Mihin mahtaa perustua tämä kieltenopettajan väite: "muualla maailmalla kielten opiskelu kasvaa ja monipuolistuu, Suomessa mennään toiseen suuntaan"

Vierailija kirjoitti:

Oliko kellään esimerkkiä muualta maailmalta, että missä opiskellaan enemmän kieli kuin meillä? Itselle tulee mieleen ehkä jotkut pikkuvaltiot tyyliin Luxemburg, jossa opiskellaan kaikkia naapureiden kieliä, ehkä?

Esim. Lähi-itä ja Afrikan maat, joista meillekin on tulijoita. Aika monessa maassa koulukieli on eri kuin äidinkieli. Lisäksi niillä, jotka koulua käyvät, on yleensä jokin muu vieras kieli lisänä.

Suomalaisten nuorten kielitaito on kaventunut jo pitkään. Ei se on mikään mielipidekysymys. Omassa lähiölukiossani oli mahdollista opiskella ranskaa ja saksaa keskipitkä oppimäärä ja lisäksi lyhyt kurssi italiaa. Nykyään hyvä jos koko kaupungista löytyy yksi koulu, jossa voi opiskella ranskaa, saksaa varten eri koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.

Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.

Ainakin täällä Sveitsissä opiskellaan ns. pakosta kolmea kieltä (yleisimmin saksa, ranska, englanti), eikä ole mitenkään tavatonta osata neljää tai viittä eri kieltä. Käsittääkseni myös Belgiassa on ihan tavallista lukea kolmea tai useampaa kieltä.

Sveitsissä tiemmä on neljä virallista kieltä, joten kyseessä on paikallinen "pakkoruotsi".

Suurin osa kantooneista (= osavaltio) on yksikielisiä ja ne päättävät itse kieliasioistaan. Ei siis ole mitään yleistä koko liittovaltion tason pakkokielijärjestelmää, kuten meillä on pakkoruotsi kaikkialla (tosin Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea).

Ahvenanmaalla lukiossa on pakkosuomi.

Ei ole. Pakkosuomi on poistettu kaikilta kouluasteilta, koska sen katsottiin olevan esteenä monipuoliselle kieltenopiskelulle.

Mut toisinpäin tuo perustelu ei voi toimia vaan menee just sillein et perustellaan pakkoruotsia porttina muiden kielten oppimiselle.

Ahvenanmaa ei ole alkujaan Suomea vaan Ruotsia. Sata vuotta sitten siitä kiistelivät molemmat valtiot, koska sen sijainti on strategisesti tärkeä. Kansainliitto päätti, että alue annetaan Suomelle mutta sillä ehdolla, että Suomi ei yritä pakkosuomalaistaa sitä. Niinpä alueen kieli- ja kulttuuritilanne jäädytettiin ja se demilitarisoitiin. Se siitä. Suomi ei yhä edelleenkään pysty rikkomaan tätä kansainvälistä sopimusta ja pakottamaan aluetta kaksikieliseksi, siis kouluihin pakkosuomea, vastoin heidän tahtoaan. Sen kanssa nyt vain on elettävä, tai annettava alue Ruotsille (takaisin) tai annettava sille itsenäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!

Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita. 

Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.

En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).

Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.

No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?

En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.

Usein tuodaan esille ruotsin kielen helppous argumenttina pakkoruotsin puolesta. Ajatuksena on, että jos on niin "tyhmä", ettei opi ruotsia, niin turha haaveilla mistään vaikeammista kielistä. Tässä unohtuu kielten ja itseasiassa aivan kaiken oppimisen olennaisin tekijä: motivaatio. Mikäli jonkin opiskelun tietää turhaksi, ei sitä opi, vaikka kapasiteettia olisikin.

Itse olen koulutukseltani maisteritasolla ja ollut nyt 12 vuotta työtehtävissä, joissa joutuu kommunikoimaan kansainvälisten yhteystyökumppaneiden kanssa. Työssäni en ole koskaan tarvinnut ruotsia, enkä suostuisi sitä käyttämäänkään, sillä työssäni ei voi tehdä virheitä, joiden todennäköisyys kasvaa, jos ei hallitse kieltä kunnolla. Olen peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa käyttänyt satoja tunteja sellaisen kielen oppimiseen, jota olen käyttänyt oikeastaan vain tulkitessani erään tanskalaisen yhtyeen kappaleita (jotka ovat siis tanskan kielellä). En ole käyttänyt ruotsia edes Tukholmassa matkaillessa.

