Lue keskustelun säännöt.
En halua lapsia – haluan pitää vapauteni
06.07.2021 |
Monet ajattelevat vieläkin, enemmän vanhemman polven edustajat, että lapset ovat olennainen osa elämää. Vaikka yhdyn ajatukseen, että lapset voivat tehdä elämästä parempaa, se vaatii omanlaisensa ihmisen joka pystyy samaistumaan siihen. Mutta itse näen lapset omaa vapauttani rajoittavina tekijöitä. Minulla olisi vähemmän aikaa tehdä asioita, joita haluaisin tehdä. Kuten veljeni, jolla on kaksi pientä lasta, sanoo: "Kun työt päättyvät, työt alkavat." Onneksi olen löytänyt sen oikean, joka ei myöskään halua lapsia.
Eräs ihminen jonka tapasin aikoinaan sanoi näin: "Lapset on kivoja, niin kauan kun ne on muiden lapsia."
Onneksi ilmapiiri asian suhteen on keventynyt. Mielestäni on myös epäreilua, että maailma tuntuu toimivan lasten suhteen päinvastoin. Ne ihmiset, jotka eivät halua lapsia, saavat lapsia. Ne ihmiset, jotka haluavat lapsia, eivät saa lapsia.
Ajatteleeko joku teistä samalla vai eri tavalla? Keskustellaan.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se minäminäminä-kulttuuri teettää.
Lapsia tehdään kyllä täysin itsekkäistä syistä. Kukaan tee lasta siksi että saisi olla pelkkä vastuunkantaja ja luoda jollekin täydellisen elämän. Kyllä siinä itse halutaan kokea vauvailut jne. Söpöstelyt ja lutustelut.
Tottakai halutaan kokea myös itse raskaus, sitten vauva-aika fiilistelyineen. Vaikeaa olisi joutua oitis murrosikäisen huoltajaksi. On luonnollista, että pennut ovat suloisia; näin niiden hoitoon ja vastuuseen saa aikaa kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukin tyylillään mutta itse en tee. Varmaan se on sitten se hoivavietti /vauvakuume joka puuttuu. Raskaus olisi ahdistava jo ajatuksena, ällöttäisi ettei pystyisi liikkumaan ja vatsa paisuisi ja olisi pahoinvointia ja vaikka mitä vaivoja. Lääkärissä en ramppaisi sörkittävänä. Tuntuisi että kehossa on jokin "loinen". Raskaudessa on lisäksi erilaisia riskejä jotka voivat vaarantaa terveyden. 9 kk kärsimyksen päälle sitten vielä synnytys... ei kiitos. Alakertaani en halkaise eikä sinne tehdä mitään viiltoja tai ommella yhtään tikkiä tai tunteja mitään imukuppeja. Eikä vatsaani missään nimessä leikata halki! Synnytyksessä voi vaurioitua pysyvästi.
Ehkä olen herkkä ihminen tai jotain, mutta minun kehooni ei kohdistu tuollaista pahoinpitelyä ja sörkkimistä. Kun on onneksi vapaus valita niin minä en yksinkertaisesti pysty lisääntymään. Ajatus on suorastaan kammottava!!
Et voi tietää, millaista juuri sun raskaus olisi. Puhut raskaudesta tosi tietämättömästi. Synnytyksessä alakerta on lujilla muttei halkea suinkaan. Synnytys ei millään mittapuulla ole pahoinpitelyä. Rankkaa se on, vaatii myös pään kasassa pysymistä, keskittymistä, palkitsee sillä pikkuisella. Todella hyvä, että ymmärrät, ettet kestä. Ei väkisin ja peloissaan tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet täysin tietämätön ja elät luuloissasi.
Ei lapsi sido kuin hetken aikaa ja lapsen kanssa voi liikkua, matkustaa.
Kun lapsi on parivuotias, voi jättää hoitajalle vähäksi aikaa.
