Psykologia & logopedia 2022

Mulle tuli logiikassa kysymyksiin 4.5, 4.6 ja 4.8 kaikkiin "c, nämä kaksi yhdessä riittävät". Ootteko samaa vai eri mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vastasin tuohon Perustunneteoriakysymykseen epätosi, koska väittämässä luki Darwinin havainnot 1800-luvun lopulla vaikka artikkelissa oli kerrottu Darwinin havainnoista 1850-luvun lopulla. Darwin on syntynyt vuonna 1809, joten tuskin on tehnyt yksivuotiaana hirveästi pohjatyötä perustunneteorioille. Vai voiko tuo sitten tarkottaa että joskus 1800-1900-lukujen välillä ja enemmän loppupuolella? Olipa kakka kysymys koska tuo ei kyllä edes ole oleellista että minä vuonna Darwin on pohjatyöt tehnyt mutta silti itse ajattelin kompana.

Mä vastasin tähän "tosi". Ymmärsin väittämän siis niin, että 1800-luvun lopulla tarkoitettiin muutamia vuosikymmeniä ennen 1900-luvun alkua, eikä aikaa ennen 1810-luvun alkua. Ja artikkelissa puhuttiin Darwinin ja tunteiden tutkimisen yhteydessä vuodesta 1972, jonka voidaan ajatella olevan 1800-luvun loppua. Vuotta 1850 en artikkelista löytänyt?

Joo tosiaan oot ihan oikeessa :D Muistin ihan omiani, on sen väitteen sittenkin oltava tosi ja laitoin itse väärin. Tarkistin juuri artikkelista että tosiaan Darwinin havainnot vuodelta 1872 loivat pohjan 1950-luvun lopulla kehittyneille perustunneteorioille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan Vavan logiikka opelta tulossa ratkaisut logiikkatehtäviin? Olisi mielenkiintoista tietää, miten hän ratkaisisi tehtävät.

Mikä sinulla on vielä hakusessa? Täällä on taidettu laskea auki jo kaikki muut paitsi koiratehtävän ihan viimeinen silaus puuttuu.

Tehtävä 1 eli se, missä puheterapeutti tapaa asiakkaita ja tehtävä 4 eli muistisairaiden sopeutumisvalmennuskurssi tehtävä.

Ykköstä ei pysty ratkaisemaan. Alkupäähän lukitut 2 tai 3 tapaamista eivät vaikuta mitenkään siihen vikaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli logiikassa kysymyksiin 4.5, 4.6 ja 4.8 kaikkiin "c, nämä kaksi yhdessä riittävät". Ootteko samaa vai eri mieltä?

Vastasin näihin samoin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan Vavan logiikka opelta tulossa ratkaisut logiikkatehtäviin? Olisi mielenkiintoista tietää, miten hän ratkaisisi tehtävät.

Mikä sinulla on vielä hakusessa? Täällä on taidettu laskea auki jo kaikki muut paitsi koiratehtävän ihan viimeinen silaus puuttuu.

Tehtävä 1 eli se, missä puheterapeutti tapaa asiakkaita ja tehtävä 4 eli muistisairaiden sopeutumisvalmennuskurssi tehtävä.

Muutama sivu sitten käytiin läpi puheterapeutin asiakkaita melko seikkaperäisesti, selaa taaksepäin. Mutta muakin kiinnostaa tehtävä 4! Voisko joku käydä sen läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli logiikassa kysymyksiin 4.5, 4.6 ja 4.8 kaikkiin "c, nämä kaksi yhdessä riittävät". Ootteko samaa vai eri mieltä?

Vastasin näihin samoin!

Jes!! Vaikka eihän se vielä mitään todista, mutta tuli hyvä mieli silti :D

Ne olikin ainoat logiikkatehtävät, joista mulle jäi melko varma olo. Lisäksi 4.9 laitoin "B. (2) riittää, mutta (1) ei riitä", jonka tarkistin, ja olen edelleen samaa mieltä.

