Kysytäänkö nykyään naisen vanhemmilta "lupaa" avioliittoon?
Kommentit (271)
Minun mieheni ei kysynyt, mutta kihlauksen jälkeen kävi asentamassa astianpesukoneen vanhempieni kotiin ja ei ottanut tarjottua palkkaa vastaan vedoten: "en tarvitse, sain jo teidän tyttären vaimoksi". Isäni vastasi tähän: "ei tytär mikään kauppatavara ole" ja lykkäsi rahat mieheni kouraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole niin pikkusieluinen, että kokisin asemani itsenäisenä naisena jotenkin uhatuksi, jos mies "pyytäisi kättä" isältäni. Melkoisia rassukoita ne naiset jolla noin pieni asia käy itsetunnon päälle :D
Elä sinä noin ja etsi mies, joka ajattelee samoin. Suurin osa suomalaisista naisista elää kuitenkin toisin.
Kylläpä sinulle ottaa koville, kun joku elää erilailla kuin sinä :D En olisi niinkään varma tuosta "suurimmasta osasta", mutta pidä toki luulosi, jos siitä tulee hyvä mieli :)
Moni nainen asuu jo omillaan siinä vaiheessa kun avioliittoa aletaan solmimaan
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole niin pikkusieluinen, että kokisin asemani itsenäisenä naisena jotenkin uhatuksi, jos mies "pyytäisi kättä" isältäni. Melkoisia rassukoita ne naiset jolla noin pieni asia käy itsetunnon päälle :D
Sama. Jaksa noita pikkusieluja. Ei ne miehetkään sitten lopulta jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen asuu jo omillaan siinä vaiheessa kun avioliittoa aletaan solmimaan
Lähes kaikki nykyään. Suuri osahan asuu sen miehensä kanssa jo ennen avioliittoa. Mutta ei se estä noudattamasta perinteitä. Pukeutuuhan valtaosa morsiamista yhä edelleen valkoiseen, joka symboloi puhtoisuuttaa ja viattomuutta. Siltikin, vaikka olisi lapsia eli ihan todistetusti se puhtoisuus hyvin kaukana. Moni käyttää myös neitseellisyyden symbolia eli huntua.
Mies voi samalla varmistaa appiukolta että onhan nainen varmasti neitsyt. Sekin kuuluu perinteisiin.
Mieheni kysyi isältäni ja mielestäni se oli vanhempiani kunnioittava ele. Siinähän miehillä on myös mahdollista luontevasti keskustella asiat halki, jos jompaakumpaa joku asia hiertää.
En tuntenut itseäni kauppatavarana, vaan oli kiva saada myös vanhempien hyväksyntä suunnitelmillemme. Ja mielestäni se oli myös romanttinen ele minua kohtaan. Ei ehkä helpoin asia mennä asiasta puhumaan.
Avioon 14v sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut noudattavat vanhaa perinnettä pyytää kättä morsiamen isältä. Feministit siitä toki vetävät herneen nenukkiin, mutta minusta on mukavaa, että kunnioitetaan perinteitä. Se nyt ei ole millään tavalla naiselta pois.
Todellakin se on naiselta pois, jos mies pitää täysi-ikäistä ihmistä tämän vanhempien ominaisuutena.
Miten pihalla pitää olla, että tuollainen ajatus käy edes mielessä? Toisaalta, feministit nyt yleensä ovatkin pihalla, joten sinällään ei yllätä. Samanlaisia hörhöjä kuin sateenkaariväki yms.
Taidat kuule kohta itse kuulua vähemmistö hörhöihin. On niin tunkkaiset ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut noudattavat vanhaa perinnettä pyytää kättä morsiamen isältä. Feministit siitä toki vetävät herneen nenukkiin, mutta minusta on mukavaa, että kunnioitetaan perinteitä. Se nyt ei ole millään tavalla naiselta pois.
Todellakin se on naiselta pois, jos mies pitää täysi-ikäistä ihmistä tämän vanhempien ominaisuutena.
Miten pihalla pitää olla, että tuollainen ajatus käy edes mielessä? Toisaalta, feministit nyt yleensä ovatkin pihalla, joten sinällään ei yllätä. Samanlaisia hörhöjä kuin sateenkaariväki yms.
Taidat kuule kohta itse kuulua vähemmistö hörhöihin. On niin tunkkaiset ajatukset.
Tunkkaista on pöksyissäsi.
Ei kuulu etikettiin lähipiirissä/suvussa. Naurettava tapa (kuten monet perinteet jotka joutaisivat jo poistua), isältäni vastaus olisi varmasti ollut kummastelu "miten teidän naimisiinmeno minulle kuuluu?".
Ei todellakaan kysytä. Sitä kysytään kehitysmaissa. Tai pikemminkin neuvotellaan naisen seläntakana kuinka monta kamelia naisesta maksetaan perheelle. Järjetöntä.
Älä kysy. Itse en ainakaan ilahtuisi jos mieheni kysyisi. Toisaalta, en voisi kuvitellakaan että kysyisi.