Et ymmärrä että vapautta tulee liikaakin kun lapsi on esim. teini ja sitten aikuinen.Ja höpöhöpö. Mikään muutama tunti ei riitä kun sitä vapautta kaipaa vuosia. Mihinkään mielenkiintoiseen paikkaan ei voi mennä, mitään mukavaa ei voi tehdä kun on lapsia. Minulla on yli 20 vuotiaat lapset ja teini, sekin melkein aikuinen ja yhä elämäni on rajoitettua tuon nuorimman vuoksi. Tietysti hälläväliä vanhemmilla onkin helppia kun niitä ei kiinnosta onko lapsi täyspäinen ja selviääkö elävänä nukkumaanmenoon asti. Meille muille lapsiperhe-elämä on työtä alusta loppuun asti.
Surullista, että olet noin katkera vanhemmuudestasi. Olen puolestasi pahoillani.
En ole koskaan kokenut, että velvollisuudesta pitäisi tehdä lapsia eikä kukaan ole mitään kommentoinut etten halua lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kertoisitteko mitä ne paikat ovat, joissa ei voi lasten kanssa käydä, ja mitkä on ne asiat, joita lasten takia ei voi tehdä. Joku reppureissaaminen eteläamerikkalaisissa maissa ja thaikuissa tulee mieleen tai olla sotakirjeenvaihtajana tai rauhansovittelijana jossain Etinamibiassa.
No aika harva asia on sellainen, mitä ei voi ollenkaan tehdä, mutta monet asiat on vaikeita tai ei kannata, jos on lapsia.
- ei voi muuttaa minne huvittaa monta kertaa, kun lapsen koulu ja suhteet kärsii siitä.
- ei voi keksiä jotain uutta mielenkiinnon kohdetta ja käyttää siihen yhtäkkiä 5000 euroa, koska ne rahat on säästetty lapsen tarpeisiin
- ei voi keskittyä töiden jälkeen harrastukseensa 4h illassa, koska lapset tarvitsee huomiota
- ei voi ottaa lomaa ruuanlaitosta kovin paljoa, ellei ole niin rikas että saa silti pöytään terveelliset ruuat, ja sekin on itse asiassa vähän vastuuton toimintatapa pidemmän päälle koska lapsien pitäisi oppia miten ruuat laitetaan
- ei voi käyttää päihteitä ellei lapset ole hoidossa
- ei voi harrastaa äänekästä seksiä ellei lapset ole hoidossa
- ei ole useinkaan kätevää, tai hyvää esimerkkiä lasten vanhempana pyörittää useita seksikumppaneita
Jne. Ehkä isoin miinus itseni mielestä on se, että lapset ja heidän ruokinta, valvonta, opastus vie niin paljon aikaa, että missään aktiviteetissa ei voi kehittyä loistavaksi samalla lailla kuin se, joka saa keskittyä kunnolla ja laittaa kaiken ajan itseensä. Ja toinen on se asuminen, siinä pitää ottaa lapset todella paljon huomioon.
Varjelkoon. " Lapsen huoltajana ei voi käyttää päihteitä, pyörittää äänekkäitä seksikumppaneita, ei voi keskittyä täysillä omaan napaansa...". Onpa sulla argumentit, huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kertoisitteko mitä ne paikat ovat, joissa ei voi lasten kanssa käydä, ja mitkä on ne asiat, joita lasten takia ei voi tehdä. Joku reppureissaaminen eteläamerikkalaisissa maissa ja thaikuissa tulee mieleen tai olla sotakirjeenvaihtajana tai rauhansovittelijana jossain Etinamibiassa.
No aika harva asia on sellainen, mitä ei voi ollenkaan tehdä, mutta monet asiat on vaikeita tai ei kannata, jos on lapsia.
- ei voi muuttaa minne huvittaa monta kertaa, kun lapsen koulu ja suhteet kärsii siitä.