4.1 ja 4.3 taisin jättää vastaamatta, ja 4.2:n ei mielestäni pystynyt vastaamaan kummankaan lisätiedon avulla, koska niiden lasten määrää, joilla ei ollut mitään diagnoosia, ei kerrottu missään vaiheessa? 4.4 laitoin "G. (1) ei riitä, jätän vastaamatta (2)", koska ekan avulla jäi mielestäni vielä liian monta vaihtoehtoa ja toista kohtaa en osannut/ehtinyt laskea kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

"Tehtävä 4.1

Puheterapeutti tapaa asiakkaitaan vastaanottokäynneillä sekä kotikäynneillä.

Puheterapeutti tapaa asiakkaita viikon aikana yhteensä 24 kertaa, yhtä monta kertaa

kummallakin käyntityypillä. Viikon aikana puheterapeutilla on neljä kertaa tilanne, jossa

hänellä on tasan neljä saman tyyppistä käyntiä peräkkäin. Lisäksi hänellä on yhden kerran

tasan kolme vastaanottokäyntiä peräkkäin ja kaksi kertaa tasan kaksi kotikäyntiä

peräkkäin. Puheterapeutilla on myös yksi yksittäinen käynti.

Kumpi käynti on viikon viimeinen tapaaminen?

(1) Kolmantena ja viidentenä käyntinä on kotikäynti.

(2) Toisena ja viidentenä käyntinä on kotikäynti.

Riittävästi tietoa kysymykseen vastaamiseksi sisältä"

Eli yhteensä 24 käyntiä, eli 12 koti, 12 vastaanotto. Käynneistä 1x3 vastaanottoa, 2x2 kotikäyntiä, 1x1 (tämä vastaanotto, koska parillisuus). 4x4 (näistä 2 koti, 2 vastaanottoa, koska käyntejä oli yhtä paljon.

1) 3. Ja 5. käynti on kotikäynti

Eli: x x k x k x...

Eka voi olla vain 1x1 vastaanottok, jonka jälkeen tulee 1x4 kotikäyntiä. Tällöin viikon viimeinen käynti on kotikäynti.

Riittää vastaamiseksi.

2) 2. Ja 5. Kotikäyntejä.

Eli: x k x x k x...

Eka voi olla joko kotikäynti tai vastaanotto, joten ei riitä ratkaisuksi.

Kahdeksan nuorta Alina, Eemeli, Hanna, Iivari, Jaana, Kalle, Liisa ja Matti opiskelevat

yliopistolla. Heistä kukin opiskelee pääaineenaan joko psykologiaa, logopediaa tai

tilastomatematiikkaa. Kuhunkin pääaineeseen heistä kuuluu korkeintaan kolme.

Jokaisella opiskelijalla on oma lempiurheilulaji, vaihtoehtoina ovat jalkapallo, sähly,

lentopallo, sulkapallo, tennis, pesäpallo, jääkiekko ja pingis. Kellään kahdella ei ole samaa

lempiurheilulajia. Tiedetään että:

• Iivari on logopedian opiskelija, eikä hän pidä jalkapallosta tai sählystä.

• Kalle ja Alina ovat ryhmän ainoat psykologian opiskelijat, Alina pitää pingiksestä.

• Hanna pitää jääkiekosta eikä opiskele tilastomatematiikkaa.

• Liisa ei opiskele logopediaa eikä pidä sählystä eikä sulkapallosta.

• Yksikään logopedian opiskelija ei pidä sulkapallosta eikä tenniksestä.

• Eräs logopedian opiskelija pitää jalkapallosta.

• Matti ei pidä sählystä.

Mikä on Jaanan lempiurheilulaji?

(1) Jaanalla ja Matilla ei kummallakaan ole sama pääaine kuin Iivarilla.

(2) Eräs psykologian opiskelija pitää lentopallosta.

