Psykologia & logopedia 2022

Valmistuneet psykologit ei kato halua kilpailua alalle vaan haluavat pitää mahtavan suuren palkkansa ja työnsä

Eiköhän ne lannistajat oo jonkun muun ammattikunnan edustajia tai hakijoita, jotka haluaa karsia muita hakijoita pois

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nämä artikkelit saa hajoamaan, niin suosittelen pohtimaan kannattaako itseään tällä hakuprosessilla "kiduttaa". Psykalla opiskelu ei kuitenkaan ole kenellekään elinehto.

Hei, voitko lähteä pois täältä lannistamasta muita? Jokainen tekee itse päätöksen, minne hakee. Jos oot ite valmistunut psykologi, niin helppo huudella

Nyt kun luin uudestaan kommentin niin on se vähän lannistava, sori. Tarkoitus oli enemmän muistuttaa että koko elämää ei kannata laittaa psykalle pääsyn varaan, jos sinne ei ole mahdollisuuksia päästä.  Vaihtoehtoja kuitenkin on. Voin kuvitella että vuosi vuodelta pettymyksensietokyky vain vähenee ja ahdistus pääsykokeisiin valmistautumiseen lisääntyy. Mutta aina on toivoa ja kun tekee töitä sen eteen on mahdollisuus päästä sisään! Aina sinne porukkaa pääsee :)

Taisi myös ärsyttää uhriutuminen liittyen pääsykokeisiin ja niihin valmistautumiseen, pääsykokeet on vaikeat kaikille ja ne jotka pääsee toiskertalaisena sisään tekevät suuren työn sen eteen. Oli haasteita englannissa, matikassa, logiikassa tai lukemissa tai ei. 

Minä olen täällä kommentoinut ja oon psykan opiskelija. En halua lannistaa ketään, mutta voin vaan todeta, että englannin kieli on opinnoissakin tärkeä ja ymmärrän miksi ne artikkelit on mukana matskuissa.

Ketju pitkälti valitusta artikkeleista, muistakaa että tilanne on sama kaikille. Koe tarkoituksella vaativa ja täydet skaalatut pisteet sai viimeksikin jollain 50% pisteillä. Tämänkaltainen tiede, niin englanti on välttämätön kieli. Valittaminen artikkeleista itsessään turhaa ajanhukkaa, itse lähinnä keskityin hakiessa artikkeleihin enkä täällä itseni masentamiseen. En myöskään kiinnitäisi paljoa huomiota näihin psykologian työn mollaajiin, laskevat vain lukumotivaatiota - kaikki varmasti ovat selvitelleet ja omaavat oman motivaationsa hakemiseen.

Myöskin hakijamäärät näytti hieman laskeneen ja samalla paikkojen määrät lisääntyneet, parempi tilanne siis tänä vuonna

Oma tyylini oli sulkea kaikki mahdollinen muu elämä ja keskittää kaikki aika lukemiseen. Omalla kohdallani toimi hyvin, ei välttämättä kaikille.
T: sisään viime vuonna ekalla haulla

Vierailija kirjoitti:

Ketju pitkälti valitusta artikkeleista, muistakaa että tilanne on sama kaikille. Koe tarkoituksella vaativa ja täydet skaalatut pisteet sai viimeksikin jollain 50% pisteillä. Tämänkaltainen tiede, niin englanti on välttämätön kieli. Valittaminen artikkeleista itsessään turhaa ajanhukkaa, itse lähinnä keskityin hakiessa artikkeleihin enkä täällä itseni masentamiseen. En myöskään kiinnitäisi paljoa huomiota näihin psykologian työn mollaajiin, laskevat vain lukumotivaatiota - kaikki varmasti ovat selvitelleet ja omaavat oman motivaationsa hakemiseen.
Myöskin hakijamäärät näytti hieman laskeneen ja samalla paikkojen määrät lisääntyneet, parempi tilanne siis tänä vuonna
Oma tyylini oli sulkea kaikki mahdollinen muu elämä ja keskittää kaikki aika lukemiseen. Omalla kohdallani toimi hyvin, ei välttämättä kaikille.
T: sisään viime vuonna ekalla haulla

