Hei miehet! Miksi halusit lapsia?

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:34"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:24"]

Onko tosiaan niin, että vastuu siitä päätöksenteosta, tehdäänkö lapsia vai ei, on aina naisella? 

Ap

[/quote]

Ei.

[/quote]

Avaisitko hieman? :)

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:34"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:24"]

Onko tosiaan niin, että vastuu siitä päätöksenteosta, tehdäänkö lapsia vai ei, on aina naisella? 

Ap

[/quote]

Ei.

[/quote]

Avaisitko hieman? :)

Ap

[/quote]

No miten tuota nyt voi avata? Ei ole aina niin. Eri perheet ovat erilaisia.

Joskus pienenä ajattelin, että haluan oman lapsen ihan ilman muuta. Sitten nuorena ja aikjisena en ollut enää varma, elämän olisi voinut elää ilman lapsiakin, asia ei tuntunut tärkeältä. Tapasin vaimoni parikymppisenä ja muutaman vuoden päästä olin aivan varma, että tämän naisen kanssa haluan lapsen! Mentiin naimisiin ja lapsia syntyi kaksi. Ihan huipputyyppejä :) Isänä oleminen on ihan huikeaa. Nyt kun omat muksut on jo vähän isompia, kävimme Pride-koulutuksen ja olemme yhden pienen ihmisen sijaisvanhempia myöskin. Se vanhemmuus on erilaista, lapseen kiintyminen vie aikaa eikä se rakkaudentunne syty heti kuten omien jälkeläisten kanssa, mutta pikkuhiljaa molemmin puolin tutustutaan. Tämä lainamuksu on osoittautunut huipputyypiksi myöskin ja innolla odottelen henkilön kasvamista. Ehdottomasti kokisin kaiken tämän uudelleen, jos palaisin ajassa taaksepäin.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:58"] Ei kukaan kymmenvuotias poika haaveile mistään perheestä vaan henkilökohtaisista saavutuksista.

[/quote]Ei pidä paikkaansa. Meillä on tuon ikäinen poika, joka haaveilee erittäin aktiivisesti perheestä ja lapsista. Hän puhuu aiheesta hyvin paljon.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 15:39"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:58"] Ei kukaan kymmenvuotias poika haaveile mistään perheestä vaan henkilökohtaisista saavutuksista.

[/quote]Ei pidä paikkaansa. Meillä on tuon ikäinen poika, joka haaveilee erittäin aktiivisesti perheestä ja lapsista. Hän puhuu aiheesta hyvin paljon.

[/quote]

Erikoista :o 

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:36"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:34"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:24"]

Onko tosiaan niin, että vastuu siitä päätöksenteosta, tehdäänkö lapsia vai ei, on aina naisella? 

Ap

[/quote]

Ei.

[/quote]

Avaisitko hieman? :)

Ap

[/quote]

No miten tuota nyt voi avata? Ei ole aina niin. Eri perheet ovat erilaisia.

[/quote]

Tässä ketjussa aloittaja kysyi erikseen näkemyksiä ja kokemuksia miesten isyydestä. Pelkkä yhden sanan vastaus ei ole kovin antoisa vastaus, näin näkisin. 

Itse halusin lasta ja olin onnellinen isä niin kauan kuin parisuhde lapsen äitiin pysyi kunnossa. Eron myötä (johon lapsella tai lapsen aiheuttamalla väsymyksellä ei ollut osaa eikä arpaa) en ole saanut tavata nyt lastani pariin kuukauteen. Tässä oottelen lastenvalvojan tapaamista ja sitten sitä seuraavaa väistämätöntä tuomioistuinkäsittelyä. Että joo, hankin lapsen koska oletin lapsen täyttävän elämäni ilolla. Tämä pitää paikkansa, nyt sitten tätä välittämistäni käytetään siihen, että voitaisiin satuttaa minua erossa. Hieno tunne. Kyllä naiset on aikuismaisia.

Oma miesystävä ei halua lapsia. Sanoo, että kauhea homma kun aina pitää mennä lasten ehdoilla, yksityisyyttä ei enää ole ja kaikki ylimääräiset rahat menee lasten juttuihin. Vaikea juttu käännyttää häntä tykkäämään. 

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 16:20"]

Oma miesystävä ei halua lapsia. Sanoo, että kauhea homma kun aina pitää mennä lasten ehdoilla, yksityisyyttä ei enää ole ja kaikki ylimääräiset rahat menee lasten juttuihin. Vaikea juttu käännyttää häntä tykkäämään. 

[/quote]

Jos lasten kohdalla miettii rahaa ja aikaa, sitten ei ehkä kannata miettiä lapsentekoa alkuunkaan. Toisaalta moni kokee varmasti lapsen syntymän myötä asian toisella tavalla, mutta kannattaako ottaa riski siitä, ettei mielipide muutukaan?

Olen aina ollut lapsirakas ja toivonut omia lapsia. Sisarusten lapset vain vahvistivat halua saada omia perhe ja lapsia. Ja nyt minullakin on jo kaksi lasta, ja elämä kaikin puolin hyvällä mallilla.

