miehiä samaan aikaan.
Miksi ihmeessä niiden parhaimpien on pakko käyttää jokainen mahdollisuus, vaikka nainen ei oikeasti kiinnostaisi pskan vertaa? Sanoisi vaan suoraan heti alkuun että parempiakin on ja sinä et riitä, eikä kummankaan aikaa ja energiaa tuhlaantuisi. Mutta ei kun pitää kuukausikaupalla roikottaa ja antaa naisen tunteiden kehittyä, ja sitten vasta voi tehdä tuon.
Täysipäinen nainen ymmärtää seuloa tämän valikoiman ja näkee sen ketkä hakee pelkkää hupia ja ketkä tosissaan hakee parisuhdetta. Hupi on myös ok, mutta ei kannata olettaa sen muuttuvan oikeaksi suhteeksi.
Minä menin Tinderiin ilman aiempia suhdekokemuksia, enkä kyllä osannut siltä pohjalta seuloa. Tuli ihan puskista ja järkytyksenä millaista se meininki sitten oli, en osannut yhtään odottaa että ihmiset niin kirkkain silmin kehtaavat valehdella. Ainakin tuli kerrasta selväksi ja kerrasta meni myös mielenkiinto pariutumiseen ylipäätään.
Tämä on niin totta. Siellä kyllä lävähtää silmille ihmisyyden likakaivo-ominaisuudet. MInäkin kyllästyin täysin siellä tapahtuvaan valehteluun ja vedättämiseen. Aikuiset ihmiset! I am too old for that sh*t.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tinderistä johdu vaan ylipäätään ihmisten parantuneista mahdollisuuksista liikkua ja kommunikoida. Enää ei ole pakko ottaa puolisoa siitä naapuritalosta vaan voi tutustua ihmisiin satojen kilometrien päässä ja aloittaa keskustelu milloin tahansa. Itse en kyllä kaipaa aikaa, jolloin puoliso pitäisi löytyä lähipiiristä. Siinä tapauksessa olisin nytkin sinkku.
Mikähän aika tuo on ollut, jolloin puoliso etsittiin lähipiiristä? 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat kotoisin 800 km päässä toisistaan, ja opiskelivat tuhansien kilometrien päässä syntymäpaikastaan. 1800-luvulla syntyneet sukulaiseni ovat löytäneet puolison satojen kilometrien päästä tai jopa eri mantereelta.
Nyt puhutaan normaalikansalaisista. Et kai tosissasi väitä, että 40-luvulla olisi ollut ihan peruskauraa lähteä opiskelemaan ulkomaille?
No ei ehkä ulkomaille, mutta kyllä ihmiset ovat aina muuttaneet ja matkustaneet työn ja opintojen perässä. Moni reissasi työn perässä koko nuoren aikuisuutensa, hanttihommissa. Omat 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat eri puolilta Suomea ja alkoivat suhteeseen pitkällisen kirjeenvaihdon jälkeen. Toki puoliso useammin löytyi "lähipiiristä", mutta ei se aina naapuria tarkoittanut.
Niin, tuossakin muutetaan ensin sen työn tai opiskelun perässä ja sitten se kumppani löytyy sieltä uudelta paikkakunnalta. Eli muuton yhteydessä löytyy vain uusi paikka, jonne jämähdetään ja siellä se kumppani sitten löytyykin sen uuden kodin naapurista. Ei siis liikuta ympäriinsä tapaamassa ihmisiä vaan muutetaan vain yhteen paikkaan jossa kumppanin löytäminen tapahtuu täsmälleen samalla tavalla kuin siellä synnyinpitäjässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla menee tuossa nyt vikaan se oletus, että kaikki tapaamasi miehet ovat tinderin takia sinulta pois, vaikka totuus on, että ilman tinderiä et olisi edes tavannut heitä. Keskimäärin tilanne on kuitenkin se, että tinder vie sinulta pois suunnilleen saman määrän miehiä, kuin se sinulle tuokin. Plus miinus nolla.
Ennen tinderiä näitä miehiä tapasi esim. chattialustoilla ym, ja ihmiset oli aivan eri tavalla valmiita sitoutumaan kun mahdollisuuksia ei ollut rajattomasti. Koskee toki myös naisia.
