Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Psykologia & logopedia 2022
07.07.2021 |
Legendaarinen Vauvan Psykologia 2022 -ketju. Nyt myös logopedia virallisesti mukana! Sydämellisesti tervetuloa! ❤️
Seuraavissa viesteissä on usein toistuvia puheenaineita sekä vinkkejä ja linkkejä hakemiseen. Niihin kannattaa palata pitkin vuotta! Tiedot vastaavat kirjoitushetken tilannetta.
Kommentit (3036)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miinuspisteitä on ollut käytössä monella muulla alalla iät ja ajat. Sisäänpäässeiden keskiarvo pysyy korkealla, kunhan riittävän moni on älynnyt jättää tyhjäksi silloin, kun ei ole tiennyt. Arvaamisella on negatiivinen odotusarvo.
Eli sanoisitko että oli hyvä lähestymistapa kun jätin yhteensä noin 15 vastaamatta, olettaen tietysti että muista meni suurin osa oikein? Itse ajattelin sillä tavalla että varmaan suuri osa jengistä vastasi melkein kaikkiin kun ei ollut odotettavissa mitään tosi, epätosi miinuspiste kikkailuja. Noista en muutenkaan ollut ollenkaan varma, vaikka tuntuikin aika jäätävältä jättää niitä tyhjäksi.
Kyllä, juuri noin kannattaa toimia. 👍
Noin kannattaa toimia, jos on kaksi vaihtoehtoa + ei ole mitään aavistusta oikeasta vaihtoehdosta + pitää todennäköisenä, että väärin vastaamisesta menettää enemmän pisteitä kuin oikeasta voi saada. Jos vaihtoehtoja on 3 tai enemmän, arvaamisen hinta nousee. Toisaalta jo pieni aavistus oikeasta vastauksesta voi keikauttaa kertoimia niin, että arvaaminen kannattaa.
Sanottiinko siellä, että tyhjä vastaus on nolla? Tyhjä vastaus voi olla myös miinus.
Kyllä sanottiin. Tyhjä miinuksella ei ole mitään järkeä, sehän ei estä arvailemista mitenkään.
No estääkö tyhjä nolla? Aika erikoista, jos voita jättää vastaamatta ja saada edun. Oudoksi on mennyt.
Mikä tuossa siis on outoa? Väärä vastaus on luonnollisesti huonompi juttu kuin osaamattomuuden tunnustaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli logiikassa kysymyksiin 4.5, 4.6 ja 4.8 kaikkiin "c, nämä kaksi yhdessä riittävät". Ootteko samaa vai eri mieltä?
Muuten oikein, mutta 4.5 ratkeaa pelkällä ykkösvihjeellä. Alkutiedot + vihje 1:
Luokassa 1 on 1 henkilö
Luokassa 2 vähemmän kuin 3 henkilöä
Luokassa 4 on 3 henkilöä ->
Luokassa 2 täytyy siis olla 2 henkilöä (ks toinen rivi tässä selityksessä) ->
Tällöin 1+2+3+x=10 -> x=10-5 -> x=5 -> luokassa 3 on 5 henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli logiikassa kysymyksiin 4.5, 4.6 ja 4.8 kaikkiin "c, nämä kaksi yhdessä riittävät". Ootteko samaa vai eri mieltä?
Muuten oikein, mutta 4.5 ratkeaa pelkällä ykkösvihjeellä. Alkutiedot + vihje 1:
Luokassa 1 on 1 henkilö
Luokassa 2 vähemmän kuin 3 henkilöä
Luokassa 4 on 3 henkilöä ->
Luokassa 2 täytyy siis olla 2 henkilöä (ks toinen rivi tässä selityksessä) ->
Tällöin 1+2+3+x=10 -> x=10-5 -> x=5 -> luokassa 3 on 5 henkilöä.
Näin sitä alkaa taas löytyä, että koe ei ollutkaan niin helppo, että "moni saa lähes täydet raakapisteet". :)
Vierailija kirjoitti:
Oon vähän huolissani, kun pahin koulukiusaajani yläkoulusta ja lukiosta ilmoitti somessa päässeensä opiskelemaan psykologiaa. :( Itsekin kävin korottamassa kirjotuksia, mutta jäin kauas varasijoille.
