Lue keskustelun säännöt.
Psykologia & logopedia 2022
07.07.2021 |
Legendaarinen Vauvan Psykologia 2022 -ketju. Nyt myös logopedia virallisesti mukana! Sydämellisesti tervetuloa! ❤️
Seuraavissa viesteissä on usein toistuvia puheenaineita sekä vinkkejä ja linkkejä hakemiseen. Niihin kannattaa palata pitkin vuotta! Tiedot vastaavat kirjoitushetken tilannetta.
Kommentit (3036)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta englannin kielestä kommentti psykologilta, joka aikanaan pääsi tilastomatematiikkaa laskemalla ja loogisia päättelytehtäviä ratkomalla psykalle Helsinkiin. Herättää kieltämättä ristiriitaisia ajatuksia tuo englannin painotus pääsykokeissa. Omana aikanani oli siis muistaakseni joku iso tilastotieteen oppikirja, joka vastasi yliopiston peruskurssia tilastotieteestä. Muutoin oli sitten jotain päättelytehtäviä. Tilastomatematiikasta piti tulla tietty pistemäärä, että muita tehtävävastauksia edes luettiin ja suurin osa karsiutui tilaston jälkeen. Siinä mielessä jännää, miten erilainen tuo tämän vuoden koe on ja jossain määrin tuntuu epäreilulta englannin painotus. Ikävää pyrkijälle, joka on vaikka aikuinen alanvaihtaja ja englannin lukio-opinnoista on pitkä aika.
Mutta sitten se mutta. Kyllä psykalla kurssikirjallisuus on lähes täysin englantia, tai ainakin oli omana aikanani. En muista yhtään suomenkielistä oppikirjaa yliopiston psykalla omana opiskeluaikana. Abivuoden jälkeen, vaikka mulla oli pitkä englanti e, oli aikamoinen järkytys saada lukion kivojen psykankirjojen jälkeen 900-sivuinen tiiliskivi "Introduction to psychology" luettavaksi. Ja kevätlukukaudella toinen tiiliskivi, vielä vaikeampi Kalatin Biological Psychology (miksi edes muistan nämä?!) Introduction to psychology-kirjaa lukiessa ihmettelin kun ok hyvällä ja tuoreessa muistissa olevalla lukioenkullakin tuntui tökkivän opiskelu. Yritin kääntää sanakirjan avulla sanoja suomeksi ja tehdä suomenkielistä tiivistelmää kirjasta. Oli työlästä ja vaikeaa. Sittemmin pikku hiljaa hoksasin, että pitää muuttaa ajattelu englanniksi eikä yrittää tehdä suomennoksia. Suomi-enkku-sanakirjan sijaan sanat esim. Cambridgen sanakirjasta, jossa sana selitetään englanniksi. Sitä kautta pikku hiljaa alkoi helpottaa mutta ei ollut mikään läpihuutojuttu.
Tsemppiä kuitenkin kaikille englannista huolimatta! Itse en varmaan olisi päässyt englannin kielisestä pääsykoemateriaalista läpi, aiemmin suosittiin hyvää matikkapäätä, nyt etua kielipäästä.Tää just ärsyttää, kun koe on muuttunut niin paljon. Ennen matikkanerot pääsi sisään heittämällä, nyt ne, joilla enkku on vahva. Ärsyttää myös siksi, että mulla matikka huomattavasti enkkua vahvempi.
Niin tai näin, valitusta tulee aina. Vuosikaudet valitettiin, että kun matikkaa ei tarvita psykologin työssä niin miksi niin matikkapainotteinen pääsykoe. Nyt valitetaan, että miksi englantipainotteinen pääsykoe kun ei englantia tarvi psykologin työssä. Tältä palstalta olemme (ainakin itse näin sivusta seuraavana, joka vuosi psykologia kejtu suosikkini!) oppineet, että psykologiaTIETEESSÄ ja opiskelussa tarvitaan niin englantia kuin tilastomatikkaakin, joten kumpikin ansaitsevat mielestäni paikkansa pääsykokeissa. Lisäksi hakijoita psykalle on tosi paljon, joten tottakai yliopistot haluavat tehdä pääsykokeet, jotka karsivat parhaat mahdolliset kandidaatit. Hakupainealalle ei vaan voi olla kivaa ja helppoa pääsykoetta, jolla olisi samalla viivalla kaikki lukivaikeuksiset/matikkavaikeuksiset/ADHD:t/ yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmistuneet psykologit ei kato halua kilpailua alalle vaan haluavat pitää mahtavan suuren palkkansa ja työnsä
Psykalle tulijoiden määrähän on täysin sama riippumatta siitä, jättääkö muutama hakematta. Psykologian paikkoja on valitettavan vähän. Siksi itse psykologina toivoisin, että opiskelemaan tulisi mahdollisimman paljon sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät mihin ovat hakemassa, ja ovat valmiita työskentelemään esimerkiksi tutkimuspuolella. Siellä kun psykologeja tarvitaan kaikkein eniten.
