Miehellä elämä, mulla ei. Itkettää. Tänään lähtee synttäreille ja minä mätänen kotona lasten kanssa.
"uusi" paikkakunta, asuttu 3v. Miehellä työ ja kavereita, minä työtön eikä ystäviä.
Pihisen kiukusta kun mies pääsee tänään terassille juomaan ja syömään.
Elämä on p a skaa
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Minulla särähtää AP:n kirjoituksista huokuva negatiivinen asenne ja ehkä sosiaalisten taitojen puute mistä voi johtua ettei edes sieltä mammakerhoista ole löytänyt kaveria.
Kannattaa muistaa, että kukaan ei ole sinulle mitään velkaa. Muutkin haluavat uusista tuttavuuksista jotain positiivista elämäänsä. Ei tarvitse muuttaa itseään eikä tarvitse esittää tykkäävänsä vaikka niistä koirista, mutta käytöstään voi muuttaa. Asioista voi puhua muita kunnioittaen ja ikävämmät jutut jättää pois puheista kun tutustuu uusiin ihmisiin. En itse edes ole koiraihminen, mutta lähipiiriini ei tulisi uutta ihmistä joka puhuu koirista paskakoneina.
En ole itsekään mikään täydellinen sosiaalinen perhonen ja olen joutunut kovasti opettelemaan sosiaalisia taitoja että olen saanut ihmisiä ympärilleni ja ne omat piirit. Kannattaa lukea vaikka kirja Olet hyvä tyyppi, missä selitetään nämä asiat paremmin.
En ole negatiivinen uusille ihmisille, enkä sano julkisesti ääneen koiria kakkakoneiksi :D voisin ottaa koiran jos olisi varaa eikä ne kakkaisi ;)
Olen vain hiljainen, vaikutan varmaan röyhkeältä, kun olen vähäsanainen. Mutta oikeasti sisimmässäni pelkään ihmisiä, koska minua on kiusattu niin paljon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitin ap vapaaehtoistyön. Siellä on kyllä ärsyttäviäkin ihmisiä mutta olen saanut uusia kivojakin tuttuja. Ystäviä en, mutta tuttuja sentään ja yksi kutsui 60-vuotispäivilleenkin. Ei hänkään sinne puolisoita kutsunut. Ihan kivaa, kun on eri ikäistä porukkaa, nuoria lukiolaisista ihan mummeleihin.
Miksi työtön menisi vapaaehtoistyöhön? Sitten ei varmasti palkata, kun suostuu ilmaseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitin ap vapaaehtoistyön. Siellä on kyllä ärsyttäviäkin ihmisiä mutta olen saanut uusia kivojakin tuttuja. Ystäviä en, mutta tuttuja sentään ja yksi kutsui 60-vuotispäivilleenkin. Ei hänkään sinne puolisoita kutsunut. Ihan kivaa, kun on eri ikäistä porukkaa, nuoria lukiolaisista ihan mummeleihin.
Miksi työtön menisi vapaaehtoistyöhön? Sitten ei varmasti palkata, kun suostuu ilmaseksi.
Vapaaehtoistyö on järjestötyötä, mitä ihmiset tekee harrastuksena. Siinä voidaan esim auttaa nuoria tai eläimiä tai tehdä asioita jonkin harrastusjärjestön eteen. Ei vapaaehtoistyöllä tarkoiteta sellaista että mentäisiin kaupan kassalle ilmaiseksi töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitin ap vapaaehtoistyön. Siellä on kyllä ärsyttäviäkin ihmisiä mutta olen saanut uusia kivojakin tuttuja. Ystäviä en, mutta tuttuja sentään ja yksi kutsui 60-vuotispäivilleenkin. Ei hänkään sinne puolisoita kutsunut. Ihan kivaa, kun on eri ikäistä porukkaa, nuoria lukiolaisista ihan mummeleihin.
Miksi työtön menisi vapaaehtoistyöhön? Sitten ei varmasti palkata, kun suostuu ilmaseksi.
Vapaaehtoistyö on järjestötyötä, mitä ihmiset tekee harrastuksena. Siinä voidaan esim auttaa nuoria tai eläimiä tai tehdä asioita jonkin harrastusjärjestön eteen. Ei vapaaehtoistyöllä tarkoiteta sellaista että mentäisiin kaupan kassalle ilmaiseksi töihin.
Ok, ei kiinnosta ilmaistyö
Ap
Ei kannatta alunperinkään muuttaa vieraalle paikkakunnalle vanhana. Varsinkaan ujona. Tämä maailma on tehty rohkeille ihmisille, me hiljaiset saadaan katsoa elämää lasin takaa.
Miten ihmeessä saatte asumistukea kun nettotulot yli 3000e???
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä saatte asumistukea kun nettotulot yli 3000e???
No vuokra vesimaksuineen 1030e. 4h+k
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä saatte asumistukea kun nettotulot yli 3000e???
No vuokra vesimaksuineen 1030e. 4h+k
Öö, miksi alapeukkuja.