(Toivottavasti tää quoten käyttäminen onnistuu t noob) mut siis mun narsistinen entinen kumppani haki psykalle tänä vuonna. Oon mennyt no contact sen kanssa joten en tiedä pääsikö, mutta sormet ja varpaat ristissä että ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli logiikassa kysymyksiin 4.5, 4.6 ja 4.8 kaikkiin "c, nämä kaksi yhdessä riittävät". Ootteko samaa vai eri mieltä?
Muuten oikein, mutta 4.5 ratkeaa pelkällä ykkösvihjeellä. Alkutiedot + vihje 1:
Luokassa 1 on 1 henkilö
Luokassa 2 vähemmän kuin 3 henkilöä
Luokassa 4 on 3 henkilöä ->
Luokassa 2 täytyy siis olla 2 henkilöä (ks toinen rivi tässä selityksessä) ->
Tällöin 1+2+3+x=10 -> x=10-5 -> x=5 -> luokassa 3 on 5 henkilöä.
Mutta jos et tiedä onko 3 määrä parillinen luku niin et voi tietää varmasti onko 4 vai 3 vai 5? Mutta toisen vihjeenperusteella saat tietää että kolmosia on parillinen luku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli logiikassa kysymyksiin 4.5, 4.6 ja 4.8 kaikkiin "c, nämä kaksi yhdessä riittävät". Ootteko samaa vai eri mieltä?
Muuten oikein, mutta 4.5 ratkeaa pelkällä ykkösvihjeellä. Alkutiedot + vihje 1:
Luokassa 1 on 1 henkilö
Luokassa 2 vähemmän kuin 3 henkilöä
Luokassa 4 on 3 henkilöä ->
Luokassa 2 täytyy siis olla 2 henkilöä (ks toinen rivi tässä selityksessä) ->
Tällöin 1+2+3+x=10 -> x=10-5 -> x=5 -> luokassa 3 on 5 henkilöä.
Mutta jos et tiedä onko 3 määrä parillinen luku niin et voi tietää varmasti onko 4 vai 3 vai 5? Mutta toisen vihjeenperusteella saat tietää että kolmosia on parillinen luku.
Mokasin kai muutenkin tossa esimerkissä. Mulla ei nyt ole tota kysumystä edessäni, mutta voihan luokassa 2 myös olla 0 tai 1 henkilöä.
T. Tuon esimerkin laittanut
Laskeskelin tuossa eri vastaamistapojen vaikutusta pääsykokeen pisteisiin. Rohkealla, mutta vääriä vastauksia tuottavalla vastaustavalla ei välttämättä ole päässyt pitkälle.
Kuvitellaan, että meillä on varovainen hakija, joka vastasi kokeessa vain niihin kysymyksiin, joista oli lähes varma, eikä lähtenyt veikkailemaan vastauksia missään kohdassa. Hän vastasi kokeen 106 tehtävästä 65:een.
Sitten meillä on rohkea hakija, joka luotti omiin kykyihinsä ja vastasi rohkeasti myös välillä veikaten 90 tehtävään.
Varovaisen hakijan strategia toimi, ja hän vastasi väärin vain kahteen tehtävään, kun puolestaan rohkealla hakijalla vääriä vastauksia tuli jopa 20.
Jos kuvitellaan, että kokeessa sai keskimäärin 2p oikeasta vastauksesta ja -1p väärästä vastauksesta, niin silloin varovaisen hakijan pisteet olisivat olleet 63x2-2=124p, mutta rohkean hakijan pisteet vain 70x2-20=120p.
Eli vaikka rohkea hakija osasikin vastata oikein 12 tehtävään enemmän kuin varovainen hakija, väärät vastaukset tiputtavat rohkean hakijan pisteet varovaisen alapuolelle. Mikäli väärästä vastauksesta olisi saanut saman verran miinusta kuin oikeasta vastauksesta sai pisteitä, olisi vaikutus ollut vieläkin suurempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri noin se tulee menemään. Tai ehkä +1 p, kun oli noin pitkä koe, ja sitten tosi/epätosiin -1 p väärästä.
Rohkea arvailu ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Laskeskelin tuossa eri vastaamistapojen vaikutusta pääsykokeen pisteisiin. Rohkealla, mutta vääriä vastauksia tuottavalla vastaustavalla ei välttämättä ole päässyt pitkälle.
