Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huoliiko naiset pienikokoisen miehen?
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi itseäni pienempää miestä. Olen 170cm/59kg.
Pituus voi olla sama, mutta painoa täytyisi olla enemmän. Seurustelin kerran samankokoisen miehen kanssa ja sairastuin syömishäiriöön ja pakkonäännytin itseni 10kg kevyemmäksi koska tunsin olevani kamalan iso ja lihava miehen rinnalla.
Miksi naisilla on
- pakkomielle vertailla koko ajan? Minkä kokonen olen mieheen verrattuna?
- pakkomielle siitä miltä näytetään muiden silmissä ja mitä muut ajattelevat?Miehetkin vertailee, eivät voi seurustella ylipainoisen naisen kanssa.
Ylipaino on miinusta totta kai. Mutta nyt puhutaan vertailusta.
Todella harvoin kuulee miehen sanovan että ei käy koska nainen on isompi minuun verrattuna.
Esimerkiksi minulle ei kävisi ylipainoinen nainen. Mutta minua isompi pitkä ja rotevarakenteinen kävisi.
Sinulle voi käydä itseäsi pidempi nainen mutta sillä ei ole mitään merkitystä, olet vain yksittäistapaus. MIEHET eivät kelpuuta itseään pidempää naista.
Kertoo paljon sinusta että pidät MIEHENÄ vain miestä joka ei kykene seurustelemaan itseään pidemmän naisen kanssa.
Vai ovatko naiset ylipäätään sitä mieltä että TOSIMIES on sellainen jonka miehekkyys kärsii jos nainen on pidempi? Tämänhän olisi naisellinen tapa ajatella, teille kun tuo kokovertailu on tärkeää ja neuroosit iskevät heti jos kokoero on "väärin päin".
Melkoista jos projisoit omat naiselliset piirteesi mieheen, ja väität niiden olevan miehessä...miehekkäitä? :D
ps. Erään kv. tutkimuksen mukaan keskiverrolle minun pituiselleni miehelle ei ollut merkitystä jos nainen oli max 5cm pidempi. Naisile optimaalinen pituusero oli 20cm, ja mitä lyhyempi nainen, sitä suurempaa pituuseroa toivottiin.
Mitä ihmettä sinä selität? Ei tässä ole kyse mistään miehestä saati tosimiehestä, vaan kyseessä on MIEHET. Samalla lailla kun näissä tällaisissa avauksissa on kyseessä NAISET, jonka mielipidettä tivataan ja jonka mieltymyksistä annetaan asiantuntevia lausuntoja. Yksittäisen naisen on ihan turha tulla näihin kertomaan omista mielipiteistään tai kokemuksistaan, koska yhdenkään yksittäisen naisen kokemuksella ei ole mitään painoarvoa. Tärkeintä on mitä NAISET ajattelee, ja sen nämä ketjuja avaavat tyypit kyllä tietävät jo valmiiksi, joten avauksen kysymys on yleensä hyvin retorinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi itseäni pienempää miestä. Olen 170cm/59kg.
Pituus voi olla sama, mutta painoa täytyisi olla enemmän. Seurustelin kerran samankokoisen miehen kanssa ja sairastuin syömishäiriöön ja pakkonäännytin itseni 10kg kevyemmäksi koska tunsin olevani kamalan iso ja lihava miehen rinnalla.
Feel you. Minäkin olen ollut itseni kokoisen, pienen ja siron miehen kanssa ja läheisyys ei tuntunut hyvältä. Tunsin itseni norsuksi ja pelkäsin koko ajan rikkovani miehen. Asiaa ei helpottanut miehen vihjailut esim. painostani. Eli selvästi oli molemminpuolista se epämukavuus. Seuraavaksi haluan isokokoisemman miehen.
Miten helvetissä se on mahdollista että jos olitte samankokoisia niin se olisi mies joka menee rikki?
Ja sitten kuitenkin kun nainen joka on muutenkin miestä heikkotekoisempi (vähemmän lihasmassaa, heikompi luusto, jne) on vielä pienempi niin no problem.
