Lue keskustelun säännöt.
Hitto että ärsyttää kutsut kavereiden lasten synttäreille!
07.07.2014 |
Voiko olla turhauttavampaa kuin saada kutsu kaverinsa/sukulaisensa lapsen syntymäpäiväjuhliin...?
Ensin haahuilet kaupoissa miettimässä mitä ihmettä ostat ipanalle, jolla on jo KAIKKEA. Kiertelet hyllyjä ja yrität löytää jotain, joka ei olisi täysin turhaa, jotain jota lapsella ei jo olisi, jotain josta tämä ehkä tykkäisi, ja joka ei maksaisi kuitenkaan yli 25 euroa (vaikea löytää!).
Sitten ostat jotain ja mietit että no ihan turhaahan tämäkin rahanmeno oli, lahja hautautuu muiden lahjojen sekaan (usein kun näen synttärisankarin avaavan lahjansa, tämä kääntelee lahjaa kerran-pari kädessään ja laittaa sen sitten sivuun ja avaa seuraavan tai lähtee leikkimään jonnekin muualle... toisinaan ei ole edes avannut koko lahjaa paikallaolomme aikana... kun niitä lahjoja tulee niin paljon!) ja epäilen että tuskin koskaan edes leikkii lahjallaan. Ja vanhemmat tuskailevat kuinka on hirveästi jo kaikkea tavaraa.
No, sitten "pääset" niille synttärikutsuille. Tupa täynnä porukkaa, osan tunnet jotenkuten (olet nähnyt edellisvuoden synttärikutsuilla), osaa et tunne ollenkaan, ehkä muutama, jonka tunnet kaverisi lisäksi, mutta kaveri ei tietenkään ehdi kuin vaihtaa kanssasi pari sanaa, koska hoitaa tarjoiluja ja yrittää jokaisen kanssa ehtiä vaihtamaan ne pari sanaa. Muiden -näiden outojen tai puolituttujen- kanssa keskustelet sitten kaikkea joutavanpäiväistä mairea hymy huulillasi "onpas taas hyvännäköset kakut tehty! Kyllä niin on hyvät tarjottavat aina!" "on se ilmoja pidellyt!" tai sitten kuuntelet mukakiinnostuneena jonkun vieraan selityksiä lapsensa sairasteluista tai "nokkelista sattumuksista". Tai sitten kaikki aikuiset toljottavat jonkun vauvaa, ja huokailevat ihastuksesta kuinka se osaa vääntyillä ja kääntyillä :O Kaikkea säestää huumaava meteli, kun lapset ilakoivat ja juoksentelevat ympäriinsä.
Vilkuilet kelloa, koska kehtaisit lähteä kotiin, ja kun sopivasti on kulunut aikaa, käyt huutelemassa lapsesi pois mekkaloivasta lapsikatraasta (yleensä lapset eivät tietenkään halua lähteä ja saat houkutella hiki otsalla että saat lapsesi lähtemään ilman hirveää showta kotiin). Sitten pikapikaa kiittelet kaverisi tarjoamisista ja lähdet kotiin. Ja huokaiset. Syvään.
Laskin juuri, että meille tulee noin 15 kutsua vuodessa tällaisille lastensynttäreille. Mietin kyllä, että tästä eteenpäin emme enää osallistu kun korkeintaan kummilasten ja sisarusteni tai miehen sisarusten lasten syntymäpäiväjuhliin (joita niitäkin on sitten kyllä yhteensä jo yhdeksät per vuosi...)
en tiedä, olenko kiittämätön, mutta mä en vaan millään jaksa näitä aikuisille ja lapsille yhteisesti järjestettyjä synttärijuhlia...
...lohduttaudun sillä, että mukelot kasvavat, ja ehkä 10 vuoden päästä ei enää tarvitse mennä kenenkään synttäreille!!
