Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin mahtaa perustua tämä kieltenopettajan väite: "muualla maailmalla kielten opiskelu kasvaa ja monipuolistuu, Suomessa mennään toiseen suuntaan"
04.07.2021 |
Missä "muualla maailmassa" näin mahtaa tapahtua? Kun oma käsitykseni on se, että on varsin harvinaista siellä "muualla maailmassa", että opiskellaan yli yhtä vierasta kieltä. Ja Suomessa kuitenkin kaikkien pitää opiskella vähintään kahta vierasta kieltä.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.
Minä olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja siinä koulussa oli (ja on yhä) sekä espanjan että ranskan opiskelijoita. Ei ollut mikään ison kaupungin koulu vaan maaseutua.
Oliko pakollinen oppiaine tuo toinen kieli?
Ei ollut, mutta kuten huomasit (jos jaksoit lukea edellisenkin kommentin), vastasin henkilölle, joka luuli, ettei tavikset lue kieliä Yhdysvalloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niinhän se on kun matikkaa yliarvostetaan ja painotetaan kaikissa pääsykokeissa.
Ei sillä googlekääntäjällä maailmalla kauppaa tehdä, eikä suhteita hoidella.
Mutta eihän suomalaiset kohta osaa enää kirjoittaakaan, haparoivilla tikkukirjaimillako suuret johtajat tulevaisuudessa allekirjoittavat kansainvälisiä sopimuksia. Ranskassa jo 4 vuotiaana aloitetaan kaunokirjoituksen opettelu, Suomessa luullaan ettei sellaisella taidolla mitään tee, ei tajuta, miten se vaikuttaa kaikkeen käden motoriikkaan.
Ranskassa myös kuritetaan lapsia ruumiillisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.
Taas oletuksia, ei mitaan tietoa. USAn peruskoulussa jo voi opiskella kielia, lukiossa viela enemman. Taalla on jokaisessa suuremmassa kaupungissa latinakouluja joihin heti ympataan ranskan opiskelu. Ylenevassa maarassa kouluja joissa tarjotaan mandariinikiina.
Yliopistoon hakiessa on on oltava vahintaan yksi kieli opiskeltuna, parempiin vaaditaan kaksi. Jos tulee niin pienesta koulusta etta siella ei ollut varaa palkata kielten opettajaa niin sitten yliopistossa joutuu oppimaan.
Suomalaiset myos unohtavat etta taalla on miljoonittain ihmisia jotka puhuvat ainakin kahta kielta natiivitasolla. On maahan muuttajia vaikka mista.
T. varmasti, luultavasti ja tuskin.
Meinaat, että jossain Alabaman takahikiällä luetaan kouluissa latinaa ja mandariinikiinaa ihan noin niin kuin tavallisessa tarjonnassa?
Sina voisit vahan petrata lukutaitoa ja lukemisen ymmartamista. Kirjoitin "suurimmissa kaupungeissa" en "Alabaman takahikialla", tuon keksit ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
Belgiassa on kolme virallista kieltä ja kourallinen pienempiä paikallismurteita. Varmasti belgit siis osaavat hollantia, saksaa, ranskaa ja englantia vähintään?
”Some interesting fact: the Flemish and Walloons very often speak English with each other.
Bottom line: the ‘average Belgian’ does not exist. You have Flemings who are generally trilingual and Walloons who are generally monolingual.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.
Minä olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja siinä koulussa oli (ja on yhä) sekä espanjan että ranskan opiskelijoita. Ei ollut mikään ison kaupungin koulu vaan maaseutua.
USAn High Schooleissa on myos paljon kerhotoimintaa koulupaivan jalkeen. On French Club ja Spanish Club ja vaikka mita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
Juu ei koulusaksalla mitään vientikauppaa tehdä. Joko kaikki käyttää englantia, tai myyjäksi palkataan paikallinen natiivilla kielitaidolla. Kunnolla tulee uunotetuksi suomalainen joka luulee osaavansa vierasta kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.
Minä olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja siinä koulussa oli (ja on yhä) sekä espanjan että ranskan opiskelijoita. Ei ollut mikään ison kaupungin koulu vaan maaseutua.
Oliko pakollinen oppiaine tuo toinen kieli?
Ei ollut, mutta kuten huomasit (jos jaksoit lukea edellisenkin kommentin), vastasin henkilölle, joka luuli, ettei tavikset lue kieliä Yhdysvalloissa.