- ei voi keksiä jotain uutta mielenkiinnon kohdetta ja käyttää siihen yhtäkkiä 5000 euroa, koska ne rahat on säästetty lapsen tarpeisiin
- ei voi keskittyä töiden jälkeen harrastukseensa 4h illassa, koska lapset tarvitsee huomiota
- ei voi ottaa lomaa ruuanlaitosta kovin paljoa, ellei ole niin rikas että saa silti pöytään terveelliset ruuat, ja sekin on itse asiassa vähän vastuuton toimintatapa pidemmän päälle koska lapsien pitäisi oppia miten ruuat laitetaan
- ei voi käyttää päihteitä ellei lapset ole hoidossa
- ei voi harrastaa äänekästä seksiä ellei lapset ole hoidossa
- ei ole useinkaan kätevää, tai hyvää esimerkkiä lasten vanhempana pyörittää useita seksikumppaneita
Jne. Ehkä isoin miinus itseni mielestä on se, että lapset ja heidän ruokinta, valvonta, opastus vie niin paljon aikaa, että missään aktiviteetissa ei voi kehittyä loistavaksi samalla lailla kuin se, joka saa keskittyä kunnolla ja laittaa kaiken ajan itseensä. Ja toinen on se asuminen, siinä pitää ottaa lapset todella paljon huomioon.Varjelkoon. " Lapsen huoltajana ei voi käyttää päihteitä, pyörittää äänekkäitä seksikumppaneita, ei voi keskittyä täysillä omaan napaansa...". Onpa sulla argumentit, huh.
Onkohan tuo tyyppiesimerkki vela-elämästä 🤣 Ihan hyvä ettei lapset joudu tuollaiseen arkeen.
Sain lapseni vasta 40+. Tuli nautittua siis vapaudesta mennä ja tulla kyllä mielin määrin. Jäin myös leskeksi ja sain kokea vapauden kääntöpuolen, sen, että kukaan ei odota kotona eikä kukaan varsinaisesti tarvitse minua. Osaan siis arvostaa omaa perhettä, sitä, että olen osa jotain itselleni äärimmäisen tärkeää kokonaisuutta ja minua kaivataan. Ei lapsiperheen elämä voi päätellä katsomalla toisten perheiden elämää. Kukin luo oman elämänsä. Toisille on kamalaa, jos ei äitinä pysty pyörittämään useampaa miestä ja viettää äänekästä seksielämää, itselleni se ei olisi mielekäs tapa elää muutenkaan. Lapsiperheenä ollaan menty kaikkialle ja tehty kaikkea mitä haluttu. En koe, että mitään olisi jäänyt pois. Lisää on saatu kyllä. Kesän kiertely vaikka huvipuistoissa ja vesipuistoissa vaan on paljon kivempaa kun mukana on lapsikin kuin hieman hämillisenä aikuisparina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukin tyylillään mutta itse en tee. Varmaan se on sitten se hoivavietti /vauvakuume joka puuttuu. Raskaus olisi ahdistava jo ajatuksena, ällöttäisi ettei pystyisi liikkumaan ja vatsa paisuisi ja olisi pahoinvointia ja vaikka mitä vaivoja. Lääkärissä en ramppaisi sörkittävänä. Tuntuisi että kehossa on jokin "loinen". Raskaudessa on lisäksi erilaisia riskejä jotka voivat vaarantaa terveyden. 9 kk kärsimyksen päälle sitten vielä synnytys... ei kiitos. Alakertaani en halkaise eikä sinne tehdä mitään viiltoja tai ommella yhtään tikkiä tai tunteja mitään imukuppeja. Eikä vatsaani missään nimessä leikata halki! Synnytyksessä voi vaurioitua pysyvästi.
Ehkä olen herkkä ihminen tai jotain, mutta minun kehooni ei kohdistu tuollaista pahoinpitelyä ja sörkkimistä. Kun on onneksi vapaus valita niin minä en yksinkertaisesti pysty lisääntymään. Ajatus on suorastaan kammottava!!Et voi tietää, millaista juuri sun raskaus olisi. Puhut raskaudesta tosi tietämättömästi. Synnytyksessä alakerta on lujilla muttei halkea suinkaan. Synnytys ei millään mittapuulla ole pahoinpitelyä. Rankkaa se on, vaatii myös pään kasassa pysymistä, keskittymistä, palkitsee sillä pikkuisella. Todella hyvä, että ymmärrät, ettet kestä. Ei väkisin ja peloissaan tarvitse.
