Lue keskustelun säännöt.
Psykologia & logopedia 2022
07.07.2021 |
Legendaarinen Vauvan Psykologia 2022 -ketju. Nyt myös logopedia virallisesti mukana! Sydämellisesti tervetuloa! ❤️
Seuraavissa viesteissä on usein toistuvia puheenaineita sekä vinkkejä ja linkkejä hakemiseen. Niihin kannattaa palata pitkin vuotta! Tiedot vastaavat kirjoitushetken tilannetta.
Kommentit (3036)
MMK kirjoitti:
Hei ja tsemppiä kaikille hakeneille! Kävin vuosi sitten podcast-vieraana puhumassa psykologin työstä ja psykalle hakemisesta. Jakso löytyy täältä, jos kiinnostaa :)
Ihana ja söpö olet. Kaikkea hyvää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä lueskelin tätä ketjua kun etin tietoja että voiko 3. varasijalta päästä sisään. Sain kyl todistusvalinnassa paikan mutta kuumottelen et pääsiskö siihen yliopistoon mihin olisin mieluummin mennyt.
Mua rupes jotenkin ahistamaan, että tämmösiäkö me tulevaisuuden psykologit ollaan? Haukutaan toistemme huippu-yo-tuloksia sen takia että harmittaa ettei itse pääse sisään. Tää on kova kilpa ja ymmärrän, että muut hakijat nähdään pelkkinä kilpailijoina, mut mua kylmää miten kapeakatseista ja suvaitsematonta porukkaa täällä on. Miten sä voit psykologina koskaan samaistua vaikkapa masentuneen ihmisen tai matalamman yhteiskuntaluokan ihmisen elämään ja ajatuksiin, jos sä haukut 130 todistuspistettä surkeaksi suoritukseksi?
Mua surettaa että tällä valintamenetelmällä rajataan pois niin suuri osa ihmisläheisiä, joustavia ja empaattisia ihmisiä vaan koska ne ei loista matematiikassa. Tällä järjestelmällä sisään päästään vaan me toisiamme kynsivät kympintytöt joilla menee työelämässä ihan sormi suuhun kun kohdataan vaikkapa psyykkisesti oireileva lapsi tai vaikkapa koditon ihminen. Tai, luoja paratkoon, ihminen jolla on C:n paperit lukiosta
Kuka tässä ketjussa on sorsinut lukiolaisia? Täällä nyt on ainaki viimeset 10 sivua puhuttu valintakokeen logiikasta ja matikasta
Joo ihania ja söpöjä olette kaikki nuoret lukiolaiset. Arvostan kuinka sinnikkäästi ja ahkerasti pyritte haluammallenne allalle. Kaikkea tsemppiä teille. Ja ymmärrän, että nuoria pitää tukea merkittävässä elämänvaiheessa. Kunpa itsellenikin olisi aikoinaan ollut tukea. Mutta yhteiskunta on onneksi tässä asiassa kehittynyt eteen päin. Jos lukiolaisista huolehditaan niin se tarkoittaa, että myös minun lapsestani aikoinaan sitten huolehditaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä lueskelin tätä ketjua kun etin tietoja että voiko 3. varasijalta päästä sisään. Sain kyl todistusvalinnassa paikan mutta kuumottelen et pääsiskö siihen yliopistoon mihin olisin mieluummin mennyt.
Mua rupes jotenkin ahistamaan, että tämmösiäkö me tulevaisuuden psykologit ollaan? Haukutaan toistemme huippu-yo-tuloksia sen takia että harmittaa ettei itse pääse sisään. Tää on kova kilpa ja ymmärrän, että muut hakijat nähdään pelkkinä kilpailijoina, mut mua kylmää miten kapeakatseista ja suvaitsematonta porukkaa täällä on. Miten sä voit psykologina koskaan samaistua vaikkapa masentuneen ihmisen tai matalamman yhteiskuntaluokan ihmisen elämään ja ajatuksiin, jos sä haukut 130 todistuspistettä surkeaksi suoritukseksi?