Suomalaisilla nakyy olevan vaikeuksia suomen kielen hallinnassa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!
Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita.
Mahtaisikohan tulla. No jonkin verran kyllä, mutta noita kaikkia kolmea opiskelleena tiedän, että ruotsi on noista selkeästi helpoin kieli. Saksassa on sijamuotoja kolmessa eri suvussa ja ranskassa hankalia verbimuotoja plus ääntämisen oppiminen ja natiivipuheen ymmärtäminen työlästä. Ruotsiin myös törmää noista eniten Suomessa. Tuskin siis ne, joilla kielten opiskelu ei nappaa muutenkaan, lähtisivät sankoin joukoin vaihtamaan ruotsia saksaan tai ranskaan - tai jos lähtisivät, ei tulos luultavasti olisi ulkomaankauppaan kelpaava.
En ymmärrä pakkoruotsittajien logiikkaa (en nyt tarkoita juuri sinua, mutta yleisesti).
Pakkoruotsia ei voi kuulemma millään poistaa, mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin sitten kävisikin niin, että oppilaat edelleen valitsisivat ruotsin eikä vaikeampaa saksaa tai ranskaa.
No mikä sitten siinä pakkoruotsin poistamisessa on ongelma? Eikö se olisi vinna-vinna, kun sen jälkeen meillä olisi paljon ruotsia VAPAAEHTOISESTI opiskelleita, eli saataisiin se pakon aiheuttama leima pois?
En sanonut kannattavani pakkoruotsia. Kritisoin vain sitä logiikkaa, että pakkoruotsin poistaminen yhtäkkiä lisäisi vaikkapa saksan ja ranskan hyvin osaavien määrää. Tuskin siinä niin kävisi.
Suomenkielen opetusta tarvitaan lisää. Ei vieraiden kielten. Niitä kyllä opiskelee ne, jotka kokevat tarvitsevansa. Suomea on opetettava niin, että jokainen tänne vähänkin pysyvämmin tuleva oppii mahdollisimman hyvin kielemme. Olemme pieni kansa ja jokainen kielemme oppiva on etu meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ihmettelen kun Suomen mollaaminen on melkein kuin joku kansalaisvelvollisuus joillain ihmisillä. Ei perusteluja, mutta haukkuja riittää. Kai se on hienompaa olla takapajulasta jos kumminkin muistaa huomata joka käänteessä kuinka takapajuinen takapajula se oma maa on.
Vierailija kirjoitti:
No niinhän se on kun matikkaa yliarvostetaan ja painotetaan kaikissa pääsykokeissa.
Ei sillä googlekääntäjällä maailmalla kauppaa tehdä, eikä suhteita hoidella.
Mutta eihän suomalaiset kohta osaa enää kirjoittaakaan, haparoivilla tikkukirjaimillako suuret johtajat tulevaisuudessa allekirjoittavat kansainvälisiä sopimuksia. Ranskassa jo 4 vuotiaana aloitetaan kaunokirjoituksen opettelu, Suomessa luullaan ettei sellaisella taidolla mitään tee, ei tajuta, miten se vaikuttaa kaikkeen käden motoriikkaan.
Maailma muuttuu. Kirjoitusta muuten todella opetetaan paljon ala-asteella. Mutta sitä ei tulevaisuudessa välttämättä tarvita enää ollenkaan. Sopimuksetkin hoidetaan digitaalisesti, ne voidaan tehdä luotettaviksi esim. lohkoketjuilla tai vastaavillla. Motoriikkaa voi kyllä opetella, mutta kansainvälisyys, kaupankäyntialustat ja difittaalisuus muuttaa kaiken ja on jo ositttain muuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.
Voi tata tietamattomyyden maaraa. Niin kovasti matkitaan USAa mukamas kaikessa, yritetaan vaantaa gangsta slangia ja vietetaan Halloweenia mutta maasta ei tiedeta mitaan eika edes viitsita oppia. Samaa bullshittia kuten eilinen roskaruokaketju. Havetkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niinhän se on kun matikkaa yliarvostetaan ja painotetaan kaikissa pääsykokeissa.
Ei sillä googlekääntäjällä maailmalla kauppaa tehdä, eikä suhteita hoidella.