Kiitos, tää oli kannustava kommentti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju pitkälti valitusta artikkeleista, muistakaa että tilanne on sama kaikille. Koe tarkoituksella vaativa ja täydet skaalatut pisteet sai viimeksikin jollain 50% pisteillä. Tämänkaltainen tiede, niin englanti on välttämätön kieli. Valittaminen artikkeleista itsessään turhaa ajanhukkaa, itse lähinnä keskityin hakiessa artikkeleihin enkä täällä itseni masentamiseen. En myöskään kiinnitäisi paljoa huomiota näihin psykologian työn mollaajiin, laskevat vain lukumotivaatiota - kaikki varmasti ovat selvitelleet ja omaavat oman motivaationsa hakemiseen.
Myöskin hakijamäärät näytti hieman laskeneen ja samalla paikkojen määrät lisääntyneet, parempi tilanne siis tänä vuonna
Oma tyylini oli sulkea kaikki mahdollinen muu elämä ja keskittää kaikki aika lukemiseen. Omalla kohdallani toimi hyvin, ei välttämättä kaikille.
T: sisään viime vuonna ekalla haulla

Kiitos, tää oli kannustava kommentti!

Kiitos, lisään vielä että mielestäni turhan negatiivisia nuo jotain yksittäistä psykologin työtä mollaavat psykologit, jotka tänne kommentoivat. Totuudessa psykologian maisterille avautuva työkenttä on mielestäni naurettavan laaja ja useat työt hyvin mielenkiintoisia ja palkitsevia.
Nyt yliopistossa en ole vielä kertaakaan kuullut kommenttia, että jotain kaduttaisi hakeminen alalle. Päinvastoin suurin osa tuntuu viihtyvän erittäin hyvin, ja monelle on kehittynyt selvä suunnitelma mitä haluaa tehdä. Toki itse suosittelisin että kaikki suuntautuvat sinne itseä kiinnostavimpaan ja itselle merkityksellisimpään suuntaan. 

Haen jo 8:tta kertaa lääkikseen. Vaihdan psykalle pyrkimiseen, jospa sinne olisi helpompi päästä. Haluan ihmisläheiseen auttamistyöhön, jossa on hyvä palkka.

On pelkästään hyvä, jos abeja karsiutuu artikkeleiden vuoksi. Se saattaa olla tarkoituskin. Abeja tulee paljon sisään todistusvalinnalla, mutta varsinkin psyka on ala, jossa elämänkokemuksesta on oikeasti hyötyä, varsinkin jos suuntaa myöhemmin kliiniseen työhön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju pitkälti valitusta artikkeleista, muistakaa että tilanne on sama kaikille. Koe tarkoituksella vaativa ja täydet skaalatut pisteet sai viimeksikin jollain 50% pisteillä. Tämänkaltainen tiede, niin englanti on välttämätön kieli. Valittaminen artikkeleista itsessään turhaa ajanhukkaa, itse lähinnä keskityin hakiessa artikkeleihin enkä täällä itseni masentamiseen. En myöskään kiinnitäisi paljoa huomiota näihin psykologian työn mollaajiin, laskevat vain lukumotivaatiota - kaikki varmasti ovat selvitelleet ja omaavat oman motivaationsa hakemiseen.
Myöskin hakijamäärät näytti hieman laskeneen ja samalla paikkojen määrät lisääntyneet, parempi tilanne siis tänä vuonna
Oma tyylini oli sulkea kaikki mahdollinen muu elämä ja keskittää kaikki aika lukemiseen. Omalla kohdallani toimi hyvin, ei välttämättä kaikille.
T: sisään viime vuonna ekalla haulla

Kiitos, tää oli kannustava kommentti!

Kiitos, lisään vielä että mielestäni turhan negatiivisia nuo jotain yksittäistä psykologin työtä mollaavat psykologit, jotka tänne kommentoivat. Totuudessa psykologian maisterille avautuva työkenttä on mielestäni naurettavan laaja ja useat työt hyvin mielenkiintoisia ja palkitsevia.
Nyt yliopistossa en ole vielä kertaakaan kuullut kommenttia, että jotain kaduttaisi hakeminen alalle. Päinvastoin suurin osa tuntuu viihtyvän erittäin hyvin, ja monelle on kehittynyt selvä suunnitelma mitä haluaa tehdä. Toki itse suosittelisin että kaikki suuntautuvat sinne itseä kiinnostavimpaan ja itselle merkityksellisimpään suuntaan. 