Mua surettaa että tällä valintamenetelmällä rajataan pois niin suuri osa ihmisläheisiä, joustavia ja empaattisia ihmisiä vaan koska ne ei loista matematiikassa. Tällä järjestelmällä sisään päästään vaan me toisiamme kynsivät kympintytöt joilla menee työelämässä ihan sormi suuhun kun kohdataan vaikkapa psyykkisesti oireileva lapsi tai vaikkapa koditon ihminen. Tai, luoja paratkoon, ihminen jolla on C:n paperit lukiosta
Ihmettelin itsekin noita aikaisempia lukiessa. Ihmisiltä unohtuu se, ettei psykologiaan pääsyn vaikeus johdu siitä, että psykologian opiskelu itsessään olisi jotenkin merkittävästi muita aloja haastavampaa, vaan yksinkertaisesti hakijoita on vain paljon enemmän. Luonnollisesti sisäänpääsyn rajat laskee sitä mukaa kuin psykologian suosio. Tänä vuonna ollut tuhansia hakijoita vähemmän kuin viime vuonna, joten alle 130 todistus riittää ja hyvä niin.
Sisäänpääsyn haastavuus on ongelmallista siitäkin näkökulmasta, että opinnoissa ei menestymiseen ei riitä pelkästään riittävä kognitiivinen kapasiteetti, vaan omilla ja vanhempien taustalla on myös valtava merkitys. Näin psykologeilta puuttuu usein kokonaan käsitys huonon yhteiskunnallisen aseman vaikutuksista.
Itse valmistuin alle 8 keskiarvolla peruskoulusta, vakavasti masentuneena ja lapsuudesta vakavasti traumatisoituneena. Lukiokin oli usein yhtä tuskaa oireilun takia. Nyt mulla on pieni mahdollisuus päästä unelmieni alalle mun "surkealla" alle 130 pisteen todistuksella. Monien mielestä olen varmasti ansainnut paikan vähemmän kuin ne hyväosaiset "kympintytöt" hyvillä tukiverkoilla.
Tarkoitus ei ole sanoa, etteikö Laudaturin todistus olisi kovan työn takana myös hyväosaisille, vaan enemmänkin tuoda esille myös sitä näkökulmaa, että (lukio-)opinnoissa menestyminen on kiinni monista tekijöistä, joista omat kyvyt on vain yksi. Ja että psykologina voi olla hyötyä siitä, että on jonkinlaista henkilökohtaista käsityspohjaa näiden tekijöiden vaikutuksista.
Vierailija kirjoitti:
Mä lueskelin tätä ketjua kun etin tietoja että voiko 3. varasijalta päästä sisään. Sain kyl todistusvalinnassa paikan mutta kuumottelen et pääsiskö siihen yliopistoon mihin olisin mieluummin mennyt.
Mua rupes jotenkin ahistamaan, että tämmösiäkö me tulevaisuuden psykologit ollaan? Haukutaan toistemme huippu-yo-tuloksia sen takia että harmittaa ettei itse pääse sisään. Tää on kova kilpa ja ymmärrän, että muut hakijat nähdään pelkkinä kilpailijoina, mut mua kylmää miten kapeakatseista ja suvaitsematonta porukkaa täällä on. Miten sä voit psykologina koskaan samaistua vaikkapa masentuneen ihmisen tai matalamman yhteiskuntaluokan ihmisen elämään ja ajatuksiin, jos sä haukut 130 todistuspistettä surkeaksi suoritukseksi?
Mua surettaa että tällä valintamenetelmällä rajataan pois niin suuri osa ihmisläheisiä, joustavia ja empaattisia ihmisiä vaan koska ne ei loista matematiikassa. Tällä järjestelmällä sisään päästään vaan me toisiamme kynsivät kympintytöt joilla menee työelämässä ihan sormi suuhun kun kohdataan vaikkapa psyykkisesti oireileva lapsi tai vaikkapa koditon ihminen. Tai, luoja paratkoon, ihminen jolla on C:n paperit lukiosta
Sanoisin, että hiukan kapeakstseinen tulkinta. Monet psykan opiskelijat (myös ne, joilla on elämänkokemusta) ovat aika kunnianhimoisia. Se on ihan hyvä. Yliempaattisuutta tärkeämpää on näyttöön perustuvien menetelmien hallinta. Tossa nykyisessä todistusvalinnassa on se ongelma, että se voi sulkea pois juuri niitä, joilla olisi perspektiiviä sen erinomaisen todistuksen lisäksi. Tää todistusjuttu on myös näkökulmakysymys: toiselle E on tosi hyvä ja toiselle vain lievä epäonnistuminen.