On ihan tutkittu juttu miten tinder on muuttanut treffikulttuuria ja ihmisten kykyä sitoutua ja pysähtyä. Kun yhden svaippauksen takana on aina uusi mahdollisuus... ja svaipata voi joka päivä kymmeniä tai jopa satoja kertoja.
Niin, tuossahan se pointti onkin. Aiemmin ei ollut samoja mahdollisuuksia, joten "valikoimakin" oli rajattu. On kai ihan selvää, että se kumppani löytyy todennäköisemmin isosta porukasta kuin pienestä, joten tuolloinhan pariutuminen oli siltä osin vaikeampaa.
En koe että suurempi määrä vaihtoehtoja olisi parantanut omia mahdollisuuksia parisuhteeseen. Päinvastoin. Liittyy juuri siihen että muillakin on järkyttävän suuri määrä vaihtoehtoja, jonka vuoksi ihmiset ei osaa tai halua enää pysähtyä ja panostaa siihen yhteen vaan aina etsiä jotain uutta, erilaista tai parempaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla menee tuossa nyt vikaan se oletus, että kaikki tapaamasi miehet ovat tinderin takia sinulta pois, vaikka totuus on, että ilman tinderiä et olisi edes tavannut heitä. Keskimäärin tilanne on kuitenkin se, että tinder vie sinulta pois suunnilleen saman määrän miehiä, kuin se sinulle tuokin. Plus miinus nolla.
Ennen tinderiä näitä miehiä tapasi esim. chattialustoilla ym, ja ihmiset oli aivan eri tavalla valmiita sitoutumaan kun mahdollisuuksia ei ollut rajattomasti. Koskee toki myös naisia.
On ihan tutkittu juttu miten tinder on muuttanut treffikulttuuria ja ihmisten kykyä sitoutua ja pysähtyä. Kun yhden svaippauksen takana on aina uusi mahdollisuus... ja svaipata voi joka päivä kymmeniä tai jopa satoja kertoja.
Niin, tuossahan se pointti onkin. Aiemmin ei ollut samoja mahdollisuuksia, joten "valikoimakin" oli rajattu. On kai ihan selvää, että se kumppani löytyy todennäköisemmin isosta porukasta kuin pienestä, joten tuolloinhan pariutuminen oli siltä osin vaikeampaa.
Vapaus ja valinnan mahdollisuus on hyvä asia. Toisaalta tiedämme psykologiasta, että liialliset valinnan mahdollisuudet vaikeuttavat valinnan tekemistä. Se ei välttämättä ole hyvä asia. Ja siitä monet deittialustojen käyttäjät tuntuvat todella kärsivän. Ja laittavan muutkin kärsimään.
Tottakai, mutta lopputilanne on plus miinus nolla. 479
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tinderistä johdu vaan ylipäätään ihmisten parantuneista mahdollisuuksista liikkua ja kommunikoida. Enää ei ole pakko ottaa puolisoa siitä naapuritalosta vaan voi tutustua ihmisiin satojen kilometrien päässä ja aloittaa keskustelu milloin tahansa. Itse en kyllä kaipaa aikaa, jolloin puoliso pitäisi löytyä lähipiiristä. Siinä tapauksessa olisin nytkin sinkku.
Mikähän aika tuo on ollut, jolloin puoliso etsittiin lähipiiristä? 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat kotoisin 800 km päässä toisistaan, ja opiskelivat tuhansien kilometrien päässä syntymäpaikastaan. 1800-luvulla syntyneet sukulaiseni ovat löytäneet puolison satojen kilometrien päästä tai jopa eri mantereelta.
Nyt puhutaan normaalikansalaisista. Et kai tosissasi väitä, että 40-luvulla olisi ollut ihan peruskauraa lähteä opiskelemaan ulkomaille?
No ei ehkä ulkomaille, mutta kyllä ihmiset ovat aina muuttaneet ja matkustaneet työn ja opintojen perässä. Moni reissasi työn perässä koko nuoren aikuisuutensa, hanttihommissa. Omat 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat eri puolilta Suomea ja alkoivat suhteeseen pitkällisen kirjeenvaihdon jälkeen. Toki puoliso useammin löytyi "lähipiiristä", mutta ei se aina naapuria tarkoittanut.