1) Eli Hanna ja Iivari opiskelevat logopediaa, ja lisäksi joku kolmas (koska psykologian opiskelijoita on vain kaksi ja muita oppiaineen opiskelijoita on vain kolme per oppiaine). Hanna pitää jääkiekosta, se kolmas tyyppi pitää jalkapallosta, ja Iivari pitää joko lentopallosta tai pesäpallosta. Vihjeen mukaan Jaana ja Matti eivät ole logopedian opiskelijoita, joten he ovat Liisan kanssa tilastomatikan opiskelijoita. Liisa ja Matti eivät pidä sählystä eikä Liisa sulkapallosta, joten Liisan laji voi olla lentopallo tai pesäpallo ja Matin lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Hannan laji voi olla sähly, lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Sähly voi olla myös Kallen lempilaji. Ei ratkea.

2) Kalle pitää lentopallosta, mutta muuten emme tiedä edes kuka opiskelee mitäkin (Jaana, Matti, Eemeli) joten ei voi sanoa mitään siitä mikä laji on kenenkin lempilaji. Ei ratkea.

1+2 yhdessä: Jäljellä on enää neljä ihmistä (Iivari, Jaana, Liisa ja Matti) ja neljä lajia (sähly, sulkapallo, tennis ja pesäpallo). Iivari, Matti ja Liisa eivät pidä sählystä, joten sen täytyy olla Jaanan laji. (Pesäpallon täytyy olla Iivarin laji, tenniksen Liisan laji ja sulkapallon Matin laji.) Ratkeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan nuorta Alina, Eemeli, Hanna, Iivari, Jaana, Kalle, Liisa ja Matti opiskelevat

yliopistolla. Heistä kukin opiskelee pääaineenaan joko psykologiaa, logopediaa tai

tilastomatematiikkaa. Kuhunkin pääaineeseen heistä kuuluu korkeintaan kolme.

Jokaisella opiskelijalla on oma lempiurheilulaji, vaihtoehtoina ovat jalkapallo, sähly,

lentopallo, sulkapallo, tennis, pesäpallo, jääkiekko ja pingis. Kellään kahdella ei ole samaa

lempiurheilulajia. Tiedetään että:

• Iivari on logopedian opiskelija, eikä hän pidä jalkapallosta tai sählystä.

• Kalle ja Alina ovat ryhmän ainoat psykologian opiskelijat, Alina pitää pingiksestä.

• Hanna pitää jääkiekosta eikä opiskele tilastomatematiikkaa.

• Liisa ei opiskele logopediaa eikä pidä sählystä eikä sulkapallosta.

• Yksikään logopedian opiskelija ei pidä sulkapallosta eikä tenniksestä.

• Eräs logopedian opiskelija pitää jalkapallosta.

• Matti ei pidä sählystä.

Mikä on Jaanan lempiurheilulaji?

(1) Jaanalla ja Matilla ei kummallakaan ole sama pääaine kuin Iivarilla.

(2) Eräs psykologian opiskelija pitää lentopallosta.

1) Eli Hanna ja Iivari opiskelevat logopediaa, ja lisäksi joku kolmas (koska psykologian opiskelijoita on vain kaksi ja muita oppiaineen opiskelijoita on vain kolme per oppiaine). Hanna pitää jääkiekosta, se kolmas tyyppi pitää jalkapallosta, ja Iivari pitää joko lentopallosta tai pesäpallosta. Vihjeen mukaan Jaana ja Matti eivät ole logopedian opiskelijoita, joten he ovat Liisan kanssa tilastomatikan opiskelijoita. Liisa ja Matti eivät pidä sählystä eikä Liisa sulkapallosta, joten Liisan laji voi olla lentopallo tai pesäpallo ja Matin lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Hannan laji voi olla sähly, lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Sähly voi olla myös Kallen lempilaji. Ei ratkea.

2) Kalle pitää lentopallosta, mutta muuten emme tiedä edes kuka opiskelee mitäkin (Jaana, Matti, Eemeli) joten ei voi sanoa mitään siitä mikä laji on kenenkin lempilaji. Ei ratkea.

1+2 yhdessä: Jäljellä on enää neljä ihmistä (Iivari, Jaana, Liisa ja Matti) ja neljä lajia (sähly, sulkapallo, tennis ja pesäpallo). Iivari, Matti ja Liisa eivät pidä sählystä, joten sen täytyy olla Jaanan laji. (Pesäpallon täytyy olla Iivarin laji, tenniksen Liisan laji ja sulkapallon Matin laji.) Ratkeaa.