Väitteesi motivaatiosta on sinänsä totta, mutta nyt puhutaan peruskouluikäisistä (pääosin). Ne, joilla on motivaatiota, opiskelevat jo nyt ruotsin ja englannin lisäksi valinnaisena jotain muuta kieltä. Ja sitten on se iso porukka, jolla ei ole motivaatiota, oli kieli mikä hyvänsä. Koska peruskoulu nyt vaan on pakko käydä.

Aikuisiällä tuo oma motivaatio nouseekin tärkeäksi, jatko-opinnoissa kun vapaasti valittavat opinnot voi olla mitä hyvänsä.

Itse mielestäni aloitin ruotsin seitsemännellä luokalla ja samaan aikaan saksan. Saksaa osaan, ruotsia en. Mielestäni 13-vuotiailla motivaatio on jo iso tekijä. Siinä iässä alkavat erottua ne, jotka pyrkivät pidemmälle (pääsääntöisesti, poikkeuksia on). Se, että osaa porukasta ei tuossa iässä koulunkäynti kiinnosta, ei kuitenkaan varsinaisesti liity siihen, mitä itse kritisoin. Mielestäni siis kielen helppous tai vaikeus ei saisi olla määräävä tekijä valinnassa ja toisaalta se, jos henkilö ei opi ruotsia, ei tarkoita, etteikö hän voisi halutessaan oppia jotain vaikeampaakin kieltä. Ruotsi pääsääntöisesti aika turhana kielenä ei motivoi samalla tavoin kuin isot maailmankielet. Lisäksi pakottaminen syö motivaatiota vielä lisää.

Nykyisin englanti aloitetaan ekaluokalla. Ruotsia luetaan 6,–8. luokilla. Koulusta riippuen valinnaiskieliä voi ottaa siihen päälle eri luokilla.

Englannista pitäisi joka tapauksessa tehdä vasta kolmas opiskeltava kieli. Ensin pitäisi opiskella ruotsia ja venäjää, tai jos ruotsi tökkii, niin vaikka espanjaa tai kiinaa sen tilalla. Opettajia ei toki näihin riitä, ainoastaan ruotsin opettajia on valmiiksi niin että sitä on realistista opettaa.

En tiedä miten se siirtymä sitten toteutettaisiin, jos tavoitteena on vapaa valinta. Olisi koulutettava kiireellä kaikkiin kieliin ylimääräisiä opettajia ja katsoa sitten, mitä valitaan. Oma pajatsonsa sekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulutasolla vapaavalintaiset kielet on yleensä saksa/ranska/venäjä. Miksi niitä pitäisi opiskella, jos ei kiinnosta? Se taas ei ole oppilaan syy, että koulu ei tarjoa vaikka japania opintoihin.

Pääsyy on se, että peruskoulussa on jo kaksi pakollista vierasta kieltä. Olisi kohtuutonta vaatia kaikilta kolmen vieraan kielen opiskelua. Eihän tällaista ole missään muuallakaan maailmassa.

Toinen niistä on kieli, millä ei voi kommunikoida kuin pienen kotimaisen vähemmistön kanssa. Ruotsissa tulee paremmin ymmärretyksi kun puhuu englantia. Jos ruotsin tilalle saisi valita jonkun tarpeellisemman kielen, kaikki hyötyisivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!

Onhan meillä paljon mm. ranskalaisen filologian osaajia. Miksei heitä hyödynnetä?

Onko todella?

Jos, niin eivätköhän he ole jo hakeutuneet mieleisiinsä töihin.

VTV:n johtoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.

Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.

Miten niin?

Ruotsin opiskelu olisi täysin turhaa, ellei RKP varmistaisi lehmänkaupoilla ja muulla hyvävelitoiminnalla vuodesta toiseen, että myös sitä paskinta kotimaista pitää virkamiesten osata.