Niin, tuossakin muutetaan ensin sen työn tai opiskelun perässä ja sitten se kumppani löytyy sieltä uudelta paikkakunnalta. Eli muuton yhteydessä löytyy vain uusi paikka, jonne jämähdetään ja siellä se kumppani sitten löytyykin sen uuden kodin naapurista. Ei siis liikuta ympäriinsä tapaamassa ihmisiä vaan muutetaan vain yhteen paikkaan jossa kumppanin löytäminen tapahtuu täsmälleen samalla tavalla kuin siellä synnyinpitäjässäkin.
No kyllä ne kaupunkien opiskelijamenot niin 60- kuin 90-luvuilla oli aikamoista Tinderiä. Oli osakunnat joissa kuljettiin osakuntatansseista toiseen, ja Otaniemen killat vaelsivat Helsinkiin ja päinvastoin. Kyllä siinä liikkuu tuhansia nuoria potentiaalisia kumppaneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliselle tai rumalle miehelle deitailu on paljon hankalempaa kuin tavalliselle naiselle.
No varmaan. Eipä sekään kuitenkaan lohduta kun huomaa tuhlanneensa aivan helvetisti aikaa turhanpäiväiseen viestittelyyn ja treffeihin ja ihan yhtä sinkku olet silti edelleen. Ja kuinka monesti on ehtinyt itse laittaa tunteita peliin ja sit tulee märkä rätti naamaan. Kyllä sekin aika musertavaa on. Ap
Höpö höpö. Kyllä se seurustelu ihan samalla tavalla ennen nettideittiapoejakin tapahtui treffit ja päivä kertaan. Seurustelusuhteet oli voimassa toistaiseksi kunnes oikea jää vierelle. Kuulostat liian epätoivoiselta. Parisuhde muodostuu jos on muodostukseen, ei se nyt kenen tahansa ok tyypin kanssa suju. Eikä sujunut ennenkään.
Tätä näin vastaeronneena olen miettinyt. Että miksi se parisuhde on niin suuri tarve, että siihen kelpaisi kuka vaan "ihan ok" -tyyppi.
Sitten kun olen itse valmis taas tapailemaan ihmisiä, niin en lähde parisuhteeseen kenenkään ihan jees -tyypin kanssa.
Kyllä hommassa pitää olla isoja tunteita ja tunnetta, että juuri tuon ihmisen kanssa minä haluan vanheta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla menee tuossa nyt vikaan se oletus, että kaikki tapaamasi miehet ovat tinderin takia sinulta pois, vaikka totuus on, että ilman tinderiä et olisi edes tavannut heitä. Keskimäärin tilanne on kuitenkin se, että tinder vie sinulta pois suunnilleen saman määrän miehiä, kuin se sinulle tuokin. Plus miinus nolla.
Ennen tinderiä näitä miehiä tapasi esim. chattialustoilla ym, ja ihmiset oli aivan eri tavalla valmiita sitoutumaan kun mahdollisuuksia ei ollut rajattomasti. Koskee toki myös naisia.
On ihan tutkittu juttu miten tinder on muuttanut treffikulttuuria ja ihmisten kykyä sitoutua ja pysähtyä. Kun yhden svaippauksen takana on aina uusi mahdollisuus... ja svaipata voi joka päivä kymmeniä tai jopa satoja kertoja.
Niin, tuossahan se pointti onkin. Aiemmin ei ollut samoja mahdollisuuksia, joten "valikoimakin" oli rajattu. On kai ihan selvää, että se kumppani löytyy todennäköisemmin isosta porukasta kuin pienestä, joten tuolloinhan pariutuminen oli siltä osin vaikeampaa.
En koe että suurempi määrä vaihtoehtoja olisi parantanut omia mahdollisuuksia parisuhteeseen. Päinvastoin. Liittyy juuri siihen että muillakin on järkyttävän suuri määrä vaihtoehtoja, jonka vuoksi ihmiset ei osaa tai halua enää pysähtyä ja panostaa siihen yhteen vaan aina etsiä jotain uutta, erilaista tai parempaa. Ap
No sinä et koe, mutta niin se nyt vain menee. Jos oikeasti poistat tinderin, miten monta ihmistä olisit tavannut esim viimeisen vuoden aikana. Niin.
