Tsempataan toisiamme parempaan elämään -ketju

Jees ! Hieno ketju ! Minä laitan illalla vaatteet valmiiksi samaan kasaan, lataan kahvin keittimen ja pari voileipää. On tosi paha fibromyalgia joten aamut on karmeita. Tämä helpottaa tosi paljon kun tietää että ei tarvitse alkaa säätämään mitään.

Hei,

Kiva että tänne oli tullut viestejä.

Minulla on ollut motivaatio todella hukassa ja tuntuu että mistään ei tule mitään ja masentaa kun kiloja vaan tulee ja ja kun ei uupuneena jaksa paljoa liikkua. Eikä saakkaan.

Masentaa ja v@tuttaa todella paljon..

Olis kiva jos täältä sais semmosta tsemppiä taas tekemiseen että jaksaisi tehdä niitä asioita itsensä eteen, jos yritetään yhdessä? :)

T.Ap

Kertokaa myös että miten teillä menee, ois kiva kuulla. Ja onko teillä jotain tavoitteita

Jos saatte poistettua vanhempani vakavan syövän ja korona, olisin ikionnellinen. Parempi elämä alkaisi heti!

Tämä palsta on ollut mulle tärkeä paikka mielenterveyden kannalta. Nyt kuitenkin tuntuu, että yritän vähentää täällä roikkumista ja keskittyä oikeaan elämään ja itseni kehittämiseen. Kokonaan en lähde, täällä on hauskaa. Vie vaan liikaa aikaa tällä hetkellä.

Säännöllinen elämän rytmi on kaiken perustan a ja o. Nukkumaanmeno aika ennen puolta yötä ja herätys riittävän aikaisin. Rytmitä päivärutiinit. Syö terveellisesti. Ulkoile paljon. Tapaa ihmisiä muutenkin kuin ruutujen kautta. Kokeile erilaisia harrastuksia sillä joku niistä voi tuntua omalta. Ota päämääriä ja ole realisti niiden kanssa. Opiskele, sillä se kannattaa aina. Elä pety vaikka kaikki suunnitelmat ei toteudu sen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tee taloudestasi suunnitelma, ja pidä siitä kiinni.

Yllättäen näiden tekijöiden summasta alkaa helpompi elämä ja tunnelin päässä alkaa näkyä valoa.

Tiedän mistä puhun sillä olen itsekin joskus rypenyt syvissä pohjamudissa jossa ei näkynyt valoa missään, mutta noussut sieltä takaisin elämään, noilla opeilla.

Huomenna siivoan sen mitä jäi aiemmin tekemättä. Tämä on lupaus. Hyvää mieltä kaikille. Jos saan antaa yhden elämänneuvon, se on että valitse ihmiset elämääsi huolella ja älä pidä elämässäsi pahansuopia tampioita. Toinen neuvo on, että älä uhraa itseäsi työlle ja puurtamiselle vaan nauti elämästä joka päivä.

Ap:lle ja muille, jotka yrittävät kohentaa kuntoaan ja jaksaa liikkua: joogaopettajalla oli tapana sanoa, että jos ei muuta tee niin ottaa kotona sukat pois ja levittää joogamaton lattialle. Seisoo siinä vähän aikaa ja hengittelee. SEKIN on jo harjoitus.

Ja aika usein siinä seisoessa tulee tehdyksi yhden asanan. Ehkä kaksi.

Taustatietona voisin kertoa, että harjoitan astangaa, jota pitäisi treenata tradition mukaan 6 päivänä viikossa, poislukien naisilla kuupäivät. Kun kyse on voimakkaasta treenistä, monella hukkuu siinä se joogan muu tarkoitus (esim. rauhoittuminen, keskittyminen, oma eteneminen) ja homma muuttuu suoritukseksi. Koko ajan pitää edetä, olla parempi ja vilkuilee miten muilla menee. Ja raivoisasti treenaa, ei joogaa, vaan treenaa ja tekee enemmän kuin olisi järkevää. Ei enää kuule omaa kehoaan.

Toinen ääripää on se, joka ei ehdi tai jaksa ja hänelle tuo maton levittäminen auttaa.

Samaa vinkkiä voi kokeilla esim. kävelylenkkiin niin, että panee lenkkarit jalkaan ja seisoo eteisessä.

Tai laittaa pyöräilykypärän päähän.

Menee soutulaitteen eteen istumaan.