Jos koulussa olisi pakko valita 1-2 vierasta kieltä eikä pellesvenssonien jälkeenjäänyt honottaminen ei olisi pakollista, kuinka monen kuvittelet oikeasti valitsevan sen mieluummin kuin vaikkapa saksan, espanjan, kiinan tai venäjän?

Kenen tahansa, joka haluaisi päästä mahdollisimman helpolla.

Venäjäähän kokeiltiin ruotsin sijalla Itä-Suomessa mutta se miksikään hitiksi noussut. Siellä päin ylipäänsä voi monessa kunnassa halutessaan aloittaa venäjän nelosluokalla ja ruotsin normaalisti kutosella. Meillä täällä länsirannikolla taas voi aloittaa saksan nelosluokalla, myöhemmin sitten ruotsin. Yläkoulussa saa ottaa vielä yhden kielen valinnaisaineena. Ei ongelmaa.

Eihän  kokeiltu. MIksi valehtelet?

Tällaista kokeilua kyllä suunniteltiin, mutta vastoin kokeilun ideaa pakkoruotsista ei RKP:n vaatimuksesta olisikaan saanut vapautusta seuraavilla kouluasteilla, joten koko kokeilun idea vesittyi siinä, eikä sitä sitten järjestetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.

Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.

Ainakin täällä Sveitsissä opiskellaan ns. pakosta kolmea kieltä (yleisimmin saksa, ranska, englanti), eikä ole mitenkään tavatonta osata neljää tai viittä eri kieltä. Käsittääkseni myös Belgiassa on ihan tavallista lukea kolmea tai useampaa kieltä.

Sveitsissä tiemmä on neljä virallista kieltä, joten kyseessä on paikallinen "pakkoruotsi".

Suurin osa kantooneista (= osavaltio) on yksikielisiä ja ne päättävät itse kieliasioistaan. Ei siis ole mitään yleistä koko liittovaltion tason pakkokielijärjestelmää, kuten meillä on pakkoruotsi kaikkialla (tosin Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea).

Ahvenanmaalla lukiossa on pakkosuomi.

Ei ole. Pakkosuomi on poistettu kaikilta kouluasteilta, koska sen katsottiin olevan esteenä monipuoliselle kieltenopiskelulle.

Mut toisinpäin tuo perustelu ei voi toimia vaan menee just sillein et perustellaan pakkoruotsia porttina muiden kielten oppimiselle.

Ahvenanmaa ei ole alkujaan Suomea vaan Ruotsia. Sata vuotta sitten siitä kiistelivät molemmat valtiot, koska sen sijainti on strategisesti tärkeä. Kansainliitto päätti, että alue annetaan Suomelle mutta sillä ehdolla, että Suomi ei yritä pakkosuomalaistaa sitä. Niinpä alueen kieli- ja kulttuuritilanne jäädytettiin ja se demilitarisoitiin. Se siitä. Suomi ei yhä edelleenkään pysty rikkomaan tätä kansainvälistä sopimusta ja pakottamaan aluetta kaksikieliseksi, siis kouluihin pakkosuomea, vastoin heidän tahtoaan. Sen kanssa nyt vain on elettävä, tai annettava alue Ruotsille (takaisin) tai annettava sille itsenäisyys.

Oli täysin kohtuutonta sanella jotain ehtoja Ahvenanmaan kuulumiselle Suomeen, koska maantieteellisesti se kuuluu vain ja ainoastaan Suomeen (saaristo jatkuu yhtenäisenä mantereen ja Ahvenanmaan välillä, mutta Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä on syvä avomeri).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.

Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.

Ainakin täällä Sveitsissä opiskellaan ns. pakosta kolmea kieltä (yleisimmin saksa, ranska, englanti), eikä ole mitenkään tavatonta osata neljää tai viittä eri kieltä. Käsittääkseni myös Belgiassa on ihan tavallista lukea kolmea tai useampaa kieltä.

Sveitsissä tiemmä on neljä virallista kieltä, joten kyseessä on paikallinen "pakkoruotsi".

Suurin osa kantooneista (= osavaltio) on yksikielisiä ja ne päättävät itse kieliasioistaan. Ei siis ole mitään yleistä koko liittovaltion tason pakkokielijärjestelmää, kuten meillä on pakkoruotsi kaikkialla (tosin Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea).

