Lapsen isovanhempien totaalinen välinpitämättömyys

Tämä keskustelu on hyvä esimerkki siitä, että AV:lle ei kannata tehdä vastaavaa aloitusta. Kommentoijat ovat useimmiten eläkkeellä olevat boomereita, joilla ei ole mitään ymmärrystä nykypäivän lapsiperhe-elämästä tai vaihtoehtoisesti laudalla ja muilla langoilla trollaavia syrjäytyneitä, naisvihaa potevia peräkammarin poikia jostain joroisista tms. Tai sitten niitä jozzu-janicoja vantaalta, jotka asuvat mummi naapurissa eivätkä ymmärrä, että kaikilla ei ole ihan samanlaiset ympyrät lähellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä ihmettelee ettei isovanhempi voi ottaa 7v hoitoon, mutta ap kertoi aloituksessa että sitähän isovanhempi oli ehdottanut että ap toisi lapsen heille hoitoon. Ongelma tuntuu olevan nyt tuo pitkä välimatka. Ap ei itse halunnut tuota pitkää matkaa tehdä, mutta isovanhemman pitäisi tuo matka heille kuitenkin kulkea.

Ei kuulosta siltä, että isovanhemmat olisi totaalisen välinpitämättömiä vaan siltä että ap on joustamaton. Miksi hän ei voi viedä sitä lasta isovanhemmille, niin ongelma olisi ratkaistu. Samalla jonkun aiemmin ehdottama mahdollisuus jäädä itsekin sinne opiskelemaan isovanhemman hoitaessa lasta kuulosti hyvältä vaihtoehdolta.

Meillä hyvin samantapainen tilanne ja huvittaa nämä "hyvien vinkkien antajat", jotka eivät viitsi edes lukea kommentteja/aloitusta kunnolla. Jos keskustelun lukee läpi, käy ilmi ap:n kertoneen hänen itse ajelevan perheineen jo muutenkin useamman kerran vuoteen isovanhemmille heidän pyynnöstään ja toiveestaan. Isovanhemmat eivät sitten  kulje toiseen suuntaan. Eli tästäkin näkökulmasta ymmärrän aloittajaa hyvin. Jos tarkoituksena on ap:n ns. pedata itselleen sitä opiskeluaikaa, ei ole mitään järkeä kolmen hoitopäivän takia käyttää montaa päivää matkustamiseen, kun se matka pitää kummallakin kerralla ajaa ees-taas. Aloittaja kirjoitti tuolla aiemmin, että hoitoapua ei nuorimmaiselle järjesty isovanhempien luona, joten siellä opiskelu ei ole vaihtoehto. 

No tätä en ymmärrä, jos nuorempi on päivähoidossa päivät, niin eikö isä hoida häntä kotona muun ajan?

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikein ymmärrä sitä miksi täällä ihmetellään sitä, että ap toivoisi vanhempiensa auttavan. En näe, että isovanhemmille olisi liian rankkaa hoitaa lapsenlapsia 2vk vuodesta. 2 viikkoa on vain 2 viikkoa. Minulla oli osallistuvat isovanhemmat ja olemme todella läheisiä. Nyt kun mummi ja vaari ovat todella vanhoja niin me lapsenlapset hoidamme heitä puolestaan. Meillä on ihania muistoja isovanhemmistamme. Valitettavasti samaa ei voi sanoa toisen puolen isovanhemmista. He jäivät täysin etäisiksi eikä minulle muodostunut mitään tunnesidettä heihin kun he eivät olleet lapsuudessani läsnä millään tavalla. Isovanhemmilla ei tietenkään ole mitään velvollisuutta osallistua, mutta pitkienkin aikojen viettäminen lastenlasten kanssa voisi olla iso ilo kaikille.

Miten tuo olisi edes mahdollista? Jos meillä on neljä lasta, pitääkö meidän hoitaa töittemme lisäksi lastenlapsia 8 viikkoa vuodessa?

Minulla oli hyvin läheinen tunneside mummooni, vaikka hän ei hoitanut minua kun olin pieni. Teini-ikäisenä kyllä vietin aikaa hänen kanssaan mökillä, ja opiskelijana paljonkin. Ja niistä ajoista jää muistoja, toisin kuin pikkulapsiajoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muuttanut kotoa pois 18 vuotta sitten, siskoni reilu 20 vuotta sitten. Kuten kirjoitin, olen aloittanut opinnot aikuisiällä ja tämä on toinen tutkintoni. Eli nyt ei siitä ole kyse, että linnunpoikaset olisivat juuri pesästä lennähtäneet :D

En tosiaankaan vaadi vanhempiani olemaan koko aikaa hoitoapuna, kuten ilmeisesti oletat kommentillasi "En halua, että muut määrittävät elämääni koko ajan." Muutama pv vuodessa ei ole koko ajan. En myöskään odota mitään täyden vastuun ottamista, kuten kirjoitit, vaan kesälomalla muutaman päivän isovanhempana oloa. 