Sitä paitsi, asiakkaat ovat ihan eri asia kuin opiskelutoverit. On aika vaarallista, jos ihmisellä on käytöksessä vain yksi moodi, jolla kohtaa kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ole muistaakseni sanonut, että 130 pisteen todistus on surkea, vain yllättävän matala psykalle. Itselleni rivi E:tä olisi rivi lieviä epäonnistumisia. Sekin on hyvä, että pystyy myöntämään epätäydellisyytensä. Jos pitää E-riviä loistavana suorituksena, ei ehkä pysty myöntämään sitä.
Vielä huomautuksena, että en kuulunut mitenkään etuoikeutettuun ryhmään sosioekonomisesti, mutta olen oppinut vaatimaan itseltäni paljon.
Se on ihan ok, jos ajattelee asioista toisin. Psykologille sopivaa luonnetta ei pysty mittaamaan millään ainakaan kustannustehokkaalla tavalla, ja niinpä valinnat jäävät väkisinkin kognitiivisten ominaisuuksien varaan.
Itse henkilökohtaisesti oon sitä mieltä että todistusvalinta on kaikkien aikojen huonoin päivitys ja lisä tähän korkeakoulu hakuun. Mielestäni reiluinta olisi jos joka ikinen taustastaan huolimatta osallistuisi valintakokeisiin ja pyrkisi sillä opiskelijaksi. Esim. Yo kokeisiin voi lukea vaikka monta vuotta ja uusia jne, mutta psykalla pääsykokeisiin lukuaikaa on vain se yksi kuukausi ja jos koe menee penkin alle niin sitä samoihin materiaaleihin perustuvaa koetta ei voi enää uusia. Seuraavana vuonna on täysin uudet materiaalit ja täysin uudenlainen koe (uudenlaisesta kokeesta hyvä esimerkki tämän vuoden koe jota ei varmasti kukaan osannut odottaa).
Eikä tässä nyt taaskaan haukuta lukiolaisia. Itsekin olen ylioppilas koulutukselta. Lisäksi tämä valinta lisää kauheasti stressiä lukiolaisille, koska L:n paperit on suora tie onneen ja lukiolaiset kuluttaa itsensä loppuun kun sitä L riviä ei sieltä kaikille tulekkaan. Toisaalta voi olla että se 11 Laudaturia kirjoittanut ei pääsisikään valintakokeella sisälle, koska valintakokeessa mitataan erilaisia taitoja kuin ylioppilaskokeissa. Ennen kuin kukaan pahoittaa mielensä nii lyhyesti vaan, että ylioppilaaksi (kuten miksi tahansa muuksikin) valmistuminen on hieno asia, mutta ne korkeakoulupaikat voisi silti jakaa sen yhden ja saman ja samaa asiaa mittaavalla valintakokeella alasta riippumatta. Loistavalla yotodistuksella pääsee suoraan melkein mille tahansa alalle, mutta tilanne oisi erilainen jos se sama kokelas alkaisi suorittaa niitä psykan, lääketieteen, oikeusnotaarin jne valintakokeita. + on vaan typerää että on todistus ja valintakoe kiintiö erikseen kun kaikki voitais laittaa siihen yhteen kiintiöön niin kuin ennenkin. Lisäksi valintakokeeseen lukemisessa mitataan myös motivaatiota juuri tätä tiettyä hakukohdetta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ihania ja söpöjä olette kaikki nuoret lukiolaiset. Arvostan kuinka sinnikkäästi ja ahkerasti pyritte haluammallenne allalle. Kaikkea tsemppiä teille. Ja ymmärrän, että nuoria pitää tukea merkittävässä elämänvaiheessa. Kunpa itsellenikin olisi aikoinaan ollut tukea. Mutta yhteiskunta on onneksi tässä asiassa kehittynyt eteen päin. Jos lukiolaisista huolehditaan niin se tarkoittaa, että myös minun lapsestani aikoinaan sitten huolehditaan.
vanhemmat on niitä tukijoita, ihan ala-asteelta lukioon ja keskustellaan mihin ammattiin haluaa ja jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko kokeessa jotain muistiinpanojentekomahdollisuutta? (mikä sanahirviö :D) Vai pitikö kaikki logiikkatehtävät miettiä päässä?
