Psykologia & logopedia 2022

Vierailija kirjoitti:

Silloinhan voisi myös pitää kiinni ikuisuuksiin asti opiskelija-statusta, käydä satunnaisia kursseja, hyötyä opiskelijaeduista, vaikka olisi jo valmistunut ja työelämässä ja mahdollisesti hissukseen opiskella uutta tutkintoakin, kun aina voi vaan mennä papereilla sisään minne haluaa.

Edelleen, tyyppi joka kykenee hankkimaan 4-x ällää ei yleensä elä noin. Kunnianhimoa on hiukan enemmän. Toi onnostuu sitä paitsi nytkin, koska joillekim aloille pääsee käytännössä kaikki hakijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalinnan on pakko koskea vain ensikertalaisia. Jos myös ei-enskat voisi hakea siinä kiintiössä, niin nää useamman ällän kirjoittajat (tai lääkikseen päässeet) voisi shoppailla opiskelupaikkoja kaikilta muiltakin (hakupaine-)aloilta halutessaan. Tähän tilanteeseen tuskin kukaan haluaa.

Mut miks kukaan tekis niin? Ne, joilla on hyvät todistukset ovat usein päämäärätietoisia - ei heillä ole aikaa shoppailla turhaan montaa tutkintoa.

Parasta olisi palata vanhaan todistus + koe / pelkkä koe - ilman kiintiöitä.

Jokainen otettu paikka etenkin lääkiksestä jne. on pois joltain. Se shoppaaja ottaa sen vain koska voi, ja jättää lopulta käyttämättä. Jo nyt hakuvaiheessa on näkyvillä, että ihmiset ihan silkkaa kuspäisyyttään pistävät oikiksen tai lääkiksen vikaksi hakutoiveeksi, että ovat siellä sisällä ennen kuin DIA-tulokset tulevat. Joku toinen hakija siellä järsii kynsiään varasijalla 1.

Ei se vanha pääsykoerutistuskaan ihan järkevä ollut, ällän ylioppilaitakin jäi abivuotena rannalle, kun ei raskaiden kirjoitusten jälkeen jaksanut lukea itseään psykalle tai lääkikseenkään sisään (viitaten siihen, että lääkiksen pääsykoemateriaali on sama kuin yo-kirjoituksiin).

Se, missä todistusvalinta toimii, on se, että ei-hakupainealoille pääsee keskinkertaisellakin todistuksella oikein hyvin. Lääkikseen ja psykalle on aina ollut vaikea päästä, eikä se ole muuttunut mihinkään.

Miksi se olisi piruuttaan? Ehkä nämä muut alat ovat varasuunnitelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloinhan voisi myös pitää kiinni ikuisuuksiin asti opiskelija-statusta, käydä satunnaisia kursseja, hyötyä opiskelijaeduista, vaikka olisi jo valmistunut ja työelämässä ja mahdollisesti hissukseen opiskella uutta tutkintoakin, kun aina voi vaan mennä papereilla sisään minne haluaa.

Lähes kaikkialle pääsee toiskertalaisena papereilla. Vain hakupainealat on rajattu siitä ulos.

Ja juuri niiden kohdalla pitäisi olla tarkka, että vain parhaat pääsevät sisään taustaan katsomatta. Eihän psykalle ole enää vaikea päästä joka paikkaan, jos alle 130 todistuspistettä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalinnan on pakko koskea vain ensikertalaisia. Jos myös ei-enskat voisi hakea siinä kiintiössä, niin nää useamman ällän kirjoittajat (tai lääkikseen päässeet) voisi shoppailla opiskelupaikkoja kaikilta muiltakin (hakupaine-)aloilta halutessaan. Tähän tilanteeseen tuskin kukaan haluaa.

Mut miks kukaan tekis niin? Ne, joilla on hyvät todistukset ovat usein päämäärätietoisia - ei heillä ole aikaa shoppailla turhaan montaa tutkintoa.