Kuvitellaan, että meillä on varovainen hakija, joka vastasi kokeessa vain niihin kysymyksiin, joista oli lähes varma, eikä lähtenyt veikkailemaan vastauksia missään kohdassa. Hän vastasi kokeen 106 tehtävästä 65:een.
Sitten meillä on rohkea hakija, joka luotti omiin kykyihinsä ja vastasi rohkeasti myös välillä veikaten 90 tehtävään.
Varovaisen hakijan strategia toimi, ja hän vastasi väärin vain kahteen tehtävään, kun puolestaan rohkealla hakijalla vääriä vastauksia tuli jopa 20.
Jos kuvitellaan, että kokeessa sai keskimäärin 2p oikeasta vastauksesta ja -1p väärästä vastauksesta, niin silloin varovaisen hakijan pisteet olisivat olleet 63x2-2=124p, mutta rohkean hakijan pisteet vain 70x2-20=120p.
Eli vaikka rohkea hakija osasikin vastata oikein 12 tehtävään enemmän kuin varovainen hakija, väärät vastaukset tiputtavat rohkean hakijan pisteet varovaisen alapuolelle. Mikäli väärästä vastauksesta olisi saanut saman verran miinusta kuin oikeasta vastauksesta sai pisteitä, olisi vaikutus ollut vieläkin suurempi.
Mun mielestä tässä anekdootissa on sellainen ajatusvirhe että oletat nyt tämän arvaajan olevan muutenkin vähemmän osaava kun esimerkin varovaisen hakijan, jolloin tietysti esittämäsi lopputulos on oletettavaa.
Tämä sillä perusteella että jos arvaaja vastaa väärin 20 kohtaan niin hän odotusarvon mukaisesti on _arvannut oikein_ myös 20 kohtaan eli _tiennyt vain 50 kohtaa_ joka on huomattavasti vähemmän kuin varovaisen arvaajan 61.
Jos lukuja muutettaisiin niin, että molemmat henkilöt tietäisivät hypoteettisesti varmuudella yhtä monta tehtävää oikein, olisi arvaaminen 2 kohdan tehtävässä kannattavaa mikäli miinuksia tulee vähemmän kuin plussaa. Lisäksi vaikka tulisi esim -1/+1, olisi arvaaminen kannattavaa olettaen että arvaus ei olisi puhdas 50/50, mikä yleensä pitää paikkansa. Puhtaan 50/50 arvaamatta jättäminen voisi olla puolestaan perusteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeskelin tuossa eri vastaamistapojen vaikutusta pääsykokeen pisteisiin. Rohkealla, mutta vääriä vastauksia tuottavalla vastaustavalla ei välttämättä ole päässyt pitkälle.
Kuvitellaan, että meillä on varovainen hakija, joka vastasi kokeessa vain niihin kysymyksiin, joista oli lähes varma, eikä lähtenyt veikkailemaan vastauksia missään kohdassa. Hän vastasi kokeen 106 tehtävästä 65:een.
Sitten meillä on rohkea hakija, joka luotti omiin kykyihinsä ja vastasi rohkeasti myös välillä veikaten 90 tehtävään.
Varovaisen hakijan strategia toimi, ja hän vastasi väärin vain kahteen tehtävään, kun puolestaan rohkealla hakijalla vääriä vastauksia tuli jopa 20.
Jos kuvitellaan, että kokeessa sai keskimäärin 2p oikeasta vastauksesta ja -1p väärästä vastauksesta, niin silloin varovaisen hakijan pisteet olisivat olleet 63x2-2=124p, mutta rohkean hakijan pisteet vain 70x2-20=120p.
Eli vaikka rohkea hakija osasikin vastata oikein 12 tehtävään enemmän kuin varovainen hakija, väärät vastaukset tiputtavat rohkean hakijan pisteet varovaisen alapuolelle. Mikäli väärästä vastauksesta olisi saanut saman verran miinusta kuin oikeasta vastauksesta sai pisteitä, olisi vaikutus ollut vieläkin suurempi.