Vierailija kirjoitti:
Tavalliselle tai rumalle miehelle deitailu on paljon hankalempaa kuin tavalliselle naiselle.
Olet siis kokeillut kumpaakin?
Mä tosin olen ruma nainen ja viimeksi olen ollut miehen kanssa vuonna 2003, mites sun tapailuhistorian kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tinderistä johdu vaan ylipäätään ihmisten parantuneista mahdollisuuksista liikkua ja kommunikoida. Enää ei ole pakko ottaa puolisoa siitä naapuritalosta vaan voi tutustua ihmisiin satojen kilometrien päässä ja aloittaa keskustelu milloin tahansa. Itse en kyllä kaipaa aikaa, jolloin puoliso pitäisi löytyä lähipiiristä. Siinä tapauksessa olisin nytkin sinkku.
Mikähän aika tuo on ollut, jolloin puoliso etsittiin lähipiiristä? 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat kotoisin 800 km päässä toisistaan, ja opiskelivat tuhansien kilometrien päässä syntymäpaikastaan. 1800-luvulla syntyneet sukulaiseni ovat löytäneet puolison satojen kilometrien päästä tai jopa eri mantereelta.
Nyt puhutaan normaalikansalaisista. Et kai tosissasi väitä, että 40-luvulla olisi ollut ihan peruskauraa lähteä opiskelemaan ulkomaille?
No ei ehkä ulkomaille, mutta kyllä ihmiset ovat aina muuttaneet ja matkustaneet työn ja opintojen perässä. Moni reissasi työn perässä koko nuoren aikuisuutensa, hanttihommissa. Omat 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat eri puolilta Suomea ja alkoivat suhteeseen pitkällisen kirjeenvaihdon jälkeen. Toki puoliso useammin löytyi "lähipiiristä", mutta ei se aina naapuria tarkoittanut.
Niin, tuossakin muutetaan ensin sen työn tai opiskelun perässä ja sitten se kumppani löytyy sieltä uudelta paikkakunnalta. Eli muuton yhteydessä löytyy vain uusi paikka, jonne jämähdetään ja siellä se kumppani sitten löytyykin sen uuden kodin naapurista. Ei siis liikuta ympäriinsä tapaamassa ihmisiä vaan muutetaan vain yhteen paikkaan jossa kumppanin löytäminen tapahtuu täsmälleen samalla tavalla kuin siellä synnyinpitäjässäkin.
No kyllä ne kaupunkien opiskelijamenot niin 60- kuin 90-luvuilla oli aikamoista Tinderiä. Oli osakunnat joissa kuljettiin osakuntatansseista toiseen, ja Otaniemen killat vaelsivat Helsinkiin ja päinvastoin. Kyllä siinä liikkuu tuhansia nuoria potentiaalisia kumppaneita.
Niin? Eikö tuossa nimenomaan se puoliso löydy siitä tuttavapiiristä ja samalta paikkakunnalta?
Olisi vaikeuksia seurustella naisen kanssa jolla on älypuhelin, kun itse en niitä harrasta.
Ei siitä tulisi mitään. Toinen roikkuisi luurissa ja toinen tekisi omia juttujaan joita toinen ei edes huomaisi.
Itse olen aivan kauhea mies kaikin puolin, mutta seurustelu olisi jännää.
En täyty yhtään speksiä. Ulkonäön ehkä vähän, mutta en mitään muuta.
Kaikki mielipiteeni ovat vääriä. Ihan jokainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla menee tuossa nyt vikaan se oletus, että kaikki tapaamasi miehet ovat tinderin takia sinulta pois, vaikka totuus on, että ilman tinderiä et olisi edes tavannut heitä. Keskimäärin tilanne on kuitenkin se, että tinder vie sinulta pois suunnilleen saman määrän miehiä, kuin se sinulle tuokin. Plus miinus nolla.
Ennen tinderiä näitä miehiä tapasi esim. chattialustoilla ym, ja ihmiset oli aivan eri tavalla valmiita sitoutumaan kun mahdollisuuksia ei ollut rajattomasti. Koskee toki myös naisia.