Kommentit (60)
No ilmoita että ette pääse ja perusteluksi joku tosi tökerön läpinäkyvä tekosyy, esim. että pitää lähteä ruokakauppaan juuri silloin, niin ei tule niitä kutsuja enää. Ei ne taida kovin hyviä kavereita sulle muutenkaan olla kun asenne on tuo, joten mitä väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:10"]Kyllä on keskenkasvuisia aikuisia kun ei edes yksiä juhlia kestetä arjen keskellä, eikä välitetä siitä että se olisi lapselle kivaa. Itse menen mielelläni synttäreille, on kiva nähdä kun lapsella on hauskaa vaikka en itse juhlista saisikaan elämää järisyttäviä elämyksiä. Se mikä lastenkutsuilla ärsyttää on lahjalistat.
[/quote]
Yksiä? Kai yhdet vuodessa kestäisi mutta kun niitä on ties miten monet! Ei joka kerta kehtaa kieltäytyäkään. Haluan kyllä nähdä kavereitani mutta en tällä tavalla. Eniten ärsyttää se jatkuva lahjojen ostaminen. Ja kyllä, kaikki lahjakortit ym ideat on jo käytetty ja kaikki kirjat ja krääsät ostettu tässä vuosien aikana.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 21:26"]
Voiko olla turhauttavampaa kuin saada kutsu kaverinsa/sukulaisensa lapsen syntymäpäiväjuhliin...?
Ensin haahuilet kaupoissa miettimässä mitä ihmettä ostat ipanalle, jolla on jo KAIKKEA. Kiertelet hyllyjä ja yrität löytää jotain, joka ei olisi täysin turhaa, jotain jota lapsella ei jo olisi, jotain josta tämä ehkä tykkäisi, ja joka ei maksaisi kuitenkaan yli 25 euroa (vaikea löytää!).
Sitten ostat jotain ja mietit että no ihan turhaahan tämäkin rahanmeno oli, lahja hautautuu muiden lahjojen sekaan (usein kun näen synttärisankarin avaavan lahjansa, tämä kääntelee lahjaa kerran-pari kädessään ja laittaa sen sitten sivuun ja avaa seuraavan tai lähtee leikkimään jonnekin muualle... toisinaan ei ole edes avannut koko lahjaa paikallaolomme aikana... kun niitä lahjoja tulee niin paljon!) ja epäilen että tuskin koskaan edes leikkii lahjallaan. Ja vanhemmat tuskailevat kuinka on hirveästi jo kaikkea tavaraa.
No, sitten "pääset" niille synttärikutsuille. Tupa täynnä porukkaa, osan tunnet jotenkuten (olet nähnyt edellisvuoden synttärikutsuilla), osaa et tunne ollenkaan, ehkä muutama, jonka tunnet kaverisi lisäksi, mutta kaveri ei tietenkään ehdi kuin vaihtaa kanssasi pari sanaa, koska hoitaa tarjoiluja ja yrittää jokaisen kanssa ehtiä vaihtamaan ne pari sanaa. Muiden -näiden outojen tai puolituttujen- kanssa keskustelet sitten kaikkea joutavanpäiväistä mairea hymy huulillasi "onpas taas hyvännäköset kakut tehty! Kyllä niin on hyvät tarjottavat aina!" "on se ilmoja pidellyt!" tai sitten kuuntelet mukakiinnostuneena jonkun vieraan selityksiä lapsensa sairasteluista tai "nokkelista sattumuksista". Tai sitten kaikki aikuiset toljottavat jonkun vauvaa, ja huokailevat ihastuksesta kuinka se osaa vääntyillä ja kääntyillä :O Kaikkea säestää huumaava meteli, kun lapset ilakoivat ja juoksentelevat ympäriinsä.
Vilkuilet kelloa, koska kehtaisit lähteä kotiin, ja kun sopivasti on kulunut aikaa, käyt huutelemassa lapsesi pois mekkaloivasta lapsikatraasta (yleensä lapset eivät tietenkään halua lähteä ja saat houkutella hiki otsalla että saat lapsesi lähtemään ilman hirveää showta kotiin). Sitten pikapikaa kiittelet kaverisi tarjoamisista ja lähdet kotiin. Ja huokaiset. Syvään.