Töitä ja palkkaa riittää kyllä kaikille, niistä ei tarvitse pitää tiukasti kiinni.
Englannin runsaus on täysin perusteltua. Suuri osa opiskelussa luettavista artikkeleista on englanniksi, ja joillain kursseilla myös opetus. Tilastoa tulee myös paljon. Mielestäni on terve muutos, että pelkän tilaston dominoiva rooli pääsykokeessa on ohi.
Tietääkö joku, kun täällä oli myös psykoterapautiksi jo opiskelleita tai haluavia, että "kelpaako" teologian maisteri jonnekin psykoterapiakoulutukseen pohjakoulutukseksi (plus tietty asiaankuuluvat työkokemukset jne)? Tosi hankala saada selvää niistä vaatimuksista, kun enää ainakaan en löytänyt että teologian maisteri olisi suoraan mainittu niissä pohjakoulutusvaatimuslistoissa. Mutta joskus aiemmin tiedän että tuolla koulutuksella on psykoterapiakoulutukseen päässyt. Onko se nyt muuttunut? Vai vieläkö tuolla voisi päästä?
Onko jollakin kokemusta psykologian maisterihausta? Tarvitseeko pohjakoulutuksen olla läheisesti psykologiaan liittyvä? Itse olen filosofian maisteri (etnologia & antropologia).
Jos psykan perus- ja aineopinnot on suoritettu kiitettävin ja erinomaisin arvosanoin, mitkä edellytykset mulla mahtaisi olla maisterihaussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dippi_inssi92 kirjoitti:
Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.
No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.
Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.
Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh
Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.
Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.
Mihin perustat tämän että "Suomessa pitää pärjätä suomen kielellä", kun se ei todellakaan pidä paikkaansa? Suurin osa yliopisto-opinnoista on nimenomaan englanninkielisten kirjojen ja artikkelien lukemista ja jos et hallitse sitä myöskään myöhemmin työelämässä, niin et voi itseäsi kovin hyväksi psykologiksi nimittää. Psykologilla pitää olla kyky myös työelämässä etsiä ja omaksua uutta ja tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa työnsä tueksi.
Opiskelen siis itse psykologiaa ja itseä ei tuo pääsykoemateriaalien englanninkieliset artikkelit hätkäyttänyt ollenkaan, kun niistä meidän opinnot tosiaan pitkälti koostuu ja niihin on itse tottunut. Tietyllä tavalla niiden olemassaolo varmasti valmentaa hakijoita paremmin yliopisto-opiskeluun, mutta ymmärrän kyllä että kuilu lukio-opiskelun ja englanninkielisten tutkimusartikkelien välillä on varmasti iso ja voi tuntua monelle epäreilulta.
Vierailija kirjoitti:
Toinen psykologi täällä, mielestäni edellinen puhui viisaita työn ja suuren hakijamäärän ristiriidasta. En itse ymmärrä psykologian vetovoimaa, mutta koen että se perustuu osin väärille mielikuville.
Jos haluaa esimerkiksi tehdä työtä ihmisten kanssa keskustellen ja ihmisiä auttaen, on siihen sopivampiakin vaihtoehtoja. Auttamiseen on olemassa paljon tehokkaampia keinoja, kuin yhden ihmisen kohtaaminen kerrallaan noin 3 kertaa ja hyvin hidas muutoksen tukeminen. Lisäksi psykologin työstä merkittävä osa on byrokratiaa, kirjaamista, lomakkeiden pyörittelyä ja lausuntojen tekemistä. Useimmissa töissä psykologien toivotaan tekevän runsaasti tutkimuksia, mutta hyvin harva hakeutuu alalle tehdäkseen liukuhihnalta lausuntoja ja katsoakseen standardipisteitä taulukoista.
Psykologin vahva asema perustuu pitkälti siihen, että vain psykologi voi tehdä psykologin tutkimuksia, joita tarvitaan byrokratiasyistä vaikkapa tiettyjen tukitoimien hakemiseen. Toki on myös töitä, joissa psykologit eivät tutki.