Asuminen maksaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä saatte asumistukea kun nettotulot yli 3000e???
No vuokra vesimaksuineen 1030e. 4h+k
Öö, miksi alapeukkuja.
Asuminen maksaa.
Ap
Halvemmallakin voi asua. Ihme kun teidän ei pidä muuttaa halvempaan.
Hanki itsellesi joku kodin ulkopuolinen harrastus, esim. työväenopistolla on kursseja laidasta laitaan mielestäni edulliseen hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet parisuhteessa, jos kumppani herättää tuollaisia tunteita?
Muuta jonnekin, josta saat töitä! Ota lapset mukaan, he voivat viettää lomat isällään. Saat vapaa-aikaa, harrasta, matkustele, kehitä itseäsi. Jos et halua erota, hanki sisältöä elämään.
On hankala alkaa parisuhteeseen, jos oma elämä ei ole kunnossa. Ihmisen pitää osata olla onnellinen ja iloinen ihan itsekseen, eikä hakea toisesta ihmisestä pelastajaa.
Ymmärrän että ärsyttää, jos kumppani menee omia menojaan, etkä tunne kuuluvasi hänen elämäänsä.
Exäni reissasi ympäriinsä ulkomaita myöten, eikä koskaan edes kertonut mitään reissuista. Tienasi, kulki ja harrasti ja meni menojaan. En edes viitsinyt kysyä mitään, kun toinen vastaili 1-2 sanalla. Minä hoidin lapsen ja kodin, täysin yksin. Ex löysi toisen naisen ja perusti uuden perheen, aloitti koko pas*an alusta.
Minun lapsi on nyt iso, joten keskityn työn tekoon! Raha on vapaus.💲💴💰 Et tarvitse miestä, vaan rahaa!
Niin, 6v hakenut töitä, en saa. Haluaisin kuo lla
Ap
Tuo vika lause paljasti trollin.
Kuka niitä pentuja käskee lykkiä tähän maailmaan. Jättäkää pennut lykkimättä. Se on vastuullinen ympäristöteko se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köysi auttaa jos niin paha olla.
Suunnitelmissa ihan vaan veitsi. Ap
Muista sitten, että ranteen suuntaisesti toimii paremmin kuin poikittain. Vaikeampi ommella kiinni niin päin.
Toi on syvältä. Työttömänä uudella paikkakunnalla. Siihen ei pitäisi koskaan lähteä. On tosi vaikea saada uusia tuttavuuksia juuri työttömänä ollessaan. Olen yrittänyt enkä onnistunut.
Sama meillä. Jostain menemisiä lasketaan ja vertaillaan ja niistä muistutetaan, vaikka toisen ystäväpiiri ei saa mitään järjestetyksi ja taitaavat olla persaukisia koko sakki. Jos minä olen johonkin kerran pari vuodessa menossa, alkaa närpätys siitä, kuinka minä vaan juoksen jossain ja olen käynyt niin ja niin monta kertaa ties missä. Itse koitan kannustaa, että mene vaimo rakas, mene niin paljon kuin haluat. Järjestän toki ohjelmaa ja yhteisiä menoja ja matkoja, mutta en pysty muuttumaan aviomiehestä lapsuudenystäväksi, vaikka kuinka haluaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä saatte asumistukea kun nettotulot yli 3000e???
No vuokra vesimaksuineen 1030e. 4h+k
Öö, miksi alapeukkuja.
Asuminen maksaa.
ApHalvemmallakin voi asua. Ihme kun teidän ei pidä muuttaa halvempaan.
Tämä on halvimmasta päästä täällä.. :D
Missä te asutte itse, Kainuussa? Ap
Toivottavasti saat voimia ja tilaisuuden muodostaa oman elämäsi itsellesi. Tuo on tosi raskasta. ❤️ Kun omalla vastuulla on paljon yhteisten lasten kanssa oleminen, ja kumppani touhuaa sosiaalisena ja mahdollisuuden moneen saaneena omiaan, tietysti se tuntuu pahalta. Omia juttuja pitää olla jotta jaksaa ja voi hyvin. Itse olen yh ja samaa pulmaa ollut vaikka minulla ei ole parisuhdetta ylläpidettävänä.
Tuttuni on ollut vuosia sellainen että hän puhuu ihan avoimesti ulkopuolisuuden tunteestaan. Somessa hän jakaa tosi paljon siitä miten aina on ulkopuolisuuden tunnetta ja ahdistaa ja mikään ei tunnu hyvältä eikä kodikkaalta. Hän muutti aikanaan miehensä ja lastensa kanssa useamman kerran ihan kokonaan eri kaupunkiin kun missään ei ollut hyvä olla ja aina oli yksinäistä. Asuimme jonkun aikaa samassa kaupungissa ja tuolloin alkoi tuntua jotenkin tosi tukalalta olla hänen seurassaan koska hän aina illanvieton jälkeen teki jonkun päivityksen siitä miten vaikeaa on sopeutua mihinkään ja miten kukaan ei varmaan oikeasti tykkää hänestä ja hän kadehtii muita ja miettii koko ajan miten inhottava hän varmasti onkaan jne.