Raskauden ja synnytyksen riskit on hyvä tiedostaa etukäteen. Niissä kun voi vammautua pahimmassa tapauksessa todella pahasti. Eihän sitä kukaan voikaan etukäteen tietää mitä omalle kohdalle sattuu tulemaan ja juuri siinä se ongelman ydin onkin! Raskautta ei voi vaan huvikseen kokeilla. Etukäteen on punnittava mitä riskejä on valmis ottamaan.
Asiat ovat edenneet silloin oikein, kun lapsia haluamaton on sellaisena pysynytkin, ja päinvastoin. Antaa ihmisten elää niin kuin haluavat, ja älköön kumpikaan yrittäkö väkisten käännyttää toista.
Surullisia tapauksia ovat sitten ne, joiden syli pysyy tyhjänä vaikka kaikkensa yrittävät, ja sitten taas ne vanhemmat, jotka eivät tuohon tehtävään koskaan todellisuudessa soveltuneet eivätkä ehkä siihen edes halunneet. Lapseen tuollaisessa perheessä kasvaminen voi jättää läpi elämän vaikuttavan trauman.
Tuttavapariskunta, joka päätti heti suhteen alussa olla hankkimatta lapsia, nautti "vapaudestaan" todellakin täysin rinnoin silloin kun meidän perheessä punnerrettiin läpi ruuhkavuosia lastentauteineen sun muuta. Nyt kun ovat nähneet kaikki kiinnostavat lomakohteet, jotkut jopa useampaan kertaan, ja korona on jäädyttänyt heidän matkustusvimmansa, on pariskunnan vaimoihminen alkanut pohtia ääneen oliko valintansa sittenkään oikea. Tunnusti olevansa jopa vähän kateellinen siitä, että meillä on ollut vuosien varrella niitä perhejuhlia mitä lapsiin ja lasten kasvamiseen liittyy, kun taas heillä on kanssakäyminen omien sukulaistenkin kanssa jäänyt sangen vähiin. Ollaan tukevasti keski-ikäisiä, ja oli miettinyt jo sitäkin mitä seuraisi jos puoliso poistuisi rinnalta esim. vakavan sairauden takia. Mutta lähes samaan hengenvetoon myönsi, ettei hänestä eikä puolisostaan olisi ollut vanhemmiksi, tai se ei tuntunut heille sopivalta. Jos olisi voinut elää nuoruuden lapsettomana, ja loikata siitä perheelliseksi jossa jo aikuiset lapset, se olisi ollut hänen mielestään ihanteellisin ratkaisu. Kummassakin valinnassa on puolensa, hyvät ja huonot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukin tyylillään mutta itse en tee. Varmaan se on sitten se hoivavietti /vauvakuume joka puuttuu. Raskaus olisi ahdistava jo ajatuksena, ällöttäisi ettei pystyisi liikkumaan ja vatsa paisuisi ja olisi pahoinvointia ja vaikka mitä vaivoja. Lääkärissä en ramppaisi sörkittävänä. Tuntuisi että kehossa on jokin "loinen". Raskaudessa on lisäksi erilaisia riskejä jotka voivat vaarantaa terveyden. 9 kk kärsimyksen päälle sitten vielä synnytys... ei kiitos. Alakertaani en halkaise eikä sinne tehdä mitään viiltoja tai ommella yhtään tikkiä tai tunteja mitään imukuppeja. Eikä vatsaani missään nimessä leikata halki! Synnytyksessä voi vaurioitua pysyvästi.
Ehkä olen herkkä ihminen tai jotain, mutta minun kehooni ei kohdistu tuollaista pahoinpitelyä ja sörkkimistä. Kun on onneksi vapaus valita niin minä en yksinkertaisesti pysty lisääntymään. Ajatus on suorastaan kammottava!!Et voi tietää, millaista juuri sun raskaus olisi. Puhut raskaudesta tosi tietämättömästi. Synnytyksessä alakerta on lujilla muttei halkea suinkaan. Synnytys ei millään mittapuulla ole pahoinpitelyä. Rankkaa se on, vaatii myös pään kasassa pysymistä, keskittymistä, palkitsee sillä pikkuisella. Todella hyvä, että ymmärrät, ettet kestä. Ei väkisin ja peloissaan tarvitse.
