Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin mahtaa perustua tämä kieltenopettajan väite: "muualla maailmalla kielten opiskelu kasvaa ja monipuolistuu, Suomessa mennään toiseen suuntaan"
04.07.2021 |
Missä "muualla maailmassa" näin mahtaa tapahtua? Kun oma käsitykseni on se, että on varsin harvinaista siellä "muualla maailmassa", että opiskellaan yli yhtä vierasta kieltä. Ja Suomessa kuitenkin kaikkien pitää opiskella vähintään kahta vierasta kieltä.
Kommentit (142)
Mihin mahtaa perustua tämä kieltenopettajan väite: "muualla maailmalla kielten opiskelu kasvaa ja monipuolistuu, Suomessa mennään toiseen suuntaan"
Koska vieriden kielten opetus on Suomessa vapaaehtoista niin siitä on helppoa säästää ja lopettaa kielen kursseja samalla kun koulujen budjetteja karsitaan leikkaamalla. Eöi rahaa säästyy ja kpulujen menot pienenee sitä mukaan kun kieliä opetetaan vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin mahtaa perustua tämä kieltenopettajan väite: "muualla maailmalla kielten opiskelu kasvaa ja monipuolistuu, Suomessa mennään toiseen suuntaan"
Koska vieriden kielten opetus on Suomessa vapaaehtoista niin siitä on helppoa säästää ja lopettaa kielen kursseja samalla kun koulujen budjetteja karsitaan leikkaamalla. Eöi rahaa säästyy ja kpulujen menot pienenee sitä mukaan kun kieliä opetetaan vähemmän.
Mutta missä muka "mennään toiseen suuntaan"? Jotenkin alhainen heitto tuolta kirjoittajalta, kun mitään viitteitä tällaisesta muun maailman kasvavasta ja monipuolistuvasta kieltenopiskelusta ei ole.
Noloa, kun kommenteissa jutun kirjoittaja valittaa, että voi voi kun ei koskaan voi puhua kieltenopiskelusta ilman, että joku heti valittaa pakkoruotsista.
Haloo! Pakkoruotsi on niin oleellinen osa kieltenopetusta (se on AINOA nimetty pakollinen opiskeltava kieli äidinkielen lisäksi ja ainoa aine, joka on pakollista joka ainoalla opintojen tasolla ala-asteelta yliopistoon asti), niin on melkoista pään pensaaseen laittamista, jos kuvittelee, että kieltenopiskelusta ja erityisesti kieltenopiskelun yksipuolisuudesta voisi keskustella ilman, että käsitellään pakkoruotsin asemaa!
Vähän sama, että jos joku valittaisi, että voi voi miksi ilmastonlämpenemisestä keskustellessa aina joku ottaa esiin hiilidioksidipäästöt....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Minun mielestäni sinä ohitat motivaation merkityksen oppimiseen. Jollekin ei ehkä nappaa ruotsi eikä sitä siksi opi, vaikka sinun mielestäsi pitäisi oppia vain siksi, että se on "helppo" kieli. Joku saattaa ihan hyvin oppia ranskaa helpommin, koska pitää sitä kiinnostavampana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niinhän se on kun matikkaa yliarvostetaan ja painotetaan kaikissa pääsykokeissa.
Ei sillä googlekääntäjällä maailmalla kauppaa tehdä, eikä suhteita hoidella.
Mutta eihän suomalaiset kohta osaa enää kirjoittaakaan, haparoivilla tikkukirjaimillako suuret johtajat tulevaisuudessa allekirjoittavat kansainvälisiä sopimuksia. Ranskassa jo 4 vuotiaana aloitetaan kaunokirjoituksen opettelu, Suomessa luullaan ettei sellaisella taidolla mitään tee, ei tajuta, miten se vaikuttaa kaikkeen käden motoriikkaan.Maailma muuttuu. Kirjoitusta muuten todella opetetaan paljon ala-asteella. Mutta sitä ei tulevaisuudessa välttämättä tarvita enää ollenkaan. Sopimuksetkin hoidetaan digitaalisesti, ne voidaan tehdä luotettaviksi esim. lohkoketjuilla tai vastaavillla. Motoriikkaa voi kyllä opetella, mutta kansainvälisyys, kaupankäyntialustat ja difittaalisuus muuttaa kaiken ja on jo ositttain muuttanut.
Kumma miten samaa asiaa voi katsoa monelta kantilta. Pojanpoikani USAssa julisti jo Kindergartenissa etta han ei kylla tikkukirjaimia opettele vaan heti kursiivia. Oli nahnyt miten isot pojat kirjoittavat.
MItähän hän mahtoi tarkoittaa kursiivilla?
Kaiketi ei samaa kuin toisessa ketjussa henkilö, joka sanoi lukevansa arvostelut vain kursiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.
Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?
Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.
Saksassa ei ole tekstityksiä telkkarissa vaan dubbaus, vaikuttaa taatusti kielitaitoon.
