5-vuotias käyttää kaupassa kaikki keinot manipuloinnista uhkailuun saadakseen karkkia, olen ihan loppu
Olen yh ja tukiverkkoja ei ole joten lapset on otettava kauppaan.
Poika tosiaan käyttää kaikki keinot kauppareissulla. Ensin yrittää nätisti, äiti, mä meen kiltisti ajoissa nukkumaan koko viikon jos saan tän. No, kiellän ja sanon että ei ole karkkipäivä. Sitten kirkuu kuin syötävä, niin kauan että on ihan punainen ja hikinen. No, kirkukoot, en osta karkkia. Menee makaamaan karkkihyllyn eteen "mä en nouse tästä jos en saa tätä" noukin kärryyn sellaiset tavarat jotka pystyn niin, että lapsi on näköetäisyydellä. Ei muutakun kädestä kiinni ja itkevä poika + vauva ulos kaupasta.
Nyt on alkanut manipuloida ihan uudella keinolla mikä karmii minua. Nimittäin jo kotona lähtiessä sanoo "jos et sä osta mulle karkkia, lyön pikkusiskoa" Ja vaikka minulla on silmät selässä ja vauva 6kk koko ajan silmän alla, onnistui tämän tekemään. Kumarruin nostamaan tippunutta kynää ja poika löi vauvaa mahaan. En meinannut saada itkua millään loppumaan.
Onko lapsestani kasvamassa jonkin sortin psykopaatti? Joskus olen kertakaikkiaan niin poikki, että olen antanut jonkun tikkarin tai pienen suklaapötkön ottaa. Silloin käyttäytyy kuin enkeli.
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Tilaa ruokaostokset kotiin
Vauvan ja isomman lapsen kanssa oleva yh onkin niin hyvissä varoissa, että on mahdollisuus vain tilailla ruuat kotiin. Huomaa, että näitä heittelee aina hyväosaiset.
Minulla adhd-poika käyttäytyi myös vastaavalla tavalla. Yleensä ei kyllä toteuttanut uhkauksiaan, mutta uhkaili satuttavansa muita. Nyt murrosikäinen, vieläkin joskus impulssikontrolli pettää, mutta tottelee paremmin kuin pienenä. Hae perheneuvolasta apua heti! Kohta on nimittäin myöhäistä, jos lapsi saa vallan. Tsemppiä ap!
Vierailija kirjoitti:
Otahan neuvolassa puheeksi, kyseessä vauvan pahoinpitely.
Epäilen vahvasti provoksi, mutta mistä näistä nykyajan kädettömistä äideistä tietää.
Millä tavalla tuo äiti? on kädetön muka? Asettanut selvät rajat. Valvonut ettei pikkusiskoa lyödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus ja tarpeeksi toistoja.
Näillä olen saanut kauppareissut siedettäväksi 8v, 7v ja 5v kanssa. Kannattaa rohkeasti pyytää apua esim. neuvolasta. Tsemppiä sinulle, ap!Äläkä välitä ilkeistä kommenteista, täällä on usein pätemässä he jotka ovat eläneet sitä aikaa kun kiukuttelevat lapset on laitettu ruotuun tukkapöllyllä tai vyön heilautuksella, eikä heillä ole mitään käsitystä nykyajan vanhemmuudesta.
Kaikkiin lapsiin ei neuvottelu/keskustelu tehoa.
Mitä pitäisi tehdä, kun lapsi tempaisee nyrkillä VAUVAA mahaan?
Nykyäänhän huutaminenkin on henkistä väkivaltaa.
"Voi Veeti, äläs nyt tee noin. Tulee siskolle pipi ja paha mieli"
Kun se, että kerran nappasee niskavilloista ja sanoo, että katsokin että et tee tuota enää ikinä.
Kun lähden lasten kanssa kauppaan, suunnittelen tapahtumien kulun etukäteen, alkaen siitä kuka istuu autossa etupenkillä, mitä ostetaan ja mitä ei, luen lapsille ostoslistan ääneen, otanko kärryn vai korin ym. Autossa kaupan pihalla kertaan vielä lasten kanssa käyttäytymissäännöt, kuinka kaupassa käyttäydytään, eli ei juosta, ei huudeta eikä aleta vaatimaan ostoslistan ulkopuolisia tavaroita. Se on sitä suunnitelmallisuutta. Johdonmukaisuutta on se, että noudatan sitä suunnitelmaa, enkä anna periksi lasten vaatimuksille. Kun tulemme takaisin autoon, annan lapsille palautetta kauppareissusta, joko hyvää tai huonoa riippuen siitä miten siellä on mennyt. Ja tätä kun toistaa tarpeeksi, niin lapset oppivat ettei inisemällä saa mitään kaupasta. Missään vaiheessa en neuvottele lasten kanssa, vaan sanon kuinka tehdään. Jos menee kiukutteluksi, lähdemme kotiin ja tulemme uudestaan, kun kiukku on ohi.
Ei tämä tietenkään yhdessä yössä saa lapsia käyttäytymään kaupassa, mutta monen vuoden harjoittelun tuloksena on siedettävän kauppareissut ainakin meillä.