Mutta eihän suomalaiset kohta osaa enää kirjoittaakaan, haparoivilla tikkukirjaimillako suuret johtajat tulevaisuudessa allekirjoittavat kansainvälisiä sopimuksia. Ranskassa jo 4 vuotiaana aloitetaan kaunokirjoituksen opettelu, Suomessa luullaan ettei sellaisella taidolla mitään tee, ei tajuta, miten se vaikuttaa kaikkeen käden motoriikkaan.Maailma muuttuu. Kirjoitusta muuten todella opetetaan paljon ala-asteella. Mutta sitä ei tulevaisuudessa välttämättä tarvita enää ollenkaan. Sopimuksetkin hoidetaan digitaalisesti, ne voidaan tehdä luotettaviksi esim. lohkoketjuilla tai vastaavillla. Motoriikkaa voi kyllä opetella, mutta kansainvälisyys, kaupankäyntialustat ja difittaalisuus muuttaa kaiken ja on jo ositttain muuttanut.
Kumma miten samaa asiaa voi katsoa monelta kantilta. Pojanpoikani USAssa julisti jo Kindergartenissa etta han ei kylla tikkukirjaimia opettele vaan heti kursiivia. Oli nahnyt miten isot pojat kirjoittavat.
Miten suomalaiset juntit osaisivat muka palvella ruotsalaista herrakansaa osaamatta edes heidän kieltään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea-asteen valintauudistus, erityisesti yliopistojen tämän aiheutti.
Esim jos saksan kieltä opiskelemaan yliopistoon aikoo, saa parhaat pisteet pitkästä matematiikasta!Mielestäni tämä oli ihan hyvä kosto kieliuskovaisille. Itseä ainakin vi*utti aikoinaan se, että jos kirjoitti kuusi ainetta, neljän niistä piti olla kieliä.
No miten olisit pärjännyt 1900-luvun alun lukiossa/yliopistossa, kun siellä oli vastassa ruotsi, venäjä, klassinen kreikka ja latina? Itse T. Keskisarja pitää tuon ajan oppineita ihmisiä sivistyneempinä kuin nykyajan maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Hupaisa kommentti tuolla. Puolustelee pakkoruotsia:
"Oppia kannattaisi ottaa vaikka Belgiasta tai Kanadasta, joissa molemmissa väki on yhtä ylpeää molemmista kielistä eikä antaudu junttimaisen kielivirran vietäväksi."
Erityisesti Belgiassa on jatkuva kielisota käynnissä... Ja Kanadassa osavaltiot ovat pääosin yksikielisiä.
Niin että mistä meidän pitäisi siis ottaa oppia?
Kummankin maan vähemmistökielen osuus on "hieman" enemmän kuin meillä.
Yksi päivittäiskollegoistani on belgialainen. Häntä huvittaa tämä meidän vähemmistökieli-juttu - heillä kotona näin "merkittävä" vähemmistö opettelisi kiltisti enemmistön kielen eikä todellakaan kuten meillä...
Eihän varsinkaan jenkkimieliset nuoret enää edes puhu suomea vaan jotain finglishiä. Keski-Euroopassa ei sillä silti tee mitään eikä englantikaan riitä, akselilla Saksa-Hollanti monet kaduntallaajat eivät puhu kauhean hyvää englantia, Saksassa eivät yleensä lääkäritkään.
Ruotsin opinnoista on ollut minulle haittaa kun olen lukenut saksaa. Jotenkin väännän aksentinkin ruotsiin päin. Hollantia opin jonkun verran ruotsin, saksan ja englannin pohjalta jo.
Kuitenkin kunnolla oppiminen vaatii jo paljon, espanjaa en osaa yhtään vaikka kävin sitä koko lukion oppimäärän. Englantia käytän arjessa jo ja olen ulkomailla myös käyttänyt töissä.
Suomessa osataan tuo englantikin hyvin ja paljon paremmin kuin monessa muussa maassa. Silti mennään jo liikaa tähän finglishin mongertamiseen arjessa.
Alue: Aihe vapaa
No niinhän se on kun matikkaa yliarvostetaan ja painotetaan kaikissa pääsykokeissa.
Ei sillä googlekääntäjällä maailmalla kauppaa tehdä, eikä suhteita hoidella.
Mutta eihän suomalaiset kohta osaa enää kirjoittaakaan, haparoivilla tikkukirjaimillako suuret johtajat tulevaisuudessa allekirjoittavat kansainvälisiä sopimuksia. Ranskassa jo 4 vuotiaana aloitetaan kaunokirjoituksen opettelu, Suomessa luullaan ettei sellaisella taidolla mitään tee, ei tajuta, miten se vaikuttaa kaikkeen käden motoriikkaan.