On ihan tutkittu juttu miten tinder on muuttanut treffikulttuuria ja ihmisten kykyä sitoutua ja pysähtyä. Kun yhden svaippauksen takana on aina uusi mahdollisuus... ja svaipata voi joka päivä kymmeniä tai jopa satoja kertoja.
Niin, tuossahan se pointti onkin. Aiemmin ei ollut samoja mahdollisuuksia, joten "valikoimakin" oli rajattu. On kai ihan selvää, että se kumppani löytyy todennäköisemmin isosta porukasta kuin pienestä, joten tuolloinhan pariutuminen oli siltä osin vaikeampaa.
En koe että suurempi määrä vaihtoehtoja olisi parantanut omia mahdollisuuksia parisuhteeseen. Päinvastoin. Liittyy juuri siihen että muillakin on järkyttävän suuri määrä vaihtoehtoja, jonka vuoksi ihmiset ei osaa tai halua enää pysähtyä ja panostaa siihen yhteen vaan aina etsiä jotain uutta, erilaista tai parempaa. Ap
No sinä et koe, mutta niin se nyt vain menee. Jos oikeasti poistat tinderin, miten monta ihmistä olisit tavannut esim viimeisen vuoden aikana. Niin.
Niin. Sanoin että toivoisin olevani taas sinkku aikana ennen tinderiä. Se että nyt poistan tinderin ei tietenkään muuta asioita. Koska muut on siellä edelleen. Ja tinder on osin muuttanut koko treffikulttuurin. Tutkimustenkin mukaan. se siitä. Ap
Seksiä saa irtosuhteista ja jutella voi ystävien/tuttujen kanssa joten mihin sitä toista ihmistä tarvii suhteeseen.
Nii ja porno myös vähentää pariutumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliselle tai rumalle miehelle deitailu on paljon hankalempaa kuin tavalliselle naiselle.
No varmaan. Eipä sekään kuitenkaan lohduta kun huomaa tuhlanneensa aivan helvetisti aikaa turhanpäiväiseen viestittelyyn ja treffeihin ja ihan yhtä sinkku olet silti edelleen. Ja kuinka monesti on ehtinyt itse laittaa tunteita peliin ja sit tulee märkä rätti naamaan. Kyllä sekin aika musertavaa on. Ap
Höpö höpö. Kyllä se seurustelu ihan samalla tavalla ennen nettideittiapoejakin tapahtui treffit ja päivä kertaan. Seurustelusuhteet oli voimassa toistaiseksi kunnes oikea jää vierelle. Kuulostat liian epätoivoiselta. Parisuhde muodostuu jos on muodostukseen, ei se nyt kenen tahansa ok tyypin kanssa suju. Eikä sujunut ennenkään.
Tätä näin vastaeronneena olen miettinyt. Että miksi se parisuhde on niin suuri tarve, että siihen kelpaisi kuka vaan "ihan ok" -tyyppi.
Sitten kun olen itse valmis taas tapailemaan ihmisiä, niin en lähde parisuhteeseen kenenkään ihan jees -tyypin kanssa.
Kyllä hommassa pitää olla isoja tunteita ja tunnetta, että juuri tuon ihmisen kanssa minä haluan vanheta.
Ihminen on pariutuva ja lisääntyvä eläin. Se tarve ylittää haaveet suuresta haavekuvien romanttisesta rakkaudesta. Ehkä hyvä niin. Ehkä meillä on yksinäisiä ihmisiä ihan tarpeeksi jo nyt, luulen että emme tarvitse yhtään korkeampia kriteerejä siihen, että ihmiset löytäisivät yhteyden toisiinsa, vaikka se ei aina niin suurta ja kaikennielevää rakkauden huumaa olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tinderistä johdu vaan ylipäätään ihmisten parantuneista mahdollisuuksista liikkua ja kommunikoida. Enää ei ole pakko ottaa puolisoa siitä naapuritalosta vaan voi tutustua ihmisiin satojen kilometrien päässä ja aloittaa keskustelu milloin tahansa. Itse en kyllä kaipaa aikaa, jolloin puoliso pitäisi löytyä lähipiiristä. Siinä tapauksessa olisin nytkin sinkku.