Parasta olisi palata vanhaan todistus + koe / pelkkä koe - ilman kiintiöitä.

Jokainen otettu paikka etenkin lääkiksestä jne. on pois joltain. Se shoppaaja ottaa sen vain koska voi, ja jättää lopulta käyttämättä. Jo nyt hakuvaiheessa on näkyvillä, että ihmiset ihan silkkaa kuspäisyyttään pistävät oikiksen tai lääkiksen vikaksi hakutoiveeksi, että ovat siellä sisällä ennen kuin DIA-tulokset tulevat. Joku toinen hakija siellä järsii kynsiään varasijalla 1.

Ei se vanha pääsykoerutistuskaan ihan järkevä ollut, ällän ylioppilaitakin jäi abivuotena rannalle, kun ei raskaiden kirjoitusten jälkeen jaksanut lukea itseään psykalle tai lääkikseenkään sisään (viitaten siihen, että lääkiksen pääsykoemateriaali on sama kuin yo-kirjoituksiin).

Se, missä todistusvalinta toimii, on se, että ei-hakupainealoille pääsee keskinkertaisellakin todistuksella oikein hyvin. Lääkikseen ja psykalle on aina ollut vaikea päästä, eikä se ole muuttunut mihinkään.

Miksi se olisi piruuttaan? Ehkä nämä muut alat ovat varasuunnitelma?

Koska ovat myöntäneet, että eivät edes ottaisi paikkaa vastaan, jos sen saisivat.

Ilmiö lienee marginaalinen, mutta se on todellinen.

No, mut jos eivät ota sitä menee se joka tapauksessa sen oikeasti haluavalle ennemmin tai myöhemmin. Eihän toi toki fiksua ole. Mut osa ei hakiessa välttämättä tiedä itsekään, että onko valmis ottamaan sen kakkosvaihtoehdon vastaan vai ei.

Tiedoksi kaikille joilla oli ongelmia läsnäolevaksi ilmoittautumisen kanssa, nyt pitäisi pystyä ilmoittautumaan! :)

Mitä helvettiä nyt taas :D Täällä joillakin kadonnut todellisuudentaju, kun sanoo 130p olevan huono tulos. Taitaa vähän harmittaa, kun on mainostanut kaikille, kuinka psyka ei oo kenenkään saavutettavissa ja tajuaakin ettei koko rivin tarvitsekaan olla laudaturia. Ja ihan oikeasti, tähä huutelee ainoastaan vaan kateelliset, jotka eivät ole yltäneet edes tuohon "järkyttävän pieneen" 130 pisteen saldoon tai joita ärsyttää toiskertalaisina etteivät voi hakea todistuksella, koska onhan se E-rivi nyt "ihan läpihuutojuttu".

Tää oli väärä analyysi. Olen kirjoitellut aiheesta, ja itselläni on vähän päälle 140 todistuspistettä ja valmistun pian, joten tämä ei ole henkilökohtainen ongelma.

Mutta...Onhan se nyt väärin, että toiset joutuvat menemään arvaamattoman kokeen kautta ja toiset saavat rauhassa rakennella sisäänpääsyä huomattavasti helpommissa ja ennakoitavammissa kokeissa.

Ja mitä tulee todistukseen: en o mitenkään leuhka tosta 140, ei se o mikään ihmeellinen. Siksi aidosti ihmetyttää nykyinen kehitys.

Muistaako kukaan viime vuosista, kuinka paljon varasijat vielä liikkuu tässä vaiheessa? Taitaa olla ihan turha toivo sijalta 42?

Vierailija kirjoitti:

Tää oli väärä analyysi. Olen kirjoitellut aiheesta, ja itselläni on vähän päälle 140 todistuspistettä ja valmistun pian, joten tämä ei ole henkilökohtainen ongelma.

Mutta...Onhan se nyt väärin, että toiset joutuvat menemään arvaamattoman kokeen kautta ja toiset saavat rauhassa rakennella sisäänpääsyä huomattavasti helpommissa ja ennakoitavammissa kokeissa.

