Julkisen sektorin tehottomuus ja johtamisongelmat

Itse olen julkisella sektorilla (mun alallani poliittinen puolue ei tarkoita mitään, varsinkin kun itse en edes ole näiltä seuduilta kotoisin, mutta ehkä tuolla kaupungintalon poliittisemmalla osastolla se sitten on tärkeämpää) ja ehdottomasti suurimmat ongelmat ovat se, että tiedonkulku ei toimi. Ei ylhäältä alas (meille tulee ehkä armollisesti yksi sähköposti ja sekin liian myöhään) eikä alhaalta ylös (on sellainen tunne, että meitä ei kuunnella tai välitetä meidän mielipiteistämme TAI meidän kertomistamme faktoista ollenkaan.)

Esimerkkinä se, että talvella tämän mun työpaikan rakennuksen pitäisi mennä kiinni ja sähköremonttiin. Urakoitsija kuulemma kilpailutettiin jo maaliskuussa - meille ei ole kerrottu MITÄÄN aikatauluista, ei siitä mitkä kaikki tilat pitää tyhjentää kokonaan, ei väistötiloista, ei mistään. Pomo on yrittänyt (ehkä) välillä kysellä, mutta vastauksena on syvä hiljaisuus. 

En tiedä mitä tarkoitat tehottomuudella. Itselläni on kalenterissa päivät täynnä ja ylityön puolella menee koko ajan. Rauhallinen työpäivä on silloin, kun ehtii ruokatauon rauhassa pitämään ( se puoli tuntia mikä olisi päivässä omaa aikaa ja, josta ei palkkaa makseta).

Sosiaaliala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän julkisen puolen johtamisongelmat, näköalattomuus ja kyvyttömyys luoda eteenpäin vieviä strategisia toimintamalleja, johtuu puhtaasti siitä, ettei ole kapasiteettia maksaa riittävästi hyville johtajille.

Yksityinen sektori palkkaa osaavimmat ja parhaat, joten julkiselle puolelle jäävät nämä left-over "johtajat".

Ei pidä paikkaansa. Julkisella puolella maksetaan pomoille ihan käsittämättömiä summia. Silti laatu on mitä sattuu. Tutkimusten mukaan julkiselle sektorille hakeutuu tietyn profiilin tekijöitä. Eihän julkisella puolella ole samanlaista painetta tuottaa kustannustehokkaasti palveluita. Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta.

Julkisen hallinnon työsuhteet pitäisi muuttaa vastaavaksi kuin yksityisellä. Samoin pomoille pitäisi saada paine tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tätä painetta ei nykyisin useinkaan ole.

Lisäksi on vielä julkisen hallinnon käsittämättömät lomat.

Öö... 28 päivää on "käsittämätön loma"? Mulla oli yksityisellä puolella ihan saman verran palkallista lomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti hyvävelivirkoja ja tyhjänpäiväisiä työtehtäviä joita ei oikeasti kukaan tarvitse.

Aluksi vois sumeilematta kolmannekselle henkilökunnasta saa erottaa, alkaa asioitten hoitokin sujua nopeammin, lopuille viroille tarkka harkinta mikä oikeasti on tarpeellinen ja mikä ei.

Eli ⅓ opettajista, sairaanhoitajista, lääkäreistä, pelastajista, poliiseista, verovalmistelijoista, kaavoittajista, puolustusvoimien kantaväestä, merivartiostosta, tullista, Kelasta, Postin väestä kilometritehtaalle, niin sinun elämäsi olennaisesti heĺpottuu.

Veikkaan, ettei helpotu.

Meidän julkinen sektorimme on alle puolet siitä mitä 1990 ja pienempi kuin Euroopassa keskimäärin. Jopa parjattu sairaanhoitomme on maailman tehokkainta, vaikkei täydellistä.

Sinä vain et edes tajua, mitä julkinen sektori tuottaa, sinä nautit siitä tuloksesta päivittäin etkä tajua. Sinulle tekisi hyvää asua vaikka vuosi Romaniassa tai vielä patempi, Venäjällä. Saisit vertailukohtaa toimimattomaan yhteiskuntaan.

Vedit sitten keskusteluun mukaan työntekijöitä, joille ei ole pedattu hyvävelivirkoja.