Mikähän aika tuo on ollut, jolloin puoliso etsittiin lähipiiristä? 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat kotoisin 800 km päässä toisistaan, ja opiskelivat tuhansien kilometrien päässä syntymäpaikastaan. 1800-luvulla syntyneet sukulaiseni ovat löytäneet puolison satojen kilometrien päästä tai jopa eri mantereelta.
Nyt puhutaan normaalikansalaisista. Et kai tosissasi väitä, että 40-luvulla olisi ollut ihan peruskauraa lähteä opiskelemaan ulkomaille?
No ei ehkä ulkomaille, mutta kyllä ihmiset ovat aina muuttaneet ja matkustaneet työn ja opintojen perässä. Moni reissasi työn perässä koko nuoren aikuisuutensa, hanttihommissa. Omat 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat eri puolilta Suomea ja alkoivat suhteeseen pitkällisen kirjeenvaihdon jälkeen. Toki puoliso useammin löytyi "lähipiiristä", mutta ei se aina naapuria tarkoittanut.
Niin, tuossakin muutetaan ensin sen työn tai opiskelun perässä ja sitten se kumppani löytyy sieltä uudelta paikkakunnalta. Eli muuton yhteydessä löytyy vain uusi paikka, jonne jämähdetään ja siellä se kumppani sitten löytyykin sen uuden kodin naapurista. Ei siis liikuta ympäriinsä tapaamassa ihmisiä vaan muutetaan vain yhteen paikkaan jossa kumppanin löytäminen tapahtuu täsmälleen samalla tavalla kuin siellä synnyinpitäjässäkin.
No kyllä ne kaupunkien opiskelijamenot niin 60- kuin 90-luvuilla oli aikamoista Tinderiä. Oli osakunnat joissa kuljettiin osakuntatansseista toiseen, ja Otaniemen killat vaelsivat Helsinkiin ja päinvastoin. Kyllä siinä liikkuu tuhansia nuoria potentiaalisia kumppaneita.
Niin? Eikö tuossa nimenomaan se puoliso löydy siitä tuttavapiiristä ja samalta paikkakunnalta?
Kyllä. 10 000 lähimmän opiskelukaverin joukosta. Moni rajaa sen tinderinkin omalle paikkakunnalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tinderistä johdu vaan ylipäätään ihmisten parantuneista mahdollisuuksista liikkua ja kommunikoida. Enää ei ole pakko ottaa puolisoa siitä naapuritalosta vaan voi tutustua ihmisiin satojen kilometrien päässä ja aloittaa keskustelu milloin tahansa. Itse en kyllä kaipaa aikaa, jolloin puoliso pitäisi löytyä lähipiiristä. Siinä tapauksessa olisin nytkin sinkku.
Mikähän aika tuo on ollut, jolloin puoliso etsittiin lähipiiristä? 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat kotoisin 800 km päässä toisistaan, ja opiskelivat tuhansien kilometrien päässä syntymäpaikastaan. 1800-luvulla syntyneet sukulaiseni ovat löytäneet puolison satojen kilometrien päästä tai jopa eri mantereelta.
Nyt puhutaan normaalikansalaisista. Et kai tosissasi väitä, että 40-luvulla olisi ollut ihan peruskauraa lähteä opiskelemaan ulkomaille?
No ei ehkä ulkomaille, mutta kyllä ihmiset ovat aina muuttaneet ja matkustaneet työn ja opintojen perässä. Moni reissasi työn perässä koko nuoren aikuisuutensa, hanttihommissa. Omat 40-luvulla syntyneet vanhempani olivat eri puolilta Suomea ja alkoivat suhteeseen pitkällisen kirjeenvaihdon jälkeen. Toki puoliso useammin löytyi "lähipiiristä", mutta ei se aina naapuria tarkoittanut.
Niin, tuossakin muutetaan ensin sen työn tai opiskelun perässä ja sitten se kumppani löytyy sieltä uudelta paikkakunnalta. Eli muuton yhteydessä löytyy vain uusi paikka, jonne jämähdetään ja siellä se kumppani sitten löytyykin sen uuden kodin naapurista. Ei siis liikuta ympäriinsä tapaamassa ihmisiä vaan muutetaan vain yhteen paikkaan jossa kumppanin löytäminen tapahtuu täsmälleen samalla tavalla kuin siellä synnyinpitäjässäkin.