Itse hain alalle osin siksi, että halusin auttaa ihmisiä, ymmärtää ihmisiä sekä tehdä työtä ihmisten kanssa. Auttaminen toteutuu jotenkuten. Ihmismielen ymmärtämiseen saa jonkinlaiset eväät, vaikka opetuksen tieteellinen pohja on välillä hyvin kyseenalainen. Psykologian opiskelu lukiossa oli mielestäni paljon kiinnostavampaa ja mielekkäämpää kuin yliopisto-opinnot. Suurin osa työstäni on tietokoneen ääressä kyhjöttämistä.
Pyrin yhä hakeutumaan sellaisiin töihin, joissa voisin keskittyä asiakaskohtaamisiin. Voi olla, että lopulta jatkokouluttaudun psykoterapeutiksi (mikä onnistuisi ilman psykologian tutkintoakin).
Palkka ja työllisyys ovat kyllä todella hyvät. Ja toki ala on myös hyvin arvostettu, jos sellaisesta välittää. Hintana sitten on työn henkinen kuormittavuus, jonka takia psykologeilla on mm. moninkertainen itsemurhariski sekä usein ongelmia oman jaksamisen kanssa. Ihan kohtalaista tämä on työksi, mutta kuitenkin vain työtä.
T. Toinen psykologi
Täällä lähes valmistunut psykologi. Toki nämä kokemukset varmasti avaavat hyvin psykologin työn arkea, mutta tästä viestistä tuli vähän kyyninen kuva psykologin työstä ja opinnoista. Itse olen rakastanut opintoja ja koko opiskelijakaveriporukkani on samoilla linjoilla siitä, että paria kurssia lukuun ottamatta opinnot ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia (paljon mielenkiintoisempia kuin pintaa raapaisevat lukiokurssit). En itse pysty lainkaan samaistumaan lukiokurssien paremmuuteen, en sitten millään.
Psykologin työkenttä on hyvin laaja, nyt osa tutuistani lähtee harjoitteluun neuvolapsykologiksi, osa sairaalaan mielenterveyden häiriöiden pariin, joku työ- ja organisaatiopsykologian kentälle, joku kuulemaan seksuaali- ja väkivaltarikosten kohteeksi joutuneita lapsia oikeuspsykiatriselle... vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
terapeutiksi kirjoitti:
Tietääkö joku, kun täällä oli myös psykoterapautiksi jo opiskelleita tai haluavia, että "kelpaako" teologian maisteri jonnekin psykoterapiakoulutukseen pohjakoulutukseksi (plus tietty asiaankuuluvat työkokemukset jne)? Tosi hankala saada selvää niistä vaatimuksista, kun enää ainakaan en löytänyt että teologian maisteri olisi suoraan mainittu niissä pohjakoulutusvaatimuslistoissa. Mutta joskus aiemmin tiedän että tuolla koulutuksella on psykoterapiakoulutukseen päässyt. Onko se nyt muuttunut? Vai vieläkö tuolla voisi päästä?
Kyllä käy jos muut vaatimukset täyttyy.
Kyselijä1 kirjoitti:
Onko jollakin kokemusta psykologian maisterihausta? Tarvitseeko pohjakoulutuksen olla läheisesti psykologiaan liittyvä? Itse olen filosofian maisteri (etnologia & antropologia).
Jos psykan perus- ja aineopinnot on suoritettu kiitettävin ja erinomaisin arvosanoin, mitkä edellytykset mulla mahtaisi olla maisterihaussa?
Lue tämän keskustelun sivulta 1 tai Opintopolusta. Olet hakukelpoinen, mutta edellytykset sisäänpääsyyn ovat vain itsesi arvioitavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ketjussa tuntuu olevan kaikkia muita (psykologeja, psykan opiskelijoita, sivusta seuraavia, asiakkaita) paitsi tänä vuonna hakevia :D
Vierailija kirjoitti:
Täällä ketjussa tuntuu olevan kaikkia muita (psykologeja, psykan opiskelijoita, sivusta seuraavia, asiakkaita) paitsi tänä vuonna hakevia :D
Ehkäpä kaikki hakijat ovat lukemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuneet psykologit ei kato halua kilpailua alalle vaan haluavat pitää mahtavan suuren palkkansa ja työnsä
Psykalle tulijoiden määrähän on täysin sama riippumatta siitä, jättääkö muutama hakematta. Psykologian paikkoja on valitettavan vähän. Siksi itse psykologina toivoisin, että opiskelemaan tulisi mahdollisimman paljon sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät mihin ovat hakemassa, ja ovat valmiita työskentelemään esimerkiksi tutkimuspuolella. Siellä kun psykologeja tarvitaan kaikkein eniten.