Ja mitä tulee todistukseen: en o mitenkään leuhka tosta 140, ei se o mikään ihmeellinen. Siksi aidosti ihmetyttää nykyinen kehitys.

Se, että et osaa arvostaa omaa menestystäsi ei tarkoita että objektiivisesti katsottuna se olisi huono tulos. Jos tunnet ettet ansaitse paikkaa se ei tarkoita etteikö muut samalla ja 10p huonommalla tuloksella sitä ansaitsisi.

Edelleen valinta perustuu täysin menestysjärjestykseen eikä mihinkään mielivaltiasesti asetettuihin raja-arvoihin. Vai mikä sinun ehdotuksesi on?

Se, että onko todistusvalinnalla päässeiden abien ymmärrys alasta ja yliopistossa opiskelusta riittävä opintojen loppuunviemiseen on eri asia.

Ehkä älykkäiden ihmisten seurassa on tullut kognitiivinen vinouma. Yli 140 pistettä psykatodistuksesta on tosi hyvin, eikä mikään "ei se oo mikään ihmeellinen". Siihen yltää alle 20 % lukiolaisista, jonne jo alkujaankin on valikoitunut tietty porukka peruskoulusta.

Valtaosa yliopistossa opiskelevista on alle E:n ylioppilas, ja silti pärjää riittävän hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloinhan voisi myös pitää kiinni ikuisuuksiin asti opiskelija-statusta, käydä satunnaisia kursseja, hyötyä opiskelijaeduista, vaikka olisi jo valmistunut ja työelämässä ja mahdollisesti hissukseen opiskella uutta tutkintoakin, kun aina voi vaan mennä papereilla sisään minne haluaa.

Lähes kaikkialle pääsee toiskertalaisena papereilla. Vain hakupainealat on rajattu siitä ulos.

Toiskertalaisena sapettaa kovasti, kun joka vuosi joutuu näkemään, kuinka olisi päässyt todistuksella opiskelemaan psykologiaa. Voin sanoa, että ainakin meillä alanvaihtajilla on usein hyvä käsitys siitä, mitä haluaa opiskella ja miksi. "Shoppailu" ei tulisi mieleenkään. Mielestäni on kovin epäreilua sulkea todistusväylä osalta kokonaan sillä perusteella, että joku voisi epäkypsyyttään kikkailla ihan vain huvin vuoksi.

Käyttäjä42266 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloinhan voisi myös pitää kiinni ikuisuuksiin asti opiskelija-statusta, käydä satunnaisia kursseja, hyötyä opiskelijaeduista, vaikka olisi jo valmistunut ja työelämässä ja mahdollisesti hissukseen opiskella uutta tutkintoakin, kun aina voi vaan mennä papereilla sisään minne haluaa.

Lähes kaikkialle pääsee toiskertalaisena papereilla. Vain hakupainealat on rajattu siitä ulos.

Toiskertalaisena sapettaa kovasti, kun joka vuosi joutuu näkemään, kuinka olisi päässyt todistuksella opiskelemaan psykologiaa. Voin sanoa, että ainakin meillä alanvaihtajilla on usein hyvä käsitys siitä, mitä haluaa opiskella ja miksi. "Shoppailu" ei tulisi mieleenkään. Mielestäni on kovin epäreilua sulkea todistusväylä osalta kokonaan sillä perusteella, että joku voisi epäkypsyyttään kikkailla ihan vain huvin vuoksi.

Syy on myös siinä, että jos toiskertalaisten paikoista osa allokoitaisiin todistusvalintaan, koepaikat vähenisivät entisestään. Se itku on jo nähty sekä logosta että ekasta koronavuodesta, kun pääsykokelaan ulottuvilla on pari paikkaa per kaupunki.

Ensikertalaisuuskiintiöistä tuskin ollaan luopumassa.