Laskin juuri, että meille tulee noin 15 kutsua vuodessa tällaisille lastensynttäreille. Mietin kyllä, että tästä eteenpäin emme enää osallistu kun korkeintaan kummilasten ja sisarusteni tai miehen sisarusten lasten syntymäpäiväjuhliin (joita niitäkin on sitten kyllä yhteensä jo yhdeksät per vuosi...)
en tiedä, olenko kiittämätön, mutta mä en vaan millään jaksa näitä aikuisille ja lapsille yhteisesti järjestettyjä synttärijuhlia...
...lohduttaudun sillä, että mukelot kasvavat, ja ehkä 10 vuoden päästä ei enää tarvitse mennä kenenkään synttäreille!!
[/quote] mutta mieti niitä lapsettomia jotka joutuu noihin juhliin, onneksi on vuorotyö ettei tarvitse aina mennä, ehkä pitää alkaa valehtelemaan että on jehovan todistaja ettei vietä synttäreitä ja jouluja niin ei tarvitse ostaa lahjoja kavereiden lapsille
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:28"]Olen tyystin välttynyt noilta. Tai no, omien kummilasten synttäreille tulee kutsu ja niillä käyn, muttei muuta. Lastenkutsut ovat asia erikseen, niissä lapset käyvät varhaisvuosien jälkeen ilman vanhempia.
Kun kutsun omien lasten kummit kerran vuodessa synttäreille, se on sitten illallinen viineineen.
Jos pähkit lahja-asiaa, osta kirja. Kysy lapsen vanhemmilta, mitä kirjasarjaa voit alkaa kerätä. Esim Heinähattu ja vilttitossu, Ella-sarja, Roald Dahlin kirjat, Percy Jacksonit, Risto Räppääjät jne. Eipä tarvitse enää pähkiä, kirjasarjassa riittää kerättävää.
[/quote]
Ei mikään yleispätevä ratkaisu lahjaongelmiin. On aika turhauttavaa ostaa kirja lapselle, jota kirjat eivät kiinnosta. Kiinnostaa vain krääsä ja sekin ehkä 5 min lahjan avaamisesta. Tuntuu tosi turhalta vuosi vuoden jälkeen kantaa lahjoja näihin juhliin.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:17"]
Minkä ikäisten lasten kanssa menette vielä synttäreille, missä iässä synttäreille mennään ilman vanhempia?
[/quote]
meidän koululainen (9-v )ei suostu tulemaan pikkulasten synttäreille kun joutuu siel leikttäjäksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjaksi voi ostaa vaikka kaksi leffalippua, toinen lapselle ja toinen valitsemalleen seuralaiselle.
Outoa.. Me ei järjestetä edes ns sukusynttäreitä lapsille, käydään joskus vain mummolassa tms. Kaverisynttärit on kuitenkin lapselle ne tärkeät! Joskus tulee lahjoja postissa, joskus ei. Lapselle aina mukava ylimääräinen yllätys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:41"]Lahjaksi voi ostaa vaikka kaksi leffalippua, toinen lapselle ja toinen valitsemalleen seuralaiselle.
[/quote]
Käytetty. Monestikin.
Onko muita tuoreita ja omaperäisiä ideoita?
Olin hieman yllättynyt kun aloittajan tekstistä kävi ilmi että hänelläkin on lapsi. Oli niin omanapainen kirjoitus, se lapsikin mainittiin vain kun lähdettiin synttäreiltä ja silloinkin oli vaan hankala kun ei heti puolen tunnin jälkeen halunnut lähteä. Tuliko mieleen että lapsi voisi nauttia tuosta: saa valita lahjan, mennä kaverin (tai uusien kamujen) synttäreille ja leikkiä isossa porukassa jne. Mutta kun ap ei jaksa! Tuskin niitä synttäreitä on joka päivä.