Musta ne ei olleet mollaavia vaan heidän kokemuksiaan ja varmaan ihan realistisia kuvauksia joita hyvä kuulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju pitkälti valitusta artikkeleista, muistakaa että tilanne on sama kaikille. Koe tarkoituksella vaativa ja täydet skaalatut pisteet sai viimeksikin jollain 50% pisteillä. Tämänkaltainen tiede, niin englanti on välttämätön kieli. Valittaminen artikkeleista itsessään turhaa ajanhukkaa, itse lähinnä keskityin hakiessa artikkeleihin enkä täällä itseni masentamiseen. En myöskään kiinnitäisi paljoa huomiota näihin psykologian työn mollaajiin, laskevat vain lukumotivaatiota - kaikki varmasti ovat selvitelleet ja omaavat oman motivaationsa hakemiseen.
Myöskin hakijamäärät näytti hieman laskeneen ja samalla paikkojen määrät lisääntyneet, parempi tilanne siis tänä vuonna
Oma tyylini oli sulkea kaikki mahdollinen muu elämä ja keskittää kaikki aika lukemiseen. Omalla kohdallani toimi hyvin, ei välttämättä kaikille.
T: sisään viime vuonna ekalla haulla

Kiitos, tää oli kannustava kommentti!

Kiitos, lisään vielä että mielestäni turhan negatiivisia nuo jotain yksittäistä psykologin työtä mollaavat psykologit, jotka tänne kommentoivat. Totuudessa psykologian maisterille avautuva työkenttä on mielestäni naurettavan laaja ja useat työt hyvin mielenkiintoisia ja palkitsevia.
Nyt yliopistossa en ole vielä kertaakaan kuullut kommenttia, että jotain kaduttaisi hakeminen alalle. Päinvastoin suurin osa tuntuu viihtyvän erittäin hyvin, ja monelle on kehittynyt selvä suunnitelma mitä haluaa tehdä. Toki itse suosittelisin että kaikki suuntautuvat sinne itseä kiinnostavimpaan ja itselle merkityksellisimpään suuntaan. 

Suunnitelmat voi ekan opiskeluvuoden jälkeen vielä vähän elää. :)

Vierailija kirjoitti:

Haen jo 8:tta kertaa lääkikseen. Vaihdan psykalle pyrkimiseen, jospa sinne olisi helpompi päästä. Haluan ihmisläheiseen auttamistyöhön, jossa on hyvä palkka.

Hurjaa! Mitä olet tehnyt hakujen välissä? Ja tsemppiä jos vielä jaksat hakea!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen tilanne, että eri ala on alkanut kiinnostamaan yhteishaun jälkeen enemmän. Nyt  neljän vuoden yrittämisen jälkeen voisin kuitenkin päästä todistuksella sekä logoon että psykaan, jotka ovat hakukohteissa korkeammalla. En ole enää varma, mitä haluan. Ihan kauheaa. 

Käytännössä sama tilanne täällä, et siis ole yksin... Nyt on varmasti oikea hetki selvittää itselle juurta jaksain, mikä psykologiassa ja tässä toisessa alavaihtoehdossa vetää puoleensa ja miksi. Tarvitseeko valita joko-tai vai voitko toteuttaa molemmat tai yhdistellä? Minkäänhän ei tarvitse olla lopullista, vaikka toki ensikertalaisuusetu on tällä tietoa käytettävissä vain kerran. Mikä onkaan toinen alavaihtoehtosi?

Ensisijaisena olen siis hakenut logolle nämä vuodet. Psyka on ollut mukana aina välillä. Nyt pääsisin varmaan suoraan todistuksella oikikseen, jonne hain 6. vaihtoehtona. Oikista ja logoa on ehkä hieman haastava yhdistää, psyka toki onnistuu hyvinkin.

Ihan rehellisiä jos ollaan, pelkään että puheterapeuttien työtilanne ja palkkataso eivät tule kestämään nykyisellään kun sote-palveluita uudistetaan. Toivoisin myös, että voin tulevaisuudessa tehdä tarvittaessa pienempiä viikkotyötunteja ilman, että tarvitsee tinkiä elintasosta kohtuuttomasti. Oikeustieteen kenttä on aivan eri tavalla laaja, ja sieltä voi työllistyä huomattavasti monipuolisemmin oman erityisosaamisen tehtäviin. OTM ei myöskään ole julkisen sektorin hyppyytettävänä, toisin kuin sote-henkilöstö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen tilanne, että eri ala on alkanut kiinnostamaan yhteishaun jälkeen enemmän. Nyt  neljän vuoden yrittämisen jälkeen voisin kuitenkin päästä todistuksella sekä logoon että psykaan, jotka ovat hakukohteissa korkeammalla. En ole enää varma, mitä haluan. Ihan kauheaa. 