Vierailija kirjoitti:
Konservatiivista tai ei, niin kyllä minusta itseeni nähden iso mies on seksikästä ja tämän vastakohta sitten taas, no, ei kovin seksikästä. Olen itse 170cm pitkä normaalipainoinen nainen, ja ollakseen silmissäni puoleensavetävä miehen täytyisi olla vähintään saman pituinen ja massaltaan aavistuksen kookkaampi. Olen esimerkiksi seurustellut 171cm pitkän lihaksikkaan miehen kanssa, ja koin hänet huomattavasti puoleensavetävämmäksi kuin hetken aikaa tapailemani 175cm pitkän mutta itseeni nähden hintelän miehen.
Se mikä sen sijaan ihmetyttää, on että näiden alle 180cm pitkien tapailumiesten kohdalla olen nimenomaan miespuolisilta tutuilta kuullut tätä "manlet-vinoilua". En koskaan ikinä milloinkaan (!!) toisilta naisilta. Tiedän jopa 185cm pitkän [ikisinkku-] miehen, joka piikittelee pitkässä parisuhteessa olevan 175cm pitkän veljensä olevan tällainen manlet.
Oma lukunsa ovat sitten nämä alle 180cm pitkät deitit, jotka korkokenkien olessa yleisesti paheksuttu asuste miehillä virittelevät sen lätsän tai pipon päähänsä lisäsenttien toivossa. Useammillakin treffeillä kuuman oloisen miehen kanssa on tehnyt mieli pyytää, että voisitko ottaa tuon hölmön näköisen lätsän pois päästäsi, koska olipa siellä alla tyhjää (= lisäsenttejä) tai kaljua, niin ne ovat seksikkäämpiä vaihtoehtoja kuin se epävarmuutta huokuva piilottelu ja paikkailu (vaikka siis no jaa, tätähän naisetkin meikeillään tekevät...)
Eli siis tiivistetysti voisin todeta, että kunhan on joko pituus- tai harteikkuusakselilla edes vähän/sopivasti minua kookkaampi, niin itsevarmuus ja avoimuus ovat huomattavasti suurempia seksikkyystekijöitä kuin ne lisäsentit. Yleensä sen lyhyemmän deitin kanssa jää tapailu lyhyeen nimenomaan sen itsevarmuuden puutteen takia, ei niinkään siksi että nyt ne pari senttiä siitä vaaditusta 180cm mitasta jäivät puuttumaan.
Kuten ketjussa sanottu, Taleban-liikkeen miehet ovat pariutumisasioissa liberaaleja ja moderneja verrattuna naisiin.
Mies isompi, mies pidempi, mies itsevarma ja määrätietoinen.
Vähän sama kuin läskien naisten suhteen. Kyllä heillekin löytyy jonkinlainen kysyntä, mutta iso osa miehistä ei koskisi edes viiden metrin kepillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi itseäni pienempää miestä. Olen 170cm/59kg.
Pituus voi olla sama, mutta painoa täytyisi olla enemmän. Seurustelin kerran samankokoisen miehen kanssa ja sairastuin syömishäiriöön ja pakkonäännytin itseni 10kg kevyemmäksi koska tunsin olevani kamalan iso ja lihava miehen rinnalla.
Feel you. Minäkin olen ollut itseni kokoisen, pienen ja siron miehen kanssa ja läheisyys ei tuntunut hyvältä. Tunsin itseni norsuksi ja pelkäsin koko ajan rikkovani miehen. Asiaa ei helpottanut miehen vihjailut esim. painostani. Eli selvästi oli molemminpuolista se epämukavuus. Seuraavaksi haluan isokokoisemman miehen.
Miten helvetissä se on mahdollista että jos olitte samankokoisia niin se olisi mies joka menee rikki?
Ja sitten kuitenkin kun nainen joka on muutenkin miestä heikkotekoisempi (vähemmän lihasmassaa, heikompi luusto, jne) on vielä pienempi niin no problem.
