Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin mahtaa perustua tämä kieltenopettajan väite: "muualla maailmalla kielten opiskelu kasvaa ja monipuolistuu, Suomessa mennään toiseen suuntaan"
04.07.2021 |
Missä "muualla maailmassa" näin mahtaa tapahtua? Kun oma käsitykseni on se, että on varsin harvinaista siellä "muualla maailmassa", että opiskellaan yli yhtä vierasta kieltä. Ja Suomessa kuitenkin kaikkien pitää opiskella vähintään kahta vierasta kieltä.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta pakkoruotsia ei tietenkään voida poistaa, vaikka se on pääsyyllinen suomalaisten yksipuoliseen kielitaitoon.
Äläpäs nyt.
Pakkoruotsi on näet Aina Ollut, ja siitä voidaan ilmeisesti johtaa se, miten asioiden tulisi jatkossakin olla.
Asiahan ei mitenkään liity siihen, että bättre folk haluaa muistuttaa suomijuntteja siitä, ketkä niitä herroja ovat/olivat =)
Sitä paitsi, jos suomalaisille ei tuputa vuosikausia pakkoruotsia, niin mistä jatkossa löytyy enää jäätelönmyyjiä länsirannikolle?
Pakkoruotsissa ei ole kysymys siitä, että ruotsinkieliset saisivat palveluja. Siksi pakkoruotsin toimimattomuus (suomalaiset eivät opi sitä tarpeeksi hyvin) ei haittaa. Pakkoruotsin todellinen tehtävä on pitää ruotsinkielen arvostus korkealla rekrytoinneissa, mm. virkavaatimuksissa. Siten synnyinkodiltaan ruotsinkielisillä tai kaksikielisillä on suuri etulyöntiasema verrattuna suomenkielisiin hakijoihin. Samaan systeemiin liittyy yliopistojen suhteettoman suuret sisäänpääsykiintiöt, joilloin ruotsinkieliselle yliopistoon pääsy on paljon helpompaa. Itse muistan esim. oikeustieteellisestä, että omana hakuaikanani oli suomenkielisten pääsyprosentti 13:n hujakoilla ja ruotsinkielisten puolella 50 %.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Usein tuodaan esille ruotsin kielen helppous argumenttina pakkoruotsin puolesta. Ajatuksena on, että jos on niin "tyhmä", ettei opi ruotsia, niin turha haaveilla mistään vaikeammista kielistä. Tässä unohtuu kielten ja itseasiassa aivan kaiken oppimisen olennaisin tekijä: motivaatio. Mikäli jonkin opiskelun tietää turhaksi, ei sitä opi, vaikka kapasiteettia olisikin.
Itse olen koulutukseltani maisteritasolla ja ollut nyt 12 vuotta työtehtävissä, joissa joutuu kommunikoimaan kansainvälisten yhteystyökumppaneiden kanssa. Työssäni en ole koskaan tarvinnut ruotsia, enkä suostuisi sitä käyttämäänkään, sillä työssäni ei voi tehdä virheitä, joiden todennäköisyys kasvaa, jos ei hallitse kieltä kunnolla. Olen peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa käyttänyt satoja tunteja sellaisen kielen oppimiseen, jota olen käyttänyt oikeastaan vain tulkitessani erään tanskalaisen yhtyeen kappaleita (jotka ovat siis tanskan kielellä). En ole käyttänyt ruotsia edes Tukholmassa matkaillessa.
Väitteesi motivaatiosta on sinänsä totta, mutta nyt puhutaan peruskouluikäisistä (pääosin). Ne, joilla on motivaatiota, opiskelevat jo nyt ruotsin ja englannin lisäksi valinnaisena jotain muuta kieltä. Ja sitten on se iso porukka, jolla ei ole motivaatiota, oli kieli mikä hyvänsä. Koska peruskoulu nyt vaan on pakko käydä.
Aikuisiällä tuo oma motivaatio nouseekin tärkeäksi, jatko-opinnoissa kun vapaasti valittavat opinnot voi olla mitä hyvänsä.