Sehän se ongelma on, että näitä suorittavia työntekijöitä palkataan ihan minimimäärä ja johtajia maksimimäärä ja vähän enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä tarkoitat tehottomuudella. Itselläni on kalenterissa päivät täynnä ja ylityön puolella menee koko ajan. Rauhallinen työpäivä on silloin, kun ehtii ruokatauon rauhassa pitämään ( se puoli tuntia mikä olisi päivässä omaa aikaa ja, josta ei palkkaa makseta).

Sosiaaliala.

Tehottomuutta on se, jos menee paljon euroja tietyin palvelun tuottamiseen. Toiminta voi olla tehotonta, vaikka työntekijät painavat hommia niska limassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän julkisen puolen johtamisongelmat, näköalattomuus ja kyvyttömyys luoda eteenpäin vieviä strategisia toimintamalleja, johtuu puhtaasti siitä, ettei ole kapasiteettia maksaa riittävästi hyville johtajille.

Yksityinen sektori palkkaa osaavimmat ja parhaat, joten julkiselle puolelle jäävät nämä left-over "johtajat".

Ei pidä paikkaansa. Julkisella puolella maksetaan pomoille ihan käsittämättömiä summia. Silti laatu on mitä sattuu. Tutkimusten mukaan julkiselle sektorille hakeutuu tietyn profiilin tekijöitä. Eihän julkisella puolella ole samanlaista painetta tuottaa kustannustehokkaasti palveluita. Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta.

Julkisen hallinnon työsuhteet pitäisi muuttaa vastaavaksi kuin yksityisellä. Samoin pomoille pitäisi saada paine tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tätä painetta ei nykyisin useinkaan ole.

Lisäksi on vielä julkisen hallinnon käsittämättömät lomat.

Öö... 28 päivää on "käsittämätön loma"? Mulla oli yksityisellä puolella ihan saman verran palkallista lomaa.

Usein julkisella puolella lauantaita ei lasketa lomapäiväksi ja vanhemmilla virkamiehillä on huomattavasti enemmän lomia kuin tuo 28 päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän julkisen puolen johtamisongelmat, näköalattomuus ja kyvyttömyys luoda eteenpäin vieviä strategisia toimintamalleja, johtuu puhtaasti siitä, ettei ole kapasiteettia maksaa riittävästi hyville johtajille.

Yksityinen sektori palkkaa osaavimmat ja parhaat, joten julkiselle puolelle jäävät nämä left-over "johtajat".

Ei pidä paikkaansa. Julkisella puolella maksetaan pomoille ihan käsittämättömiä summia. Silti laatu on mitä sattuu. Tutkimusten mukaan julkiselle sektorille hakeutuu tietyn profiilin tekijöitä. Eihän julkisella puolella ole samanlaista painetta tuottaa kustannustehokkaasti palveluita. Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta.

Julkisen hallinnon työsuhteet pitäisi muuttaa vastaavaksi kuin yksityisellä. Samoin pomoille pitäisi saada paine tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tätä painetta ei nykyisin useinkaan ole.

"Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta." 

Tämä johtuu siitä, että Suomessa on sellainen ajatus, että tehostaminen tarkoittaa irtisanomisia eli vähemmän palkkakustannuksia työnantajalle. (Sellutehtaitakin on "tehostettu" sulkemalla niitä ja pienentämällä toimintoja.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän julkisen puolen johtamisongelmat, näköalattomuus ja kyvyttömyys luoda eteenpäin vieviä strategisia toimintamalleja, johtuu puhtaasti siitä, ettei ole kapasiteettia maksaa riittävästi hyville johtajille.

Yksityinen sektori palkkaa osaavimmat ja parhaat, joten julkiselle puolelle jäävät nämä left-over "johtajat".

Ei pidä paikkaansa. Julkisella puolella maksetaan pomoille ihan käsittämättömiä summia. Silti laatu on mitä sattuu. Tutkimusten mukaan julkiselle sektorille hakeutuu tietyn profiilin tekijöitä. Eihän julkisella puolella ole samanlaista painetta tuottaa kustannustehokkaasti palveluita. Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta.