Onpas outoa keskustelua täällä. Miksi psykologian pitäisi olla ala, johon vaadittaisiin todistuksella 5 ällää? Mikä on se konkreettinen hyöty?

Psykologian 5,5 vuoden opiskelu valmistaa psykologin ammattiin, ei se omaatko 4 ällää vai 4 C:tä. Olen itse aloittamassa nyt syksyllä 5. vuotta psykalla ja järkyttää välillä uusien fuksien puheet siitä, että no montako ällää oli ja kuinka kehuskellaan sillä, että sai vaikka täydet todistuspisteet. 

Ei me opiskele yliopistossa mitään sellaista, miten tavallinen keskiverto ihminen ei voisi oppia. Kaiken voi oppia harjoittelemassa, valmistautumalla ja opiskelemalla. Itse ainakin kannatan tällaista kasvun asennetta sen sijaan, että ajattelisin, että huippupaperit kirjoittanut lukiolainen olisi jotenkin parempi tuleva psykologi kuin joku toinen. Menin itse lukioon aikoinaan keskiarvolla 6,7 ja nyt yliopisto-opinnot ovat sujuneet loistavasti.

Meille on joskus eräs kliinisen psykologian professori viisaasti sanonut, että koska psykologian opiskelijat tulevat keskimäärin todella hyvistä taustoista ja ovat pääosin hyväosaisia, heillä voi olla vaikeuksia työelämässä kokea ymmärrystä ilmiöistä, joista heillä ei ole minkäälaista kosketuspintaa.

Ja en tarkoita tällä nyt sitä, että ''pitää itse kokea masennus että sitä voi ymmärtää''. En todellakaan. Enemmän sellaista ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten ylisukupolvinen huono-osaisuus näkyy suvun perheissä ja perhetilanteissa. Professori antoi tästä todella hyvän esimerkin: hyvistä taustoista tulevat ihmiset herkemmin patologisoivat esim. lapsen psyykkistä oireilua, kun taas itse hieman heikommista taustoista ponnistaneet ymmärtävät, että lapsen psyykkinen oireilu voi ollakin hyvin reaktiivinen ja luonnollinen seuraus esimerkiksi jatkuvasta sosiaalista huono-osaisuudesta perheessä. Tällöin nuoret psykologit saattavat pahimmassa tapauksessa keskittyä lapsen ''häiriöön'' näkemättä metsää puilta.

Eli tiivistetysti: huippusuoritusten ja erinomaisen koulumenestyksen glorifiointi on aika turhanpäivästä etenkin teille, jotka olette kenties tulevia psykologeja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalinnan on pakko koskea vain ensikertalaisia. Jos myös ei-enskat voisi hakea siinä kiintiössä, niin nää useamman ällän kirjoittajat (tai lääkikseen päässeet) voisi shoppailla opiskelupaikkoja kaikilta muiltakin (hakupaine-)aloilta halutessaan. Tähän tilanteeseen tuskin kukaan haluaa.

Mut miks kukaan tekis niin? Ne, joilla on hyvät todistukset ovat usein päämäärätietoisia - ei heillä ole aikaa shoppailla turhaan montaa tutkintoa.

Parasta olisi palata vanhaan todistus + koe / pelkkä koe - ilman kiintiöitä.

Usean ällän ylioppilaana ja valmistuneena psykologian maisterina myönnän suoraan, että minä ainakin tekisin näin, jos voisin. Siksi olen iloinen, että tällainen keplottelu on minulta estetty. Päämäärätietoisuus ei välttämättä suuntaudu yhteen ammattiin, vaan myös mukavaan elämään, ja sellaisessa opiskelijastatus auttaa paljon.

Toki hyvä huomata, että puhutte nyt keskenänne eri asiosta: ensimmäinen opiskelupaikosita ja toinen tutkinnoista. Tutkintojen kerääminen veisi toki aikaa, mutta opiskelupaikkojen saaminen pelkällä todistuksella vaatisi vain parin lomakkeen täyttämisen.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan viime vuosista, kuinka paljon varasijat vielä liikkuu tässä vaiheessa? Taitaa olla ihan turha toivo sijalta 42?