Itse ajattelin tämän kompana. Jos tiedetään esimerkiksi että Kalle pitää lentopallosta, emme voi silti tietää onko se hänen lempilajinsa. Missään ei sanottu että kaikki tykkäisivät vain yhdestä ja eivät muista. Eli periaatteessa Kalle voi tykätä lentopallosta, mutta hänen lempilajinsa olisi vaikka sähly. Joten laitoin että ei ratkea kummallakaan vihjeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan nuorta Alina, Eemeli, Hanna, Iivari, Jaana, Kalle, Liisa ja Matti opiskelevat

yliopistolla. Heistä kukin opiskelee pääaineenaan joko psykologiaa, logopediaa tai

tilastomatematiikkaa. Kuhunkin pääaineeseen heistä kuuluu korkeintaan kolme.

Jokaisella opiskelijalla on oma lempiurheilulaji, vaihtoehtoina ovat jalkapallo, sähly,

lentopallo, sulkapallo, tennis, pesäpallo, jääkiekko ja pingis. Kellään kahdella ei ole samaa

lempiurheilulajia. Tiedetään että:

• Iivari on logopedian opiskelija, eikä hän pidä jalkapallosta tai sählystä.

• Kalle ja Alina ovat ryhmän ainoat psykologian opiskelijat, Alina pitää pingiksestä.

• Hanna pitää jääkiekosta eikä opiskele tilastomatematiikkaa.

• Liisa ei opiskele logopediaa eikä pidä sählystä eikä sulkapallosta.

• Yksikään logopedian opiskelija ei pidä sulkapallosta eikä tenniksestä.

• Eräs logopedian opiskelija pitää jalkapallosta.

• Matti ei pidä sählystä.

Mikä on Jaanan lempiurheilulaji?

(1) Jaanalla ja Matilla ei kummallakaan ole sama pääaine kuin Iivarilla.

(2) Eräs psykologian opiskelija pitää lentopallosta.

1) Eli Hanna ja Iivari opiskelevat logopediaa, ja lisäksi joku kolmas (koska psykologian opiskelijoita on vain kaksi ja muita oppiaineen opiskelijoita on vain kolme per oppiaine). Hanna pitää jääkiekosta, se kolmas tyyppi pitää jalkapallosta, ja Iivari pitää joko lentopallosta tai pesäpallosta. Vihjeen mukaan Jaana ja Matti eivät ole logopedian opiskelijoita, joten he ovat Liisan kanssa tilastomatikan opiskelijoita. Liisa ja Matti eivät pidä sählystä eikä Liisa sulkapallosta, joten Liisan laji voi olla lentopallo tai pesäpallo ja Matin lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Hannan laji voi olla sähly, lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Sähly voi olla myös Kallen lempilaji. Ei ratkea.

2) Kalle pitää lentopallosta, mutta muuten emme tiedä edes kuka opiskelee mitäkin (Jaana, Matti, Eemeli) joten ei voi sanoa mitään siitä mikä laji on kenenkin lempilaji. Ei ratkea.

1+2 yhdessä: Jäljellä on enää neljä ihmistä (Iivari, Jaana, Liisa ja Matti) ja neljä lajia (sähly, sulkapallo, tennis ja pesäpallo). Iivari, Matti ja Liisa eivät pidä sählystä, joten sen täytyy olla Jaanan laji. (Pesäpallon täytyy olla Iivarin laji, tenniksen Liisan laji ja sulkapallon Matin laji.) Ratkeaa.

Itse ajattelin tämän kompana. Jos tiedetään esimerkiksi että Kalle pitää lentopallosta, emme voi silti tietää onko se hänen lempilajinsa. Missään ei sanottu että kaikki tykkäisivät vain yhdestä ja eivät muista. Eli periaatteessa Kalle voi tykätä lentopallosta, mutta hänen lempilajinsa olisi vaikka sähly. Joten laitoin että ei ratkea kummallakaan vihjeellä.