Suurella todennäköisyydellä siinä tekee jotain.

Ja jos taas on supersuorittaja niin on hyvä oivaltaa, että myös pysähtyminen on tarpeen. Ei tarvitse huhkia ja riehua sen kunnon kanssa. PIENI askel, pari askelta, muutama minuutti on enemmän kuin ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Säännöllinen elämän rytmi on kaiken perustan a ja o. Nukkumaanmeno aika ennen puolta yötä ja herätys riittävän aikaisin. Rytmitä päivärutiinit. Syö terveellisesti. Ulkoile paljon. Tapaa ihmisiä muutenkin kuin ruutujen kautta. Kokeile erilaisia harrastuksia sillä joku niistä voi tuntua omalta. Ota päämääriä ja ole realisti niiden kanssa. Opiskele, sillä se kannattaa aina. Elä pety vaikka kaikki suunnitelmat ei toteudu sen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tee taloudestasi suunnitelma, ja pidä siitä kiinni.

Yllättäen näiden tekijöiden summasta alkaa helpompi elämä ja tunnelin päässä alkaa näkyä valoa.

Tiedän mistä puhun sillä olen itsekin joskus rypenyt syvissä pohjamudissa jossa ei näkynyt valoa missään, mutta noussut sieltä takaisin elämään, noilla opeilla.

Tätä nukkumista minäkin yritän opetella. Väsähdän iltapäivällä (eikä syöminen vaikuta asiaan mitenkään, olen kokeillut). Saatan ottaa torkut. Sitten virkistyn ihan hurjasti illalla ja nytkin olen tässä, vaikka yritän ajatella että klo 22 pitää olla sängyssä, lukea/kuunnella vaikka kirjaa ja antaa unen tulla.

Joten mun panos tähän ketjuun on nyt sulkea kone ja mennä sänkyyn. Hyvää yötä rakkaat kanssapalstailijat.

Nojoo,

Jos sitä kans aloittaisi tuosta että saisi tuon rytmin kuntoon.

Mä olen aina ollut iltavirkku. Jotenkin rakastan sitä kun saa iltaa kotona rennosti viettää.. tykkään illoista niin paljon😅

Mulla meni tuo rytmi kesällä jotenkin ihan persiilleen oli perus että nukahdan klo 02 ja herään sitten todella myöhään.,

Eli pitäisi saada tuo rytmi kuntoon. Joka aamu olen silleen että ”tänään mä menen aikaisin nukkumaan ” sit kun tulee ilta mä jotenkin unohdan koko asian.🙈 ja sama rytmi jatkuu

Elikkä jos nyt alottais vaikka siitä että saisi tuon rytmin paremmaksi, heti se ei varmastikkaan käänny mutta pikkuhiljaa. Klo 22 olisi optimi niin pääsisi ajoissa ylös.. mutta helpommin sanottu kun tehty. Mutta tämä mun klo 01 tai 02 nukkumaan ei kyllä enää vetele...

Kiva että keskustelua tuli heti tänne! Jatketaan samaan malliin :)

T.Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle ja muille, jotka yrittävät kohentaa kuntoaan ja jaksaa liikkua: joogaopettajalla oli tapana sanoa, että jos ei muuta tee niin ottaa kotona sukat pois ja levittää joogamaton lattialle. Seisoo siinä vähän aikaa ja hengittelee. SEKIN on jo harjoitus.

Ja aika usein siinä seisoessa tulee tehdyksi yhden asanan. Ehkä kaksi.

Taustatietona voisin kertoa, että harjoitan astangaa, jota pitäisi treenata tradition mukaan 6 päivänä viikossa, poislukien naisilla kuupäivät. Kun kyse on voimakkaasta treenistä, monella hukkuu siinä se joogan muu tarkoitus (esim. rauhoittuminen, keskittyminen, oma eteneminen) ja homma muuttuu suoritukseksi. Koko ajan pitää edetä, olla parempi ja vilkuilee miten muilla menee. Ja raivoisasti treenaa, ei joogaa, vaan treenaa ja tekee enemmän kuin olisi järkevää. Ei enää kuule omaa kehoaan.

Toinen ääripää on se, joka ei ehdi tai jaksa ja hänelle tuo maton levittäminen auttaa.

Samaa vinkkiä voi kokeilla esim. kävelylenkkiin niin, että panee lenkkarit jalkaan ja seisoo eteisessä.