Mun mielestä tässä anekdootissa on sellainen ajatusvirhe että oletat nyt tämän arvaajan olevan muutenkin vähemmän osaava kun esimerkin varovaisen hakijan, jolloin tietysti esittämäsi lopputulos on oletettavaa.
Tämä sillä perusteella että jos arvaaja vastaa väärin 20 kohtaan niin hän odotusarvon mukaisesti on _arvannut oikein_ myös 20 kohtaan eli _tiennyt vain 50 kohtaa_ joka on huomattavasti vähemmän kuin varovaisen arvaajan 61.
Jos lukuja muutettaisiin niin, että molemmat henkilöt tietäisivät hypoteettisesti varmuudella yhtä monta tehtävää oikein, olisi arvaaminen 2 kohdan tehtävässä kannattavaa mikäli miinuksia tulee vähemmän kuin plussaa. Lisäksi vaikka tulisi esim -1/+1, olisi arvaaminen kannattavaa olettaen että arvaus ei olisi puhdas 50/50, mikä yleensä pitää paikkansa. Puhtaan 50/50 arvaamatta jättäminen voisi olla puolestaan perusteltua.
Ja siis jatkan vielä tähän että kun tuo arvailija tietämällä tiesi sen 50 kohtaa tämän esimerkin mukaisesti, niin vaikkei se olis niiden jälkeen arvaillut yhtään niin silloinhan tulos olisi ollut vielä huonompi: 100 pistettä esimerkin 120 sijaan :D Joten tää anekdootti ei nyt ehkä ihan todistanut sitä ettei arvaaminen kannata.
Onko tämän vuoden kysymykset nähtävillä jo jossain? Ihmettelen, miten yksityiskohtaisesti näitä sanallisia tehtäviä täällä muistetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämän vuoden kysymykset nähtävillä jo jossain? Ihmettelen, miten yksityiskohtaisesti näitä sanallisia tehtäviä täällä muistetaan.
https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2022-05/VK2022_julkaisuversio_teh…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeskelin tuossa eri vastaamistapojen vaikutusta pääsykokeen pisteisiin. Rohkealla, mutta vääriä vastauksia tuottavalla vastaustavalla ei välttämättä ole päässyt pitkälle.
Kuvitellaan, että meillä on varovainen hakija, joka vastasi kokeessa vain niihin kysymyksiin, joista oli lähes varma, eikä lähtenyt veikkailemaan vastauksia missään kohdassa. Hän vastasi kokeen 106 tehtävästä 65:een.
Sitten meillä on rohkea hakija, joka luotti omiin kykyihinsä ja vastasi rohkeasti myös välillä veikaten 90 tehtävään.
Varovaisen hakijan strategia toimi, ja hän vastasi väärin vain kahteen tehtävään, kun puolestaan rohkealla hakijalla vääriä vastauksia tuli jopa 20.
Jos kuvitellaan, että kokeessa sai keskimäärin 2p oikeasta vastauksesta ja -1p väärästä vastauksesta, niin silloin varovaisen hakijan pisteet olisivat olleet 63x2-2=124p, mutta rohkean hakijan pisteet vain 70x2-20=120p.
Eli vaikka rohkea hakija osasikin vastata oikein 12 tehtävään enemmän kuin varovainen hakija, väärät vastaukset tiputtavat rohkean hakijan pisteet varovaisen alapuolelle. Mikäli väärästä vastauksesta olisi saanut saman verran miinusta kuin oikeasta vastauksesta sai pisteitä, olisi vaikutus ollut vieläkin suurempi.
Mun mielestä tässä anekdootissa on sellainen ajatusvirhe että oletat nyt tämän arvaajan olevan muutenkin vähemmän osaava kun esimerkin varovaisen hakijan, jolloin tietysti esittämäsi lopputulos on oletettavaa.
Tämä sillä perusteella että jos arvaaja vastaa väärin 20 kohtaan niin hän odotusarvon mukaisesti on _arvannut oikein_ myös 20 kohtaan eli _tiennyt vain 50 kohtaa_ joka on huomattavasti vähemmän kuin varovaisen arvaajan 61.