Ei ollut kompa. Jos Kalle tykkää lentopallosta, se on hänen lempilajinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan nuorta Alina, Eemeli, Hanna, Iivari, Jaana, Kalle, Liisa ja Matti opiskelevat

yliopistolla. Heistä kukin opiskelee pääaineenaan joko psykologiaa, logopediaa tai

tilastomatematiikkaa. Kuhunkin pääaineeseen heistä kuuluu korkeintaan kolme.

Jokaisella opiskelijalla on oma lempiurheilulaji, vaihtoehtoina ovat jalkapallo, sähly,

lentopallo, sulkapallo, tennis, pesäpallo, jääkiekko ja pingis. Kellään kahdella ei ole samaa

lempiurheilulajia. Tiedetään että:

• Iivari on logopedian opiskelija, eikä hän pidä jalkapallosta tai sählystä.

• Kalle ja Alina ovat ryhmän ainoat psykologian opiskelijat, Alina pitää pingiksestä.

• Hanna pitää jääkiekosta eikä opiskele tilastomatematiikkaa.

• Liisa ei opiskele logopediaa eikä pidä sählystä eikä sulkapallosta.

• Yksikään logopedian opiskelija ei pidä sulkapallosta eikä tenniksestä.

• Eräs logopedian opiskelija pitää jalkapallosta.

• Matti ei pidä sählystä.

Mikä on Jaanan lempiurheilulaji?

(1) Jaanalla ja Matilla ei kummallakaan ole sama pääaine kuin Iivarilla.

(2) Eräs psykologian opiskelija pitää lentopallosta.

1) Eli Hanna ja Iivari opiskelevat logopediaa, ja lisäksi joku kolmas (koska psykologian opiskelijoita on vain kaksi ja muita oppiaineen opiskelijoita on vain kolme per oppiaine). Hanna pitää jääkiekosta, se kolmas tyyppi pitää jalkapallosta, ja Iivari pitää joko lentopallosta tai pesäpallosta. Vihjeen mukaan Jaana ja Matti eivät ole logopedian opiskelijoita, joten he ovat Liisan kanssa tilastomatikan opiskelijoita. Liisa ja Matti eivät pidä sählystä eikä Liisa sulkapallosta, joten Liisan laji voi olla lentopallo tai pesäpallo ja Matin lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Hannan laji voi olla sähly, lentopallo, sulkapallo, tennis tai pesäpallo. Sähly voi olla myös Kallen lempilaji. Ei ratkea.

2) Kalle pitää lentopallosta, mutta muuten emme tiedä edes kuka opiskelee mitäkin (Jaana, Matti, Eemeli) joten ei voi sanoa mitään siitä mikä laji on kenenkin lempilaji. Ei ratkea.

1+2 yhdessä: Jäljellä on enää neljä ihmistä (Iivari, Jaana, Liisa ja Matti) ja neljä lajia (sähly, sulkapallo, tennis ja pesäpallo). Iivari, Matti ja Liisa eivät pidä sählystä, joten sen täytyy olla Jaanan laji. (Pesäpallon täytyy olla Iivarin laji, tenniksen Liisan laji ja sulkapallon Matin laji.) Ratkeaa.

Itse ajattelin tämän kompana. Jos tiedetään esimerkiksi että Kalle pitää lentopallosta, emme voi silti tietää onko se hänen lempilajinsa. Missään ei sanottu että kaikki tykkäisivät vain yhdestä ja eivät muista. Eli periaatteessa Kalle voi tykätä lentopallosta, mutta hänen lempilajinsa olisi vaikka sähly. Joten laitoin että ei ratkea kummallakaan vihjeellä.

Jouduit miinuksille. :(

Opiskelijatehtävä oli tosiaan vanha tkt:n valintakoetehtävä mukautettuna psykan logiikkatehtäväksi. Tehtävän ratkaisu on taulukoitu auki täällä.

https://tkt-yhteisvalinta.fi/wp-content/uploads/2016/06/tehtava-3-16_ma…

Vierailija kirjoitti:

Mitä vastasitte näihin:

3.14 Försterin ym. (2020) artikkelissa käsitellyn Prosessoinnin tasot -hypoteesin (engl. levels of processing) mukaan tietoinen havainto voi olla joko asteittaista tai se voi olla dikotomista (”kaikki-tai-ei mitään”) riippuen havaintotehtävästä.