Tai laittaa pyöräilykypärän päähän.

Menee soutulaitteen eteen istumaan.

Suurella todennäköisyydellä siinä tekee jotain.

Ja jos taas on supersuorittaja niin on hyvä oivaltaa, että myös pysähtyminen on tarpeen. Ei tarvitse huhkia ja riehua sen kunnon kanssa. PIENI askel, pari askelta, muutama minuutti on enemmän kuin ei mitään.

Kiitos!! Tämä oli hyvä👌 Nimenomaan se että vaikka rullaisi sen jooga maton esille ja tekis vaikka vaan jonkun yhden venytyksen siinä niin se on jo eteenpäin. Nimenomaan. Sitä päässänsä tekee liian ison asian siitä aloittamisesta. Ja sit vaan pettyy itseensä uudelleen ja uudelleen kun ei ole saanut aikaiseksi liikkua

Vierailija kirjoitti:

Nojoo,

Jos sitä kans aloittaisi tuosta että saisi tuon rytmin kuntoon.

Mä olen aina ollut iltavirkku. Jotenkin rakastan sitä kun saa iltaa kotona rennosti viettää.. tykkään illoista niin paljon😅

Mulla meni tuo rytmi kesällä jotenkin ihan persiilleen oli perus että nukahdan klo 02 ja herään sitten todella myöhään.,

Eli pitäisi saada tuo rytmi kuntoon. Joka aamu olen silleen että ”tänään mä menen aikaisin nukkumaan ” sit kun tulee ilta mä jotenkin unohdan koko asian.🙈 ja sama rytmi jatkuu

Elikkä jos nyt alottais vaikka siitä että saisi tuon rytmin paremmaksi, heti se ei varmastikkaan käänny mutta pikkuhiljaa. Klo 22 olisi optimi niin pääsisi ajoissa ylös.. mutta helpommin sanottu kun tehty. Mutta tämä mun klo 01 tai 02 nukkumaan ei kyllä enää vetele...

Kiva että keskustelua tuli heti tänne! Jatketaan samaan malliin :)

T.Ap

Olen myös iltaihmisiä ja yritän opetella siihen, että menen nukkumaan, kun alkaa väsyttää, en kellonaikojen mukaan ellei ole pakollista menoa aamulla. Koko elämäni tähän asti oon ajatellut, että tiettyyn aikaan "pitäisi" olla nukkumassa ja herätä, eikä se oo koskaan toiminut. Ahdistaa vain maata sängyssä virkeänä, ja sitten ei ahdistuneena uni tule senkään vertaa. Oon myös tajunnut, ettei mulla ole mitään syytä repiä itseäni väkisin ylös aamulla aamuvirkkujen tahdissa. Jonkin aikaa oon tätä harjoittanut ja hyvinvointi on lisääntynyt ihan jo siitä, kun en jatkuvasti piinaa itseäni, että oon vääränlainen. Mun täytyy vain harjoitella pois siitä, että valvotan itseni sen väsymyshetken ohi. Musta on vain niin kiva olla öisin hereillä, kun on hiljaista ja rauhallista, mutta ei se sitten oo mukavaa, kun jatkuvasti väsyttää...

Hei te aamuntorkut, ette vissiin töissä käy, kun voitte sluibailla miten sattuu ton päivärytmin kanssa??

T: työssäkäyvä veronmaksajanne

Vierailija kirjoitti:

Hei te aamuntorkut, ette vissiin töissä käy, kun voitte sluibailla miten sattuu ton päivärytmin kanssa??

T: työssäkäyvä veronmaksajanne

Jos kouluttautuu sellaiselle alalle, jonka työpaikoissa on liukuva työaika ja mahdollisuus tehdä etätöitä vaikka keskellä yötä, niin jokainen saa toteuttaa paremmin omaa luontaista rytmiään. Kun tekee työnsä sovittuun määräaikaan mennessä ja osallistuu tärkeisiin palavereihin ja on tavoitettavissa suunnilleen päiväsaikaan, niin ei ole mitään ongelmia.