Ja kyllähän lapsiin liittyy työtä, rahanmenoa ja haasteita parisuhteelle mutta itselleni nuo eivät tulleet yllätyksinä (joillekin kavereille vaikuttaa tulleen). Lapset antavat kuitenkin enemmän kuin ottavat ja on hienoa ola jatkamassa sukupolvien ketjua.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 16:20"]

Oma miesystävä ei halua lapsia. Sanoo, että kauhea homma kun aina pitää mennä lasten ehdoilla, yksityisyyttä ei enää ole ja kaikki ylimääräiset rahat menee lasten juttuihin. Vaikea juttu käännyttää häntä tykkäämään. 

[/quote]

Jos lasten kohdalla miettii rahaa ja aikaa, sitten ei ehkä kannata miettiä lapsentekoa alkuunkaan. Toisaalta moni kokee varmasti lapsen syntymän myötä asian toisella tavalla, mutta kannattaako ottaa riski siitä, ettei mielipide muutukaan?

[/quote]


eiköhän se ole ihan hyvä etukäteen vähän puntaroida, että onko sitä aikaa ja rahaa lapsiperheelle. ei tarvi sitten tulla av:lle vinkumaan, kun on niin väsy ja rahat lopussa. ja toiset, kuten edellisen kommentoijan mies, tarvitsevat runsaammin omaa aikaa ja omaa rahaa, eivätkä ehkä halua tinkiä siitä lainkaan. aina pitäisi olla uhraamassa kaikki lasten takia. ja olihan nuo argumentit aivan täysiä tosiasioita. mutta tämä mieshän nyt onkin itsekäs paskiainen, koska ei halua lapsia elämäänsä.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 16:20"]

Oma miesystävä ei halua lapsia. Sanoo, että kauhea homma kun aina pitää mennä lasten ehdoilla, yksityisyyttä ei enää ole ja kaikki ylimääräiset rahat menee lasten juttuihin. Vaikea juttu käännyttää häntä tykkäämään. 

[/quote]

Ei sun kannata edes yrittää käännyttää. Hän on suoraan sanonut ettei halua lapsia, joten joko tyydyt siihen tai vaihdat miestä.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 15:39"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:58"] Ei kukaan kymmenvuotias poika haaveile mistään perheestä vaan henkilökohtaisista saavutuksista.

[/quote]Ei pidä paikkaansa. Meillä on tuon ikäinen poika, joka haaveilee erittäin aktiivisesti perheestä ja lapsista. Hän puhuu aiheesta hyvin paljon.

[/quote]

Tuo on kyllä sitten ensimmäinen, josta kuulen.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 16:56"][quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 15:39"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 13:58"] Ei kukaan kymmenvuotias poika haaveile mistään perheestä vaan henkilökohtaisista saavutuksista.

[/quote]Ei pidä paikkaansa. Meillä on tuon ikäinen poika, joka haaveilee erittäin aktiivisesti perheestä ja lapsista. Hän puhuu aiheesta hyvin paljon.

[/quote]

Tuo on kyllä sitten ensimmäinen, josta kuulen.

[/quote]

Meillä sekä poika 11 v. että tyttö 10 v. sanovat isona haluavansa lapsia/oman perheen. Ei poika etenkään toki tuosta mitenkään jatluvasti puhu, mutta mielipide on tullut selväksi.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 16:51"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 16:20"]

Oma miesystävä ei halua lapsia. Sanoo, että kauhea homma kun aina pitää mennä lasten ehdoilla, yksityisyyttä ei enää ole ja kaikki ylimääräiset rahat menee lasten juttuihin. Vaikea juttu käännyttää häntä tykkäämään. 

[/quote]

Ei sun kannata edes yrittää käännyttää. Hän on suoraan sanonut ettei halua lapsia, joten joko tyydyt siihen tai vaihdat miestä.

[/quote]

Näin juuri. Miehen voi koettaa puoliväkisin raahata serkun häihin mutta ei isyyden kaltaiseen elämänmittaiseen projektiin.

Up

Omat lapsuuden kokemukset perhe-elämästä olivat sen verran positiivisia, että tuntui hyvältä ajatukselta jatkaa samalla linjalla.

Ja kyllä se nyt edelleen ihan hyvältä elämän tarkoitukselta on tuntunut. Ehkä hieman erilaista mitä kuvitteli (jos nyt yleensä kuvitteli mitään) mutta ei kaduta.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 22:50"]

Omat lapsuuden kokemukset perhe-elämästä olivat sen verran positiivisia, että tuntui hyvältä ajatukselta jatkaa samalla linjalla.

Ja kyllä se nyt edelleen ihan hyvältä elämän tarkoitukselta on tuntunut. Ehkä hieman erilaista mitä kuvitteli (jos nyt yleensä kuvitteli mitään) mutta ei kaduta.

[/quote]

Millä tavalla erilaista?

Ap

Vaimo halusi...

Selfish gene halusi lapseni. Merkitysta elamaan.