Ahvenanmaalla lukiossa on pakkosuomi.

Ei ole. Pakkosuomi on poistettu kaikilta kouluasteilta, koska sen katsottiin olevan esteenä monipuoliselle kieltenopiskelulle.

Mut toisinpäin tuo perustelu ei voi toimia vaan menee just sillein et perustellaan pakkoruotsia porttina muiden kielten oppimiselle.

Ahvenanmaa ei ole alkujaan Suomea vaan Ruotsia. Sata vuotta sitten siitä kiistelivät molemmat valtiot, koska sen sijainti on strategisesti tärkeä. Kansainliitto päätti, että alue annetaan Suomelle mutta sillä ehdolla, että Suomi ei yritä pakkosuomalaistaa sitä. Niinpä alueen kieli- ja kulttuuritilanne jäädytettiin ja se demilitarisoitiin. Se siitä. Suomi ei yhä edelleenkään pysty rikkomaan tätä kansainvälistä sopimusta ja pakottamaan aluetta kaksikieliseksi, siis kouluihin pakkosuomea, vastoin heidän tahtoaan. Sen kanssa nyt vain on elettävä, tai annettava alue Ruotsille (takaisin) tai annettava sille itsenäisyys.

Oli täysin kohtuutonta sanella jotain ehtoja Ahvenanmaan kuulumiselle Suomeen, koska maantieteellisesti se kuuluu vain ja ainoastaan Suomeen (saaristo jatkuu yhtenäisenä mantereen ja Ahvenanmaan välillä, mutta Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä on syvä avomeri).

Ahvenanmaan ruotsalaisuus on pelkkää saivartelua, koska silloin kun se oli osa Ruotsia, niin oli myös suurin osa nykyisestä Suomesta. Sen jälkeen sekä Ahvenanmaa että muu Suomi on ollut myös Venäjää, mutta kummasti se ei vaikuta kielipolitiikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulutasolla vapaavalintaiset kielet on yleensä saksa/ranska/venäjä. Miksi niitä pitäisi opiskella, jos ei kiinnosta? Se taas ei ole oppilaan syy, että koulu ei tarjoa vaikka japania opintoihin.

Pääsyy on se, että peruskoulussa on jo kaksi pakollista vierasta kieltä. Olisi kohtuutonta vaatia kaikilta kolmen vieraan kielen opiskelua. Eihän tällaista ole missään muuallakaan maailmassa.

Toinen niistä on kieli, millä ei voi kommunikoida kuin pienen kotimaisen vähemmistön kanssa. Ruotsissa tulee paremmin ymmärretyksi kun puhuu englantia. Jos ruotsin tilalle saisi valita jonkun tarpeellisemman kielen, kaikki hyötyisivät.

Norjaan päätyy suurien palkkojen perässä monelle alalle suomalaisia töihin. Kielivaatimus sinne on ruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.

Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.

Ainakin täällä Sveitsissä opiskellaan ns. pakosta kolmea kieltä (yleisimmin saksa, ranska, englanti), eikä ole mitenkään tavatonta osata neljää tai viittä eri kieltä. Käsittääkseni myös Belgiassa on ihan tavallista lukea kolmea tai useampaa kieltä.

Sveitsissä tiemmä on neljä virallista kieltä, joten kyseessä on paikallinen "pakkoruotsi".

Suurin osa kantooneista (= osavaltio) on yksikielisiä ja ne päättävät itse kieliasioistaan. Ei siis ole mitään yleistä koko liittovaltion tason pakkokielijärjestelmää, kuten meillä on pakkoruotsi kaikkialla (tosin Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea).

Ahvenanmaalla lukiossa on pakkosuomi.

Ei ole. Pakkosuomi on poistettu kaikilta kouluasteilta, koska sen katsottiin olevan esteenä monipuoliselle kieltenopiskelulle.

Mut toisinpäin tuo perustelu ei voi toimia vaan menee just sillein et perustellaan pakkoruotsia porttina muiden kielten oppimiselle.