Töitä ja palkkaa riittää kyllä kaikille, niistä ei tarvitse pitää tiukasti kiinni.
Tutkimuspuolelle? Miksi et itse suuntaa sinne? Ärsyttää ihmiset, jotka esittää toiveita siitä, mihin muiden pitäisi hakea ja suuntautua. Minäkin voisin toivoisin, että psykologit suuntautuisivat kouluihin. Koulupsykologeista on huutava pula ja lapset ja nuoret ei pääse kaikissa kouluissa ajossa tutkimuksiin ja jonottavat niitä pahimmillaan vuosia.. Siihen on syynsä, miksi johonkin paikkoihin ei ole tunkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dippi_inssi92 kirjoitti:
Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.
No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.
Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.
Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh
Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.
Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.
Mihin perustat tämän että "Suomessa pitää pärjätä suomen kielellä", kun se ei todellakaan pidä paikkaansa? Suurin osa yliopisto-opinnoista on nimenomaan englanninkielisten kirjojen ja artikkelien lukemista ja jos et hallitse sitä myöskään myöhemmin työelämässä, niin et voi itseäsi kovin hyväksi psykologiksi nimittää. Psykologilla pitää olla kyky myös työelämässä etsiä ja omaksua uutta ja tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa työnsä tueksi.
Opiskelen siis itse psykologiaa ja itseä ei tuo pääsykoemateriaalien englanninkieliset artikkelit hätkäyttänyt ollenkaan, kun niistä meidän opinnot tosiaan pitkälti koostuu ja niihin on itse tottunut. Tietyllä tavalla niiden olemassaolo varmasti valmentaa hakijoita paremmin yliopisto-opiskeluun, mutta ymmärrän kyllä että kuilu lukio-opiskelun ja englanninkielisten tutkimusartikkelien välillä on varmasti iso ja voi tuntua monelle epäreilulta.
Ole hiljaa!!! Kun mistään et mitään tiedä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana tuo afasia-artikkeli (Doedens & Meteyard), monta väliyhteenvetoa, tulee sellainen olo että kädestäni pidetään lempeästi kiinni :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dippi_inssi92 kirjoitti:
Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.
No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.
Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.
Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh
Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.
Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.
Mihin perustat tämän että "Suomessa pitää pärjätä suomen kielellä", kun se ei todellakaan pidä paikkaansa? Suurin osa yliopisto-opinnoista on nimenomaan englanninkielisten kirjojen ja artikkelien lukemista ja jos et hallitse sitä myöskään myöhemmin työelämässä, niin et voi itseäsi kovin hyväksi psykologiksi nimittää. Psykologilla pitää olla kyky myös työelämässä etsiä ja omaksua uutta ja tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa työnsä tueksi.
Opiskelen siis itse psykologiaa ja itseä ei tuo pääsykoemateriaalien englanninkieliset artikkelit hätkäyttänyt ollenkaan, kun niistä meidän opinnot tosiaan pitkälti koostuu ja niihin on itse tottunut. Tietyllä tavalla niiden olemassaolo varmasti valmentaa hakijoita paremmin yliopisto-opiskeluun, mutta ymmärrän kyllä että kuilu lukio-opiskelun ja englanninkielisten tutkimusartikkelien välillä on varmasti iso ja voi tuntua monelle epäreilulta.
Tämä on juuri näin. Ilman erinomaista lähenevää englannin taitoa tulevat opinnot olemaan todella haastavia. Käytännöstä kääntää koko teksti kannattaa myös opetella eroon.
T: Myöskin psykan opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dippi_inssi92 kirjoitti:
Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.
No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.
Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.
Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh
Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.
Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.
Mihin perustat tämän että "Suomessa pitää pärjätä suomen kielellä", kun se ei todellakaan pidä paikkaansa? Suurin osa yliopisto-opinnoista on nimenomaan englanninkielisten kirjojen ja artikkelien lukemista ja jos et hallitse sitä myöskään myöhemmin työelämässä, niin et voi itseäsi kovin hyväksi psykologiksi nimittää. Psykologilla pitää olla kyky myös työelämässä etsiä ja omaksua uutta ja tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa työnsä tueksi.
Opiskelen siis itse psykologiaa ja itseä ei tuo pääsykoemateriaalien englanninkieliset artikkelit hätkäyttänyt ollenkaan, kun niistä meidän opinnot tosiaan pitkälti koostuu ja niihin on itse tottunut. Tietyllä tavalla niiden olemassaolo varmasti valmentaa hakijoita paremmin yliopisto-opiskeluun, mutta ymmärrän kyllä että kuilu lukio-opiskelun ja englanninkielisten tutkimusartikkelien välillä on varmasti iso ja voi tuntua monelle epäreilulta.