Julkisen hallinnon työsuhteet pitäisi muuttaa vastaavaksi kuin yksityisellä. Samoin pomoille pitäisi saada paine tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tätä painetta ei nykyisin useinkaan ole.

"Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta." 

Tämä johtuu siitä, että Suomessa on sellainen ajatus, että tehostaminen tarkoittaa irtisanomisia eli vähemmän palkkakustannuksia työnantajalle. (Sellutehtaitakin on "tehostettu" sulkemalla niitä ja pienentämällä toimintoja.)

Tämä palveluiden suora leikkaaminen suhteessa budjettileikkuriin on kyllä julkisella puolella huomattavasti räikeämpää. Tämä on mahdollista, koska julkinen hallinto on poliittisesti johdettua. Kun leikkaat palveluita, varmistat suuren haloon ja tätä kautta poliittisen paineen. Vähän kuin Helsingin yliopisto edellisen hallituksen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän julkisen puolen johtamisongelmat, näköalattomuus ja kyvyttömyys luoda eteenpäin vieviä strategisia toimintamalleja, johtuu puhtaasti siitä, ettei ole kapasiteettia maksaa riittävästi hyville johtajille.

Yksityinen sektori palkkaa osaavimmat ja parhaat, joten julkiselle puolelle jäävät nämä left-over "johtajat".

Ei pidä paikkaansa. Julkisella puolella maksetaan pomoille ihan käsittämättömiä summia. Silti laatu on mitä sattuu. Tutkimusten mukaan julkiselle sektorille hakeutuu tietyn profiilin tekijöitä. Eihän julkisella puolella ole samanlaista painetta tuottaa kustannustehokkaasti palveluita. Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta.

Julkisen hallinnon työsuhteet pitäisi muuttaa vastaavaksi kuin yksityisellä. Samoin pomoille pitäisi saada paine tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tätä painetta ei nykyisin useinkaan ole.

Lisäksi on vielä julkisen hallinnon käsittämättömät lomat.

Öö... 28 päivää on "käsittämätön loma"? Mulla oli yksityisellä puolella ihan saman verran palkallista lomaa.

Usein julkisella puolella lauantaita ei lasketa lomapäiväksi ja vanhemmilla virkamiehillä on huomattavasti enemmän lomia kuin tuo 28 päivää.

https://www.superliitto.fi/viestinta/ajankohtaista/eri-laskentatapa-yht…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti hyvävelivirkoja ja tyhjänpäiväisiä työtehtäviä joita ei oikeasti kukaan tarvitse.

Aluksi vois sumeilematta kolmannekselle henkilökunnasta saa erottaa, alkaa asioitten hoitokin sujua nopeammin, lopuille viroille tarkka harkinta mikä oikeasti on tarpeellinen ja mikä ei.

Eli ⅓ opettajista, sairaanhoitajista, lääkäreistä, pelastajista, poliiseista, verovalmistelijoista, kaavoittajista, puolustusvoimien kantaväestä, merivartiostosta, tullista, Kelasta, Postin väestä kilometritehtaalle, niin sinun elämäsi olennaisesti heĺpottuu.

Veikkaan, ettei helpotu.

Meidän julkinen sektorimme on alle puolet siitä mitä 1990 ja pienempi kuin Euroopassa keskimäärin. Jopa parjattu sairaanhoitomme on maailman tehokkainta, vaikkei täydellistä.

Sinä vain et edes tajua, mitä julkinen sektori tuottaa, sinä nautit siitä tuloksesta päivittäin etkä tajua. Sinulle tekisi hyvää asua vaikka vuosi Romaniassa tai vielä patempi, Venäjällä. Saisit vertailukohtaa toimimattomaan yhteiskuntaan.

Vedit sitten keskusteluun mukaan työntekijöitä, joille ei ole pedattu hyvävelivirkoja.

Sehän se ongelma on, että näitä suorittavia työntekijöitä palkataan ihan minimimäärä ja johtajia maksimimäärä ja vähän enemmänkin.