Raskauden ja synnytyksen riskit on hyvä tiedostaa etukäteen. Niissä kun voi vammautua pahimmassa tapauksessa todella pahasti. Eihän sitä kukaan voikaan etukäteen tietää mitä omalle kohdalle sattuu tulemaan ja juuri siinä se ongelman ydin onkin! Raskautta ei voi vaan huvikseen kokeilla. Etukäteen on punnittava mitä riskejä on valmis ottamaan.
Totta, elämässä on moniakin asioita, joissa on riski tapahtua jotain ennalta arvaamatonta. Kukaan ei voi elämänsä kulkua ennustaa oikeastaan missään asiassa. Mikä tahansa tarkkaan harkittukin asia voi mennä ei-toivotusti. Raskautta pohdittaessa kukin miettinee omalla kohdallaan, ottaako vai jättääkö.
Ihmettelen, miksi velat jatkuvasti puolustelevat omaa valintaansa. Ei sitä tarvitse selitellä milloin milläkin syyllä. Mulla on lapsia, mutten mä hoe, miksi mulla niitä on. Nykymaailmassa on lapsettomia, lapsellisia, uusperheitä, sateenkaariperheitä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoin sekä -että - kokeneena eli olin lapseton 37 v asti.
Ihminen olisi jo kuollut sukupuuttoon ellei lasten saaminen vapauden viemisen vastapainoksi antaisi jotain muuta tilalle, jotain josta itse en jälkikäteen ajatellen luopuisi ikinä vaikka saisin sen vapauden takaisin.
Minun vapauteni mennä toki kutistui vuosiksi. Mutta elämässä pätee sääntö, että se tuntuu arvokkaalta mitä on vähän. Osasin todella nauttia kaventuneesta vapaudestani, kun hetkittäin sain aikaa itselleni, sen lisäksi sain vielä kokea vanhemmuuden.
Ja tämä ei sitten ollut vänkäystä lapsettomuuden valinneita kohtaan, yritin ainoastaan valaista että asioissa on puolia.
Vierailija kirjoitti:
Miksei me velat saataisi keskustella lapsettomuudestamme, keskustelevathan lapsellisetkin lapsellisuudestaan?
Minusta ainakin on mukava lueskella toisten mietteitä, ajatuksia, perusteluja ja elämäntilanteita.
Itse en ole koskaan halunnut lapsia, vaikka pidän lapsista paljon ja teen lasten kanssa töitäkin. Puolison lapset riittävät paremmin kuin hyvin. Ikää on jo sen verran ettei lapsia minulle varmaan tulekaan.
Oma syyni lapsettomuuteeni on erityisherkkyys, kuormitun todella herkästi ja tarvitsen paljon lepoa ja rauhaa, jotta mielenterveyteni pysyy kunnossa. Minulla ei esimerkiksi arkipäivinä ole sosiaalista elämää, työ vie sen verran voimia että kotihiireilen illat mielelläni.
Lapseton ystäväni totesi mielestäni hyvin keskustellessamme siitä, jäämmekö nyt jostakin mahtavasta paitsi : Eiköhän meillä niitä lapsia jo olisi, jos niitä haluaisimme. :)
No, jäättekö jostain mahtavasta paitsi? Eihän ystäväsi ole siihen vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei me velat saataisi keskustella lapsettomuudestamme, keskustelevathan lapsellisetkin lapsellisuudestaan?
Minusta ainakin on mukava lueskella toisten mietteitä, ajatuksia, perusteluja ja elämäntilanteita.
Itse en ole koskaan halunnut lapsia, vaikka pidän lapsista paljon ja teen lasten kanssa töitäkin. Puolison lapset riittävät paremmin kuin hyvin. Ikää on jo sen verran ettei lapsia minulle varmaan tulekaan.
Oma syyni lapsettomuuteeni on erityisherkkyys, kuormitun todella herkästi ja tarvitsen paljon lepoa ja rauhaa, jotta mielenterveyteni pysyy kunnossa. Minulla ei esimerkiksi arkipäivinä ole sosiaalista elämää, työ vie sen verran voimia että kotihiireilen illat mielelläni.