Saksalaiset puhuvat pääasiassa huonoa englantia. Mä en esimerkiksi ymmärrä yhtä saksalaista työkaveria ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko kellään esimerkkiä muualta maailmalta, että missä opiskellaan enemmän kieli kuin meillä? Itselle tulee mieleen ehkä jotkut pikkuvaltiot tyyliin Luxemburg, jossa opiskellaan kaikkia naapureiden kieliä, ehkä?
Mun lapsella Saksassa englanti alkoi ekaluokalla, ranska kutosella ja espanja kasilla ( vaihtoehtona italia). 3 kieltä oli pakko ottaa jos ei kasilla suuntautunut luonnontieteelliselle linjalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?
Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.
Saksassa ei ole tekstityksiä telkkarissa vaan dubbaus, vaikuttaa taatusti kielitaitoon.
Saksalaiset puhuvat pääasiassa huonoa englantia. Mä en esimerkiksi ymmärrä yhtä saksalaista työkaveria ollenkaan.
Asun nykyään Sakassa ja mun kokemus on, että varsinkin nuoret ja nuoremmat aikuiset puhuu tosi hyvää englntia. Ennen ehkä eri kun eka vieras kieli oli niillä latina tai ranska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta pakkoruotsia ei tietenkään voida poistaa, vaikka se on pääsyyllinen suomalaisten yksipuoliseen kielitaitoon.
Äläpäs nyt.
Pakkoruotsi on näet Aina Ollut, ja siitä voidaan ilmeisesti johtaa se, miten asioiden tulisi jatkossakin olla.
Asiahan ei mitenkään liity siihen, että bättre folk haluaa muistuttaa suomijuntteja siitä, ketkä niitä herroja ovat/olivat =)
Sitä paitsi, jos suomalaisille ei tuputa vuosikausia pakkoruotsia, niin mistä jatkossa löytyy enää jäätelönmyyjiä länsirannikolle?
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.
Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.
Miten niin?
Ruotsin opiskelu olisi täysin turhaa, ellei RKP varmistaisi lehmänkaupoilla ja muulla hyvävelitoiminnalla vuodesta toiseen, että myös sitä paskinta kotimaista pitää virkamiesten osata.
Jos koulussa olisi pakko valita 1-2 vierasta kieltä eikä pellesvenssonien jälkeenjäänyt honottaminen ei olisi pakollista, kuinka monen kuvittelet oikeasti valitsevan sen mieluummin kuin vaikkapa saksan, espanjan, kiinan tai venäjän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?
Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.
Saksassa ei ole tekstityksiä telkkarissa vaan dubbaus, vaikuttaa taatusti kielitaitoon.
Kummallista, että Saksassa, Ranskassa, Espanjassa eli näissä isoissa maissa dubbaillaan, ja pääperusteluna on se, että oman kielen asemaa on suojeltava (ei siis se, että kansa ei kieliä tai lukea osaisi). Pienet maat sen sijaan eivät ole ollenkaan huolissaan kielensä kohtalosta.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.
Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.
Puhun fluenttia englantia ja venäjää. Ruotsia osaan sen verran, että voin sanoa, etten ymmärrä tai puhu ruotsia. Enpä ole ruotsia edes tarvinnut elämässäni ja olen kansainvälisessä yrityksessä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?
Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.
Saksassa ei ole tekstityksiä telkkarissa vaan dubbaus, vaikuttaa taatusti kielitaitoon.
Saksalaiset puhuvat pääasiassa huonoa englantia. Mä en esimerkiksi ymmärrä yhtä saksalaista työkaveria ollenkaan.
Asun nykyään Sakassa ja mun kokemus on, että varsinkin nuoret ja nuoremmat aikuiset puhuu tosi hyvää englntia. Ennen ehkä eri kun eka vieras kieli oli niillä latina tai ranska.
Joudun välillä tekemisiin saksalaisten asiakkaidemme kanssa, eli 18+. Välillä on pakko nostaa kädet pystyyn, ja sanoa asiakkaalle, että ottaa yhteyttä myöhemmin, sillä asiakkaan englanti on niin järkyttävän huonoa, ettei mulla ole mitään hajua mitä asiakas haluaa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista jänkyttäminen on typerää ja nämä henkilöt tosiaan ansaitsisivat sen, että joutuisivatkin opiskelemaan sitten joko ranskaa tai kiinaa. Voisi tulla ikävä ruotsintunteja.
Oikeastihan pakkoruotsin vastustajat eivät ole opiskelemassa mitään muitakaan kieliä, vaikka ruotsi kuinka poistettaisiin.
Miten niin?
Ruotsin opiskelu olisi täysin turhaa, ellei RKP varmistaisi lehmänkaupoilla ja muulla hyvävelitoiminnalla vuodesta toiseen, että myös sitä paskinta kotimaista pitää virkamiesten osata.
Jos koulussa olisi pakko valita 1-2 vierasta kieltä eikä pellesvenssonien jälkeenjäänyt honottaminen ei olisi pakollista, kuinka monen kuvittelet oikeasti valitsevan sen mieluummin kuin vaikkapa saksan, espanjan, kiinan tai venäjän?