Naiset taas "tasa-arvoisina" liikkeellä.
Miesten perinteet, kuten käden pyytäminen ja alttarille saattaminen -> SYRJINTÄÄ
Naisten perinteet, kuten valkoinen mekko ja huntu -> IHANAA, TOTTAKAI PITÄÄ PERINTEITÄ NOUDATTAA
Ja näin "tasa-arvo" palvelee vain siitä huutelevan naisen omaa etua.
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni ei kysynyt, mutta kihlauksen jälkeen kävi asentamassa astianpesukoneen vanhempieni kotiin ja ei ottanut tarjottua palkkaa vastaan vedoten: "en tarvitse, sain jo teidän tyttären vaimoksi". Isäni vastasi tähän: "ei tytär mikään kauppatavara ole" ja lykkäsi rahat mieheni kouraan.
Hyvän miehen valitsit 👍😂
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kysyi isältäni ja mielestäni se oli vanhempiani kunnioittava ele. Siinähän miehillä on myös mahdollista luontevasti keskustella asiat halki, jos jompaakumpaa joku asia hiertää.
En tuntenut itseäni kauppatavarana, vaan oli kiva saada myös vanhempien hyväksyntä suunnitelmillemme. Ja mielestäni se oli myös romanttinen ele minua kohtaan. Ei ehkä helpoin asia mennä asiasta puhumaan.
Avioon 14v sitten
Sama juttu. Hyvin konservatiiviset vanhempani pitivät suuressa arvossa, että mies noudatti perinnettä. Myös minä arvostin, että mies tällä tavoin huomioi vanhempienikin arvomaailman riippumatta siitä, mitä mieltä itse siitä on. En keksi yhtään tapaa, miten se vähensi minun "arvoani", että mieheni osasi ottaa myös vanhempani huomioon. Omissa silmissäni se vain lisäsi miehen "arvoa". Suvaitsevaisuus ja toisten huomioiminen ovat minulle tärkeitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Naiset taas "tasa-arvoisina" liikkeellä.
Miesten perinteet, kuten käden pyytäminen ja alttarille saattaminen -> SYRJINTÄÄ
Naisten perinteet, kuten valkoinen mekko ja huntu -> IHANAA, TOTTAKAI PITÄÄ PERINTEITÄ NOUDATTAA
Ja näin "tasa-arvo" palvelee vain siitä huutelevan naisen omaa etua.
Juurikin näin. Naisilta puuttuu päästä se palikka, joka oikeasti laskee asiat 50-50. Naiset ei halua tasa-arvoa vaan etuoikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu etikettiin lähipiirissä/suvussa. Naurettava tapa (kuten monet perinteet jotka joutaisivat jo poistua), isältäni vastaus olisi varmasti ollut kummastelu "miten teidän naimisiinmeno minulle kuuluu?".
Itse asiassa se kuuluisi nimenomaan etikettiin. Mutta etikettiä on onneksi näppärä muunnella omia tarkoitusperiä vastaavaksi :)
Vierailija kirjoitti:
Naiset taas "tasa-arvoisina" liikkeellä.
Miesten perinteet, kuten käden pyytäminen ja alttarille saattaminen -> SYRJINTÄÄ
Naisten perinteet, kuten valkoinen mekko ja huntu -> IHANAA, TOTTAKAI PITÄÄ PERINTEITÄ NOUDATTAA
Ja näin "tasa-arvo" palvelee vain siitä huutelevan naisen omaa etua.
Ensimmäinen halventaa naisia omaisuudeksi. Jälkimmäinenkin on pikkuhiljaa häviämässä. En muista milloin olisin nähnyt huntuja lähipiirin häissä. Mekon värikin on usein valkoisen sijaan pastellia ja sellainen, jota voi käyttää myös muissa juhlissa kuin häissä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole niin pikkusieluinen, että kokisin asemani itsenäisenä naisena jotenkin uhatuksi, jos mies "pyytäisi kättä" isältäni. Melkoisia rassukoita ne naiset jolla noin pieni asia käy itsetunnon päälle :D
En kokisi asemaani uhatuksi vaan kokisin mieheni idiootiksi.
Minusta tuntuu tosi oudolta ajatukselta, että ei vähän nostaisi hattua naisen vanhempien suuntaan, jos ovat kasvattaneet hyvän naisen. Ihme kiittämättömiä ihmisiä taas palstalla tusinassa kolmetoista. Kaikkeen pitäisi aina vain nakella niskoja koska on itse muka niin riippumaton, että ulkoavaruudessakin vain hengittäisi avaruussäteilyä ja söisi avaruusromua nälkäänsä.
Vähän nöyryyttä kiitos kaikki feministivoimaantujat.
Miten pihalla pitää olla, että tuollainen ajatus käy edes mielessä? Toisaalta, feministit nyt yleensä ovatkin pihalla, joten sinällään ei yllätä. Samanlaisia hörhöjä kuin sateenkaariväki yms.