Tsiisus, miten joku voikin kärjistää asian noin uskomattomiin sfääreihin. Kommenttisi perusteella voisi luulla, että olen ollut heivaamassa lapsiani vanhempien kokoaikaiseen huoltoon koko 6-vuotisten yliopisto-opintojeni ajalle. 

AP

Nyt kun sinun tekstejäsi lukee, niin ymmärtää tosi hyvin, että äitisi ei halua tulla teille päiväksikään. Haastat riitaa heti. Mikään ei kelpaa sinulle ja haukut kaikki, jos he eivät tee niin kuin sinä haluat.

ETSI MAKSULLINEN HOITAJA.

Tämä minullekin tuli fiiliksenä. Et ole tyytyväinen tapaan miten äitisi on lastesi kanssa ja näet asiat aika mustavalkoisena pelkästään omasta näkökulmastasi. Äidilläsi ei välttämättä ole tuossa tilanteessa mitenkään mukavaa tai luontevaa olla teillä lastenhoitajana, vaan voi olla hyvinkin ahdistava tilanne hänelle.

Kyllä, ja edes lastenohjelmia ei saisi näyttää. Kyllä isovanhemmalla pitää olla oikeus hyödyntää jotain muumivideoita, ei niissä mitään pahaa ole.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten vanhemmat eivät muka ota vastuuta omien lastensa hoidosta jos joskus toivovat isovanhemmista lastenhoitoapua, tai ap:n tapauksessa KERRAN vuodessa?!

Minulle on itsestään selvää, että autan tulevaisuudessa mahdollisten lastenlasten hoidossa. Toki oman jaksamiseni yms. mukaan, mutta kuitenkin. Mutta minun vanhempani ovatkin aikoinaan auttaneet minua. Ehkä on helpompi antaa apuansa, kun on itsekin saanut sitä.

Onko monellakin ongelmia lukemisessa, kun ongelma ei ole tuossa etteivät hoitaisi, vaan siinä tapahtuuko hoito isovanhemmilla vai ap:lla. Isovanhemmat olivat valmiita hoitamaan kotonaan, mutta eivät halunneet tulla ap:lle hoitamaan. Ilmeisesti syynä tuo 500km matka, tosin ap ei kerro onko jotain muitakin syitä. 

Naisille voi tulla hankalat vaihdevuodet ja se pelkästään työssäkäyminenkin voi olla jo raskasta eikä kukaan voi sanoa toisen työstä että se on helppoa työtä. Unenlaatu heikkenee ja menee pätkittäiseksi yms. vaivoja voi olla pilvinpimein. Kaikki työ on nykyään paljon vaativampaa. Toisekseen haluaa nauttia lapsivapaata elämää, omasta rauhasta ja harrastaa jotain sellaisia mitä ei ole ennen ehtinyt.

Eikö tuota välimatkaa voi lentää? Onko mummon pakko tulla lapsiperheen nurkkiin? Eikö lapsia voi viedä mummolle? Eikö vousi tehdä vaikka yhteistä lomareissua? Miksi mummon ainoat tapaamiset pitää olla, että mummo hoitaa lapsia? Tee se gradu kun mies hoitaa lapsia, niin minäkin tein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jatkan vielä aloitukseen: 

Olen huomannut vuosien aikana, että siskoni perheineen ei juuri vietä vanhempieni luona aikaa eivätkä vanhemmat ole heidän lastensa elämässä kovinkaan paljon mukana. Loma-aikana saattavat yhden yön olla vanhempieni luona, mutta silloin saapuvat tyyliin illalla, ovat yötä ja seuraavana päivänä lähtevät viimeistään lounaalta siskon miehen vanhempien luokse tai omalle mökilleen tms. Perheen whatsapp-keskusteluun äitini usein laittelee "ikävä lapsenlapsia, laittakaa kuvia"-viestejä, mutta konkreettisiin toimiin ryhtyminen lastenlasten tapaamisen suhteen jää usein ajatuksen tasolle. Vertaistukea? Ajatuksia? Olenko kohtuuton, kun toivon/ajattelen, että äitini voisi tänne muutamaksi - edes kolmeksi - päiväksi vanhinta lastamme tulla katsomaan. Nuorin olisi päiväkodissa, koska äidillä ei kuulema vaan voimat riitä juosta taaperon perässä. (Ja kyllä nuorimmalle on tulossa useamman viikon loma päiväkodista, mutta vasta elokuussa, kun pidän opinnoista lomaa 2 vkoa ennen töiden  ja esikoisen koulun alkua ja miehellä on siihen perään 2 viikkoa lomaa). 