Itse en ole ollut yhdenkään lapsen synttäreillä joissa päivänsankari suhtautuisi noin ylenkatsoen lahjoihinsa vaan ovat kiitollisia, vaikka niitä tulisi useampi. Toisaalta en tunne pilalle hemmoteltuja, näitäkin varmasti löytyy toisinaan. Ap:n yleistyksestä päätellen kaikki hänen tuttavapiirissään.
Meillä (lähipiirissä) kemut on sen verran pieniä tai järjestetään sukulaisille ja kavereille erikseen että kaikki viihtyvät ja tunnelma on hyvä. Ja mukaan mahtuu kyllä vanhempien kaveritkin lapsineen. Siinä mielessä sympatiat ap:n puolella että vaikuttaa että liian isot kemut järkätty mutta silti vaikea uskoa että kaikki synttärit olisi tuollaisia.
Mutta hyvä että loppujen lopuksi päätti ottaa ohjat käsiinsä ja olla menemättä enää. Varmasti hyvä päätös kaikkien kannalta - paitsi ap:n lapsen. Toivottavasti pääsee edes joidenkin kavereidensa synttäreille joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:52"]
Nää on tälläsiä lahjojen keruujuhlia. Ihan hyvin voi järkätä kaverisynttärit lapsille eikä tartte puolen sukua kutsua paikalle. Varsinkin jos perheessä on monta lasta. Ei niitä kiinnosta yhtään tuleeko sedät ja tädit juhlimaan vaan ainoastaan mitä saa lahjaksi/ kuinka paljon saa nyhdettyä rahaa.
[/quote]
Tuo on kyllä käsittämättömän perseestä oleva mielipide! Että on ookoo jos kutsuu sukua ja ystäviä aidommin jos on 1-2 lasta mutta sitten jos lapsia on 4 niin synttäreitä pitääkin ihan että saa "paljon lahjoja"? Anna kun kerron -viiden lapsen äitinä- että rakastan ja tahdon hyvää KAIKILLE lapsilleni. Ja synttärit juhlin jokaisen kohdalla. En ota vastuuta kutsuttavan mielipiteestä, tulee jos tahtoo juhlia JUURI SITÄ JUHLAKALUA! Kun on vuodesta toiseen järjestänyt juhlia lapsille niiin on ollut aikoja kun jollain on työttömyyttä yms ja lahjana tulee jotain vähempi arvokasta, mutta ei se haittaa. Joskus tekisi mieli sanoa eräille jotka ei tule -pahimmillaan lupaa ja sitten jättää tulematta (ja tuottaa pettymyksen koska ei tule) ettei tarvitse tuoda lahjaa! Omat lapseni ainakin kaipailee sukulaisiaan ja on osa joita ei näe sitten muuten kuin pyytämällä synttäreille, enkä enää tahdo edes luvata näiden ihmisien tuloa jos vetää homman puihin.
Nämä eräät sukulaiset on juuri niitä, jotka ei tahdo ilmestyä paikalle ja vaan nauttia hetkestä yhdessä. Kuten ketjun alussa joku sanoi että se tuntuu pakkopullalta, katselee vaan kelloa että milloin kehtaa jo lähteä.. Sehän summaa tuon ihmisen ajattelumaailmaa: missä tahtoisit sitten olla?!
En tiedä onko kaikilla vastanneilla lapsia. Ehkä se oman lapsen synttärijuhla on jotenkin "aidompi" kuin minun ison perheen lapsesta toiseen vietettävät kekkerit jossa pointtina on vaan saada lahjoja!
Mutta faktaa on että lapsilla on tavaraa ja he ilahtuvat siitä että sukulainen tulee kuin ettei kummia vaikka näy eikä kuulu. On nuivaa järjestää juhlia, kun sitten luvataan eikä tulla. Lapsihan tuossa petetään. Minusta tuntuu pahalle sanoa ettei kummisetä nyt sitten tulekaan vaikka lupasi. Mutta vaikka minä tuen lapseni pettymystä, niin sinä arvon kummi yms lapsen petät. Se jääköön SINUN sydämellesi.