Ahvenanmaa ei ole alkujaan Suomea vaan Ruotsia. Sata vuotta sitten siitä kiistelivät molemmat valtiot, koska sen sijainti on strategisesti tärkeä. Kansainliitto päätti, että alue annetaan Suomelle mutta sillä ehdolla, että Suomi ei yritä pakkosuomalaistaa sitä. Niinpä alueen kieli- ja kulttuuritilanne jäädytettiin ja se demilitarisoitiin. Se siitä. Suomi ei yhä edelleenkään pysty rikkomaan tätä kansainvälistä sopimusta ja pakottamaan aluetta kaksikieliseksi, siis kouluihin pakkosuomea, vastoin heidän tahtoaan. Sen kanssa nyt vain on elettävä, tai annettava alue Ruotsille (takaisin) tai annettava sille itsenäisyys.

Oli täysin kohtuutonta sanella jotain ehtoja Ahvenanmaan kuulumiselle Suomeen, koska maantieteellisesti se kuuluu vain ja ainoastaan Suomeen (saaristo jatkuu yhtenäisenä mantereen ja Ahvenanmaan välillä, mutta Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä on syvä avomeri).

Ahvenanmaan ruotsalaisuus on pelkkää saivartelua, koska silloin kun se oli osa Ruotsia, niin oli myös suurin osa nykyisestä Suomesta. Sen jälkeen sekä Ahvenanmaa että muu Suomi on ollut myös Venäjää, mutta kummasti se ei vaikuta kielipolitiikkaan.

Ahvenanmaa on aina ollut ruotsalaisten asuttama. Se ei ole koskaan ollut mikään suomenkielinen saaristo. Se on myös maantieteellisesti lähempänä Ruotsia kuin Suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulutasolla vapaavalintaiset kielet on yleensä saksa/ranska/venäjä. Miksi niitä pitäisi opiskella, jos ei kiinnosta? Se taas ei ole oppilaan syy, että koulu ei tarjoa vaikka japania opintoihin.

Pääsyy on se, että peruskoulussa on jo kaksi pakollista vierasta kieltä. Olisi kohtuutonta vaatia kaikilta kolmen vieraan kielen opiskelua. Eihän tällaista ole missään muuallakaan maailmassa.

Toinen niistä on kieli, millä ei voi kommunikoida kuin pienen kotimaisen vähemmistön kanssa. Ruotsissa tulee paremmin ymmärretyksi kun puhuu englantia. Jos ruotsin tilalle saisi valita jonkun tarpeellisemman kielen, kaikki hyötyisivät.

Norjaan päätyy suurien palkkojen perässä monelle alalle suomalaisia töihin. Kielivaatimus sinne on ruotsi.

 No ei todellakaan ole vaatimuksena ruotsi. Kyllä norjan taito riittää.

Ja muuten, eihän Suomen valtion tarkoitus voi olla kouluttaa suomalaisista veronmaksajia vieraisiin valtioihin! Joten on ihan pöhköä perustella pakkoruotsia sillä, että sitten voi mennä Ruotsiin/Norjaan töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.

Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.

Ainakin täällä Sveitsissä opiskellaan ns. pakosta kolmea kieltä (yleisimmin saksa, ranska, englanti), eikä ole mitenkään tavatonta osata neljää tai viittä eri kieltä. Käsittääkseni myös Belgiassa on ihan tavallista lukea kolmea tai useampaa kieltä.

Sveitsissä tiemmä on neljä virallista kieltä, joten kyseessä on paikallinen "pakkoruotsi".

Suurin osa kantooneista (= osavaltio) on yksikielisiä ja ne päättävät itse kieliasioistaan. Ei siis ole mitään yleistä koko liittovaltion tason pakkokielijärjestelmää, kuten meillä on pakkoruotsi kaikkialla (tosin Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea).

Ahvenanmaalla lukiossa on pakkosuomi.

Ei ole. Pakkosuomi on poistettu kaikilta kouluasteilta, koska sen katsottiin olevan esteenä monipuoliselle kieltenopiskelulle.

Mut toisinpäin tuo perustelu ei voi toimia vaan menee just sillein et perustellaan pakkoruotsia porttina muiden kielten oppimiselle.

