Psykologia & logopedia 2022

Lisäksi moneen suomenkieliseen kurssiin liittyy monisatasivuisia tenttikirjoja ja lisämateriaaleja englanniksi, eikä niihin tarjota sanalistoja valmiiksi. Yleensä on aika luksusta, jos saa lukea jotain suomeksi tai ruotsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moneen suomenkieliseen kurssiin liittyy monisatasivuisia tenttikirjoja ja lisämateriaaleja englanniksi, eikä niihin tarjota sanalistoja valmiiksi. Yleensä on aika luksusta, jos saa lukea jotain suomeksi tai ruotsiksi.

Miksköhän asiaa, joka on fakta alapeukutetaan? Hyvin jännää...

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moneen suomenkieliseen kurssiin liittyy monisatasivuisia tenttikirjoja ja lisämateriaaleja englanniksi, eikä niihin tarjota sanalistoja valmiiksi. Yleensä on aika luksusta, jos saa lukea jotain suomeksi tai ruotsiksi.

Pitääkö tentissä kuitenkin vastata suomeksi ja osata asiat suomeksi? Mietittekö jossain porukassa, miten asiat suomennetaan? Vai onko ne kaikki käsitteet sellaisia, mitkä löytyy siitä psykologian suomi-englanti sanakirjasta? Kai kursseilla on myös luennot, joissa tärkeimmät asiat opetetaan suomeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moneen suomenkieliseen kurssiin liittyy monisatasivuisia tenttikirjoja ja lisämateriaaleja englanniksi, eikä niihin tarjota sanalistoja valmiiksi. Yleensä on aika luksusta, jos saa lukea jotain suomeksi tai ruotsiksi.

Pitääkö tentissä kuitenkin vastata suomeksi ja osata asiat suomeksi? Mietittekö jossain porukassa, miten asiat suomennetaan? Vai onko ne kaikki käsitteet sellaisia, mitkä löytyy siitä psykologian suomi-englanti sanakirjasta? Kai kursseilla on myös luennot, joissa tärkeimmät asiat opetetaan suomeksi?

Harvemmin tentit perustuvat pelkkiin luentoihin. Yleensä ei mietitä porukassa, vaan luetaan ihan omia aikojamme. Joitain asiasisältöjä saatetaan toki pallotella. En ole perehtynyt ko. kirjaan, joten en osaa sanoa.

Riippuu tentistä, että saako valita vastauskielen.

Onko nyt arvon psykologian opiskelijoilta unohtunut, kuinka raskas ponnistus pääsykoe on? Artikkelit on pakko osata pilkulleen. Kurssilla riittää, että ymmärtää artikkelin sisällön pääpiirteittäin ja osaa kertoa siitä koevastauksessa tai esseessä. Tenttikirjaa ei tarvitse lukea sanasta sanaan, artikkeli tarvitsee.

t. maisterihakija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moneen suomenkieliseen kurssiin liittyy monisatasivuisia tenttikirjoja ja lisämateriaaleja englanniksi, eikä niihin tarjota sanalistoja valmiiksi. Yleensä on aika luksusta, jos saa lukea jotain suomeksi tai ruotsiksi.

Pitääkö tentissä kuitenkin vastata suomeksi ja osata asiat suomeksi? Mietittekö jossain porukassa, miten asiat suomennetaan? Vai onko ne kaikki käsitteet sellaisia, mitkä löytyy siitä psykologian suomi-englanti sanakirjasta? Kai kursseilla on myös luennot, joissa tärkeimmät asiat opetetaan suomeksi?

Harvemmin tentit perustuvat pelkkiin luentoihin. Yleensä ei mietitä porukassa, vaan luetaan ihan omia aikojamme. Joitain asiasisältöjä saatetaan toki pallotella. En ole perehtynyt ko. kirjaan, joten en osaa sanoa.
Riippuu tentistä, että saako valita vastauskielen.

Tarkoitan tätä netissä olevaa sanastoa

https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/psykologia/avoinsanasto.h…

Okei, luulen, että tärkeimmät asiat opetetaan kuitenkin luennoilla ja tenttikirjat syventävät aiheeseen? Näin on ollut ainakin avoimen yliopiston psykan perus- ja aineopinnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moneen suomenkieliseen kurssiin liittyy monisatasivuisia tenttikirjoja ja lisämateriaaleja englanniksi, eikä niihin tarjota sanalistoja valmiiksi. Yleensä on aika luksusta, jos saa lukea jotain suomeksi tai ruotsiksi.

Pitääkö tentissä kuitenkin vastata suomeksi ja osata asiat suomeksi? Mietittekö jossain porukassa, miten asiat suomennetaan? Vai onko ne kaikki käsitteet sellaisia, mitkä löytyy siitä psykologian suomi-englanti sanakirjasta? Kai kursseilla on myös luennot, joissa tärkeimmät asiat opetetaan suomeksi?