Vierailija kirjoitti:
Oliko kokeessa jotain muistiinpanojentekomahdollisuutta? (mikä sanahirviö :D) Vai pitikö kaikki logiikkatehtävät miettiä päässä?
Jaettiin paperi ja oma kynä ja kumi sai olla mukana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole muistaakseni sanonut, että 130 pisteen todistus on surkea, vain yllättävän matala psykalle. Itselleni rivi E:tä olisi rivi lieviä epäonnistumisia. Sekin on hyvä, että pystyy myöntämään epätäydellisyytensä. Jos pitää E-riviä loistavana suorituksena, ei ehkä pysty myöntämään sitä.
Vielä huomautuksena, että en kuulunut mitenkään etuoikeutettuun ryhmään sosioekonomisesti, mutta olen oppinut vaatimaan itseltäni paljon.
Se on ihan ok, jos ajattelee asioista toisin. Psykologille sopivaa luonnetta ei pysty mittaamaan millään ainakaan kustannustehokkaalla tavalla, ja niinpä valinnat jäävät väkisinkin kognitiivisten ominaisuuksien varaan.
Voiko sitten "loistavuutta" mitata objektiivisesti? Sehän on selvä, että jos tavoitteena on L-rivi, niin E on itselle epäonnistuminen. Samalla tavalla taas jos tavoitteena on päästä vaikka ammattikorkeaan alalle x, niin M-rivi voi riittää enemmän kuin hyvin, eikä käy mielessäkään, että olisi jotenkin epäonnistunut.
Varmasti kaikki psykalle hakevat havittelevat Laudatureja, mutta ei itseä ainakaan jää Eximiat vaivaamaan siinä kohtaa, kun todistuspisteet riittää sisäänpääsyyn.
Milloin noi tulokset tulee? Luulisi, että pisteet on helppo laskea. Mitä aiemmin saa tietää sen parempi. Voi alkaa käsittelemään pettymystä ja odotella muiden hakujen tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse henkilökohtaisesti oon sitä mieltä että todistusvalinta on kaikkien aikojen huonoin päivitys ja lisä tähän korkeakoulu hakuun. Mielestäni reiluinta olisi jos joka ikinen taustastaan huolimatta osallistuisi valintakokeisiin ja pyrkisi sillä opiskelijaksi. Esim. Yo kokeisiin voi lukea vaikka monta vuotta ja uusia jne, mutta psykalla pääsykokeisiin lukuaikaa on vain se yksi kuukausi ja jos koe menee penkin alle niin sitä samoihin materiaaleihin perustuvaa koetta ei voi enää uusia. Seuraavana vuonna on täysin uudet materiaalit ja täysin uudenlainen koe (uudenlaisesta kokeesta hyvä esimerkki tämän vuoden koe jota ei varmasti kukaan osannut odottaa).
Eikä tässä nyt taaskaan haukuta lukiolaisia. Itsekin olen ylioppilas koulutukselta. Lisäksi tämä valinta lisää kauheasti stressiä lukiolaisille, koska L:n paperit on suora tie onneen ja lukiolaiset kuluttaa itsensä loppuun kun sitä L riviä ei sieltä kaikille tulekkaan. Toisaalta voi olla että se 11 Laudaturia kirjoittanut ei pääsisikään valintakokeella sisälle, koska valintakokeessa mitataan erilaisia taitoja kuin ylioppilaskokeissa. Ennen kuin kukaan pahoittaa mielensä nii lyhyesti vaan, että ylioppilaaksi (kuten miksi tahansa muuksikin) valmistuminen on hieno asia, mutta ne korkeakoulupaikat voisi silti jakaa sen yhden ja saman ja samaa asiaa mittaavalla valintakokeella alasta riippumatta. Loistavalla yotodistuksella pääsee suoraan melkein mille tahansa alalle, mutta tilanne oisi erilainen jos se sama kokelas alkaisi suorittaa niitä psykan, lääketieteen, oikeusnotaarin jne valintakokeita. + on vaan typerää että on todistus ja valintakoe kiintiö erikseen kun kaikki voitais laittaa siihen yhteen kiintiöön niin kuin ennenkin. Lisäksi valintakokeeseen lukemisessa mitataan myös motivaatiota juuri tätä tiettyä hakukohdetta kohtaan.