Ahvenanmaa ei ole alkujaan Suomea vaan Ruotsia. Sata vuotta sitten siitä kiistelivät molemmat valtiot, koska sen sijainti on strategisesti tärkeä. Kansainliitto päätti, että alue annetaan Suomelle mutta sillä ehdolla, että Suomi ei yritä pakkosuomalaistaa sitä. Niinpä alueen kieli- ja kulttuuritilanne jäädytettiin ja se demilitarisoitiin. Se siitä. Suomi ei yhä edelleenkään pysty rikkomaan tätä kansainvälistä sopimusta ja pakottamaan aluetta kaksikieliseksi, siis kouluihin pakkosuomea, vastoin heidän tahtoaan. Sen kanssa nyt vain on elettävä, tai annettava alue Ruotsille (takaisin) tai annettava sille itsenäisyys.

Oli täysin kohtuutonta sanella jotain ehtoja Ahvenanmaan kuulumiselle Suomeen, koska maantieteellisesti se kuuluu vain ja ainoastaan Suomeen (saaristo jatkuu yhtenäisenä mantereen ja Ahvenanmaan välillä, mutta Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä on syvä avomeri).

Ahvenanmaan ruotsalaisuus on pelkkää saivartelua, koska silloin kun se oli osa Ruotsia, niin oli myös suurin osa nykyisestä Suomesta. Sen jälkeen sekä Ahvenanmaa että muu Suomi on ollut myös Venäjää, mutta kummasti se ei vaikuta kielipolitiikkaan.

Ahvenanmaa on aina ollut ruotsalaisten asuttama. Se ei ole koskaan ollut mikään suomenkielinen saaristo. Se on myös maantieteellisesti lähempänä Ruotsia kuin Suomea.

On ollut suomenkielinen. Esim. Jomala on vanha paikannimi siltä ajalta (vanha muoto jumala-sanasta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.

Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.

Ainakin täällä Sveitsissä opiskellaan ns. pakosta kolmea kieltä (yleisimmin saksa, ranska, englanti), eikä ole mitenkään tavatonta osata neljää tai viittä eri kieltä. Käsittääkseni myös Belgiassa on ihan tavallista lukea kolmea tai useampaa kieltä.

Sveitsissä tiemmä on neljä virallista kieltä, joten kyseessä on paikallinen "pakkoruotsi".

Suurin osa kantooneista (= osavaltio) on yksikielisiä ja ne päättävät itse kieliasioistaan. Ei siis ole mitään yleistä koko liittovaltion tason pakkokielijärjestelmää, kuten meillä on pakkoruotsi kaikkialla (tosin Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea).

Ahvenanmaalla lukiossa on pakkosuomi.

Ei ole. Pakkosuomi on poistettu kaikilta kouluasteilta, koska sen katsottiin olevan esteenä monipuoliselle kieltenopiskelulle.

Mut toisinpäin tuo perustelu ei voi toimia vaan menee just sillein et perustellaan pakkoruotsia porttina muiden kielten oppimiselle.

Ahvenanmaa ei ole alkujaan Suomea vaan Ruotsia. Sata vuotta sitten siitä kiistelivät molemmat valtiot, koska sen sijainti on strategisesti tärkeä. Kansainliitto päätti, että alue annetaan Suomelle mutta sillä ehdolla, että Suomi ei yritä pakkosuomalaistaa sitä. Niinpä alueen kieli- ja kulttuuritilanne jäädytettiin ja se demilitarisoitiin. Se siitä. Suomi ei yhä edelleenkään pysty rikkomaan tätä kansainvälistä sopimusta ja pakottamaan aluetta kaksikieliseksi, siis kouluihin pakkosuomea, vastoin heidän tahtoaan. Sen kanssa nyt vain on elettävä, tai annettava alue Ruotsille (takaisin) tai annettava sille itsenäisyys.

Oli täysin kohtuutonta sanella jotain ehtoja Ahvenanmaan kuulumiselle Suomeen, koska maantieteellisesti se kuuluu vain ja ainoastaan Suomeen (saaristo jatkuu yhtenäisenä mantereen ja Ahvenanmaan välillä, mutta Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä on syvä avomeri).