Harvemmin tentit perustuvat pelkkiin luentoihin. Yleensä ei mietitä porukassa, vaan luetaan ihan omia aikojamme. Joitain asiasisältöjä saatetaan toki pallotella. En ole perehtynyt ko. kirjaan, joten en osaa sanoa.
Riippuu tentistä, että saako valita vastauskielen.

Ainakin Helsingin yliopistossa saa aina vastata suomeksi tai ruotsiksi kurssin opetuskielestä riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Onko nyt arvon psykologian opiskelijoilta unohtunut, kuinka raskas ponnistus pääsykoe on? Artikkelit on pakko osata pilkulleen. Kurssilla riittää, että ymmärtää artikkelin sisällön pääpiirteittäin ja osaa kertoa siitä koevastauksessa tai esseessä. Tenttikirjaa ei tarvitse lukea sanasta sanaan, artikkeli tarvitsee.
t. maisterihakija

Mihinkäs tämä liittyi? Miksi kukaan olisi sitä unohtanut? Täällä ovat opiskelivat vaan yrittäneet kertoa, että miksi englannin osaaminen on olennaista. Ajoittain tenttikirja on myös oikeasti luettava sanasta sanaan vähintään kerran, jos haluaa saada kiitettävän arvosanan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nyt arvon psykologian opiskelijoilta unohtunut, kuinka raskas ponnistus pääsykoe on? Artikkelit on pakko osata pilkulleen. Kurssilla riittää, että ymmärtää artikkelin sisällön pääpiirteittäin ja osaa kertoa siitä koevastauksessa tai esseessä. Tenttikirjaa ei tarvitse lukea sanasta sanaan, artikkeli tarvitsee.
t. maisterihakija

Mihinkäs tämä liittyi? Miksi kukaan olisi sitä unohtanut? Täällä ovat opiskelivat vaan yrittäneet kertoa, että miksi englannin osaaminen on olennaista. Ajoittain tenttikirja on myös oikeasti luettava sanasta sanaan vähintään kerran, jos haluaa saada kiitettävän arvosanan.

En oo kyllä koskaan kuullut, että millään alalla tarvitsisi osata/ lukea tenttikirjoja sanasta sanaan. Oon opiskellut erästä toista alaa yliopistossa ja heti opintojen alussa sanottiin, että sopiva lukutahti yliopistossa on 10 sivua tunnissa. Eli jos sun pitää lukea vaikka 3 tenttikirjaa ja yhteensä 1000 sivua, niin ne selataan vaan nopeasti läpi. Yleensä samat asiat opetetaan myös luennoilla. Oon päässyt monia kursseja läpi ja saanut jopa kiitettäviä arvosanoja, vaikka en ole edes avannut tenttikirjoja. Oon myös saanut kavereilta tiivistelmän kirjasta ja päässyt sen lukemalla tentistä läpi.

Moi. Kirjoitan tähän ketjuun ensimmäistä kertaa. 

Olen pitkään harkinnut, että hakisin lukion suorittamisen jälkeen opiskelemaan psykologiaa, koska se tuntuu monella tapaa itselleni mielenkiintoiselta alalta. Yksi asia kuitenkin mietityttää. Pohdin usein, olisiko ala sittenkään oikea minulle, koska olen joutunut kamppailemaan paljon oman mielenterveyteni kanssa. Olen ajatellut, että voisin kenties jopa hyötyä niistä kokemuksista, joita olen saanut asiakkaana psykoterapiassa ja yleensäkin psykiatrian puolen potilaana, mutta toisaalta mietin, että voisinko koskaan olla työssäni "uskottava" psykologi, jos olen itsekin pohjimmiltaan mieleltäni sairas?

Onko kellään kokemuksia tai ajatuksia aiheesta?

No, joka neurologiaa ja genetiikkaa sisältävä tenttikirja voi olla vähän eri juttu, mutta kiva jos tiedätte jo etukäteen mitä se tulee olemaan...Lisäksi kaikkiin kursseihin ei liity luentoja.

Olen itsekin opiskellut muutakin, ja joissain aineissa kokonaiskuvan hallinta tosiaan riittää, ja kiitettävän voi saada lukematta kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

No, joka neurologiaa ja genetiikkaa sisältävä tenttikirja voi olla vähän eri juttu, mutta kiva jos tiedätte jo etukäteen mitä se tulee olemaan...Lisäksi kaikkiin kursseihin ei liity luentoja.
Olen itsekin opiskellut muutakin, ja joissain aineissa kokonaiskuvan hallinta tosiaan riittää, ja kiitettävän voi saada lukematta kaikkea.

Mihinkään ei kuitenkaan milloinkaan tarvitse panostaa niin paljon kuin pääsykokeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nyt arvon psykologian opiskelijoilta unohtunut, kuinka raskas ponnistus pääsykoe on? Artikkelit on pakko osata pilkulleen. Kurssilla riittää, että ymmärtää artikkelin sisällön pääpiirteittäin ja osaa kertoa siitä koevastauksessa tai esseessä. Tenttikirjaa ei tarvitse lukea sanasta sanaan, artikkeli tarvitsee.
t. maisterihakija

Mihinkäs tämä liittyi? Miksi kukaan olisi sitä unohtanut? Täällä ovat opiskelivat vaan yrittäneet kertoa, että miksi englannin osaaminen on olennaista. Ajoittain tenttikirja on myös oikeasti luettava sanasta sanaan vähintään kerran, jos haluaa saada kiitettävän arvosanan.