Minulla on eriävä mielipide. Mielestäni on hienoa, että jo lukiossa tehty kova työ palkitaan suoraan. Toki kiintiöitä voisi pohtia uusiksi.
Itse nimittäin menin lukioon sillä fiiliksellä, että "tämä nyt on vain tällainen pakollinen välietappi" ja että yritän sitten valintakokeella. Toki yhteisvalinta oli jo aiemmin käytössä, mutta koska joutuisin kuitenkin menemään sinne valintakokeeseen, en nähnyt siinä potentiaalia.
Mindset olisi ollut täysin toisenlainen ja olisin oikeasti oppinut opiskelemaan enkä sluibailemaan, mikäli olisin nähnyt lukio-opiskelun hyödyn jo kouluun mennessäni. Toki tämä luo nykynuorille lisää paineita, mutta sitä se kilpailuyhteiskunta vain teettää.
Nimenomaan tuo mainitsemasi, että annetaan kuukauden ajaksi opiskeltavaksi valtava määrä tieteellistä tekstiä, jonka läpikahlaamiseen on oikeasti todella pieni mahdollisuus kokopäiväistä työtä tekevillä, ei mielestäni pitäisi olla ainut väylä päästä sisään. Nimenomaan se, että pisteet eivät nollaudu joka vuosi ja joudu aloittamaan puhtaalta pöydältä ja taas polttaa itsensä loppuun seuraavana keväänä, on mielestäni tervetullut uudistus. Ei yliopisto-opiskelukaan ole nopeaa spurttaamista, vaan pitkäjänteistä työtä vaativaa opiskelua.
Toki todistusvalinnassa on huonot puolensa, mikäli hyvällä pistepörssillä hakeva ei jaksa ottaa selvää, mitä se opiskelu yliopistossa oikeasti on ja minkälainen ala psykologia on. Mutta tässä kohtaa puhutaan taas eri asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole muistaakseni sanonut, että 130 pisteen todistus on surkea, vain yllättävän matala psykalle. Itselleni rivi E:tä olisi rivi lieviä epäonnistumisia. Sekin on hyvä, että pystyy myöntämään epätäydellisyytensä. Jos pitää E-riviä loistavana suorituksena, ei ehkä pysty myöntämään sitä.
Vielä huomautuksena, että en kuulunut mitenkään etuoikeutettuun ryhmään sosioekonomisesti, mutta olen oppinut vaatimaan itseltäni paljon.
Se on ihan ok, jos ajattelee asioista toisin. Psykologille sopivaa luonnetta ei pysty mittaamaan millään ainakaan kustannustehokkaalla tavalla, ja niinpä valinnat jäävät väkisinkin kognitiivisten ominaisuuksien varaan.Voiko sitten "loistavuutta" mitata objektiivisesti? Sehän on selvä, että jos tavoitteena on L-rivi, niin E on itselle epäonnistuminen. Samalla tavalla taas jos tavoitteena on päästä vaikka ammattikorkeaan alalle x, niin M-rivi voi riittää enemmän kuin hyvin, eikä käy mielessäkään, että olisi jotenkin epäonnistunut.
Varmasti kaikki psykalle hakevat havittelevat Laudatureja, mutta ei itseä ainakaan jää Eximiat vaivaamaan siinä kohtaa, kun todistuspisteet riittää sisäänpääsyyn.