Erittäin hyvä kysymys. Aika monen luulen valitsevan kuitenkin lopulta sen ruotsin, koska se on oikeasti helppo kieli. Helpompi suomalaiselle kuin espanja, kiina tai venäjä.
Kyllä minusta tuollainen vaihtoehto saisi ollakin. Aika moni varmaan aloittaisi ensin espanjan innostuksissaan, mutta vaihtaisi sen vähin äänin ruotsiin. Vaikka espanja onkin helpompi romaaninen kieli kuin vaikkapa italia.
Pakk oruotsi pitäisi saada ensimmäisenä pois. Miten on mahdollista, että sen opiskelu on vieläkin pakollista, vaikka 90 % kansasta vastustaa sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Usein tuodaan esille ruotsin kielen helppous argumenttina pakkoruotsin puolesta. Ajatuksena on, että jos on niin "tyhmä", ettei opi ruotsia, niin turha haaveilla mistään vaikeammista kielistä. Tässä unohtuu kielten ja itseasiassa aivan kaiken oppimisen olennaisin tekijä: motivaatio. Mikäli jonkin opiskelun tietää turhaksi, ei sitä opi, vaikka kapasiteettia olisikin.
Itse olen koulutukseltani maisteritasolla ja ollut nyt 12 vuotta työtehtävissä, joissa joutuu kommunikoimaan kansainvälisten yhteystyökumppaneiden kanssa. Työssäni en ole koskaan tarvinnut ruotsia, enkä suostuisi sitä käyttämäänkään, sillä työssäni ei voi tehdä virheitä, joiden todennäköisyys kasvaa, jos ei hallitse kieltä kunnolla. Olen peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa käyttänyt satoja tunteja sellaisen kielen oppimiseen, jota olen käyttänyt oikeastaan vain tulkitessani erään tanskalaisen yhtyeen kappaleita (jotka ovat siis tanskan kielellä). En ole käyttänyt ruotsia edes Tukholmassa matkaillessa.
Kävin siellä aivan tavallisen lukio köyhänpuoleisella maaseudulla pohjoisvaltiossa. Siellä opiskeltiin espanjaa ja ranskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Usein tuodaan esille ruotsin kielen helppous argumenttina pakkoruotsin puolesta. Ajatuksena on, että jos on niin "tyhmä", ettei opi ruotsia, niin turha haaveilla mistään vaikeammista kielistä. Tässä unohtuu kielten ja itseasiassa aivan kaiken oppimisen olennaisin tekijä: motivaatio. Mikäli jonkin opiskelun tietää turhaksi, ei sitä opi, vaikka kapasiteettia olisikin.
Itse olen koulutukseltani maisteritasolla ja ollut nyt 12 vuotta työtehtävissä, joissa joutuu kommunikoimaan kansainvälisten yhteystyökumppaneiden kanssa. Työssäni en ole koskaan tarvinnut ruotsia, enkä suostuisi sitä käyttämäänkään, sillä työssäni ei voi tehdä virheitä, joiden todennäköisyys kasvaa, jos ei hallitse kieltä kunnolla. Olen peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa käyttänyt satoja tunteja sellaisen kielen oppimiseen, jota olen käyttänyt oikeastaan vain tulkitessani erään tanskalaisen yhtyeen kappaleita (jotka ovat siis tanskan kielellä). En ole käyttänyt ruotsia edes Tukholmassa matkaillessa.
Tuo helppous on muutenkin ihan älytön peruste.
Ei opetussuunnitelmaan voi valita pakollista sisältöä sillä perusteella, että "se on helppoa" tai että "ei siitä haittaakaan ole".
Ei ole rullaluistelu tai kukka-asetelmien tekeminenkään hirveän hankalia asioita oppia, mutten kyllä kuuna päivänä näkisi kumpaakaan pakollisena oppiaineena, saati virkamiehen pätevyysvaatimuksena.
Alue: Aihe vapaa
Kummasti sitä ihmetellään miksi ruotsin pakkokirjoittamisen poistaminen ei lisännyt muiden kirjoittamista. Mutta unohdetaan että lukiossa on silti aikas monta kurssia pakollista ruotsia.
Ysärin alussa olin lukiossa, pitkä mafyke. Ruotsia oli _viidenneksi_ eniten huolimatta painotuksistani ja kaikki se effortti täysin hukkaan - julkinen sektori ei ole ollut minulle koskaan optio. Onneksi puhun suht sujuvaa saksaa ja ranskaakin jonkin verran. Kummasti on riittänyt rahakasta keikkaa Keski-Eurooppaan ja se vähä mikä on Ruotsiiin tai Norjaan tehty, on mennyt aivan sujuvasti kansainvälisellä. Ruotsalaiset eivät edes tiedä että teoriassa osaamme ruotsia, joskin heikäläisten mielestä lausuntatavaltaan "pohjoista junttiruotsia".