Käytännössä sama tilanne täällä, et siis ole yksin... Nyt on varmasti oikea hetki selvittää itselle juurta jaksain, mikä psykologiassa ja tässä toisessa alavaihtoehdossa vetää puoleensa ja miksi. Tarvitseeko valita joko-tai vai voitko toteuttaa molemmat tai yhdistellä? Minkäänhän ei tarvitse olla lopullista, vaikka toki ensikertalaisuusetu on tällä tietoa käytettävissä vain kerran. Mikä onkaan toinen alavaihtoehtosi?

Ensisijaisena olen siis hakenut logolle nämä vuodet. Psyka on ollut mukana aina välillä. Nyt pääsisin varmaan suoraan todistuksella oikikseen, jonne hain 6. vaihtoehtona. Oikista ja logoa on ehkä hieman haastava yhdistää, psyka toki onnistuu hyvinkin.
Ihan rehellisiä jos ollaan, pelkään että puheterapeuttien työtilanne ja palkkataso eivät tule kestämään nykyisellään kun sote-palveluita uudistetaan. Toivoisin myös, että voin tulevaisuudessa tehdä tarvittaessa pienempiä viikkotyötunteja ilman, että tarvitsee tinkiä elintasosta kohtuuttomasti. Oikeustieteen kenttä on aivan eri tavalla laaja, ja sieltä voi työllistyä huomattavasti monipuolisemmin oman erityisosaamisen tehtäviin. OTM ei myöskään ole julkisen sektorin hyppyytettävänä, toisin kuin sote-henkilöstö.

Oikiksen opinnot voi olla kuivemmat ja esim. yrityksissä juristin tehtävä voi olla hieman epäkiitollinen. Yksityisellä puolella lakifirmassa päivät voi olla myös tosi pitkiä. Mutta muuten kuulostaa tosi hyvältä valinnalta, erityisesti kun palkkaus on niin paljon parempi ja töitä riittää! Puheterapeutin työ voi olla myös vähän turhauttavaa resurssien ja hyödyn näkökulmasta, jos on tyyliin vaikka vaikeasti kielihäiriöinen lapsi ja pystyt tarjoamaan kuntoutusta 1 tunnin viikossa esim. yht. 10 kertaa. Psykologin työn ei niin hyvistä puolista täällä olikin vähän jo keskustelua. Jos olisin sinä niin aloittaisin siitä oikiksesta! :)

Tuosta englannin kielestä kommentti psykologilta, joka aikanaan pääsi tilastomatematiikkaa laskemalla ja loogisia päättelytehtäviä ratkomalla psykalle Helsinkiin. Herättää kieltämättä ristiriitaisia ajatuksia tuo englannin painotus pääsykokeissa. Omana aikanani oli siis muistaakseni joku iso tilastotieteen oppikirja, joka vastasi yliopiston peruskurssia tilastotieteestä. Muutoin oli sitten jotain päättelytehtäviä. Tilastomatematiikasta piti tulla tietty pistemäärä, että muita tehtävävastauksia edes luettiin ja suurin osa karsiutui tilaston jälkeen. Siinä mielessä jännää, miten erilainen tuo tämän vuoden koe on ja jossain määrin tuntuu epäreilulta englannin painotus. Ikävää pyrkijälle, joka on vaikka aikuinen alanvaihtaja ja englannin lukio-opinnoista on pitkä aika. 

Mutta sitten se mutta. Kyllä psykalla kurssikirjallisuus on lähes täysin englantia, tai ainakin oli omana aikanani. En muista yhtään suomenkielistä oppikirjaa yliopiston psykalla omana opiskeluaikana. Abivuoden jälkeen, vaikka mulla oli pitkä englanti e, oli aikamoinen järkytys saada lukion kivojen psykankirjojen jälkeen 900-sivuinen tiiliskivi "Introduction to psychology" luettavaksi. Ja kevätlukukaudella toinen tiiliskivi, vielä vaikeampi Kalatin Biological Psychology (miksi edes muistan nämä?!) Introduction to psychology-kirjaa lukiessa ihmettelin kun ok hyvällä ja tuoreessa muistissa olevalla lukioenkullakin tuntui tökkivän opiskelu. Yritin kääntää sanakirjan avulla sanoja suomeksi ja tehdä suomenkielistä tiivistelmää kirjasta. Oli työlästä ja vaikeaa. Sittemmin pikku hiljaa hoksasin, että pitää muuttaa ajattelu englanniksi eikä yrittää tehdä suomennoksia. Suomi-enkku-sanakirjan sijaan sanat esim. Cambridgen sanakirjasta, jossa sana selitetään englanniksi. Sitä kautta pikku hiljaa alkoi helpottaa mutta ei ollut mikään läpihuutojuttu. 