Omalla kohdallani liikkui

Jyväskylä: 69

Oulu: 62

Joensuu: 53

Toki sai pitkälle heinäkuuhun asti odotella lopullisen sijoituksen saamista.

Eihän sitä todistuslinjaa ole sen takia suljettu ei ensikertalaisita että joku kikkailisi, vaan sen takia että saataisiin uudet ylioppilaat nopeammin yliopistoon ja sitä kautta työelämään veronmaksajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan viime vuosista, kuinka paljon varasijat vielä liikkuu tässä vaiheessa? Taitaa olla ihan turha toivo sijalta 42?

Omalla kohdallani liikkui

Jyväskylä: 69

Oulu: 62

Joensuu: 53

Toki sai pitkälle heinäkuuhun asti odotella lopullisen sijoituksen saamista.

Mistä luvusta lähdit?

Isot sijat liikkuvat siksi, että joku Jyväskylään sijalla 68 ollut onkin napannut vaikkapa paikan liikuntapuolelta, eivätkä suoraan kerro psykaan sisäänpääsystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloinhan voisi myös pitää kiinni ikuisuuksiin asti opiskelija-statusta, käydä satunnaisia kursseja, hyötyä opiskelijaeduista, vaikka olisi jo valmistunut ja työelämässä ja mahdollisesti hissukseen opiskella uutta tutkintoakin, kun aina voi vaan mennä papereilla sisään minne haluaa.

Edelleen, tyyppi joka kykenee hankkimaan 4-x ällää ei yleensä elä noin. Kunnianhimoa on hiukan enemmän. Toi onnostuu sitä paitsi nytkin, koska joillekim aloille pääsee käytännössä kaikki hakijat.

Mistähän kunnianhimosta puhut? Kaikki ei tiedä mikä se oma ala on vaikka olisi kuinka kunnianhimoinen.

Mä kirjoitin hyvin ja siihen aikaan ei psykalle (tai lääkikseen, mitä en edes kyllä harkinnut) ollut todistusvalintaa. Sain paikan todistuksella kemiaan enkä sit mennyt psykan pääsykokeisiin, koska mulla oli paikka yliopistolla. Luin kemian appron ja sen vuoden aikana huomasin, että psykalle mä haluan. Hain ja pääsin. Kemian paikka oli mulla koko ajan, vielä psykan lisensiaattitutkinnonkin aikana voimassa. Olihan se kätevää, kun sain sivuaineita lukea vapaasti molemmista, kemilta ja psykalta.

Nykyinen todistusvalinta joka paikkaan varmasti lisää opiskelijoita aloittamaan vaikkapa siellä lääkiksessä (tai psykalla) vain, koska se on siistiä ja hienoa. Sit ihmetellään miksi työ ei tunnu oikealta tai miksi lääkärit on tylyjä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan viime vuosista, kuinka paljon varasijat vielä liikkuu tässä vaiheessa? Taitaa olla ihan turha toivo sijalta 42?

Omalla kohdallani liikkui

Jyväskylä: 69

Oulu: 62

Joensuu: 53

Toki sai pitkälle heinäkuuhun asti odotella lopullisen sijoituksen saamista.

Mistä luvusta lähdit?

Isot sijat liikkuvat siksi, että joku Jyväskylään sijalla 68 ollut onkin napannut vaikkapa paikan liikuntapuolelta, eivätkä suoraan kerro psykaan sisäänpääsystä.

Ei tietenkään enkä sitä väittänytkään. Koejonon liikkumisen minimaalisuus kertoo nimenomaan siitä, että jos paikan saa, se yleensä myös otetaan.

Kysyit ja vastasin siihen mitä kysyit. Eli jos haet johonkin noista kolmesta, niin todennäköisesti paikka on sun. Hki/Tku/Tre-paikkojen liikkumiseen en osaa kommentoida.