Psykologian tutkimuskenttä on valtavan laaja. Psykologi ehtii tutustua vain pieneen murto-osaan alansa tutkimuksista. Joka päivä ilmestyy kymmeniä alan tutkimuksia, ei kukaan ehdi niihin kaikkiin perehtyä. Mielipiteet siitä, kenestä voi tulla hyvä psykologi ja kenestä ei, on ikäviä... Kaikilla on omat vahvuusalueet. Riippuu myös, mihin suuntautuu. Kaikki psykologit on hyviä jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dippi_inssi92 kirjoitti:
Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.
No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.
Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.
Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh
Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.
Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.
Mihin perustat tämän että "Suomessa pitää pärjätä suomen kielellä", kun se ei todellakaan pidä paikkaansa? Suurin osa yliopisto-opinnoista on nimenomaan englanninkielisten kirjojen ja artikkelien lukemista ja jos et hallitse sitä myöskään myöhemmin työelämässä, niin et voi itseäsi kovin hyväksi psykologiksi nimittää. Psykologilla pitää olla kyky myös työelämässä etsiä ja omaksua uutta ja tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa työnsä tueksi.
Opiskelen siis itse psykologiaa ja itseä ei tuo pääsykoemateriaalien englanninkieliset artikkelit hätkäyttänyt ollenkaan, kun niistä meidän opinnot tosiaan pitkälti koostuu ja niihin on itse tottunut. Tietyllä tavalla niiden olemassaolo varmasti valmentaa hakijoita paremmin yliopisto-opiskeluun, mutta ymmärrän kyllä että kuilu lukio-opiskelun ja englanninkielisten tutkimusartikkelien välillä on varmasti iso ja voi tuntua monelle epäreilulta.Tämä on juuri näin. Ilman erinomaista lähenevää englannin taitoa tulevat opinnot olemaan todella haastavia. Käytännöstä kääntää koko teksti kannattaa myös opetella eroon.
T: Myöskin psykan opiskelija
Kai kursseilla kuitenkin asiat opetetaan myös suomeksi? Kyllähän alan käsitteet ja termit pitää myös suomeksi osata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dippi_inssi92 kirjoitti:
Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.
No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.
Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.
Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh
Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.
Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.
Mihin perustat tämän että "Suomessa pitää pärjätä suomen kielellä", kun se ei todellakaan pidä paikkaansa? Suurin osa yliopisto-opinnoista on nimenomaan englanninkielisten kirjojen ja artikkelien lukemista ja jos et hallitse sitä myöskään myöhemmin työelämässä, niin et voi itseäsi kovin hyväksi psykologiksi nimittää. Psykologilla pitää olla kyky myös työelämässä etsiä ja omaksua uutta ja tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa työnsä tueksi.
Opiskelen siis itse psykologiaa ja itseä ei tuo pääsykoemateriaalien englanninkieliset artikkelit hätkäyttänyt ollenkaan, kun niistä meidän opinnot tosiaan pitkälti koostuu ja niihin on itse tottunut. Tietyllä tavalla niiden olemassaolo varmasti valmentaa hakijoita paremmin yliopisto-opiskeluun, mutta ymmärrän kyllä että kuilu lukio-opiskelun ja englanninkielisten tutkimusartikkelien välillä on varmasti iso ja voi tuntua monelle epäreilulta.Psykologian tutkimuskenttä on valtavan laaja. Psykologi ehtii tutustua vain pieneen murto-osaan alansa tutkimuksista. Joka päivä ilmestyy kymmeniä alan tutkimuksia, ei kukaan ehdi niihin kaikkiin perehtyä. Mielipiteet siitä, kenestä voi tulla hyvä psykologi ja kenestä ei, on ikäviä... Kaikilla on omat vahvuusalueet. Riippuu myös, mihin suuntautuu. Kaikki psykologit on hyviä jossain.
No ei tietenkään ehdi. Silti ammattitaitoaan on hyvä päivittää tupreilla tutkimustiedoilla. Suuntautumisesta riippumatta kaikki käyvät läpi tietyn "mankelin" opinnoissaan, ja siitä on kyllä vaikea selvitä, jos englannin kieli ei ole hallussa.
Ei välttämättä. Moni valinnainen kurssi etenkin maisterivaiheessa on englanniksi.
Ennen oli myös soveltuvuuskokeet!!!