Ei lahjan tarvitse olla kallis, riittää että se tulee sydämestä! Jos ostat 25 euron lahjan, niin saahan sillä vaikka mitä hienoakin jo. Ja jos ajattelet ettei lapsi sitten sillä edes leiki -miksi ostaa? Tai jos ajattelet että lelu ei sieltä lelupaljoudesta löydy leikkiin niin mitä jos hommaat sitten vaikka 6 euron lahjan?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:29"][quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:17"]
Henkkamaukan lahjakortit on mun pelastus nyt kun kaikki lapset alakoululaisia. Kun olivat pienempiä mulla oli sama vaiva.
Itse järjestän lastenkutsut kotona ja kutsun isovanhemmat ja kummit erikseen kahville. Ei muuta.
Mieheni suvulla on tapana järjestää mahtipontiset synttärit, vieraita voi olla jopa 30-50 ja kiviäkin kiinnostaa. Ja näitä lapsia on molemmilla perheillä 4kpltta..
[/quote]
Tämä ketjuhan nimenomaan kuvastaa teidän eräiden negatiivista asennetta. Koska jos minä olisin kutsuttuna sukulaislapsen juhliin niin minua ainakin kiinnostaa! Se että teitä takakireitä sukulaisvihaajia löytyy, niin ei kaikki ole tuollaisia.
Ja mitä tulee siihen että teini nipisee ettei kiinnosta lähteä niin mistäköhän sekin asenne lähtee? Itselläni on neljä lasta ja ovat kasvaneet toisista välittäviksi, jotka lähtee sukuloimaan eikä jää kotiin homehtumaan huoneeseensa. Se on huonoa kasvatusta jos lapsi ei vierailunsa aikana ole hetkeä juttelemassa teille tulevien vieraiden kanssa.
[/quote]
Joojoo blaablaa.
[/quote]
Todella yllättävää, ettet osaa perustella. Kannattaa joskus ottaa vastuu itsestään ja teoistaan/jättämisistään ja miettiä miltä vaikka siitä LAPSESTA tuntuu jota sinä ajattelet ettei häntä juhlita vaan haalitaan materiaa.
Kerro; kun pyydät lapsesi synttäreille niin teetkö sen juhliaksesi lastasi? Vai eikö sinua kiinnosta se OMA lapsi tai se että vieras tulee teille kahville? Onko "MUUT" itsekkäitä ja tahtoo vaan materiaa? Mutta sinun tuntemukset on aitoja ja sinun juhlissasi aidosti sitten juhlitaan synttärisankaria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä erityisen negatiivinen asenne. Kuten jo muutama muukin kysyi, niin miksi ihmeessä sitten pitää mennä, jos se on niin hirveää? Minusta on mukavaa käydä lasten synttäreillä. En ole itse mikään yltiösosiaalinen, joten vieraiden ihmisten kanssa juttelun kehittäminen on minulle vaivaannuttavaa, mutta olen iloinen, että saan tavata ystävien lapsien muita tärkeitä ihmisiä. Puolituttujen synttäreillä en ole vielä ollut, mutta kun kutsu käy, niin aion niihin asennoitua nimenomaan lasten kutsuina, eli ajatuksella että lapsilla on hauskaa. Ja ehkä bonuksena opin tuntemaan muitakin vanhempia (siis vaikka päiväkotitutun synttäreillä).
Ja siitä lahjasta. Meilläpäin on ainakin tapana, että kutsujalta kysytään mitä lapsi toivoo lahjaksi tai puuttuuko lapselta jotakin. Minusta hirveän hyvä systeemi kaikille osapuolille.
Ja tosiaan, kutsujallekin varmasti mukavampi ettette sitten mene paikalle, jos se on noin vastenmielistä. Tapaatte sitten vaikka rääppijäisissä tai joku toinen kerta. Eiköhän niitä juhlia järjestetä siksi, että kaikilla olisi mukavaa, eikä siksi, että osa porukasta tulee näyttäytymään pakosta ja istuu sitten sohvan nurkassa naama norsun...lla.