Ei välttämättä. Nimittäin ihmiset ovat kiinnostuneita muistakin aineista ja saattavat haluta valita jonkin muun valinnaisaineen kuin lisäkielen. Silti tällainen oppilas voisi olla motivoitunut opiskelemaan esim. espanjaa ruotsin tilalla. Mielestäni on väärin, että vasta kolmannen kielen saa itse valita. Se juuri tekee sen, että vain kielellisesti lahjakkaat/motivoituneet saavat lukea haluamaansa kieltä. Vaikka senhän pitäisi olla juuri toisinpäin: kielellisesti vähemmän lahjakkaat ja epämotivoituneet saattaisivat kiinnostua kielistä, JOS heillä olisi mahdollisuus valita, mitä kieltä opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Usein tuodaan esille ruotsin kielen helppous argumenttina pakkoruotsin puolesta. Ajatuksena on, että jos on niin "tyhmä", ettei opi ruotsia, niin turha haaveilla mistään vaikeammista kielistä. Tässä unohtuu kielten ja itseasiassa aivan kaiken oppimisen olennaisin tekijä: motivaatio. Mikäli jonkin opiskelun tietää turhaksi, ei sitä opi, vaikka kapasiteettia olisikin.
Itse olen koulutukseltani maisteritasolla ja ollut nyt 12 vuotta työtehtävissä, joissa joutuu kommunikoimaan kansainvälisten yhteystyökumppaneiden kanssa. Työssäni en ole koskaan tarvinnut ruotsia, enkä suostuisi sitä käyttämäänkään, sillä työssäni ei voi tehdä virheitä, joiden todennäköisyys kasvaa, jos ei hallitse kieltä kunnolla. Olen peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa käyttänyt satoja tunteja sellaisen kielen oppimiseen, jota olen käyttänyt oikeastaan vain tulkitessani erään tanskalaisen yhtyeen kappaleita (jotka ovat siis tanskan kielellä). En ole käyttänyt ruotsia edes Tukholmassa matkaillessa.
Väitteesi motivaatiosta on sinänsä totta, mutta nyt puhutaan peruskouluikäisistä (pääosin). Ne, joilla on motivaatiota, opiskelevat jo nyt ruotsin ja englannin lisäksi valinnaisena jotain muuta kieltä. Ja sitten on se iso porukka, jolla ei ole motivaatiota, oli kieli mikä hyvänsä. Koska peruskoulu nyt vaan on pakko käydä.
Aikuisiällä tuo oma motivaatio nouseekin tärkeäksi, jatko-opinnoissa kun vapaasti valittavat opinnot voi olla mitä hyvänsä.
Itse mielestäni aloitin ruotsin seitsemännellä luokalla ja samaan aikaan saksan. Saksaa osaan, ruotsia en. Mielestäni 13-vuotiailla motivaatio on jo iso tekijä. Siinä iässä alkavat erottua ne, jotka pyrkivät pidemmälle (pääsääntöisesti, poikkeuksia on). Se, että osaa porukasta ei tuossa iässä koulunkäynti kiinnosta, ei kuitenkaan varsinaisesti liity siihen, mitä itse kritisoin. Mielestäni siis kielen helppous tai vaikeus ei saisi olla määräävä tekijä valinnassa ja toisaalta se, jos henkilö ei opi ruotsia, ei tarkoita, etteikö hän voisi halutessaan oppia jotain vaikeampaakin kieltä. Ruotsi pääsääntöisesti aika turhana kielenä ei motivoi samalla tavoin kuin isot maailmankielet. Lisäksi pakottaminen syö motivaatiota vielä lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Usein tuodaan esille ruotsin kielen helppous argumenttina pakkoruotsin puolesta. Ajatuksena on, että jos on niin "tyhmä", ettei opi ruotsia, niin turha haaveilla mistään vaikeammista kielistä. Tässä unohtuu kielten ja itseasiassa aivan kaiken oppimisen olennaisin tekijä: motivaatio. Mikäli jonkin opiskelun tietää turhaksi, ei sitä opi, vaikka kapasiteettia olisikin.
