Äiti sanoi tänään lapselleen

Minäkin olen opiskeluaikoinani tehnyt noita kitkemishommia, kolmena kesänä vieläpä. Lisäksi olen puunannut vessoja, toiminut kaupassa kassana ja tehnyt toimistohommia. Kaikki opiskeluaikoinani. Ihan itse pärjäsin, itse hankin työpaikkani, itse maksoin vuokrani ja ruokani ja vaatteeni. Vanhemmat auttoivat sen verran, että sain joskus ruokaa mukaani, kun kävin kotona.

Nyt kun kuuntelen lukiolaisia ja heidän kesäsuunnitelmiaan, niin välillä ihan kylmää. Eräs ilmoitti keväällä kesätyön saaneelle nuorelle, että miten ihmeessä alentuu tuommoiseen, kun pitää mennä töihin jo seitsemäksi. Ei hän vain suostu tuollaiseen.

Mihinköhän nämä kriittiset tyypit päätyvät? Menestyvätkö sitten työeläämässä muuten, kun se oma mukavuus on koko ajan pääasia? Perustavatko ehkä oman yrityksen ja ajavat sen sitten konkurssiin, kun ei kerta kaikkiaan osata tehdä töitä?

Eräs opiskelija ilmoitti minulle, ettei hän suostuisi koskaan tekemään sellaisia hommia kuin minä (opettaja) vaan hän tähtää heti toimitusjohtajaksi. Kuulosti ihan ekaluokkalaisen avaukselta, ei olisi voinut uskoa, että siinä puhui lukiolainen, 18-vuotias nuori mies. Ja kun totesin hänelle, että kannattaa varmaan suoraan pyrkiä presidentiksi, tämä älyn jättiläinen pohti tosissaan, olisiko presidentin palkka parempi kuin toimitusjohtajan.

Tällaisia sitten kasvattavat ne vanhemmat, jotka kieltävät menemästä paskaduuneihin.