Tsemppiä kuitenkin kaikille englannista huolimatta! Itse en varmaan olisi päässyt englannin kielisestä pääsykoemateriaalista läpi, aiemmin suosittiin hyvää matikkapäätä, nyt etua kielipäästä. 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta englannin kielestä kommentti psykologilta, joka aikanaan pääsi tilastomatematiikkaa laskemalla ja loogisia päättelytehtäviä ratkomalla psykalle Helsinkiin. Herättää kieltämättä ristiriitaisia ajatuksia tuo englannin painotus pääsykokeissa. Omana aikanani oli siis muistaakseni joku iso tilastotieteen oppikirja, joka vastasi yliopiston peruskurssia tilastotieteestä. Muutoin oli sitten jotain päättelytehtäviä. Tilastomatematiikasta piti tulla tietty pistemäärä, että muita tehtävävastauksia edes luettiin ja suurin osa karsiutui tilaston jälkeen. Siinä mielessä jännää, miten erilainen tuo tämän vuoden koe on ja jossain määrin tuntuu epäreilulta englannin painotus. Ikävää pyrkijälle, joka on vaikka aikuinen alanvaihtaja ja englannin lukio-opinnoista on pitkä aika. 
Mutta sitten se mutta. Kyllä psykalla kurssikirjallisuus on lähes täysin englantia, tai ainakin oli omana aikanani. En muista yhtään suomenkielistä oppikirjaa yliopiston psykalla omana opiskeluaikana. Abivuoden jälkeen, vaikka mulla oli pitkä englanti e, oli aikamoinen järkytys saada lukion kivojen psykankirjojen jälkeen 900-sivuinen tiiliskivi "Introduction to psychology" luettavaksi. Ja kevätlukukaudella toinen tiiliskivi, vielä vaikeampi Kalatin Biological Psychology (miksi edes muistan nämä?!) Introduction to psychology-kirjaa lukiessa ihmettelin kun ok hyvällä ja tuoreessa muistissa olevalla lukioenkullakin tuntui tökkivän opiskelu. Yritin kääntää sanakirjan avulla sanoja suomeksi ja tehdä suomenkielistä tiivistelmää kirjasta. Oli työlästä ja vaikeaa. Sittemmin pikku hiljaa hoksasin, että pitää muuttaa ajattelu englanniksi eikä yrittää tehdä suomennoksia. Suomi-enkku-sanakirjan sijaan sanat esim. Cambridgen sanakirjasta, jossa sana selitetään englanniksi. Sitä kautta pikku hiljaa alkoi helpottaa mutta ei ollut mikään läpihuutojuttu. 
Tsemppiä kuitenkin kaikille englannista huolimatta! Itse en varmaan olisi päässyt englannin kielisestä pääsykoemateriaalista läpi, aiemmin suosittiin hyvää matikkapäätä, nyt etua kielipäästä. 

Mä en oikein ymmärrä tätä. Jos tenttikirjat on enkuksi ja koe suomeksi, niin eikö ne asiat pidä joka tapauksessa suomentaa? Miten vastaat tentissä suomeksi, jos osaat asiat vaan englanniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dippi_inssi92 kirjoitti:

Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.

En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.

No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.

Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.

Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh

Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.

Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.[/
Ymmärrän ja tämä on tietty totta. Mutta tieteellinen puoli on opinnoissa olennainen ja iso osa kaikista materiaaleista on englanniksi. Jos ne muodostuvat kynnyskysymykseksi jo hakiessa, niin muodostuvat varmaan opinnoissakin. Nythän artikkelit voi kuitenkin kääntää halutessaan kokonaan jne. ja varsinainen koe on suomeksi.
Lisäksi kuulemma psykologin työssä tarvitsee nykyään ainakin isommissa kaupungeissa paljon englantia. Ehtiihän sitä tietty opintojen aikana sit harjoittelemaan.