Eihän se mahdollista olekaan mutta siltä se voi tuntua. Aina ei ole järjellä selitettävissä mistä tietyt tunteet tulevat. Eiköhän tuo joka tapauksessa kerro siitä, että mies oli väärä. Turha sitä sen enempää on pohtia, kumppanin valinta tehdään kuitenkin yleensä tunnepohjalta. Epämukavuutta ei tarvitse kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää taas naiset viitsikö valehdella...kaikki kyllä tietävät että ette huoli oikeasti.
Miten niin tietää? Kerroin jo aiemmin kun oikein kyyläsin tämän palstan ulinan takia neljän nuoren porukkaa motonetin parkkipaikalla. Kaksi nuorta miestä, toinen laiha hongankolistaja, toinen porukan lyhin. Siis mies lyhyempi kuin ne kaksi tavallisen mittaista tyttöä eikä edes mikään Brad Pitt, ihan tavis. Niin vain seurusteli toisen niistä tytöistä kanssa ja hauskaa näytti porukalla olevan. Ja ne tytöt oli tavallisen nättejä ja hoikkia eikä mitään lihavia rumiluksia mikä on tietysti seuraava argumentti.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kuin läskien naisten suhteen. Kyllä heillekin löytyy jonkinlainen kysyntä, mutta iso osa miehistä ei koskisi edes viiden metrin kepillä.
Kuinka ison osan miehistä pitäisi koskea? Instituutiot sallii sen yhden kerrallaan. Siihen teidänkin pitäisi palstamiehet tähdätä eikä tuhlata tätäkin kesää valittamalla miksei kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi itseäni pienempää miestä. Olen 170cm/59kg.
Pituus voi olla sama, mutta painoa täytyisi olla enemmän. Seurustelin kerran samankokoisen miehen kanssa ja sairastuin syömishäiriöön ja pakkonäännytin itseni 10kg kevyemmäksi koska tunsin olevani kamalan iso ja lihava miehen rinnalla.
Feel you. Minäkin olen ollut itseni kokoisen, pienen ja siron miehen kanssa ja läheisyys ei tuntunut hyvältä. Tunsin itseni norsuksi ja pelkäsin koko ajan rikkovani miehen. Asiaa ei helpottanut miehen vihjailut esim. painostani. Eli selvästi oli molemminpuolista se epämukavuus. Seuraavaksi haluan isokokoisemman miehen.
Miten helvetissä se on mahdollista että jos olitte samankokoisia niin se olisi mies joka menee rikki?
Ja sitten kuitenkin kun nainen joka on muutenkin miestä heikkotekoisempi (vähemmän lihasmassaa, heikompi luusto, jne) on vielä pienempi niin no problem.
Nainen voi muuten aivan hyvin olla luustoltaan kookkaampi kuin mies. Tuo on se mikä minulle aiheuttaa epämukavuutta. Vaikka miehellä olisikin siinä päällä enemmän lihasmassaa, jos on sirompi luustoltaan, kyllä siinä itsensä silti norsuksi tuntee. Miehellä tyyliin kapeampi nilkka kuin minulla... Juu ei.
Tunnen pari itseäni lyhyempää miestä (alle 165cm), joilla kyllä aina nainen kainalossa.
Molemmat urheilullisia (ei bodareita) ja ulospäinsuuntautuneita supliikkimiehiä. Eivät omaa tyyppiäni, mutta muille kyllä tuntuu kelpaavan. Toinen urheilualan yrittäjä ja kouluttaja, toinen tavan duunari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka pienen? 40kg ja 150cm?
Mun miehet ovat olleet 168cm-172cm.
Tarkoitatko kää pi ötä vai vain lyhyttä?
Kyllä minun kaksi ainoaa "vakavaa kumppaniani" olivat molemmat suunnilleen itseni pituisia. Olen 162cm. En muista heiän tarkkoja senttejään.
Toisen kanssa tein ainoan lapsenikin.