No totta kai voi olla tyytyväinen ja pitääkin olla jos saa opiskelupaikan. Mutta silti ei tarvitse loukkaantua, jos se E-rivi ei kaikille muille näyttäydy niin upeana suorituksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä tää? Mielipiteitä:
Tutkimukseen osallistuu 3-vuotiaita lapsia, joista osalla on sisaruksia ja osalla ei. Lapsista keskittymisen ongelmia on todettu 12 lapsella ja autismikirjon piirteitä kahdeksalla lapsella, mutta yhdelläkään lapsella ei ole todettu näitä molempia. Tutkimuksessa on mukana myös lapsia, joilla ei ole todettu kumpaakaan. Kuinka monta lasta, jolla on sisaruksia, tutkimukseen osallistuu?
(1) Lapsista, joilla on keskittymisen ongelmia, puolella on sisaruksia. Lapsista, joilla on autismikirjon piirteitä, kolmella neljäsosalla on sisaruksia.
(2) Jos yksi lapsi, jolla ei ole sisaruksia, jäisi tutkimuksesta pois, niin lapsia, joilla on sisaruksia, olisi puolet niistä, joilla ei ole sisaruksia.
-----------------------------------------
Tää tuntu helpolta, mutta ehkä olen taas jotenkin mokannut. Piirsin noista lapsista pallurat joista 12 keskittymisen ongelmat ja viereen 8 autisminkirjon lasta. Mukana oli myös lapsia joilla ei todettu kumpaakaan. Kysytään, että kunka monta lasta, jolla on sisaruksia, tutkimukseen osallistuu.?
Lapsista, joilla on keskittymisen ongelmia 6:lla on sisaruksia. Lapsilla, joilla on autisminkirjon piirteitä, 6:lla on sisaruksia. Lopuilla ei siis ole sisaruksia. joten tutkimukseen osallistuu 6+8, jolla on sisaruksia? Eli 1 riittää? Vai eipä siinä kyllä sanota, että onko niillä lopuilla sisaruksia siis niillä, joilla ei ole todettu autisminkirjon häiriötä tai keskittymisen ongelmia :D No kyllä tuo 2 täydentäisi sitä päätelmää ja saisi kyllä tosiaan selville niistä KAIKISTA lapsista kellä on sisaruksia.... äh taisin mokata.
EI kun 2 yksistään riittää ...paskaa
Tätä ei voi ratkaista kummallakaan vihjeellä, koska häiriöttömistä lapsista ei kerrottu mitään lukumääriä.
Vierailija kirjoitti:
Mä jäin miettimään miksi niin iso osa porukasta omassa tilassa lähti niin oudossa vaiheessa koetta pois. Sieltä lähti tietty silloin 30 min jälkeen muutamia ja sitten tiputellen koko ajan yksittäin pois tyyliin tunnin jälkeen tai jopa kahdenkin tunnin jälkeen. Outoa!
Mitäs outoa tässä nyt on? Itse käytin kokeeseen 1½ tuntia ja uskon, että saan hyvät pisteet. Koe oli mielestäni helppo ja vastasin jokaiseen kohtaan. Miksi siellä olisi pitänyt pidempään istua, jos on valmis? Ehdin tarkistaakin ja olen suoritukseeni tyytyväinen.
Agility-kisoihin osallistui yhteensä 90 koirakkoa (ihminen ja koira). Koirista puolet oli
narttuja ja puolet uroksia. Osan rotu oli bordercollie ja osan shetlanninlammaskoira,
muita rotuja ei osallistunut kisoihin. Ihmiset olivat joko naisia tai miehiä. Miehistä neljällä
viidesosalla oli koirana bordercollie.
Kuinka monella naisella oli koirana uros bordercollie?
(1) Kisoihin osallistui yhtä monta naista ja miestä. Naisten joukossa oli
shetlanninlammaskoiran kanssa kilpailevia 3 enemmän kuin bordercollien kanssa
kilpailevia.
(2) Nartuista 20 oli shetlanninlammaskoiria. Narttukoiran kanssa kilpailevia naisia oli 7
enemmän kuin miehiä.