Itse olen koulutukseltani maisteritasolla ja ollut nyt 12 vuotta työtehtävissä, joissa joutuu kommunikoimaan kansainvälisten yhteystyökumppaneiden kanssa. Työssäni en ole koskaan tarvinnut ruotsia, enkä suostuisi sitä käyttämäänkään, sillä työssäni ei voi tehdä virheitä, joiden todennäköisyys kasvaa, jos ei hallitse kieltä kunnolla. Olen peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa käyttänyt satoja tunteja sellaisen kielen oppimiseen, jota olen käyttänyt oikeastaan vain tulkitessani erään tanskalaisen yhtyeen kappaleita (jotka ovat siis tanskan kielellä). En ole käyttänyt ruotsia edes Tukholmassa matkaillessa.
Väitteesi motivaatiosta on sinänsä totta, mutta nyt puhutaan peruskouluikäisistä (pääosin). Ne, joilla on motivaatiota, opiskelevat jo nyt ruotsin ja englannin lisäksi valinnaisena jotain muuta kieltä. Ja sitten on se iso porukka, jolla ei ole motivaatiota, oli kieli mikä hyvänsä. Koska peruskoulu nyt vaan on pakko käydä.
Aikuisiällä tuo oma motivaatio nouseekin tärkeäksi, jatko-opinnoissa kun vapaasti valittavat opinnot voi olla mitä hyvänsä.
Itse mielestäni aloitin ruotsin seitsemännellä luokalla ja samaan aikaan saksan. Saksaa osaan, ruotsia en. Mielestäni 13-vuotiailla motivaatio on jo iso tekijä. Siinä iässä alkavat erottua ne, jotka pyrkivät pidemmälle (pääsääntöisesti, poikkeuksia on). Se, että osaa porukasta ei tuossa iässä koulunkäynti kiinnosta, ei kuitenkaan varsinaisesti liity siihen, mitä itse kritisoin. Mielestäni siis kielen helppous tai vaikeus ei saisi olla määräävä tekijä valinnassa ja toisaalta se, jos henkilö ei opi ruotsia, ei tarkoita, etteikö hän voisi halutessaan oppia jotain vaikeampaakin kieltä. Ruotsi pääsääntöisesti aika turhana kielenä ei motivoi samalla tavoin kuin isot maailmankielet. Lisäksi pakottaminen syö motivaatiota vielä lisää.
Ruotsin helppous on nimenomaan argumentti sen puolesta, että ruotsin pitäisi olla valinnainen. Hyvässä kielenomaksumisiässä olevan nuoren kannattaa lukea jotain haastavampaa kieltä, mahdollisesti jotain ihan erisukuista kieltä (englanti ja ruotsihan on ihan samanlaisia rakenteeltaan ja osin sanastoltaankin). Helpon ruotsin voi opetella aikuisena, jos sitä joskus sattuisi tarvitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Onhan meillä paljon mm. ranskalaisen filologian osaajia. Miksei heitä hyödynnetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsi on suuri virhe Suomelta. Asun Keski-Euroopassa, olen kirjoittanut pitkän saksan ja pystyn työskentelemään hyvin englanniksi kansainvälisessä työyhteisössä.
Ruotsin kielestä on ollut myös minulle vain haittaa, vaikka kehdataankin väittää, että sen avulla taianomaisesti oppisi muita kieliä. Saksaa opiskellessa siitä oli kuitenkin vain haittaa – epäilen, että mitään etua on saatavissa vain jos alun perin osaa jo ruotsia äidinkielen tasoisesti eli taktiikka toimii huonosti muilla kuin ruotsinkielisillä.
Pakkoruotsitus ja siihen liitetyt palvelemiset ("raikas" tuulahdus 1800-luvulta?) häiritsivät minua niin paljon, että lähdin maasta, enkä enää palaa. Minulla olisi ollut ruotsin opiskeluun käytetylle ajalle muutakin käyttöä.
Näin tasa-arvon aikakautena on muuten erikoista, että pienellä kielivähemmistöllä yhä on omat, huomattavan suuret kiintiöt yliopistoihin.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.
Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.
Kummasti kolme vuotta kansalaisopiston saksan kursseja + lukion kirjoittamaton D-saksa + säännölliset työmatkat Saksaan nostivat saksantaitoni huomattavasti vahvemmaksi kuin B-ruotsin. Onpa muutaman kerran käynyt mielessä sekin, kuinka hyvä olisi saksani jos olisi ollut mahdollisuus B-saksaan. Tai vaihtoehtoisesti käynyt kansalaisopistossa vaikkapa espanjat B-saksan lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?
Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.
Saksassa ei ole tekstityksiä telkkarissa vaan dubbaus, vaikuttaa taatusti kielitaitoon.
Saksalaiset puhuvat pääasiassa huonoa englantia. Mä en esimerkiksi ymmärrä yhtä saksalaista työkaveria ollenkaan.
Neliviiskymppiset puhuvat hyvää enkkua, mutta jo kolmekymppisissä alkaa olla niitä jotka puhuvat huonompaa kuin suomalaiset nuoret.
Kävimme paikallisessa sporttikaupassa Münchenissä, jeppe ja kollegansa puhuivat tosi surkeaa enkkua. Joten saksalla mentiin ja rievut & kengät lähti mukaan. Mikä parasta, kakarat olivat mukana ja kumpikin A2-saksan lukijoita. Kummasti nousi into saksan opiskeluun tuon yhden turistireissun myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?
Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.
Saksassa ei ole tekstityksiä telkkarissa vaan dubbaus, vaikuttaa taatusti kielitaitoon.
Vaikutus on välittömästi huomattavissa, maissa joissa käytetään dubbausta. Se pitäisi lailla kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Ostaa voi englanniksi, mutta jotta saat myytyä, sinun tulee osata ostajan kieltä. Vanha bisnestotuus, olen kuullut jo 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Ostaa voi englanniksi, mutta jotta saat myytyä, sinun tulee osata ostajan kieltä. Vanha bisnestotuus, olen kuullut jo 80-luvulla.
Ostavatko ruotsalaiset tavaraa mistään muualta kuin Ruotsista ja Suomesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulutasolla vapaavalintaiset kielet on yleensä saksa/ranska/venäjä. Miksi niitä pitäisi opiskella, jos ei kiinnosta? Se taas ei ole oppilaan syy, että koulu ei tarjoa vaikka japania opintoihin.
Pääsyy on se, että peruskoulussa on jo kaksi pakollista vierasta kieltä. Olisi kohtuutonta vaatia kaikilta kolmen vieraan kielen opiskelua. Eihän tällaista ole missään muuallakaan maailmassa.
Suomi voisi olla edelläkävijä ja laittaa pakolliseksi jonkun kolmannen kielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Onhan meillä paljon mm. ranskalaisen filologian osaajia. Miksei heitä hyödynnetä?
Onko todella?
Jos, niin eivätköhän he ole jo hakeutuneet mieleisiinsä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.
Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.
Ainakin täällä Sveitsissä opiskellaan ns. pakosta kolmea kieltä (yleisimmin saksa, ranska, englanti), eikä ole mitenkään tavatonta osata neljää tai viittä eri kieltä. Käsittääkseni myös Belgiassa on ihan tavallista lukea kolmea tai useampaa kieltä.
Sveitsissä tiemmä on neljä virallista kieltä, joten kyseessä on paikallinen "pakkoruotsi".
Suurin osa kantooneista (= osavaltio) on yksikielisiä ja ne päättävät itse kieliasioistaan. Ei siis ole mitään yleistä koko liittovaltion tason pakkokielijärjestelmää, kuten meillä on pakkoruotsi kaikkialla (tosin Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea).
Ahvenanmaalla lukiossa on pakkosuomi.
Ei ole. Pakkosuomi on poistettu kaikilta kouluasteilta, koska sen katsottiin olevan esteenä monipuoliselle kieltenopiskelulle.
Mut toisinpäin tuo perustelu ei voi toimia vaan menee just sillein et perustellaan pakkoruotsia porttina muiden kielten oppimiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.
Minä olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja siinä koulussa oli (ja on yhä) sekä espanjan että ranskan opiskelijoita. Ei ollut mikään ison kaupungin koulu vaan maaseutua.
Oliko pakollinen oppiaine tuo toinen kieli?
Ei ollut, mutta kuten huomasit (jos jaksoit lukea edellisenkin kommentin), vastasin henkilölle, joka luuli, ettei tavikset lue kieliä Yhdysvalloissa.