Jos lukuja muutettaisiin niin, että molemmat henkilöt tietäisivät hypoteettisesti varmuudella yhtä monta tehtävää oikein, olisi arvaaminen 2 kohdan tehtävässä kannattavaa mikäli miinuksia tulee vähemmän kuin plussaa. Lisäksi vaikka tulisi esim -1/+1, olisi arvaaminen kannattavaa olettaen että arvaus ei olisi puhdas 50/50, mikä yleensä pitää paikkansa. Puhtaan 50/50 arvaamatta jättäminen voisi olla puolestaan perusteltua.
Omasta mielestäni hyvä esimerkki. Toki lukuja voi aina vinkslailla suuntaan ja toiseen. Uskon useimpien ei-arvanneiden osanneen vastata ennemmin lähemmäs 70-80% tehtävistä tuon noin puolen sijaan. Tällöin, jos arvaaja olisi tiennyt samat, mutta arvannut loput 30-20%, voi laskeskella, mille pistehaitarille arvaajan pisteet asettuisivat. Kun yksi väärä arvaus kumoaa oikean, pitäisi esim. 30 arvatusta kohdasta arvata vähintään 2/3 oikein, jotta pysyy samassa pistemäärässä, kuin vastaamatta jättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeskelin tuossa eri vastaamistapojen vaikutusta pääsykokeen pisteisiin. Rohkealla, mutta vääriä vastauksia tuottavalla vastaustavalla ei välttämättä ole päässyt pitkälle.
Kuvitellaan, että meillä on varovainen hakija, joka vastasi kokeessa vain niihin kysymyksiin, joista oli lähes varma, eikä lähtenyt veikkailemaan vastauksia missään kohdassa. Hän vastasi kokeen 106 tehtävästä 65:een.
Sitten meillä on rohkea hakija, joka luotti omiin kykyihinsä ja vastasi rohkeasti myös välillä veikaten 90 tehtävään.
Varovaisen hakijan strategia toimi, ja hän vastasi väärin vain kahteen tehtävään, kun puolestaan rohkealla hakijalla vääriä vastauksia tuli jopa 20.
Jos kuvitellaan, että kokeessa sai keskimäärin 2p oikeasta vastauksesta ja -1p väärästä vastauksesta, niin silloin varovaisen hakijan pisteet olisivat olleet 63x2-2=124p, mutta rohkean hakijan pisteet vain 70x2-20=120p.
Eli vaikka rohkea hakija osasikin vastata oikein 12 tehtävään enemmän kuin varovainen hakija, väärät vastaukset tiputtavat rohkean hakijan pisteet varovaisen alapuolelle. Mikäli väärästä vastauksesta olisi saanut saman verran miinusta kuin oikeasta vastauksesta sai pisteitä, olisi vaikutus ollut vieläkin suurempi.
Mun mielestä tässä anekdootissa on sellainen ajatusvirhe että oletat nyt tämän arvaajan olevan muutenkin vähemmän osaava kun esimerkin varovaisen hakijan, jolloin tietysti esittämäsi lopputulos on oletettavaa.
Tämä sillä perusteella että jos arvaaja vastaa väärin 20 kohtaan niin hän odotusarvon mukaisesti on _arvannut oikein_ myös 20 kohtaan eli _tiennyt vain 50 kohtaa_ joka on huomattavasti vähemmän kuin varovaisen arvaajan 61.
Jos lukuja muutettaisiin niin, että molemmat henkilöt tietäisivät hypoteettisesti varmuudella yhtä monta tehtävää oikein, olisi arvaaminen 2 kohdan tehtävässä kannattavaa mikäli miinuksia tulee vähemmän kuin plussaa. Lisäksi vaikka tulisi esim -1/+1, olisi arvaaminen kannattavaa olettaen että arvaus ei olisi puhdas 50/50, mikä yleensä pitää paikkansa. Puhtaan 50/50 arvaamatta jättäminen voisi olla puolestaan perusteltua.
Omasta mielestäni hyvä esimerkki. Toki lukuja voi aina vinkslailla suuntaan ja toiseen. Uskon useimpien ei-arvanneiden osanneen vastata ennemmin lähemmäs 70-80% tehtävistä tuon noin puolen sijaan. Tällöin, jos arvaaja olisi tiennyt samat, mutta arvannut loput 30-20%, voi laskeskella, mille pistehaitarille arvaajan pisteet asettuisivat. Kun yksi väärä arvaus kumoaa oikean, pitäisi esim. 30 arvatusta kohdasta arvata vähintään 2/3 oikein, jotta pysyy samassa pistemäärässä, kuin vastaamatta jättänyt.