Kyllä, olet kohtuuton. Sukulaiset ei ole mikään hoitoautomaatti. Mukavilla ihmisillä on mummot lastenlasten kanssa, koska mukavat ei vaadi hoitoapua, he ovat itsekin läsnä vanhemmilleen ja nauttivat näiden seurasta. Lastenhoito tulee siinä ohessa, suurimmalla osalla isovanhemmat ei koko vierailulla joudu hoitajiksi, vaan he ovat arvostettuja ja odotettuja vieraita, joiden toivotaan viihtyvän. Siihen viihtymiseen kuuluu kiva seura, ei vaipanvaihto.

Älä pidä opinnoista lomaa, vaan te se gradu. Lapsi on sinulle pelkkä tekosyy laiskottelulle. Gradun kun voi hyvin tehdä iltaisin klo 21 -24, 3 sivua illassa ja 75  illassa sinulla on gradu valmiina ihan ilman lastenhoitajia. Aloita jo tänään.

Nimimerkillä lapset 5v, 4v ja 1v, kun tein graduni niin, että lapset ei olleet hoidossa.

Oletpa ylimielinen.

Olen eri, mutta olen ylpeä siitä mitä kaikkea olen saavuttanut seisomalla omilla jaloillani ja huolehtimalla samalla omista henkilökohtaisista arvovalinnoistani eli lapsistani.

Kaikilla ei ole mahdollista tehdä gradua klo 21-24.

No silloin gradua tekee klo 4-7 tai vaikka klo 2-5. Jos haluaa tehdä gradun, sille on aikaa ja jos ei halua sitä tehdä, niin sitten lomailee lasten kanssa.

Niin varmaan, halustahan se on kiinni. Jos lapset nukkuvat huonosti niin silloin pitää nukkua jossain välissä.

Jos lapset nukkuvat huonosti, niin ap:n mies huolehtii lapsista ja ap tekee gradua. Kaikkea ei voi saada eli jos mies ei ole lasten kanssa, niin vaihtoehdoksi jää hoitajan palkkaaminen tai gradun tekeminen elokuussa, jolloin ap:lla on lomaa. Jostain syystä näissä perheissä aina vaaditaan isovanhempia tekemään se osuus, joka oikeasti kuuluu lasten isälle, mutta eihän nyt isää voi vaatia lapsia hoitamaan vapaa-aikanaan, isällekin kuuluu harrastukset ja kaverit. Isovanhemmille ei.

En ole ap mutta mä en olisi voinut tehdä gradua koska halusin joskus edes nukkua.

Ei vaan halusit nukkua, koska et halunnut tehdä gradua. Lisäksi ap ottaa opinnoista lomaa elokuussa, vaikka voisi gradua tehdä, joten ymmärrän, että isovanhemmat ei tule apuun. Ap ei halua valmistua, hänestä ei ole siihen opiskelemaansa alaan, joten tekosyillä hän siirtää graduaan koko ajan poispäin. Gradun saa aikaan 2 viikossa, jos ehdottomasti haluaa.

Jankuti jankuti. Jos nukut parin vuoden ajan yössä 4h niin ei siinä paljon tehdä graduja.

Jos haluat nukkua, niin miksi ihmeessä teet lapsen juuri silloin, kun pitäisi tehdä gradu? Gradun saa aikaan 3 kuukaudessa opintovapaan aikana, lapsen hauduttamiseen menee 9 kk. Aika outoa priorisoida nukkuminen siinä vaiheessa, kun ensin haluaakin lapsen graduvaiheessa ja koska haluaa nukkua, vaatii isovanhempia paikalle. Minusta aika lailla outoa, että aikuinen ihminen ei kanna vastuuta tekemisistään.

neito kirjoitti:

Isovanhempien ei ole pakko hoitaa lastenlapsiaan tai olla muutenkaan kiinnostunut lapsenlapsistaan. Kukin taaplaa tavallaan. Se toki kannattaa ottaa huomioon, että pelkkä sukulaisissuhde johonkin henkilöön ei tarkoita hyviä välejä tai velvollisuutta tavata. Ainakaan itse en jaksa pitää yhteyttä henkilöihin vain sen takia, että ovat sukulaisia, ellei sitten muutenkin luonteet ja kiinnostus natsaa. Jos esimerkiksi ei halua hoitaa/touhuta lastenlasten kanssa, niin se yleensä hankaloittaa hyvien välien muodostumista.