3.19 Försterin ym. (2020) katsauksessa esitellyn Globaalin neuronaalisen työtilan teorian (GNWT) mukaan tietoista kokemusta ei voi syntyä ilman tarkkaavaisuutta. 

Itseäni häiritsi miten nämä oli muotoiltu, kun puhutaan "tietoisesta havainnosta" ja "tietoisesta kokemuksesta", kun artikkelissa puhuttiin mielestäni tässä yhteydessä "tietoisuudesta". Myös valmennuskurssilla opettaja puhui koko ajan, että "tietoisuus voi olla joko asteittaista tai dikotomista". Ja "tietoisuus edellyttää tarkkaavaisuutta" (GNWT:n mukaan). Itse ymmärsin siis asian niin, että tietoisuus voi olla asteittaista, jossa eri asteita ovat esim. 1. ei tietoista havaintoa, 2. jonkinasteinen havainto, mutta sitä ei osaa nimetä tms, 3. selkeä tietoinen havainto. Tällä perusteella vastasin noihin molempiin muistaakseni "epätosi", sillä ajattelin, että ne olisivat oikein vain, jos "tietoisen kokemuksen" tai "tietoisen havainnon" tilalla lukisi "tietoisuus". Nyt jälkeenpäin vain mietityttää, että meniköhän ylianalysoinnin puolelle...

Laitoin ekaan "epätosi", koska niiden Försterin ym. mukaan ne oletti, että tietoisuus tapahtuu siinä heti sen ekan ärsykkeen kohdalla... Voi olla väärin

tokaan laitoin (GNWT) teoriasta, että tosi, kun muistelin, että ne ajatteli tossa teoriassa, että pitäs olla tarkkaavaisuus kun taas Försteri aatteli että tarkkaavaisuutta ei tarvitse. Muutta

kuten olen ennenkin sanonut, niin todennäköisesti minuspisteitä paukkuu tästäkin. Mulle käy aina näin, niin käy oikkiksen tenteissäkin. Olen huono näissä missä annetaan miinuspisteitä. Mua on helppo jymäyttää.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin kysyn! Oon monet omat virheet saanut jo artikkeleista varmistettua vääriks, mut joitain on joista en oikeen niidenkään kans osaa tulkita, mikä ois oikea vastaus 😅 ainakin nää jäi itseä mietityttämään asetteluiltaan:

3.33 Weigeltin ym. (2021) artikkelin mukaan energiatrajektorien tarkastelu vastaa siihen vaatimukseen, että tulisi tutkia palautumista prosessin lopputuloksena

Ei kai palautumista tutkittu lopputuloksena vaan nimenomaan prosessina?

3.35 Weigelt ym. (2021) asettavat tutkimuksessaan hypoteesin, jonka mukaan muutokset unen laadussa ovat positiivisessa yhteydessä energisyyden muutoksiin, ja perustelevat tätä hypoteesia sillä, että aikaisemman tutkimuksen mukaan viikonlopun lähestyminen parantaa energisyyttä ja siten edesauttaa nukkumista.

Tuota loppua mietin, ei kai se nukkumista edesauta juuri energisyyden paraneminen, vaikka nuo sivulauseet itsessään olikin oikein?

Hauska huomata että muut on jääneet miettimään samoja kysymyksiä, kuin itsekkin. 3.33 taisin ajatella samalla tavalla ja laitoin "epätosi"

tätä kysymystä 3.35 jäin myös tosissaan miettimään. En ole varma, mutta saatoin laittaa tähän "tosi", koska eikös jossain aikaisemmista tutkimuksista oltu havaittu, että energisyys ei laskekaan viikon loppua kohti mentäessä perjantaina vaan saattaa perjantaina nousta? Ja on totta, että ne asetti hypoteesin tuosta unen laadusta? MUTTA ne ei taineet perustella tuota unenlaatu hypoteesia sillä, että energisyys kasvaa... ääh. ehkä tämä olikin "epätosi"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin kysyn! Oon monet omat virheet saanut jo artikkeleista varmistettua vääriks, mut joitain on joista en oikeen niidenkään kans osaa tulkita, mikä ois oikea vastaus 😅 ainakin nää jäi itseä mietityttämään asetteluiltaan:

3.33 Weigeltin ym. (2021) artikkelin mukaan energiatrajektorien tarkastelu vastaa siihen vaatimukseen, että tulisi tutkia palautumista prosessin lopputuloksena

Ei kai palautumista tutkittu lopputuloksena vaan nimenomaan prosessina?

3.35 Weigelt ym. (2021) asettavat tutkimuksessaan hypoteesin, jonka mukaan muutokset unen laadussa ovat positiivisessa yhteydessä energisyyden muutoksiin, ja perustelevat tätä hypoteesia sillä, että aikaisemman tutkimuksen mukaan viikonlopun lähestyminen parantaa energisyyttä ja siten edesauttaa nukkumista.

Tuota loppua mietin, ei kai se nukkumista edesauta juuri energisyyden paraneminen, vaikka nuo sivulauseet itsessään olikin oikein?

Laitoin molempiin "epätosi".

Mulle tuli todella paljon enemmän "epätosi", kuin "tosi" -vastauksia. Siksi mietin, oonko miettinyt vähän liikaa kaikkia sanamuotoja ja muita. Hirveesti oli kompia mielestäni mukana.

Joo mulle kans tuli paljon "epätosi".. ja kokeen aikana mietin, että voiko olla näin...

Onkos joku etsinyt ekan tehtävän väittämiin oikeita vastauksia?

Onko teillä minkäänlaista käsitystä siitä kuinka pitkä tämä odotus näitä pääsykoetuloksia varten tulee olemaan? Eikö olisi luultavaa, että jos kerran tentti on kokonaan digitaalinen, pitäisi tuloksetkin jo periaatteessa olla jo nyt tiedossa, tai ainakin huomattavasti nopeammin kuin aikaisempina vuosina.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä minkäänlaista käsitystä siitä kuinka pitkä tämä odotus näitä pääsykoetuloksia varten tulee olemaan? Eikö olisi luultavaa, että jos kerran tentti on kokonaan digitaalinen, pitäisi tuloksetkin jo periaatteessa olla jo nyt tiedossa, tai ainakin huomattavasti nopeammin kuin aikaisempina vuosina.

Tuloksia pitää vielä käsitellä, koska pisteytys ja tarkat painotukset päätetään vasta jälkikäteen. Luultavasti myös joitain tehtäviä joudutaan poistamaan arvioinnista ja tämä aiheuttaa myös työtä. Ainakin matikkaosiossa varmaan riittää mietintää, jos valtaosa laskutehtävistä jätetään pois, että pisteytetäänkö tällöin sitä ainoaa jäljelle jäänyttä tai monivalintoja jotenkin suuremmin vai siirretäänkö osa sen osion pisteistä muualle, jne.

Taitaa mennä juhannuksen tienoille vähintään, kuten aiemminkin. Muillakaan aloilla digitaalinen koe ei ole tainnut juuri aikaistaa tuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä minkäänlaista käsitystä siitä kuinka pitkä tämä odotus näitä pääsykoetuloksia varten tulee olemaan? Eikö olisi luultavaa, että jos kerran tentti on kokonaan digitaalinen, pitäisi tuloksetkin jo periaatteessa olla jo nyt tiedossa, tai ainakin huomattavasti nopeammin kuin aikaisempina vuosina.

Ei kukaan varmaan tiedä milloin tulokset tulee, oletettavasti kuitenkin nopeammin kuin viime vuonna, jolloin ne tuli muistaakseni 29.6.

Itsellä varovainen toive, että juhannusviikolla jo tulisi tulokset.

Maanantaina tulee oikeat vastaukset.

Onko muillakin ajatukset koko ajan pääsykokeesta ja tuloksissa. Miten tässä pääsisi irtautumaan hommasta niin menisi aika nopeammin?