Lapseton ystäväni totesi mielestäni hyvin keskustellessamme siitä, jäämmekö nyt jostakin mahtavasta paitsi : Eiköhän meillä niitä lapsia jo olisi, jos niitä haluaisimme. :)
No, jäättekö jostain mahtavasta paitsi? Eihän ystäväsi ole siihen vastaus.
Siis ei ystäväsi vastannut kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kertoisitteko mitä ne paikat ovat, joissa ei voi lasten kanssa käydä, ja mitkä on ne asiat, joita lasten takia ei voi tehdä. Joku reppureissaaminen eteläamerikkalaisissa maissa ja thaikuissa tulee mieleen tai olla sotakirjeenvaihtajana tai rauhansovittelijana jossain Etinamibiassa.
No aika harva asia on sellainen, mitä ei voi ollenkaan tehdä, mutta monet asiat on vaikeita tai ei kannata, jos on lapsia.
- ei voi muuttaa minne huvittaa monta kertaa, kun lapsen koulu ja suhteet kärsii siitä.
- ei voi keksiä jotain uutta mielenkiinnon kohdetta ja käyttää siihen yhtäkkiä 5000 euroa, koska ne rahat on säästetty lapsen tarpeisiin
- ei voi keskittyä töiden jälkeen harrastukseensa 4h illassa, koska lapset tarvitsee huomiota
- ei voi ottaa lomaa ruuanlaitosta kovin paljoa, ellei ole niin rikas että saa silti pöytään terveelliset ruuat, ja sekin on itse asiassa vähän vastuuton toimintatapa pidemmän päälle koska lapsien pitäisi oppia miten ruuat laitetaan
- ei voi käyttää päihteitä ellei lapset ole hoidossa
- ei voi harrastaa äänekästä seksiä ellei lapset ole hoidossa
- ei ole useinkaan kätevää, tai hyvää esimerkkiä lasten vanhempana pyörittää useita seksikumppaneita
Jne. Ehkä isoin miinus itseni mielestä on se, että lapset ja heidän ruokinta, valvonta, opastus vie niin paljon aikaa, että missään aktiviteetissa ei voi kehittyä loistavaksi samalla lailla kuin se, joka saa keskittyä kunnolla ja laittaa kaiken ajan itseensä. Ja toinen on se asuminen, siinä pitää ottaa lapset todella paljon huomioon.Varjelkoon. " Lapsen huoltajana ei voi käyttää päihteitä, pyörittää äänekkäitä seksikumppaneita, ei voi keskittyä täysillä omaan napaansa...". Onpa sulla argumentit, huh.
Kysymys oli, että mitä on ne asiat, joita ei voi lasten kanssa tehdä.
Ei pitäisi laittaa lainausmerkkeihin asioita, joita on muunnellut alkuperäisestä vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin sekä -että - kokeneena eli olin lapseton 37 v asti.
Ihminen olisi jo kuollut sukupuuttoon ellei lasten saaminen vapauden viemisen vastapainoksi antaisi jotain muuta tilalle, jotain josta itse en jälkikäteen ajatellen luopuisi ikinä vaikka saisin sen vapauden takaisin.
Minun vapauteni mennä toki kutistui vuosiksi. Mutta elämässä pätee sääntö, että se tuntuu arvokkaalta mitä on vähän. Osasin todella nauttia kaventuneesta vapaudestani, kun hetkittäin sain aikaa itselleni, sen lisäksi sain vielä kokea vanhemmuuden.
Ja tämä ei sitten ollut vänkäystä lapsettomuuden valinneita kohtaan, yritin ainoastaan valaista että asioissa on puolia.
Mä ajattelen samoin. Jokainen tietää, että lapsi kaventaa omaa vapautta, mutta tekee tilaa toisenlaiselle merkitykselle. Kaikki tajuavat, että lapseen sitoudutaan ja hänestä on vastuu, silti lapsia hankitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kertoisitteko mitä ne paikat ovat, joissa ei voi lasten kanssa käydä, ja mitkä on ne asiat, joita lasten takia ei voi tehdä. Joku reppureissaaminen eteläamerikkalaisissa maissa ja thaikuissa tulee mieleen tai olla sotakirjeenvaihtajana tai rauhansovittelijana jossain Etinamibiassa.