Isovanhempien olisi varmaan hyvä miettiä, että minkälaisia välejä toivovat ylipäätänsä lastenlasten kanssa. Hyvät väli tulevaisuudessa vaatii todennäköisesti jonkin verran vaivaa pienten kanssa. Hyvät välit toki vaativat sen, että touhussa on sydän mukana, eikä pelkästään velvollisuus. Isovanhempien ei pidä suostua kaikkeen, ei todellakaan. Omat harrastukset, vapaa-aika ja terveys ovat kaikille tärkeitä. Omista rajoista voi pitää kiinni myös ystävällisesti ja selkeästi asioista puhumalla. Jokaisen jaksaminenkin on erilaista, ja palautuminen vaatii meillä erilaisia aikoja. Isovanhemman kannattaa kertoa selkeästi, mitä jaksaa, mitä haluaa tehdä lastenlasten kanssa ja minkä verran.

Jos ei todellakaan halua viettää yhtään aikaa lastenlasten kanssa, niin sitten on ymmärrettävä, että todennäköisesti lapsenlapset eivät myöskään ole kiinnostuneita isovanhemmistakaan myöhemmin. Miksi olisivatkaan? Kiinnostus on yleensä vastavuoroista, jos toista osapuolta ei kiinnosta, niin miksi toistakaan kiinnostaisi? Ihmiselämä on ylipäätänsä vastavuoroista, sellaisen ihmisen seura kiinnostaa, joka on kiinnostunut minusta ja jolla on sydän mukana tapaamisissa. Sellaista ihmistä on myös valmis auttamaan, joka on auttanut minua.

Elämä on täynnä valintoja, ja erilaisten valintojen seuraukset pitää itse kantaa.

Ap:n vanhemmat eivät taida olla halukkaita muodostamaan suhdetta lastenlapsiin. Itse varmaan luovuttaisin asian suhteen. Hyvää suhdetta ei muodosteta pakolla. Yrittäisin hankkia luotettavan lapsenvahdin satunnaisille hoitokeikoille. Valitettavasti kaikki eivät halua viettää aikaa lastenlasten kanssa. Väkisin ei saa mitään hyvää aikaiseksi. Jättäisin varmaan käynnit vanhemmilla minimiin. MLL:n kautta saa yleensä kohtuu hintaan. MLL saattaa olla myös vara-isovanhempi toimintaakin. Jotkut vanhemmat ihmiset tykkäävät paljon lapsista ja harrastavat vapaaehtoispohjalta isovanhemmuutta.

Hyvä suhde lapsenlapsiin ei vaadi hoitoapua isovanhemmilta. Omat lapseni ovat muodostaneet läheisen suhteen anoppiini, vaikka anoppi ei heitä ole hoitanut. Suhde on muodostettu lasten ollessa jo vähän vanhempia kouluikäisiä vierailulla mummon luona. Siihen ikään lapset eivät tarvinneet enää hoitoa, vaan pystyivät olemaan päivisin itsenäisesti kotona (mummo asui ihan lähellä ja iltaisin/öisin eivät hänellä käyneet). Mummo kutsui lapset luokseen säännöllisesti ja tarjosi ruoan ja jutteli, samalla lapset pelasivat mummon kanssa peliä mitä mummo tykkää pelata (pelaa mielellään sitä myös ihan aikuisten kesken) ja piristivät mummon päivää. Ja huomioitavaa tässä mummon tarjoaman ruoan osalta, että me vanhemmat maksoimme ruokarahaa hänelle, vaikka ei sitä pyytänytkään.

Nyt lapset ovat aikuisia ja auttavat tarvittaessa mummoa kotona ollessaan, jos mummo tarvitsee apua. Kukaan ei ihmettele miksi mummo ei pahemmin hoitanut lapsia (emme kyllä pahemmin pyytäneetkään, olisi varmaan kilttinä ihmisenä hoitanut jos olisi kehdattu pyytää). Hän kyllä välittää lapsista ja on ollut kiinnostunut heistä. Aikanaan oman työelämänsä aikana oli sen verran poikki, että lasten hoito olisi ollut liian kuormittavaa. Ja eläkkeelle jäätyään tuntui että pienet lapset olisivat silti liikaa (ja pieniksi luen tässä vielä 3v-8/9v).