Itseasiassa ainakin julkisella sektorilla asiakastyössä on mahdollista käyttää tulkkeja, eli asiakastyössä englanti ei ole  välttämättömyys. Jos on vaikka ulkomaalaistaustainen, mutta ei natiivi englannin puhuja asiakas, en lähde hänen kanssaan säätämään hänen broken englishillään väärinkäsityksien välttämiseksi, vaan tilaan hänen kotikielen tulkin. Joskut monet ulkomaalaistaustaiset pahasti yliarvioivat oman englannin taitonsa ja sitten se onkin sellaista mongerrusta ja ihme aksenttia, ettei erkkikään saa selvää. 
Joskus natiivienglannin puhujien kanssa olen myös tilannut tulkin ihan oman oikeusturvani vuoksi väärinkäsitysten välttämiseksi, jos on ollut esim. joku psykologin tutkimuspalautekäynti. Puhun kyllä sujuvaa englantia, mutta tosiaan oman (ja asiakkaan) oikeusturvan vuoksi tulkin käyttö on julkisella sektorilla täysin sallittua myös englannin kielellä. 

Mutta jos haluaa ammattitaitoa pitää yllä psykologina, on enemmän tai vähemmän vältämättömyys osata lukea englanninkielistä ammattikirjallisuutta. Suomi on pieni kieli- ja kustannusalue, ja täällä julkaistaan paljon maallikoille tarkoitettua psykologiakirjallisuutta. Jos englanniksi pystyy lukemaan, on paljon laajempi valikoima pitää yllä omaa ammattitaitojaan. 

terveisin psykologi taustalta 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta englannin kielestä kommentti psykologilta, joka aikanaan pääsi tilastomatematiikkaa laskemalla ja loogisia päättelytehtäviä ratkomalla psykalle Helsinkiin. Herättää kieltämättä ristiriitaisia ajatuksia tuo englannin painotus pääsykokeissa. Omana aikanani oli siis muistaakseni joku iso tilastotieteen oppikirja, joka vastasi yliopiston peruskurssia tilastotieteestä. Muutoin oli sitten jotain päättelytehtäviä. Tilastomatematiikasta piti tulla tietty pistemäärä, että muita tehtävävastauksia edes luettiin ja suurin osa karsiutui tilaston jälkeen. Siinä mielessä jännää, miten erilainen tuo tämän vuoden koe on ja jossain määrin tuntuu epäreilulta englannin painotus. Ikävää pyrkijälle, joka on vaikka aikuinen alanvaihtaja ja englannin lukio-opinnoista on pitkä aika. 
Mutta sitten se mutta. Kyllä psykalla kurssikirjallisuus on lähes täysin englantia, tai ainakin oli omana aikanani. En muista yhtään suomenkielistä oppikirjaa yliopiston psykalla omana opiskeluaikana. Abivuoden jälkeen, vaikka mulla oli pitkä englanti e, oli aikamoinen järkytys saada lukion kivojen psykankirjojen jälkeen 900-sivuinen tiiliskivi "Introduction to psychology" luettavaksi. Ja kevätlukukaudella toinen tiiliskivi, vielä vaikeampi Kalatin Biological Psychology (miksi edes muistan nämä?!) Introduction to psychology-kirjaa lukiessa ihmettelin kun ok hyvällä ja tuoreessa muistissa olevalla lukioenkullakin tuntui tökkivän opiskelu. Yritin kääntää sanakirjan avulla sanoja suomeksi ja tehdä suomenkielistä tiivistelmää kirjasta. Oli työlästä ja vaikeaa. Sittemmin pikku hiljaa hoksasin, että pitää muuttaa ajattelu englanniksi eikä yrittää tehdä suomennoksia. Suomi-enkku-sanakirjan sijaan sanat esim. Cambridgen sanakirjasta, jossa sana selitetään englanniksi. Sitä kautta pikku hiljaa alkoi helpottaa mutta ei ollut mikään läpihuutojuttu. 
Tsemppiä kuitenkin kaikille englannista huolimatta! Itse en varmaan olisi päässyt englannin kielisestä pääsykoemateriaalista läpi, aiemmin suosittiin hyvää matikkapäätä, nyt etua kielipäästä. 