En miekellään seurustelisi miehen kanssa joka olisi itseäni kaksi kertaa isompi. En halua pelätä. Saman kokoisen kanssa on jotenkin samalla viivalla ihan luontaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei huolisi.
Sean Penn on kuumin miestähti, hänkin "lyhyt". Minusta ihan normipitunen.
Jos nainen on pieni ja siro niin pitkä ja raamikas mies tietysti, koska totta kai feminiiniselle naiselle maskuliininen mies.
Jos nainen on pitkä ja roteva niin pitkä ja raamikas mies tietysti, koska miehen oltava naista suurempi/itsensä norsuksi tunteminen.
121212n sääntö: kaikien naisten miesmaku on sama, vain perustelut vaihtelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
167-senttinen pikkuveli kerää naisia ympärilleen ruuhkaksi asti. Ei ole rikas tai jännä, vaan maailman mukavin tyyppi. En tietenkään itse veljeäni huolisi, mutta naimisiin menin arviolta 5 senttiä pidemmän hujopin kanssa.
Ikää +50-vuotta? Vanhemmissa sukupolvissa on enemmän lyhyitä miehiä. Ja tottakai sekin vaikuttaa, kun naisen seksuaalinen markkina-arvo laskee kuin lehmänhäntä niin kelpaa ne lyhyetkin.
Veli 27, minä ja mieheni 35. Että vähän meni pieleen tämä tekosyyskenaariosi.
Miehelle on ihan hyvä ettei ole iso, niin ei tarvitse olla jatkuvasti antamassa kohteliaita pakkeja isoille naisille.
- 173/68
Alue: Aihe vapaa
Konservatiivista tai ei, niin kyllä minusta itseeni nähden iso mies on seksikästä ja tämän vastakohta sitten taas, no, ei kovin seksikästä. Olen itse 170cm pitkä normaalipainoinen nainen, ja ollakseen silmissäni puoleensavetävä miehen täytyisi olla vähintään saman pituinen ja massaltaan aavistuksen kookkaampi. Olen esimerkiksi seurustellut 171cm pitkän lihaksikkaan miehen kanssa, ja koin hänet huomattavasti puoleensavetävämmäksi kuin hetken aikaa tapailemani 175cm pitkän mutta itseeni nähden hintelän miehen.
Se mikä sen sijaan ihmetyttää, on että näiden alle 180cm pitkien tapailumiesten kohdalla olen nimenomaan miespuolisilta tutuilta kuullut tätä "manlet-vinoilua". En koskaan ikinä milloinkaan (!!) toisilta naisilta. Tiedän jopa 185cm pitkän [ikisinkku-] miehen, joka piikittelee pitkässä parisuhteessa olevan 175cm pitkän veljensä olevan tällainen manlet.
Oma lukunsa ovat sitten nämä alle 180cm pitkät deitit, jotka korkokenkien olessa yleisesti paheksuttu asuste miehillä virittelevät sen lätsän tai pipon päähänsä lisäsenttien toivossa. Useammillakin treffeillä kuuman oloisen miehen kanssa on tehnyt mieli pyytää, että voisitko ottaa tuon hölmön näköisen lätsän pois päästäsi, koska olipa siellä alla tyhjää (= lisäsenttejä) tai kaljua, niin ne ovat seksikkäämpiä vaihtoehtoja kuin se epävarmuutta huokuva piilottelu ja paikkailu (vaikka siis no jaa, tätähän naisetkin meikeillään tekevät...)
Eli siis tiivistetysti voisin todeta, että kunhan on joko pituus- tai harteikkuusakselilla edes vähän/sopivasti minua kookkaampi, niin itsevarmuus ja avoimuus ovat huomattavasti suurempia seksikkyystekijöitä kuin ne lisäsentit. Yleensä sen lyhyemmän deitin kanssa jää tapailu lyhyeen nimenomaan sen itsevarmuuden puutteen takia, ei niinkään siksi että nyt ne pari senttiä siitä vaaditusta 180cm mitasta jäivät puuttumaan.