Ei tehnyt mieli enää viettää aikaa ja sehän hänet vasta harmistumaan saikin ja nykypäivänäkin jatkuu se että hän ilmaisee tyytymättömyyttään sosiaalisiin asioihinsa ja siihen miten ei kelpaa kellekään jne. Ihmistä joka ei kykene kantamaan yhtään omaa epävarmuuttaan ja KÄSITTELEMÄÄN sitä itse ja hahmottamaan ettei ole muiden vastuulla saada häntä tuntemaan että kuuluu hänkin porukkaan ym. Yhdessäolo on tilanteen jatkuvaa analysointia ja dokumentoimista kuvin ja videoin ja sellaista jokaisen hetken tiedostamista ja vatvomista. Tällaiset tuntemukset ovat lisäksi lievempinä tosi yleisiä ja on jotenkin häiritsevää miten yksi porukassa haluaa että hänen kokemuksensa on esillä koko ajan. Uusiin ihmisiin tutustuminen on joku itseisarvo ja vanhojen tapaaminen itsetuntoboostia - mitään todellista yhteyttä en useasta yrityksestä huolimatta häneen saanut. Aihetta muutamasti koetin tuoda esille ja kertoa että hengailu tuntuu hiukan suorittamiselta ja on ikävää lukea myöhemmin miten hauskan illan jälkeen "olin taas yksin koko porukassa" -avautuminen on julkisesti kaikkien luettavana. Hän loukkaantui ja alkoi itsestä tuntua että kiusaan toivotonta ihmistä toivomalla häneltä itsereflektiota :(
Etäisyyttä saaneena olen ymmärtänyt että vaikka hänellä on nykyään suht tuore ja kuulemma aiempaa niin paljon parempi parisuhde, enemmän ikää ja lukemattomia mahdollisuuksia olla ihmisten kanssa yhdessä ja tutustua ja elää vapaasti (lapset eksällä 50/50) niin silti mikään ei meinaa riittää hänelle turvaksi ja vakuudeksi siitä että kaikki on ok.
Jos ihminen ei innostu itse itsestään ja omasta seurastaan ja pidä aidosti itseään mukavana ja hyvänä seurana, tutustuminen on hitaampaa tai jopa mahdotonta. Ystäviä ei saa väkisin. Minullekin tässä aiheessa on ollut vuosien aikana paljon mietittävää ja opittavaa, mitä kuormittavampi elämäntilanne sitä rankempaa on luoda rentona uusia juttuja. Mutta kyllä meistä kaikista siihen on, tai ainakin yrittämään sitä. Kun itse luottaa itseensä ja uskoo olevansa arvokas, se saa muut tekemään samoin.
Voimia sinulle ja kaikille. Nämä ovat rankkoja ja kärsivällisyyttä vaativia asioita. ❤️
Kaiken lisäksi, kun mies sunnuntaina heräsi krapulassa iltapäivällä, niin lähti suoraan 5min harrastuskaverin kanssa katsomaan peliä.
Sen jälkeen oli kotoa 1h ja lähti treeneihin.
Mies elää lapsetonta sinkkuelämää. Senkin takia haluan kuolla, näkee mies että sen sosiaalinen elämä on loppu, ilman mua, ilmaista lapsenvahtia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet parisuhteessa, jos kumppani herättää tuollaisia tunteita?
Muuta jonnekin, josta saat töitä! Ota lapset mukaan, he voivat viettää lomat isällään. Saat vapaa-aikaa, harrasta, matkustele, kehitä itseäsi. Jos et halua erota, hanki sisältöä elämään.
On hankala alkaa parisuhteeseen, jos oma elämä ei ole kunnossa. Ihmisen pitää osata olla onnellinen ja iloinen ihan itsekseen, eikä hakea toisesta ihmisestä pelastajaa.
Ymmärrän että ärsyttää, jos kumppani menee omia menojaan, etkä tunne kuuluvasi hänen elämäänsä.
Exäni reissasi ympäriinsä ulkomaita myöten, eikä koskaan edes kertonut mitään reissuista. Tienasi, kulki ja harrasti ja meni menojaan. En edes viitsinyt kysyä mitään, kun toinen vastaili 1-2 sanalla. Minä hoidin lapsen ja kodin, täysin yksin. Ex löysi toisen naisen ja perusti uuden perheen, aloitti koko pas*an alusta.
Minun lapsi on nyt iso, joten keskityn työn tekoon! Raha on vapaus.💲💴💰 Et tarvitse miestä, vaan rahaa!
Niin, 6v hakenut töitä, en saa. Haluaisin kuo lla
Ap
Mitä jos lähtisit opiskelemaan uuden ammatin? Siinä saisit sisältöä päiviin ja varmasti uusia tuttavuuksiakin.
Ja mun tulot nettona 700e Kelan raha, 310e asumistuki, n. 350e lapsilisä eli mun tulot 1360e melkein sama kuin miehellä
Ap