Niin, mutta viestistäsi ei käynyt ilmi, oliko siellä koulussasi kyse pakollisesta vieraasta kielestä vai vapaavalintaisesta kielestä. Siksi esitin kysymykseni, koska asia kiinnosti minua. Anteeksi, jos se loukkasi sinua.
Kukaan päättäjistä ei toistaiseksi ole uskaltanut aloittaa muutosta pakkoruotsin aseman heikentämiseksi.
Nähtäväksi jää, onko persuista siihen, jos Sakari Puistosta tulee heidän puheenjohtajansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.
Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.
Miten niin?
Ruotsin opiskelu olisi täysin turhaa, ellei RKP varmistaisi lehmänkaupoilla ja muulla hyvävelitoiminnalla vuodesta toiseen, että myös sitä paskinta kotimaista pitää virkamiesten osata.
Jos koulussa olisi pakko valita 1-2 vierasta kieltä eikä pellesvenssonien jälkeenjäänyt honottaminen ei olisi pakollista, kuinka monen kuvittelet oikeasti valitsevan sen mieluummin kuin vaikkapa saksan, espanjan, kiinan tai venäjän?
Kenen tahansa, joka haluaisi päästä mahdollisimman helpolla.
Venäjäähän kokeiltiin ruotsin sijalla Itä-Suomessa mutta se miksikään hitiksi noussut. Siellä päin ylipäänsä voi monessa kunnassa halutessaan aloittaa venäjän nelosluokalla ja ruotsin normaalisti kutosella. Meillä täällä länsirannikolla taas voi aloittaa saksan nelosluokalla, myöhemmin sitten ruotsin. Yläkoulussa saa ottaa vielä yhden kielen valinnaisaineena. Ei ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.
Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.
Puhun fluenttia englantia ja venäjää. Ruotsia osaan sen verran, että voin sanoa, etten ymmärrä tai puhu ruotsia. Enpä ole ruotsia edes tarvinnut elämässäni ja olen kansainvälisessä yrityksessä töissä.
Minäpä puhun fluenttia englantia, ruotsia ja saksaa ja päälle jonkin verran ranskaa ja viroa. Olen kaupungilla töissä ja tarvitsen työssäni vain suomea. Se ei silti saa minua harmittelemaan, että osaan muitakin kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Usein tuodaan esille ruotsin kielen helppous argumenttina pakkoruotsin puolesta. Ajatuksena on, että jos on niin "tyhmä", ettei opi ruotsia, niin turha haaveilla mistään vaikeammista kielistä. Tässä unohtuu kielten ja itseasiassa aivan kaiken oppimisen olennaisin tekijä: motivaatio. Mikäli jonkin opiskelun tietää turhaksi, ei sitä opi, vaikka kapasiteettia olisikin.
Itse olen koulutukseltani maisteritasolla ja ollut nyt 12 vuotta työtehtävissä, joissa joutuu kommunikoimaan kansainvälisten yhteystyökumppaneiden kanssa. Työssäni en ole koskaan tarvinnut ruotsia, enkä suostuisi sitä käyttämäänkään, sillä työssäni ei voi tehdä virheitä, joiden todennäköisyys kasvaa, jos ei hallitse kieltä kunnolla. Olen peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa käyttänyt satoja tunteja sellaisen kielen oppimiseen, jota olen käyttänyt oikeastaan vain tulkitessani erään tanskalaisen yhtyeen kappaleita (jotka ovat siis tanskan kielellä). En ole käyttänyt ruotsia edes Tukholmassa matkaillessa.
Länsi-Suomessa ja Uudellamaalla ruotsi on helppoa, koska puhekielessä joka toinen sana joka tapauksessa on ruotsista peräisin.
Alue: Aihe vapaa
Väitteesi motivaatiosta on sinänsä totta, mutta nyt puhutaan peruskouluikäisistä (pääosin). Ne, joilla on motivaatiota, opiskelevat jo nyt ruotsin ja englannin lisäksi valinnaisena jotain muuta kieltä. Ja sitten on se iso porukka, jolla ei ole motivaatiota, oli kieli mikä hyvänsä. Koska peruskoulu nyt vaan on pakko käydä.
Aikuisiällä tuo oma motivaatio nouseekin tärkeäksi, jatko-opinnoissa kun vapaasti valittavat opinnot voi olla mitä hyvänsä.