No kyllä ne kaupunkien opiskelijamenot niin 60- kuin 90-luvuilla oli aikamoista Tinderiä. Oli osakunnat joissa kuljettiin osakuntatansseista toiseen, ja Otaniemen killat vaelsivat Helsinkiin ja päinvastoin. Kyllä siinä liikkuu tuhansia nuoria potentiaalisia kumppaneita.
Niin? Eikö tuossa nimenomaan se puoliso löydy siitä tuttavapiiristä ja samalta paikkakunnalta?
Sun pointti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla menee tuossa nyt vikaan se oletus, että kaikki tapaamasi miehet ovat tinderin takia sinulta pois, vaikka totuus on, että ilman tinderiä et olisi edes tavannut heitä. Keskimäärin tilanne on kuitenkin se, että tinder vie sinulta pois suunnilleen saman määrän miehiä, kuin se sinulle tuokin. Plus miinus nolla.
Ennen tinderiä näitä miehiä tapasi esim. chattialustoilla ym, ja ihmiset oli aivan eri tavalla valmiita sitoutumaan kun mahdollisuuksia ei ollut rajattomasti. Koskee toki myös naisia.
On ihan tutkittu juttu miten tinder on muuttanut treffikulttuuria ja ihmisten kykyä sitoutua ja pysähtyä. Kun yhden svaippauksen takana on aina uusi mahdollisuus... ja svaipata voi joka päivä kymmeniä tai jopa satoja kertoja.
Niin, tuossahan se pointti onkin. Aiemmin ei ollut samoja mahdollisuuksia, joten "valikoimakin" oli rajattu. On kai ihan selvää, että se kumppani löytyy todennäköisemmin isosta porukasta kuin pienestä, joten tuolloinhan pariutuminen oli siltä osin vaikeampaa.
En koe että suurempi määrä vaihtoehtoja olisi parantanut omia mahdollisuuksia parisuhteeseen. Päinvastoin. Liittyy juuri siihen että muillakin on järkyttävän suuri määrä vaihtoehtoja, jonka vuoksi ihmiset ei osaa tai halua enää pysähtyä ja panostaa siihen yhteen vaan aina etsiä jotain uutta, erilaista tai parempaa. Ap
No sinä et koe, mutta niin se nyt vain menee. Jos oikeasti poistat tinderin, miten monta ihmistä olisit tavannut esim viimeisen vuoden aikana. Niin.
Niin. Sanoin että toivoisin olevani taas sinkku aikana ennen tinderiä. Se että nyt poistan tinderin ei tietenkään muuta asioita. Koska muut on siellä edelleen. Ja tinder on osin muuttanut koko treffikulttuurin. Tutkimustenkin mukaan. se siitä. Ap
Pariutumisessa ei kyse ehkä olekaan niin määrästä vaan enemmänkin laadusta. Ei tarvitse kuin yhden sopivan, jonka kanssa on halu rakentaa jotain pysyvää ja pidempikestoista. Uskon myös itse, että treffipalstojen ulkopuolelta löytyy paremmin tällainen toinen ihminen, jolle tuo ihmissuhteiden kertakäyttökulttuuri ei myöskään sovi. Onnea matkaan, ap!
Mä ihmettelen, että mitä tarkoitat ajan tuhlaamisella? Elämäähän se kaikki on, ja jos ei sytytä joku niin ihmiset menee eteenpäin. Mietitkö, että ennen Tinderiä sulla olisi näistä jonkun kanssa parisuhde?
Tinder on helpottanu naisten hyväksikäyttöä ja esineellistää. Ei sitä turhaan panosovellukseksi sanota.
Alue: Aihe vapaa
Vapaus ja valinnan mahdollisuus on hyvä asia. Toisaalta tiedämme psykologiasta, että liialliset valinnan mahdollisuudet vaikeuttavat valinnan tekemistä. Se ei välttämättä ole hyvä asia. Ja siitä monet deittialustojen käyttäjät tuntuvat todella kärsivän. Ja laittavan muutkin kärsimään.