Vaimon veljellä oli tähän hoito-ongelmaan ratkaisu. Katkaisi välit vanhempiinsa aika pian ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (ei kutsunut vanhempiaan edes toisen lapsen ristiäisiin) . Kun toinen oli sellainen 3-vuotias (ja esikoinen 5) hän ilmestyikin takaisin ja nyt isovanhemmat hoitavat lapsia oikeastaan aina kun veli haluaa. On toiminut jo viisi vuotta, vaikka isovanhemmat alkavat olla aika lopussa, mutta pelkäävät "tuhlaajapojan" karkaavan taas...

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikein ymmärrä sitä miksi täällä ihmetellään sitä, että ap toivoisi vanhempiensa auttavan. En näe, että isovanhemmille olisi liian rankkaa hoitaa lapsenlapsia 2vk vuodesta. 2 viikkoa on vain 2 viikkoa. Minulla oli osallistuvat isovanhemmat ja olemme todella läheisiä. Nyt kun mummi ja vaari ovat todella vanhoja niin me lapsenlapset hoidamme heitä puolestaan. Meillä on ihania muistoja isovanhemmistamme. Valitettavasti samaa ei voi sanoa toisen puolen isovanhemmista. He jäivät täysin etäisiksi eikä minulle muodostunut mitään tunnesidettä heihin kun he eivät olleet lapsuudessani läsnä millään tavalla. Isovanhemmilla ei tietenkään ole mitään velvollisuutta osallistua, mutta pitkienkin aikojen viettäminen lastenlasten kanssa voisi olla iso ilo kaikille.

Minulla on 3 lasta ja tuo 2 viikkoa tarkoittaisi yhteensä 6 viikkoa vuodessa nukkumista olohuoneen sohvalla tai lattialla lasteni "nurkissa". Vuosilomaa on vain 5 viikkoa, joten minun pitäisi ottaa viikko palkatonta vapaata, jotta täyttäisin hyvän isovanhemmuuden kriteerit.

Lapset saa kunnalliseen päivähoitoon, joten todella harva vanhempikaan on enää nykyisin lapsensa kanssa 2 viikkoa yhdessä. Sitä pidetään liian raskaana! Isovanhemmille se on ihan OK eli jätä ystäväsi, puolisosi, harrastuksesi ja työsi ja ymmärrä, että on pelkkä ilo hoitaa lapsenlapsia ja tehdä heidän kanssaan yhteisiä muistoja, koska lapsen omista vanhemmista ei tähän ole.

Vierailija kirjoitti:

Pahoittelut kappalejaon puuttumisesta, kirjoitin tänne ensimmäistä kertaa enkä ole aktiivisesti myöskään seurannut palstaa, joten en kiinnittänyt huomiota tekstin muotoiluun/ollut tietoinen siitä, että kappalejaon saa tässäkin ihan normaalisti tehtyä. Nytpä olen viisaampi. 

Vastauksista huomaan osan ajattelevan, että tosiaan odottaisin koko kesän hoitoapua isovanhemmilta. Kyse olisi siis muutamasta päivästä, kuten kirjoitin aloituksessa. Näiden päivien aikana en myöskään kokopäiväistä hoitoa lapsille kaipaisi vaan ihan sellaista perus "isovanhempi vie lapsen vaikka uimaan"- kesäloman viettoa ja muutaman tunnin hiljaista opiskeluaikaa. 

Lisättäköön, että vanhempieni luona opiskelu ei onnistu. Tätä on yritetty, mutta äitini ei tosiaan jaksa/halua nuorimmaisen kanssa touhuta. Jos olen esimerkiksi kirjastoon mennyt lukemaan (aikana ennen kuopuksen syntymää), on äitini laittanut esikoisen töllöttämään muumeja käytännössä katsoen koko poissaoloni ajaksi. Nyt nimenomaisesti kun helatorstaina siellä heidän pyynnöstään kävimme kysyin etukäteen äidiltä, josko hän voisi katsoa kuopusta vaikka tunnin, jotta kävisimme miehen kanssa kaksistaan lenkillä. Sanoi voivansa vahtia silloin, kun olen ensin nukuttanut kuopuksen itse päiväunille ja hän nukkuu. Muuten ei kuulema vahdi. 