Tämä on täysin käsittämätön argumentti edelliseltä ja tähän aina vedotaan. Olen tullut tulokseen että näiden kommentoijien on oltava yksityisenpuolella työskenteleviä, jotka ei näe sitä todellisuutta. Aivan kaikki julkisella työtä tekevät osaisivat kohdistaa säästöt sinne pomo portaan suuntaan, koska SIELLÄ on se kaiken tehottomuuden, paisumisen yms alku ja juuri. Siellä ovat myös ne turhat suojatyöpaikat ja kovat palkat ja letkeät työpäivät. Mitä korkeamman luokan pomo sitä todennäköisemmin joku tai kaikki nämä sopivat työhön.

Ja toisaalla taas ne, jotka haluavat ne vähäisetkin edut pois rivivirkamiehiltä, koska luulevat kaikkien julkisen puolen tekijöiden elävän kuin yli-Viikari.

Olen ollut töissä muutamassa paikassa yksityissektorilla ja parissa valtion virastossa.

Olin hämmästynyt siitä, miten tehokkaasti ja laadukkaasti virastoissa hoidetaan asioita. ö

Turhien viranomaisten suuri määrä Suomessa kuulostaa aika lailla propagandalta ja erityisesti oikean laidan suunnalta sitä tulee paljon. Samainen laita toivoo vähemmän virkamiehiä ja enemmän poliiseita ja rajavartioita, mikä on vähän ristiriitaista, sillä suurimmat virkamiesryhmät ovat poliisi, armeija ja rajavartiosto. PIdän mahdollisena että Suomessa on EU:N keskiarvoa vähemmän virkamiehiä ja niistä on EU:n keskiarvoa suurempi osuus ns. suojelualan viroissa. Tämä oli tutkimustuloskin joskus EU:n alkuvuosina, en ole nähnyt mitään alle 10v tutkimusta aiheesta mutta olettaisin ettei asetelma ole muuttunut.

Virkamiehiin ja viranhaltijoihin kuuluu poliisien, rajavartioiden ja armeijan kantapeikkojen lisäksi myös hoitajia, kätilöitä, opettajia...

Mielikuva suuresta harmaasta ja tehottomasta paperinpyörittäjien määrästä on yksiselitteisesti väärä. Paperinpyörittäjiäkin hallinnossa on, mutta julkisen sektorin töissä olevista niiden osuus on vähäinen. Suomi ei ole erityisen byrokraattinen maa.

Virkamiehenä sanoisin, että kyllä niitä poliittisia broilereita on olemassa. Maakuntahallinto tuo niitä roimasti lisää! Hyvä esimerkki on tuo GTK:n pääjohtajavalinta, joka oli umpipoliittinen. Kaupanpäälle hänelle annettiin professorin arvonimi. Yli-Viikari on myös poliittisesti nimitetty. Vihreät taustalla...

Mutta tässä ei ole kysymys tavallisista viranhaltijoita, vaan virkarälssistä joka on ja pyörii vuosikymmenestä toiseen. Junailemalla "omia" eri virkoihin ankkuroidaan oma/puolueen/etupiirin valta pitkäksi aikaa, eikä se riipu niin paljoa vaalituloksista. 

Liian moni pätevä ammattilainen on hävinnyt haussa sopivalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän julkisen puolen johtamisongelmat, näköalattomuus ja kyvyttömyys luoda eteenpäin vieviä strategisia toimintamalleja, johtuu puhtaasti siitä, ettei ole kapasiteettia maksaa riittävästi hyville johtajille.

Yksityinen sektori palkkaa osaavimmat ja parhaat, joten julkiselle puolelle jäävät nämä left-over "johtajat".

Ei pidä paikkaansa. Julkisella puolella maksetaan pomoille ihan käsittämättömiä summia. Silti laatu on mitä sattuu. Tutkimusten mukaan julkiselle sektorille hakeutuu tietyn profiilin tekijöitä. Eihän julkisella puolella ole samanlaista painetta tuottaa kustannustehokkaasti palveluita. Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta.

Julkisen hallinnon työsuhteet pitäisi muuttaa vastaavaksi kuin yksityisellä. Samoin pomoille pitäisi saada paine tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tätä painetta ei nykyisin useinkaan ole.

Lisäksi on vielä julkisen hallinnon käsittämättömät lomat.

Öö... 28 päivää on "käsittämätön loma"? Mulla oli yksityisellä puolella ihan saman verran palkallista lomaa.

Mielenkiintoista.