Mistä tuo 2/3 tulee? Jos arvataan 30 kohtaa, niin kyllähän esim. tulos 16 oikein 14 väärin tuottaa paremman tuloksen kun arvaamatta jättäminen. Ja jos noihin 30 kohtaan on vaikka 55% varmuus vastauksista niin tuo 16 oikein ei olisi kovinkaan suuri ihme
En usko, että niiden 3 vikan matikan tehtävän hylkääminen vaikuttaa juurikaan erottelevuuteen, kun miinuspisteet on käytössä. Kyllä kokeen tekijöiden tulee ottaa vastuu omista virheistään ja hylätä tehtävät, missä pupellettu vastaukset. Ihan sattuman kauppaa ja ennemmin luonteesta riippuvaa, mitä niihin on vastannut, vaikka muistanut kaavat ja osannut tehtävät, kun oikeaa arvoa ei ole saanut ja kaavat tullut opetella ulkoa.
Logiikan tehtävä 6, eli äidin iän selvitys lasten, veljen ja tädin iän avulla.
Olenko ymmärtänyt oikein että iso osa täällä on ajatellut että molemmat tiedot tarvitaan? Oikea vastaushan on se, että vain tieto (2), mutta ei (1) tarvitaan jotta saadaan vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miinuspisteitä on ollut käytössä monella muulla alalla iät ja ajat. Sisäänpäässeiden keskiarvo pysyy korkealla, kunhan riittävän moni on älynnyt jättää tyhjäksi silloin, kun ei ole tiennyt. Arvaamisella on negatiivinen odotusarvo.
Eli sanoisitko että oli hyvä lähestymistapa kun jätin yhteensä noin 15 vastaamatta, olettaen tietysti että muista meni suurin osa oikein? Itse ajattelin sillä tavalla että varmaan suuri osa jengistä vastasi melkein kaikkiin kun ei ollut odotettavissa mitään tosi, epätosi miinuspiste kikkailuja. Noista en muutenkaan ollut ollenkaan varma, vaikka tuntuikin aika jäätävältä jättää niitä tyhjäksi.
Kyllä, juuri noin kannattaa toimia. 👍
Noin kannattaa toimia, jos on kaksi vaihtoehtoa + ei ole mitään aavistusta oikeasta vaihtoehdosta + pitää todennäköisenä, että väärin vastaamisesta menettää enemmän pisteitä kuin oikeasta voi saada. Jos vaihtoehtoja on 3 tai enemmän, arvaamisen hinta nousee. Toisaalta jo pieni aavistus oikeasta vastauksesta voi keikauttaa kertoimia niin, että arvaaminen kannattaa.
Sanottiinko siellä, että tyhjä vastaus on nolla? Tyhjä vastaus voi olla myös miinus.
Kyllä sanottiin. Tyhjä miinuksella ei ole mitään järkeä, sehän ei estä arvailemista mitenkään.
No estääkö tyhjä nolla? Aika erikoista, jos voita jättää vastaamatta ja saada edun. Oudoksi on mennyt.
Mikä tuossa siis on outoa? Väärä vastaus on luonnollisesti huonompi juttu kuin osaamattomuuden tunnustaminen.
No ei ole huonompi juttu. Se, että ei tiedä ja osaa vastata, eikä edes yritä, on kaikkein tyhmimmän merkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeskelin tuossa eri vastaamistapojen vaikutusta pääsykokeen pisteisiin. Rohkealla, mutta vääriä vastauksia tuottavalla vastaustavalla ei välttämättä ole päässyt pitkälle.
Kuvitellaan, että meillä on varovainen hakija, joka vastasi kokeessa vain niihin kysymyksiin, joista oli lähes varma, eikä lähtenyt veikkailemaan vastauksia missään kohdassa. Hän vastasi kokeen 106 tehtävästä 65:een.
Sitten meillä on rohkea hakija, joka luotti omiin kykyihinsä ja vastasi rohkeasti myös välillä veikaten 90 tehtävään.
Varovaisen hakijan strategia toimi, ja hän vastasi väärin vain kahteen tehtävään, kun puolestaan rohkealla hakijalla vääriä vastauksia tuli jopa 20.