En oo kyllä koskaan kuullut, että millään alalla tarvitsisi osata/ lukea tenttikirjoja sanasta sanaan. Oon opiskellut erästä toista alaa yliopistossa ja heti opintojen alussa sanottiin, että sopiva lukutahti yliopistossa on 10 sivua tunnissa. Eli jos sun pitää lukea vaikka 3 tenttikirjaa ja yhteensä 1000 sivua, niin ne selataan vaan nopeasti läpi. Yleensä samat asiat opetetaan myös luennoilla. Oon päässyt monia kursseja läpi ja saanut jopa kiitettäviä arvosanoja, vaikka en ole edes avannut tenttikirjoja. Oon myös saanut kavereilta tiivistelmän kirjasta ja päässyt sen lukemalla tentistä läpi.

No mutta...Sittenhän englanninkieliset artikkelit eivät ole mikään ongelma. Tää keskustelu lähti näille linjoille  siitä, kun osa valitti englannin kielen painottamisesta.

Sillä voitte myös lohduttautua, että ne joilla kyvyt ja sisu riittävät pääsevät sisään. Ennemmin tai myöhemmin. Tsemppiä hakuprosessiin!

The Global Neuronal Workspace Theory The Global Neuronal Workspace theory (GNWT) is a neuroscientifically updated version of the older, purely cognitive “Global Workspace theory” (Baars, 1988). According to GNWT, consciousness arises when the outputs of multiple specialized neuro-cognitive processes gain access to a dedicated “workspace” system that distributes them so that they become globally available to the organism; indeed, “[a]ccording to this theory, consciousness is just brain-wide information sharing” (Dehaene, 2014, p. 165). This “broadcasting”, and hence consciousness, is required by a number of higher cognitive processes, such as “durable and explicit information maintenance, novel combinations of operations, and intentional behavior” (Dehaene & Naccache, 2001, p. 9). Anatomically, the workspace system is thought to consist of long-distance connections distributed throughout and across prefrontal and parietal brain regions, predominantly arising from pyramidal neurons in cortical layers II and III, and additionally involving “the nonspecific thalamic nuclei, the basal ganglia, and some cortical nodes” (Dehaene & Changeux, 2011, p. 214). Crucially, in order to get access to the workspace system, inputs must cross a threshold for “ignition”, and this requires that they be selected by attention. According to GNWT, attention is thus “a necessary prerequisite for conscious perception” (Dehaene & Naccache, 2001, p. 8). It follows that the onset of consciousness cannot occur prior to the operations of attentional processes, and not before large-scale activation of the fronto-parietal workspace regions has occurred. This suggests the prediction that the earliest physiological correlates of consciousness should have a relatively large latency relative to stimulus onset—and indeed, the proponents of GNWT tend to regard the P3b component, which begins approximately 300–500 ms post stimulus, as the earliest ERP signature of consciousness (e.g., Dehaene, 2014; Dehaene & Changeux, 2011). In the “early” vs. “late” debate, GNWT is thus clearly on the “late” side. Another important prediction the theory makes is that the sudden “ignition” that occurs beyond threshold should manifest itself in a non-linear increase of the ERP signature of consciousness, an “all-or-none” pattern which has indeed been found by a number of studies (Del Cul et al., 2007; Sergent, Baillet, & Dehaene, 2005; Sergent & Dehaene, 2004).

Tässä yksi kappale yhdestä artikkelista. Kyllähän lukemiseen menee paljon enemmän aikaa, kun jokaisen käsitteet kohdalla pitää miettiä, että mikähän tämä on suomeksi? Kuitenkin kokeessa kysymykset on suomeksi, joten artikkelit pitää osata suomentaa ja suomennosten pitää olla samoja, mitä kokeen tekijät käyttää. Tässä oli yksi kappale yhdestä artikkelista ja näitä enkunkielisiä on 6 kpl. 

Toi vois hyvin olla jostain tenttikirjasta, jonka tentissä on pirullisia monivalintoja.

Alapeukuttaja iskee jälleen 😂. Jokavuotinen vieras tässä ketjussa

Ole hiljaa kun et tajua mitään.

Jos kokee suomentamisen mielekkääksi, niin mikäs siinä. Itse pidän sitä hirveänä ajantuhlauksena, mutta meitä on moneksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos kokee suomentamisen mielekkääksi, niin mikäs siinä. Itse pidän sitä hirveänä ajantuhlauksena, mutta meitä on moneksi.

Miten voit kokeessa tietää, mistä puhutaan jos et ole suomentanut käsitteitä...?!