Ja 54 vielä jatkaa. En tiedä sitten isompana, mutta pienempänähän lapselle on ihan sama tulevatko ihmiset lahjan kanssa vai ilman. Kivaa on se, että tulee ihmisiä, joiden kanssa leikkiä ja joilta saa huomiota. Ei nyt hemmetti soikoon se lahja ole tärkein, vaan se yhdessäolo, juttelu, leikki, hauskanpito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:46"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:41"]Lahjaksi voi ostaa vaikka kaksi leffalippua, toinen lapselle ja toinen valitsemalleen seuralaiselle.
[/quote]
Käytetty. Monestikin.
Onko muita tuoreita ja omaperäisiä ideoita?
[/quote]
Vie yksi leikkokukka, vaikka gerbera tai auringonkukka. Siinä on lapsen ilmeessä ihmettelemistä. Mä tunnen kyllä montakin noin 3-5 -vuotiastakin, jotka olis ihastuksissaan. :-) Toinen kiva on vaikka luumupuu jos perheellä on piha.
AP on varmastikin kutsuttu synttäreille, koska hänen lapsensa on kaveri juhlakalun kanssa? Vai kutsuuko joku lastensa synttäreille aikuisia kavereitaan? En ole koskaan sellaisesta kuullutkaan, paitsi nyt jonkun ihan pienen lapsen kohdalla, jolla ei vielä kavereita ole.
No niin tai näin, en ymmärrä tuollaista juhlista marisemista, varsinkin jos lapsellasi on kuitenkin juhlissa hauskaa. Itse ilahtuisin kutsusta, kun ei minulle juuri juuri synttärikutsuja satele, enemmän se on niin että lapseni käyvät kavereidensa synttäreillä. Mistä kutsuja voi tietää, että se on sinulle vain kauheaa pakkopullaa, kun on meitäkin, jotka olisimme aidosti iloisia kutsusta..?
Mitä ihmettä akateemisuus tähänkin liittyy? Onkohan loppututkinto nyt joillekin hiukan liian tärkeä asia?
T. Perusduunareita enemmän kuin tutkinnoillaan rehenteleviä pikkuintellektuelleja arvostava FM
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 08:52"]
Nää on tälläsiä lahjojen keruujuhlia. Ihan hyvin voi järkätä kaverisynttärit lapsille eikä tartte puolen sukua kutsua paikalle. Varsinkin jos perheessä on monta lasta. Ei niitä kiinnosta yhtään tuleeko sedät ja tädit juhlimaan vaan ainoastaan mitä saa lahjaksi/ kuinka paljon saa nyhdettyä rahaa.
[/quote]
Ai, minä olen aina ajatellut, että on kiva nähdä ihmisiä edes kerran-kaksi vuodessa. Ei se lahja vaan ne ihmiset. On se hyvä,että nykyaikana on ns. oikeita ongelmia vähän, saadaan tällaisistakin ongelmat väännettyä.
Tuntuu aivan kamalalta lukea näitä erilaisia kommentteja.Onko nykyajan vanhemmilla vain niin mahdotonta,että nautittavia lapsista vaikka vanhempi ei ole keskipisteenä.Syntymäpäivillä opitaan paljon mm.Käyttäytymään,arvostamaan toista ihmistä ja suvaitsevaisuutta.Tämänpäivän aikuiset ovat vain niin täynnä itseään,on peiliin katsomisen paikka.
Kyllä on keskenkasvuisia aikuisia kun ei edes yksiä juhlia kestetä arjen keskellä, eikä välitetä siitä että se olisi lapselle kivaa. Itse menen mielelläni synttäreille, on kiva nähdä kun lapsella on hauskaa vaikka en itse juhlista saisikaan elämää järisyttäviä elämyksiä. Se mikä lastenkutsuilla ärsyttää on lahjalistat.