T: työssäkäyvä veronmaksaja, joka maksaa isot verot hyvästä palkastaan

Hengitä syvään. Mieti niitä asioita mistä pidät itsessäsi. Jokaisessa on jotain hyvää. Keskity niihin ja vahvista niitä. Meistä kukaan ei ole täydellinen, eikä tarvitsekaan olla. Ole armollinen itsellesi ja rakasta itseäsi. Kun otat ensimmäisen askeleen kohti uutta, huomaat että elämä muuttuu. Ole avoin. Älä käperry menneisyyteen. Olet arvokas. Se vie aikaa, mutta se kantaa ja kannattaa.

Tämä nostatti mun mielialaa: 

Tajusin että mulla on APD - avoidant personal disorder.  (suomeksi joku välttelevä härö...)

Ajatuksia minusta: olen outo ja vaikea ihminen, muiden mielestä varmaan usein hankala ja kummallinen (niin omastakin mielestä), ihmissuhteet ei ole rikki koska niitä ei ole, luovun hyvin alkaneista ystävyyssuhteistakin hyvin helposti, yhtäkkiä ei vaan kiinnosta, jännitän sosiaalisia tilanteita, mutta koska yritän koulia itsestäni paremman ihmisen, änkeän silti yrittämään heikoin tuloksin.

Ennen oli päällä kokoaikainen itsensäkehittämisprojekti, nykyään en jaksa niin paljon enää yrittää vaan tyydyn olemaan yksin ja se tuntuu ihan hyvältä. Siitä huolimatta haluaisin, että olisi yhteys muihin ihmisiin, eniten toivoisin läheistä ystävää, ns. parasta ystävää. 

Nyt kuitenkin ymmärrän, että syy tähän tilanteeseen ei ole niissä muissa ihmisissä, vaan tässä omassa välttelevyydessäni, jota on ollut vaikea aiemmin hahmottaa. Jos edellinen kuvaus tuntuu omalta, kannattaa googlata toi termi, youtubessa on kaikkea mielenkiintoista asiasta. Helpottaa kun tietää oman toimintansa juurisyyt. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta vaurioita voi silti korjata.

Silloin kun ajattelin, että olen ihan paska, asenne itseen ei ollut mitenkään rakastava, mutta jos tietää olevansa vähän rikki, tekee mieli alkaa tehdä korjaavia liikkeitä. 

Elämä on, ja kyllä se siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle ja muille, jotka yrittävät kohentaa kuntoaan ja jaksaa liikkua: joogaopettajalla oli tapana sanoa, että jos ei muuta tee niin ottaa kotona sukat pois ja levittää joogamaton lattialle. Seisoo siinä vähän aikaa ja hengittelee. SEKIN on jo harjoitus.

Ja aika usein siinä seisoessa tulee tehdyksi yhden asanan. Ehkä kaksi.

Taustatietona voisin kertoa, että harjoitan astangaa, jota pitäisi treenata tradition mukaan 6 päivänä viikossa, poislukien naisilla kuupäivät. Kun kyse on voimakkaasta treenistä, monella hukkuu siinä se joogan muu tarkoitus (esim. rauhoittuminen, keskittyminen, oma eteneminen) ja homma muuttuu suoritukseksi. Koko ajan pitää edetä, olla parempi ja vilkuilee miten muilla menee. Ja raivoisasti treenaa, ei joogaa, vaan treenaa ja tekee enemmän kuin olisi järkevää. Ei enää kuule omaa kehoaan.

Toinen ääripää on se, joka ei ehdi tai jaksa ja hänelle tuo maton levittäminen auttaa.

Samaa vinkkiä voi kokeilla esim. kävelylenkkiin niin, että panee lenkkarit jalkaan ja seisoo eteisessä.

Tai laittaa pyöräilykypärän päähän.

Menee soutulaitteen eteen istumaan.

Suurella todennäköisyydellä siinä tekee jotain.

Ja jos taas on supersuorittaja niin on hyvä oivaltaa, että myös pysähtyminen on tarpeen. Ei tarvitse huhkia ja riehua sen kunnon kanssa. PIENI askel, pari askelta, muutama minuutti on enemmän kuin ei mitään.

Kiitos!! Tämä oli hyvä👌 Nimenomaan se että vaikka rullaisi sen jooga maton esille ja tekis vaikka vaan jonkun yhden venytyksen siinä niin se on jo eteenpäin. Nimenomaan. Sitä päässänsä tekee liian ison asian siitä aloittamisesta. Ja sit vaan pettyy itseensä uudelleen ja uudelleen kun ei ole saanut aikaiseksi liikkua

Meille, jotka emme joogaa, neuvo menisi niin että ei tarvitse ottaa esille mattoja eikä pyyhkeitä, vaan käydä vaan matolle makaamaan ja tehdä siinä se, mitä haluttaa tehdä. Ehkä venytellä vähän.