Tää oli tosi herkullinen tehtävä, koska tätä pystyy laskemaan tosi pitkälle: Jos otetaan huomioon sekä 1 että 2, niin:
-Naisia kilpaili shetlanninlammaskoiran kanssa 24 ja bordercollien kanssa 21. (jos naisia oli 45, niin 45-3 -> 42:2=21, 21+3=24)
-Miehiä kilpaili shetlanninlammaskoiran kanssa 9 ja bordercollien kanssa 36. (4/5 oli bordercollie, jos miehiä oli 45, niin 45:5=9, 9x4=36)
-Nartuista 20 oli shetlanninlammaskoiria ja 25 bordercollieita.
-Narttukoiran kanssa kilpaili 26 naista ja 19 miestä: (45-7):2=19, 19+7=26
-Silloin uroskoiran kanssa kilpaili 19 naista ja 26 miestä, koska sekä uroksia ja narttuja että miehiä ja naisia oli 45.
Mutta lopulta kuitenkaan kummallakaan ehdolla ei erikseen eikä yhdessä saa selville, montako urosbordercollieta naisilla oli, koska puuttuu tieto siitä, mitä rotua JA sukupuolta naisten koirat olivat.
Vai saiko joku tämän laskettua? Itse vastasin että ei saa laskettua.
Vierailija kirjoitti:
Agility-kisoihin osallistui yhteensä 90 koirakkoa (ihminen ja koira). Koirista puolet oli
narttuja ja puolet uroksia. Osan rotu oli bordercollie ja osan shetlanninlammaskoira,
muita rotuja ei osallistunut kisoihin. Ihmiset olivat joko naisia tai miehiä. Miehistä neljällä
viidesosalla oli koirana bordercollie.
Kuinka monella naisella oli koirana uros bordercollie?
(1) Kisoihin osallistui yhtä monta naista ja miestä. Naisten joukossa oli
shetlanninlammaskoiran kanssa kilpailevia 3 enemmän kuin bordercollien kanssa
kilpailevia.
(2) Nartuista 20 oli shetlanninlammaskoiria. Narttukoiran kanssa kilpailevia naisia oli 7
enemmän kuin miehiä.Tää oli tosi herkullinen tehtävä, koska tätä pystyy laskemaan tosi pitkälle: Jos otetaan huomioon sekä 1 että 2, niin:
-Naisia kilpaili shetlanninlammaskoiran kanssa 24 ja bordercollien kanssa 21. (jos naisia oli 45, niin 45-3 -> 42:2=21, 21+3=24)
-Miehiä kilpaili shetlanninlammaskoiran kanssa 9 ja bordercollien kanssa 36. (4/5 oli bordercollie, jos miehiä oli 45, niin 45:5=9, 9x4=36)
-Nartuista 20 oli shetlanninlammaskoiria ja 25 bordercollieita.
-Narttukoiran kanssa kilpaili 26 naista ja 19 miestä: (45-7):2=19, 19+7=26
-Silloin uroskoiran kanssa kilpaili 19 naista ja 26 miestä, koska sekä uroksia ja narttuja että miehiä ja naisia oli 45.
Mutta lopulta kuitenkaan kummallakaan ehdolla ei erikseen eikä yhdessä saa selville, montako urosbordercollieta naisilla oli, koska puuttuu tieto siitä, mitä rotua JA sukupuolta naisten koirat olivat.
Vai saiko joku tämän laskettua? Itse vastasin että ei saa laskettua.
Ei munkaan mielestä saa laskettua sen takia että urosten määrästä ei mainittu mitään.
EI riitä 2!!! >>>(2) Jos yksi lapsi, jolla ei ole sisaruksia, jäisi tutkimuksesta pois, niin lapsia, joilla on sisaruksia, olisi puolet niistä, joilla ei ole sisaruksia.
lapsia, joilal on sisaruksia, olisi puolet niistä joilla ei ole sisaruksia. >>>Aikamoinen kehä. EI ole sisaruksia jaettaisiin puoliksi niillä, joilla on sisaruksia. Mutta jos ei alunperinkään tiedä kuinka monta tutkimukseen osallistui, niin ei ole mitään tietoa onko niillä jotka ei ole autisminkirjohäiriöisiä ja ei ole keskittymisen ongelmia, sisaruksia.