No aika harva asia on sellainen, mitä ei voi ollenkaan tehdä, mutta monet asiat on vaikeita tai ei kannata, jos on lapsia.
- ei voi muuttaa minne huvittaa monta kertaa, kun lapsen koulu ja suhteet kärsii siitä.
- ei voi keksiä jotain uutta mielenkiinnon kohdetta ja käyttää siihen yhtäkkiä 5000 euroa, koska ne rahat on säästetty lapsen tarpeisiin
- ei voi keskittyä töiden jälkeen harrastukseensa 4h illassa, koska lapset tarvitsee huomiota
- ei voi ottaa lomaa ruuanlaitosta kovin paljoa, ellei ole niin rikas että saa silti pöytään terveelliset ruuat, ja sekin on itse asiassa vähän vastuuton toimintatapa pidemmän päälle koska lapsien pitäisi oppia miten ruuat laitetaan
- ei voi käyttää päihteitä ellei lapset ole hoidossa
- ei voi harrastaa äänekästä seksiä ellei lapset ole hoidossa
- ei ole useinkaan kätevää, tai hyvää esimerkkiä lasten vanhempana pyörittää useita seksikumppaneita
Jne. Ehkä isoin miinus itseni mielestä on se, että lapset ja heidän ruokinta, valvonta, opastus vie niin paljon aikaa, että missään aktiviteetissa ei voi kehittyä loistavaksi samalla lailla kuin se, joka saa keskittyä kunnolla ja laittaa kaiken ajan itseensä. Ja toinen on se asuminen, siinä pitää ottaa lapset todella paljon huomioon.Varjelkoon. " Lapsen huoltajana ei voi käyttää päihteitä, pyörittää äänekkäitä seksikumppaneita, ei voi keskittyä täysillä omaan napaansa...". Onpa sulla argumentit, huh.
Kysymys oli, että mitä on ne asiat, joita ei voi lasten kanssa tehdä.
Ei pitäisi laittaa lainausmerkkeihin asioita, joita on muunnellut alkuperäisestä vastauksesta.
Anteeksi. Laitan uusiksi. Asioita, joita ei voi lasten kanssa tehdä: (esim) ei voi käyttää päihteitä ellei lapset ole hoidossa.
Ei ole useinkaan kätevää, tai hyvää esimerkkiä lasten vanhempana pyörittää useita seksikumppaneita.
Näitä argumenttejasi kauhistuin. Muutkin kylmäsivät.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi. Laitan uusiksi. Asioita, joita ei voi lasten kanssa tehdä: (esim) ei voi käyttää päihteitä ellei lapset ole hoidossa.
Ei ole useinkaan kätevää, tai hyvää esimerkkiä lasten vanhempana pyörittää useita seksikumppaneita.
Näitä argumenttejasi kauhistuin. Muutkin kylmäsivät.
Eikö se ole ihan vastuullista aikuiselta, että ei käytä alkoholia tai huumeita lasten ollessa lähellä? Olisiko se parempi avoimesti ryypätä päivät pitkät? Tulen alko-perheestä ja kotiin tuleminen koulusta oli hel****** koko ala-asteen kunnes ryyppäävä vanhempi saatiin potkittua ulos asunnosta.
Itse en juo ollenkaan alkoholia kun olen vastuussa lapsista. Haluan pysyä turvallisena aikuisena. Tästä on ihan tutkimuskin, että jopa ns. vastuullinen juominen voi stressata lapsia.
Lisään vielä viestiin 120 että minua ei haittaa jos muut aikuiset juo siinä sivussa. En tee siitä numeroa. En vaan ole koskaan itse välittänyt alkoholista tai humalan tunteesta.
Olen ollut yli kymmenen aikuisikäni vuotta lapseton, kävin maailmalla, tapahtumissa. Tein opiskelujen ohella kaikkea kivaa ja koin paljon. Nyt lasten huoltajana teen kaikkea mukavaa ja kivaa, nyt työn ohessa ja usein lasten kanssa. Tiedän siis, millaista on olla vela. Mutta tiedän myös, millaista on olla "lapsellinen". Iki-vela ei tiedä molempia.