En ole lapsia tehdessä mitenkään ns. laskenjt isovanhempien hoitoavun varaan. Kuitenkin lähipiirissä huomaan monen ystäväperheen ja esim. lapsen luokkakavereiden aikaa isovanhemmilta saavan, joten tottakai olen pettynyt ja harmissani tilanteesta. 

AP

Miten ihmeessä ne muumit pahaksi olisi, jos kyse on tosiaan vain parista hassusta päivästä? Ja miten oletat, että jos mummo ei kotonaan jaksa "touhuta" en tiedä mitä huvipuistoa ajattelit äitisi voivan pitää, niin miten hän jaksaisi sinun nurkissasi sitä? Jos sinulla on korkeat laatuvaatimukset hoidolle, niin vie lapset päiväkotiin tai palkkaa hoitaja. Mummoilta saa sen hoidon, kuin mitä mummoilta saa. Omanikin 70v istuttaa telkkarin eteen tarvittaessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vaimon veljellä oli tähän hoito-ongelmaan ratkaisu. Katkaisi välit vanhempiinsa aika pian ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (ei kutsunut vanhempiaan edes toisen lapsen ristiäisiin) . Kun toinen oli sellainen 3-vuotias (ja esikoinen 5) hän ilmestyikin takaisin ja nyt isovanhemmat hoitavat lapsia oikeastaan aina kun veli haluaa. On toiminut jo viisi vuotta, vaikka isovanhemmat alkavat olla aika lopussa, mutta pelkäävät "tuhlaajapojan" karkaavan taas...

Huh huh, kamala poika vanhemmilleen.

Vieläkö tämä jatkuu? Juttu on niin keksitty kuin juttu voi vain olla ja te jaksatte jankuttaa asiaa sivutolkulla. Lopettakaa jo, ap on palstan vanhapieru, joka kirjoittelee tarinoitaan jatkuvalla syötöllä. Tottakai tarinassa voi olla jollekin tuttuakin ja läheltä liippaavat, mutta tämä aloitus on 100% pelkkää keksittyä höpöhöpöä.

Tarttukaa mielummin vaikka siihen uuteen höpöhöpö aloitukseen, jossa anoreksiaa sairastanut nainen on raskaana ja häntä ei saa kuvata. Tai keksikää itse uusia trolleja. :D

Kun ap on pettynyt ja harmissaan tilanteessa, kun huomaa monen ystäväperheen ja esim. lapsen luokkakavereiden aikaa isovanhemmilta saavan, niin mietin että lähtökohta voi olla eri. Voi olla että nämä isovanhemmat eivät ole vaativissa töissä tai töissä ollenkaan. Lisäksi nämä isovanhemmat voivat asua paljon lähempänä kuin pitkän matkan päässä. Voi olla ettei heillä ole pienempiä (ap 2v) lapsi vahdittavana tai näiden vanhemmat eivät katso pahalla muumien katsomista, sekä ymmärtävät isovanhempien tavan hoitaa lapsia omalla jaksamisen tasollaan. Lisäksi voi olla että heillä isovanhemmat hoitavat lapsia isovanhemmilla, eikä lastensa kotona. 

Tilanteet näillä voivat erota paljonkin ap:n tilanteesta, sekä ihmiset ovat varmasti erilaisia. Isovanhemmat eivät ole toistensa kopioita, kuten eivät vanhemmat tai lapsetkaan.

Minun vanhemmat hoitaa pari kertaa vuodessa mielellään kun viemme lapset heille ja kyllä ajomatkaa tulee kun asuvat toisella puolella Suomea, monesti tehdään niin et ajetaan sinne, ollaan yö ja sit kotiin. Sama kun haetaan lapset.

Ymmärrän mielipahasi. Omat vanhempani eivät myöskään olleet kiinnostuneita, vaikka lähellä asuvatkin. Lapsi on nyt aikuinen ja näkee mummoaan kerran vuodessa jouluna. Eivät pidä mitään yhteyttä. Koska omat isovanhempani olivat ihania ja olivat läsnä elämässäni, on suru asiasta suuri.

Ehkä paikkakunnallanne on varamummoja tarjoava taho. Myös monella on halu isovanhemmaksi, mutta lapsenlapsia ei vaan tule.

Omia vanhempiasi et todennäköisesti saa muutettua. Harmi myös heidän kannaltaan, sillä se suhde on niin ihana ja kullan arvoinen. Olen ikuisesti kiitollinen ja muistelen usein mummoloissa vietettyä aikaa.