Tää just ärsyttää, kun koe on muuttunut niin paljon. Ennen matikkanerot pääsi sisään heittämällä, nyt ne, joilla enkku on vahva. Ärsyttää myös siksi, että mulla matikka huomattavasti enkkua vahvempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta englannin kielestä kommentti psykologilta, joka aikanaan pääsi tilastomatematiikkaa laskemalla ja loogisia päättelytehtäviä ratkomalla psykalle Helsinkiin. Herättää kieltämättä ristiriitaisia ajatuksia tuo englannin painotus pääsykokeissa. Omana aikanani oli siis muistaakseni joku iso tilastotieteen oppikirja, joka vastasi yliopiston peruskurssia tilastotieteestä. Muutoin oli sitten jotain päättelytehtäviä. Tilastomatematiikasta piti tulla tietty pistemäärä, että muita tehtävävastauksia edes luettiin ja suurin osa karsiutui tilaston jälkeen. Siinä mielessä jännää, miten erilainen tuo tämän vuoden koe on ja jossain määrin tuntuu epäreilulta englannin painotus. Ikävää pyrkijälle, joka on vaikka aikuinen alanvaihtaja ja englannin lukio-opinnoista on pitkä aika. 
Mutta sitten se mutta. Kyllä psykalla kurssikirjallisuus on lähes täysin englantia, tai ainakin oli omana aikanani. En muista yhtään suomenkielistä oppikirjaa yliopiston psykalla omana opiskeluaikana. Abivuoden jälkeen, vaikka mulla oli pitkä englanti e, oli aikamoinen järkytys saada lukion kivojen psykankirjojen jälkeen 900-sivuinen tiiliskivi "Introduction to psychology" luettavaksi. Ja kevätlukukaudella toinen tiiliskivi, vielä vaikeampi Kalatin Biological Psychology (miksi edes muistan nämä?!) Introduction to psychology-kirjaa lukiessa ihmettelin kun ok hyvällä ja tuoreessa muistissa olevalla lukioenkullakin tuntui tökkivän opiskelu. Yritin kääntää sanakirjan avulla sanoja suomeksi ja tehdä suomenkielistä tiivistelmää kirjasta. Oli työlästä ja vaikeaa. Sittemmin pikku hiljaa hoksasin, että pitää muuttaa ajattelu englanniksi eikä yrittää tehdä suomennoksia. Suomi-enkku-sanakirjan sijaan sanat esim. Cambridgen sanakirjasta, jossa sana selitetään englanniksi. Sitä kautta pikku hiljaa alkoi helpottaa mutta ei ollut mikään läpihuutojuttu. 
Tsemppiä kuitenkin kaikille englannista huolimatta! Itse en varmaan olisi päässyt englannin kielisestä pääsykoemateriaalista läpi, aiemmin suosittiin hyvää matikkapäätä, nyt etua kielipäästä. 

Mä en oikein ymmärrä tätä. Jos tenttikirjat on enkuksi ja koe suomeksi, niin eikö ne asiat pidä joka tapauksessa suomentaa? Miten vastaat tentissä suomeksi, jos osaat asiat vaan englanniksi?

En ole nähnyt pääsykoemateriaalia, joten en tiedä kuinka paljon englanninkielistä luettavaa on. Mutta sanasta sanaan suomentaminen on aika työläs juttu, joten en tiedä maksaako se vaivaa. Jos olisi paljon luettavaa, yrittäisin sisäistää asian ensin englanniksi, jolloin se myös automaattisesti natiivisuomipuhujan päässä kääntyy suomeksi kun asia on aidosti ymmärretty. Toki joitain ydintermejä kannattaa suomentaa esim. jos tekstissä puhutaan "rod and cones", on hyvä hahmottaa että suomeksi kyseessä on sauva- ja tappisolut. 

Opiskeluaikana ei ainakaan tekstin kääntäminen suomeksi kannata, koska sitä luettavaa materiaalia on niin hemmetisti. Siihen toimii vaan se, että lukee ja prosessoi tietoa englanniksi. Samalla englannin kielitaju kehittyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dippi_inssi92 kirjoitti:

Painakaa peukkua jos ajattelette nyt, että pitäkää tunkkinne (ja skippaatte suosiolla)!
Aikamoista irvailua tänä vuonna, erityisesti ydintermisuomennos ''Thank god, it's friday''. Jopa näin aiemman DI- tutkinnon omaavana pidän kyseistä ennakkomateriaalipakettia liioiteltuna.