Jos olet ollut töissä sekä yksityisellä että julkisella lomat lasketaan eri tavalla.

Jos julkisella lomapäiviä on 28, tarkoittaa se 5 vk + 3 pv.

Jos yksityisellä lomapäiviä olisi 28, tarkoittaisi se 4 vk + 4 pv.

Yksityisellä täysi vuosiloma on kuitenkin 24+6 päivää, yhteensä siis 30 päivää. Sillä saa lomaa 5 viikkoa, joista 1 viikko on talvilomaa ja 4 viikkoa on kesälomaa.

Julkisella täysi vuosiloma voi olla 28 päivää tai 38 päivää tai jotain muuta.

Jos vuosiloma on 28 päivää, sillä saa lomaa 5 viikkoa + 3 arkipäivää.

Jos vuosiloma on 38 päivää, sillä saa lomaa 7 viikkoa + 3 arkipäivää.

Työskentelen opettajana ja olen siis seurannut koko urani ajan läheltä julkisen sektorin toimintaa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa, samoin kuin yksityisellä sektorilla. Hyvä puoli on se, että julkisen sektorin työn ei tarvitse tuottaa voittoa osakkaille tai omistajille, joten tuloja ei revitä samalla tavalla työntekijöiden selkänahasta. Julkisella sektorilla kaikki resurssit käytetään toiminnan ylläpitämiseen. Rahat eivät "valu" ulkopuolelle. Lisäksi viranhaltijalla on työntekijää turvatumpi asema. Tässä on toki huonona puolena se, että huonoistakaan työntekijöistä ei päästä eroon. Päätöksenteon hitaus ja byrokraattisuus on samoin kaksitahoinen asia. Toisaalta päätökset tehdään huolella ja harkiten, toisaalta uudistuksia on vaikea saada läpi.

Ylipaisuneen hallinnon tunnistan myös. Omassa organisaatiossani työskentelee opetustehtävissä vain noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Yksi kolmasosa työskentelee hallinnossa. Suhde ei ole mielestäni oikea. Erilaisia projektikoordinaattoreita ja kehittämispäälliköitä on valtavasti, ja oman kokemukseni mukaan näistä on opetustyölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Jatkuvasti meille opettajille tulee pyyntöjä kirjoittaa raportteja milloin mistäkin. Mitään konkreettista lisäarvoa tästä ei ole opetuksen näkökulmasta, ja tähän kuluva aika on pois perustyöstämme eli opetuksesta.

Ikävä kyllä etenemme koko ajan suuntaan, jossa koulutusorganisaation perustehtävä hämärtyy ja epämääräinen "kehittäminen" nousee keskeisimmäksi tavoitteeksi. Tähän suuntaan ohjaa myös Opetushallitus. Perusrahoitus ei nykyään riitä toiminnan ylläpitämiseen, ja oppilaitokset joutuvat hankkimaan lisätuloja hankerahoituksen kautta. On aivan yleisesti tiedossa, että hankehakemuksia tehdään rahoituksen turvaamiseksi, ei siksi, että hanketyötä haluttaisiin tehdä. Hankehakemusten kirjoittamiseen, hankkeen toteuttamiseen ja hankeraporttien kirjoittamiseen kuluu valtavasti aikaa, joka sekin on taas pois opetuksesta. Hankkeen aikana luotuja käytänteitä ei ole varaa jatkaa hankerahoituksen päätyttyä, ja seuraavalla hakukierroksella aloitetaan jälleen tyhjästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän julkisen puolen johtamisongelmat, näköalattomuus ja kyvyttömyys luoda eteenpäin vieviä strategisia toimintamalleja, johtuu puhtaasti siitä, ettei ole kapasiteettia maksaa riittävästi hyville johtajille.

Yksityinen sektori palkkaa osaavimmat ja parhaat, joten julkiselle puolelle jäävät nämä left-over "johtajat".

Ei pidä paikkaansa. Julkisella puolella maksetaan pomoille ihan käsittämättömiä summia. Silti laatu on mitä sattuu. Tutkimusten mukaan julkiselle sektorille hakeutuu tietyn profiilin tekijöitä. Eihän julkisella puolella ole samanlaista painetta tuottaa kustannustehokkaasti palveluita. Mikäli budjettia leikataan, leikataan palveluita, eikä suinkaan tehosteta.