Ahvenanmaan ruotsalaisuus on pelkkää saivartelua, koska silloin kun se oli osa Ruotsia, niin oli myös suurin osa nykyisestä Suomesta. Sen jälkeen sekä Ahvenanmaa että muu Suomi on ollut myös Venäjää, mutta kummasti se ei vaikuta kielipolitiikkaan.

Ahvenanmaa on aina ollut ruotsalaisten asuttama. Se ei ole koskaan ollut mikään suomenkielinen saaristo. Se on myös maantieteellisesti lähempänä Ruotsia kuin Suomea.

Maantieteellisesti se kuuluu Suomen mantereeseen. Katso karttaa. Siis oikeaa karttaa eikä sitä, josta ruotsalaiset poistivat saariston.

Pakkoruotsi on poliittinen juttu, koska RKP on vaa'ankieliasemassa hallitusvaihtoehtoja punnittaessa. Kukaan ei halua suututtaa heitä, koska he ovat aina valmiita kääntämään takkinsa tuuleen jos toiseenkin. Millään puolueella ei ole niin suurta kannatusta, että enemmistöhallitus syntyisi helpolla omien sankkojen rivien myötä. Surullista, että muutenkin työläs ja herkkä koulumaailma joutuu sitten tekemään raskasta ja turhaa työtä pakottamalla ja pänttäämällä pakkoruotsia. Se ei hyödytä suomenruotsalaisia mitenkään, mutta haittaa kaikkein kuormitetuimpia nuoria, joilla olisi jo tarpeeksi tekemistä omissa asioissaan. Suomenruotsalaisten ongelma on nuorten lähtö Ruotsiin. Syynä kieliummikkous eli kyvyttömyys opiskella suomenkielisessä yliopistossa, missä pitää osata kirjoittaa suomeksi ilman virheitä ja halu päästä pois ankkalammikosta eli pienistä ympyröistä.

En tiedä miten muilla paikkakunnilla on, mutta itse hämmästyin, kun keväällä katselin seiskaluokkalaiseni mahdollisuuksia valita valinnaisaineeksi kieli. Omina aikoinani 80-luvun lopulla vaihtoehdot olivat saksa, ranska ja venäjä ja mitä minulla oli kirjekavereita ympäri Suomen, aika monella oli näin. Nyt vaihtoehtona taisi olla olikohan se espanja ja turistiranska! Eli jotain on todella muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on poliittinen juttu, koska RKP on vaa'ankieliasemassa hallitusvaihtoehtoja punnittaessa. Kukaan ei halua suututtaa heitä, koska he ovat aina valmiita kääntämään takkinsa tuuleen jos toiseenkin. Millään puolueella ei ole niin suurta kannatusta, että enemmistöhallitus syntyisi helpolla omien sankkojen rivien myötä. Surullista, että muutenkin työläs ja herkkä koulumaailma joutuu sitten tekemään raskasta ja turhaa työtä pakottamalla ja pänttäämällä pakkoruotsia. Se ei hyödytä suomenruotsalaisia mitenkään, mutta haittaa kaikkein kuormitetuimpia nuoria, joilla olisi jo tarpeeksi tekemistä omissa asioissaan. Suomenruotsalaisten ongelma on nuorten lähtö Ruotsiin. Syynä kieliummikkous eli kyvyttömyys opiskella suomenkielisessä yliopistossa, missä pitää osata kirjoittaa suomeksi ilman virheitä ja halu päästä pois ankkalammikosta eli pienistä ympyröistä.

En ymmärrä, miksi suomalaispoliitikoilla ei ole munaa yhteistuumin käydä tätä kolonialistipuoluetta vastaan. Ei se 5%:n kannatuksella yksin pitkälle pötki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinhän se on kun matikkaa yliarvostetaan ja painotetaan kaikissa pääsykokeissa.

Ei sillä googlekääntäjällä maailmalla kauppaa tehdä, eikä suhteita hoidella.

Mutta eihän suomalaiset kohta osaa enää kirjoittaakaan, haparoivilla tikkukirjaimillako suuret johtajat tulevaisuudessa allekirjoittavat kansainvälisiä sopimuksia. Ranskassa jo 4 vuotiaana aloitetaan kaunokirjoituksen opettelu, Suomessa luullaan ettei sellaisella taidolla mitään tee, ei tajuta, miten se vaikuttaa kaikkeen käden motoriikkaan.