Selvitä sitä varamummoasiaa.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän mielipahasi. Omat vanhempani eivät myöskään olleet kiinnostuneita, vaikka lähellä asuvatkin. Lapsi on nyt aikuinen ja näkee mummoaan kerran vuodessa jouluna. Eivät pidä mitään yhteyttä. Koska omat isovanhempani olivat ihania ja olivat läsnä elämässäni, on suru asiasta suuri.

Ehkä paikkakunnallanne on varamummoja tarjoava taho. Myös monella on halu isovanhemmaksi, mutta lapsenlapsia ei vaan tule.

Omia vanhempiasi et todennäköisesti saa muutettua. Harmi myös heidän kannaltaan, sillä se suhde on niin ihana ja kullan arvoinen. Olen ikuisesti kiitollinen ja muistelen usein mummoloissa vietettyä aikaa.

Selvitä sitä varamummoasiaa.

Aika usein ne jotka ovat hoidattaneet omat lapsensa mummoloissa eivät itse mummoina halua hoitaa lapsenlapsiaan. Taas vuorostaan ne jotka ovat priosoineet lapsensa ja olleet heidän kanssaan vapaa-ajat ja lomat, niin ovat niitä isovanhempia jotka myös hoitavat mielellään myös lapsenlapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän mielipahasi. Omat vanhempani eivät myöskään olleet kiinnostuneita, vaikka lähellä asuvatkin. Lapsi on nyt aikuinen ja näkee mummoaan kerran vuodessa jouluna. Eivät pidä mitään yhteyttä. Koska omat isovanhempani olivat ihania ja olivat läsnä elämässäni, on suru asiasta suuri.

Ehkä paikkakunnallanne on varamummoja tarjoava taho. Myös monella on halu isovanhemmaksi, mutta lapsenlapsia ei vaan tule.

Omia vanhempiasi et todennäköisesti saa muutettua. Harmi myös heidän kannaltaan, sillä se suhde on niin ihana ja kullan arvoinen. Olen ikuisesti kiitollinen ja muistelen usein mummoloissa vietettyä aikaa.

Selvitä sitä varamummoasiaa.

Aika usein ne jotka ovat hoidattaneet omat lapsensa mummoloissa eivät itse mummoina halua hoitaa lapsenlapsiaan. Taas vuorostaan ne jotka ovat priosoineet lapsensa ja olleet heidän kanssaan vapaa-ajat ja lomat, niin ovat niitä isovanhempia jotka myös hoitavat mielellään myös lapsenlapsiaan.

Näihän tämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahoittelut kappalejaon puuttumisesta, kirjoitin tänne ensimmäistä kertaa enkä ole aktiivisesti myöskään seurannut palstaa, joten en kiinnittänyt huomiota tekstin muotoiluun/ollut tietoinen siitä, että kappalejaon saa tässäkin ihan normaalisti tehtyä. Nytpä olen viisaampi. 

Vastauksista huomaan osan ajattelevan, että tosiaan odottaisin koko kesän hoitoapua isovanhemmilta. Kyse olisi siis muutamasta päivästä, kuten kirjoitin aloituksessa. Näiden päivien aikana en myöskään kokopäiväistä hoitoa lapsille kaipaisi vaan ihan sellaista perus "isovanhempi vie lapsen vaikka uimaan"- kesäloman viettoa ja muutaman tunnin hiljaista opiskeluaikaa. 

Lisättäköön, että vanhempieni luona opiskelu ei onnistu. Tätä on yritetty, mutta äitini ei tosiaan jaksa/halua nuorimmaisen kanssa touhuta. Jos olen esimerkiksi kirjastoon mennyt lukemaan (aikana ennen kuopuksen syntymää), on äitini laittanut esikoisen töllöttämään muumeja käytännössä katsoen koko poissaoloni ajaksi. Nyt nimenomaisesti kun helatorstaina siellä heidän pyynnöstään kävimme kysyin etukäteen äidiltä, josko hän voisi katsoa kuopusta vaikka tunnin, jotta kävisimme miehen kanssa kaksistaan lenkillä. Sanoi voivansa vahtia silloin, kun olen ensin nukuttanut kuopuksen itse päiväunille ja hän nukkuu. Muuten ei kuulema vahdi. 

En ole lapsia tehdessä mitenkään ns. laskenjt isovanhempien hoitoavun varaan. Kuitenkin lähipiirissä huomaan monen ystäväperheen ja esim. lapsen luokkakavereiden aikaa isovanhemmilta saavan, joten tottakai olen pettynyt ja harmissani tilanteesta. 