Jos kuvitellaan, että kokeessa sai keskimäärin 2p oikeasta vastauksesta ja -1p väärästä vastauksesta, niin silloin varovaisen hakijan pisteet olisivat olleet 63x2-2=124p, mutta rohkean hakijan pisteet vain 70x2-20=120p.
Eli vaikka rohkea hakija osasikin vastata oikein 12 tehtävään enemmän kuin varovainen hakija, väärät vastaukset tiputtavat rohkean hakijan pisteet varovaisen alapuolelle. Mikäli väärästä vastauksesta olisi saanut saman verran miinusta kuin oikeasta vastauksesta sai pisteitä, olisi vaikutus ollut vieläkin suurempi.
Mun mielestä tässä anekdootissa on sellainen ajatusvirhe että oletat nyt tämän arvaajan olevan muutenkin vähemmän osaava kun esimerkin varovaisen hakijan, jolloin tietysti esittämäsi lopputulos on oletettavaa.
Tämä sillä perusteella että jos arvaaja vastaa väärin 20 kohtaan niin hän odotusarvon mukaisesti on _arvannut oikein_ myös 20 kohtaan eli _tiennyt vain 50 kohtaa_ joka on huomattavasti vähemmän kuin varovaisen arvaajan 61.
Jos lukuja muutettaisiin niin, että molemmat henkilöt tietäisivät hypoteettisesti varmuudella yhtä monta tehtävää oikein, olisi arvaaminen 2 kohdan tehtävässä kannattavaa mikäli miinuksia tulee vähemmän kuin plussaa. Lisäksi vaikka tulisi esim -1/+1, olisi arvaaminen kannattavaa olettaen että arvaus ei olisi puhdas 50/50, mikä yleensä pitää paikkansa. Puhtaan 50/50 arvaamatta jättäminen voisi olla puolestaan perusteltua.
Omasta mielestäni hyvä esimerkki. Toki lukuja voi aina vinkslailla suuntaan ja toiseen. Uskon useimpien ei-arvanneiden osanneen vastata ennemmin lähemmäs 70-80% tehtävistä tuon noin puolen sijaan. Tällöin, jos arvaaja olisi tiennyt samat, mutta arvannut loput 30-20%, voi laskeskella, mille pistehaitarille arvaajan pisteet asettuisivat. Kun yksi väärä arvaus kumoaa oikean, pitäisi esim. 30 arvatusta kohdasta arvata vähintään 2/3 oikein, jotta pysyy samassa pistemäärässä, kuin vastaamatta jättänyt.
Mistä tuo 2/3 tulee? Jos arvataan 30 kohtaa, niin kyllähän esim. tulos 16 oikein 14 väärin tuottaa paremman tuloksen kun arvaamatta jättäminen. Ja jos noihin 30 kohtaan on vaikka 55% varmuus vastauksista niin tuo 16 oikein ei olisi kovinkaan suuri ihme
2/3 tuli omasta päästä, eikä se tosiaan täsmääkään kun tarkemmin ajattelen 😂 Yli puolet pitää arvata oikein. Eli juurikin jos arvaa oikein, niin toki arvaaminen kannattaa! 16 oikein ja 14 väärin on +2 pistettä, joka on tietty aina plussaa. Mutta 14 oikein ja 16 väärin on taas -2. Tietysti arvaustodennäköisyys kasvaa, jos on edes melko varma vastauksesta, jolloin omaa varmuutta ja riskinsietokykyä arvioimalla arvaaminen voi olla kannattavaakin, mutta 50-50-tilanteessa arvaaminen ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Logiikan tehtävä 6, eli äidin iän selvitys lasten, veljen ja tädin iän avulla.
Olenko ymmärtänyt oikein että iso osa täällä on ajatellut että molemmat tiedot tarvitaan? Oikea vastaushan on se, että vain tieto (2), mutta ei (1) tarvitaan jotta saadaan vastaus.
Tiedolla 2, eli että täti on saman ikäinen kuin koko konkkaronkka yhteensä, asiakkaan ikä voi olla 42 tai 67. Ei ratkea pelkällä tiedolla 2.
Alue: Aihe vapaa
Tyhjälle miinus? Lol 😅