Maailma muuttuu. Kirjoitusta muuten todella opetetaan paljon ala-asteella. Mutta sitä ei tulevaisuudessa välttämättä tarvita enää ollenkaan. Sopimuksetkin hoidetaan digitaalisesti, ne voidaan tehdä luotettaviksi esim. lohkoketjuilla tai vastaavillla. Motoriikkaa voi kyllä opetella, mutta kansainvälisyys, kaupankäyntialustat ja difittaalisuus muuttaa kaiken ja on jo ositttain muuttanut.

Kumma miten samaa asiaa voi katsoa monelta kantilta. Pojanpoikani USAssa julisti jo Kindergartenissa etta han ei kylla tikkukirjaimia opettele vaan heti kursiivia. Oli nahnyt miten isot pojat kirjoittavat.

Voi sitä katsoa eri kanteilta, mutta fakta on, että käsin kirjoitettu kieli katoaa. Itse en esim. ole viimeisen muutaman vuoden aikana kirjoittanut käsin kuin ehkä kymmenen kertaa. Lähinnä jotain allekirjoituksia. Kaikki on digitaalista. Tiedän, että vielä monissa paikoissa tullaan perässä, ja käsinkkirjoitusta tarvitaan, mutta kymmenen vuoden päästä tilanne on jo taas ihan toinen. Tämä nyt vaan väistämättä on kehityssuunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on poliittinen juttu, koska RKP on vaa'ankieliasemassa hallitusvaihtoehtoja punnittaessa. Kukaan ei halua suututtaa heitä, koska he ovat aina valmiita kääntämään takkinsa tuuleen jos toiseenkin. Millään puolueella ei ole niin suurta kannatusta, että enemmistöhallitus syntyisi helpolla omien sankkojen rivien myötä. Surullista, että muutenkin työläs ja herkkä koulumaailma joutuu sitten tekemään raskasta ja turhaa työtä pakottamalla ja pänttäämällä pakkoruotsia. Se ei hyödytä suomenruotsalaisia mitenkään, mutta haittaa kaikkein kuormitetuimpia nuoria, joilla olisi jo tarpeeksi tekemistä omissa asioissaan. Suomenruotsalaisten ongelma on nuorten lähtö Ruotsiin. Syynä kieliummikkous eli kyvyttömyys opiskella suomenkielisessä yliopistossa, missä pitää osata kirjoittaa suomeksi ilman virheitä ja halu päästä pois ankkalammikosta eli pienistä ympyröistä.

En ymmärrä, miksi suomalaispoliitikoilla ei ole munaa yhteistuumin käydä tätä kolonialistipuoluetta vastaan. Ei se 5%:n kannatuksella yksin pitkälle pötki.

Ehkä siinä 5%:n joukossa on Suomen rikkaimmat ihmiset. Raha puhuu ja saavat siten asioita menemään haluamaansa suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulutasolla vapaavalintaiset kielet on yleensä saksa/ranska/venäjä. Miksi niitä pitäisi opiskella, jos ei kiinnosta? Se taas ei ole oppilaan syy, että koulu ei tarjoa vaikka japania opintoihin.

Pääsyy on se, että peruskoulussa on jo kaksi pakollista vierasta kieltä. Olisi kohtuutonta vaatia kaikilta kolmen vieraan kielen opiskelua. Eihän tällaista ole missään muuallakaan maailmassa.

Toinen niistä on kieli, millä ei voi kommunikoida kuin pienen kotimaisen vähemmistön kanssa. Ruotsissa tulee paremmin ymmärretyksi kun puhuu englantia. Jos ruotsin tilalle saisi valita jonkun tarpeellisemman kielen, kaikki hyötyisivät.

Eikä sekään olisi huono vaihtoehto, että jotkut opiskelisivat vain englantia vieraana kielenä ja pärjäisivät sillä lopun elämäänsä. Tämä vain tuntuu jostain kumman syystä olevan joku katastrofaalinen ajatus, ettei niin mitenkään saisi käydä.