AP

Eikös kyse ollut 7v hoidosta, miksi siis ottaisit sen 2v mukaan? Eikö hän voisi jäädä isän kanssa kotiin ja päivät hoitoon.

Tähän on kaksi syytä. 1.) Nuorimmainen ei ole vuoropäivähoidossa, mutta isän työajat+päivystys muodostavat yhtälön, jossa ilman vuoropäivähoitoa ei selviä, mikäli en itse ole paikalla hakemassa lasta tarvittaessa. Isä toki hakee aina työvuorojen niin salliessa, mutta en pysty lähtemään esikoisen kanssa toiselle paikkakunnalle silloin, kun isä ei ole lomalla 2.) Aiemmat kokemukset vastaavasta järjestelystä. Muistan esim tapauksen, jossa toisena opiskeluvuotenani äitini pyysi monen monta kertaa meitä tulemaan sinne talviloman viettoon. Mieheni oli töissä, mutta pyysi, että tulisin esikoisen kanssa. Kerroin, että minulla on sen verran paljon opiskelujuttuja, vaikkei läsnäolopakollisia luentoja olekaan, että tuleminen sinne on hankalaa. Äitini lupasi ja vannoi, että pitää kyseisellä viikolla ylityötunnit pois alta ja ottaa saldovapaan ollakseen lapsenvahtina viimeistään klo 15 joka päivä, jotta saisin pitkät opiskeluillat niille päiville. Lopputuloksena oli se, että äitini saapui suurimpana osana päivistä vasta silloin, kun lapsi oli jo nukkumassa, eli klo 20 aikaan. Oli kuulema aikataulut venähtäneet. Yhtenä iltana oli päässyt aikaisemmin, mutta kiersi kaupat "vain nopeasti läpi". Eli se ainut ilta, jolloin olisi ehtinyt jotain meidän kanssa tekemäänkin. Ei pahoitellut vaan päinvastoin tuntui olevan ärtynyt siitä, että ylipäänsä olimme paikalla, vaikka tottakai olin tehnyt ruuan valmiiksi ja pitänyt paikat siistinä jne, ettei kyse ollut siitä, että pikkulapsiperhe olisi laittanut huushollin mullin mallin ja ollut ovella mankumassa mummilta makaronilaatikkoa. En edes muista kaikkia yksityiskohtia enää, mutta muistan, että naputtelin esseitä ja luin tenttiin pitkälle yöhön sillä viikolla. Muutenhan se olisi ihan normaalia opiskelijan elämää ja nämä vuodet on ollutkin, mutta jos on luvattu ja sovittu ja pyydetty nimenomaisesti tulemaan ja lopputulos on tämä, on luotto näihin "tulkaa tänne meille ja saat rauhassa opiskella"-kuvioihin vähän huono. 

En tiedä, mistä tähän keskusteluun on ilmestyneet nämä "kaksi viikkoa hoitoa"-ajatukset. Aloituksessahan puhutaan muutamasta päivästä. Joku tuolla kommentoikin, että tähän kuvioon varmaan liittyy suru siitä, ettei isovanhempia oikein kiinnosta. Ja se tässä onkin isona tekijänä taustalla. Suru ja pettymys siitä, että isovanhemmat eivät tänne ajele edes kerran vuoteen. Ei se hoitoapu tässä taustalla isoin pahan mielen aihe ole, vaikka tässä tilanteessa se hoitoapu onkin sitä, mitä vailla olisin pitkästä aikaa konkreettisesti ollut.

Telkkarista: Ei todellakaan kiellettyä, tottakai lapsi voi telkkaria katsoa. Mutta jos pyytämällä pyydetään toiselle puolen Suomea lupailemalla hiihtoa+uimahallia jne lapselle, on vähän ikävä, että joko mummi on sen loman poissa kokonaan tai näyttää sitä telkkaria tuntikaupalla, kuten eräällä toisella kerralla oli sattunut, kun olin muutamaksi tunniksi ollut hoitoapua vailla. Tähän kaikkeen liittyy se harmitus siitä, ettei isovanhempi oli kiinnostunut ns. touhuilemaan lapsenlapsen kanssa edes muutamaa tuntia vuodessa. 

Lentäminen: Ei ole vaihtoehto, koska suoria lentoja ei ole vaan eri lentojen yhdistelmä kestäisi melkein yhtä kauan kuin ajaminen/juna. Muuten hyvä idea tämä. 

AP