En aio luovuttaa, mutta myönnän kyllä, että ennakkomateriaaleista huokuva v*ttuilu heikentää lukumotivaatiota. 9 artikkelia, joista 6 enkuksi. Jotain 140 sivua luettavaa. Viime vuonna materiaali oli vielä ihan ok ja olin tosi motivoitunut ja innoissani. Tänä vuonna kaikki into on poissa.

No mutta, opinnoissakin iso osa matskuista on englanniksi.

Joo niin on. Mutta opiskelijoita ei pitäisi valita sen mukaan, kuinka hyvä on enkussa. Etulyöntiasema niillä, joilla enkku on vaikkapa toinen äidinkieli.

Tää vika niin paljon!! Jos olen tutkinto-opiskelijana yliopistolla, luen tentteihin vaikka hepreaa. Mutta kuinka tasa-arvoista on tässä vaiheessa vaatia vieraan kielen osaamista etenkin, kun yliopistojen mukaan pyritään siihen, että kaikki on hakuvaiheessa ''samalla viivalla''. huoh

Mitataanhan siinä kokeessa muutenkin erilaisia edellytyksiä olla soveltuva opintoihin ja niistä suoriutumiseen. Miksei englannin kielen riittävä osaaminen voisi olla yksi osuus? Se että osaa kieltä ei anna vielä mitään etulyöntiasemaa, jos ei pysty omaksumaan sisältöä.

Koska emme hae opiskelemaan englantia, jos kieliä haluaa opiskella niin siitä vaan hakemaan pääaineekseen englantia tai voi vaikka muuttaa Amerikkaan ja käydä psykologin koulutuksen englanniksi. Suomessa kuitenkin asumme ja täällä tulee pärjätä suomen kielellä. Kyllä minä ainakin mielummin otan natiivin suomalaisen psykologin itselleni kuin vaikkapa Kanadasta äskettäin opintojen perässä huonosti suomea puhuvan mutta englantia taitavan psykologin.[/
Ymmärrän ja tämä on tietty totta. Mutta tieteellinen puoli on opinnoissa olennainen ja iso osa kaikista materiaaleista on englanniksi. Jos ne muodostuvat kynnyskysymykseksi jo hakiessa, niin muodostuvat varmaan opinnoissakin. Nythän artikkelit voi kuitenkin kääntää halutessaan kokonaan jne. ja varsinainen koe on suomeksi.
Lisäksi kuulemma psykologin työssä tarvitsee nykyään ainakin isommissa kaupungeissa paljon englantia. Ehtiihän sitä tietty opintojen aikana sit harjoittelemaan.

Itseasiassa ainakin julkisella sektorilla asiakastyössä on mahdollista käyttää tulkkeja, eli asiakastyössä englanti ei ole  välttämättömyys. Jos on vaikka ulkomaalaistaustainen, mutta ei natiivi englannin puhuja asiakas, en lähde hänen kanssaan säätämään hänen broken englishillään väärinkäsityksien välttämiseksi, vaan tilaan hänen kotikielen tulkin. Joskut monet ulkomaalaistaustaiset pahasti yliarvioivat oman englannin taitonsa ja sitten se onkin sellaista mongerrusta ja ihme aksenttia, ettei erkkikään saa selvää. 
Joskus natiivienglannin puhujien kanssa olen myös tilannut tulkin ihan oman oikeusturvani vuoksi väärinkäsitysten välttämiseksi, jos on ollut esim. joku psykologin tutkimuspalautekäynti. Puhun kyllä sujuvaa englantia, mutta tosiaan oman (ja asiakkaan) oikeusturvan vuoksi tulkin käyttö on julkisella sektorilla täysin sallittua myös englannin kielellä. 
Mutta jos haluaa ammattitaitoa pitää yllä psykologina, on enemmän tai vähemmän vältämättömyys osata lukea englanninkielistä ammattikirjallisuutta. Suomi on pieni kieli- ja kustannusalue, ja täällä julkaistaan paljon maallikoille tarkoitettua psykologiakirjallisuutta. Jos englanniksi pystyy lukemaan, on paljon laajempi valikoima pitää yllä omaa ammattitaitojaan. 
terveisin psykologi taustalta 

Oon ite työskennellyt sosiaalityöntekijänä ja käyttänyt juuri samasta syystä tulkkeja, erityisesti silloin kun työskentelin lastensuojelussa. Surkuhupaisaa oli välillä se, että englanninkielen tulkit saattoivat puhua huonompaa enkkua kuin minä, eivätkä osanneet alan sanastoa. Sain olla tulkkaamassa tulkkeja :D