Kun alkaa kiristää, voi miettiä, haluanko varmasti venyttää tästä lisää, vai tuntuisiko sittenkin paremmalta, että löysäisi vähän ja pitäisi venytyksen kevyenä. Pysähtyminen, kuulostelu ja vasta sitten päättäminen on monesti parempi vaihtoehto kuin automaattivaihteella ajelu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle ja muille, jotka yrittävät kohentaa kuntoaan ja jaksaa liikkua: joogaopettajalla oli tapana sanoa, että jos ei muuta tee niin ottaa kotona sukat pois ja levittää joogamaton lattialle. Seisoo siinä vähän aikaa ja hengittelee. SEKIN on jo harjoitus.

Ja aika usein siinä seisoessa tulee tehdyksi yhden asanan. Ehkä kaksi.

Taustatietona voisin kertoa, että harjoitan astangaa, jota pitäisi treenata tradition mukaan 6 päivänä viikossa, poislukien naisilla kuupäivät. Kun kyse on voimakkaasta treenistä, monella hukkuu siinä se joogan muu tarkoitus (esim. rauhoittuminen, keskittyminen, oma eteneminen) ja homma muuttuu suoritukseksi. Koko ajan pitää edetä, olla parempi ja vilkuilee miten muilla menee. Ja raivoisasti treenaa, ei joogaa, vaan treenaa ja tekee enemmän kuin olisi järkevää. Ei enää kuule omaa kehoaan.

Toinen ääripää on se, joka ei ehdi tai jaksa ja hänelle tuo maton levittäminen auttaa.

Samaa vinkkiä voi kokeilla esim. kävelylenkkiin niin, että panee lenkkarit jalkaan ja seisoo eteisessä.

Tai laittaa pyöräilykypärän päähän.

Menee soutulaitteen eteen istumaan.

Suurella todennäköisyydellä siinä tekee jotain.

Ja jos taas on supersuorittaja niin on hyvä oivaltaa, että myös pysähtyminen on tarpeen. Ei tarvitse huhkia ja riehua sen kunnon kanssa. PIENI askel, pari askelta, muutama minuutti on enemmän kuin ei mitään.

Kiitos!! Tämä oli hyvä👌 Nimenomaan se että vaikka rullaisi sen jooga maton esille ja tekis vaikka vaan jonkun yhden venytyksen siinä niin se on jo eteenpäin. Nimenomaan. Sitä päässänsä tekee liian ison asian siitä aloittamisesta. Ja sit vaan pettyy itseensä uudelleen ja uudelleen kun ei ole saanut aikaiseksi liikkua

Meille, jotka emme joogaa, neuvo menisi niin että ei tarvitse ottaa esille mattoja eikä pyyhkeitä, vaan käydä vaan matolle makaamaan ja tehdä siinä se, mitä haluttaa tehdä. Ehkä venytellä vähän.

Kun alkaa kiristää, voi miettiä, haluanko varmasti venyttää tästä lisää, vai tuntuisiko sittenkin paremmalta, että löysäisi vähän ja pitäisi venytyksen kevyenä. Pysähtyminen, kuulostelu ja vasta sitten päättäminen on monesti parempi vaihtoehto kuin automaattivaihteella ajelu. 

... niin, ei tarvitse ottaa esille joogamattoa - jos huoneessa on jo huoneen oma pehmeä matto. 

Syö vain nälkääsi. Jos mahdollista, pidä ruokatauko niin pitkänä, että voit syödä "alkuruuan" (se, millä aloitat, voidaan nimittää alkuruoaksi oli se sitten vaikka pala suolaista piirakkaa) ja sen jälkeen tauon ennen pääruokaa. Tauon aikana nälkäkeskus ehtii reagoida jo syötyyn. 

Vierailija kirjoitti:

Hei te aamuntorkut, ette vissiin töissä käy, kun voitte sluibailla miten sattuu ton päivärytmin kanssa??

T: työssäkäyvä veronmaksajanne

Juu en pysty töihin tällä hetkellä. Mielenterveysongelmia ja fyysisiä sairauksia.

Joten antakaa mun nukkua aamulla jos nukuttaa.

T.Ap