Julkisen hallinnon työsuhteet pitäisi muuttaa vastaavaksi kuin yksityisellä. Samoin pomoille pitäisi saada paine tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tätä painetta ei nykyisin useinkaan ole.

Lisäksi on vielä julkisen hallinnon käsittämättömät lomat.

Öö... 28 päivää on "käsittämätön loma"? Mulla oli yksityisellä puolella ihan saman verran palkallista lomaa.

Mielenkiintoista.

Jos olet ollut töissä sekä yksityisellä että julkisella lomat lasketaan eri tavalla.

Jos julkisella lomapäiviä on 28, tarkoittaa se 5 vk + 3 pv.

Jos yksityisellä lomapäiviä olisi 28, tarkoittaisi se 4 vk + 4 pv.

Yksityisellä täysi vuosiloma on kuitenkin 24+6 päivää, yhteensä siis 30 päivää. Sillä saa lomaa 5 viikkoa, joista 1 viikko on talvilomaa ja 4 viikkoa on kesälomaa.

Julkisella täysi vuosiloma voi olla 28 päivää tai 38 päivää tai jotain muuta.

Jos vuosiloma on 28 päivää, sillä saa lomaa 5 viikkoa + 3 arkipäivää.

Jos vuosiloma on 38 päivää, sillä saa lomaa 7 viikkoa + 3 arkipäivää.

Julkisen 28 päivän loma on siis pidempi kuin yksityisen 30 päivän loma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkinen sektorimme on tehokkaampi kuin yksityinen. Saa vanhusten vessapaperirullat vaihdettua halvemmalla kuin yksityinen, joka laskuttaa siitä 60 €.

Julkinen puoli koettaa noudattaa lakeja pilkuntarkasti. Se ehkä joskus hidastaa, mutta myös estää isot virheet.

Jokainen yksilö tekee virheitä, mutta jos organisaatio toimii lain mukaan, se myös korjaa ne virheet. Kts. Itseoikaisu, valitusmenettely.

Omituinen väite aloittajalla; että poliittinen ihminen on jotenkin huonompi kuin epäpoliittinen. Tarkoitatko, että ihmistä ei saisi palkata eikä nimittää virkoihin, jos häntä kiinnostaa se, miten päätökset tehdään?

Mistä laarinpohjilta löytyisi tällaisia kovia asiantuntijoita, joilla on yhteiskunnan ja vastuun koskemattomat aivot? Etenkin kun päätöksenteko on osa näiden työtä ja koulutusta, hyvänen aika.

Tahallaanko yrität vääntää ja ymmärtää nuo väitteet väärin? Ei poliittinen henkilö ole automaattisesti sen huonompi. Se poliittinen henkilö ei vain ole automaattisesti yhtään parempikaan ja ongelmaksi asia muodostuu siinä vaiheessa, kun se poliittinen henkilö nimetään puoluekirjan perusteella tehtäväänsä pätevämmän epäpoliittisen hakijan sijaan. 

Tätä näkee tässä maassa aivan liikaa eikä sen toteamiseksi tarvitse seurata kuin vähän aikaa vaikka ministerien tekemiä johtajanvirkanimityksiä. Vai ajattelisiko joku nyt ihan oikeasti, että vaikkapa STM:n kansliapäälliköksi "ihan sattumalta ja puhtaan pätevyyden pohjalta" päätyi porilainen demari aikana, jolloin STM:ssä on ministerinä porilainen demari?

Minä kutsun tuota korruptioksi. 

Julkisella puolella katsotaan ensin hakijoista pätevimmät ja sen jälkeen tehtävään sopivimmat.  Julkisen puolen nimitykset ovat aina julkisia, hakemuksen kriteerit mukaanlukien. Toki ministeriötason nimityksissä epäilemättä on taustalla myös poliittisia vaikutteita, mutta on aika epäuskottavaa, että a) virkaan nimitettäisiin hakija, joka ei ole vähintään yhtä pätevä kuin muut ja b) ne pätevämmät hakijat eivät tekisi valitusta. Vai meneeköhän sinulla nyt sekaisin käsitteet pätevä ja sopiva?