Tottakai pitää kieltää lapsta, jos lyö toista. Itse lähtisin varmaan tuossa tilanteessa jo kotiin. Mutta jos annan tukkapöllyn lapselleni kaupassa, voin olla varma että hetken päästä on paikalla vartijat, poliisi ja lastensuojelu.
Sano lapselle että jos heittäytyy lattialle huutamaan kaupassa niin sä teet sen kanssa, heittäydy samoin ja kiukkuat. Mun mummu teki näin veljelle kun ei saanut tahtoaan läpi. Loppui nopeasti kun veljeä hävetti, mummu ei ujostele ketään muutenkaan.
Äitin kertoman mukaan kun yritettiin kiukuta, niin äiti teki ostokset loppuun ja antoi meidän huutaa. Totesi vain että ruoat on ostettava ja riskaamalla ja riehumalla ei karkkia tipu. Eikä koskaan saatu, ei karkkia, ei leluja ei mitään jos yritettiin ruinata tai kiukutella niitä meille.
Kun käyttäydyttiin hyvin, sillon tällöin jotain ekstraa sit saatiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Et tule pärjäämään 10 vuoden päästä 15-vuotiaan kanssa jos et nyt laita rajoja.
Karkkipäivä on esimerkiksi lauantai ja siitä pidetään kiinni. Muina päivinä ei osteta karkkia. Ihan sama vaikka mukula huutaisi kurkku suorana kaupassa.
Ja kaikenlaisesta uhkailusta saati sitten teoista selkeä rangaistus. Nyt vain tiukka linja, olet antanut liikaa periksi ja lapsi on oppinut saamaan tahtonsa läpi.
Terveisin 5 lapsen äiti, nuorin 22v
Onhan se laittanut rajat...
Vierailija kirjoitti:
Sano lapselle että jos heittäytyy lattialle huutamaan kaupassa niin sä teet sen kanssa, heittäydy samoin ja kiukkuat. Mun mummu teki näin veljelle kun ei saanut tahtoaan läpi. Loppui nopeasti kun veljeä hävetti, mummu ei ujostele ketään muutenkaan.
Äitin kertoman mukaan kun yritettiin kiukuta, niin äiti teki ostokset loppuun ja antoi meidän huutaa. Totesi vain että ruoat on ostettava ja riskaamalla ja riehumalla ei karkkia tipu. Eikä koskaan saatu, ei karkkia, ei leluja ei mitään jos yritettiin ruinata tai kiukutella niitä meille.
Kun käyttäydyttiin hyvin, sillon tällöin jotain ekstraa sit saatiinkin.
Tähän vielä, et ei me sit jaksettu alkua pidemmälle kuulemma huutaa, kun siitä huudosta ei ollut koskaan apua.
Tätäkö se psykopaatin lapsuus on?
Jatka muuten kuten ennenkin, mutta älä ota lasta kauppaan, vaikka muutama viikko. Hoida se jotenkin muuten. Luulen että hän tarvii huomiotasi. Koita saada teille kahdenkeskistä aikaa ja huomioi lastasi muuten ekstrapaljon arjessa, syliä juttelua hellittelyä yms. Meillä helpotti tuolla. Ja takapakki vaiheita tulee mutta sama metodi käyttöön aina vaan.
Nyt äkkiä yhteys perheneuvolaan tai perhepalveluihin/ varhaiseen tukeen. Ihan varmasti kotikuntasi tarjoaa jotakin.
Moni ehdottanut neuvolaa. Saatteko te muut muka jotakin vinkkejä ja neuvoja sieltä....
Miten yleensä tuo karkkipäivä?
Olisiko parempi syödä ruokailun päätteeksi karkki.
Ainakin hammasystävällisempää.
Vierailija kirjoitti:
Jos löisi vauvaa niin siinä vaiheessa olisi kyllä tukkapöllyn paikka! Pikku psykopaatti selkeästi kasvamassa, kannattaa hankkia jotain apua.
TUKKAPÖLLY ON VÄKIVALTA,SE ON RIKOS!
USKOKAA JO!
Tilaa ruoat verkkokaupasta kotiovelle. Ei maksa paljon ja silloin lapsi ei saa tilaisuutta rääkyä karkkiansa. Sivumennen mainitsen, että pisti todellakin vihaksi tuo siskon lyöminen. Siinä kohtaa olisi saanut arestia vähintään kuukaudeksi, jos olisi oma muksuni.
Meillä ei ikinä ollut karkkipäivää. Saatiin kotitöistä aina joku pikkuhilu, ja sillä sai ostaa karkkia. Mutta kyseessä olivat siis tosiaan ihan pikkuhilut. Jos halusin kymmenen markan pussin sai huolella täyttää tiskikonetta ja kerätä pulloja. :D :D :D
Mä en kyllä tiedä, mitä tekisin tuollaisen lapsen kanssa. Varmaan en ikinä kävisi enää kaupassa ja syöttäisin kaikille kaurapuuroa. Ahdistaisi vimmatusti ajatus, jos kaupassa tulisi tuollainen välikohtaus, kun kaupassa käyminen on muutenkin ahdistavaa. Ei ole lapsia minulla
Minulla oli 4,5 vuotias ja vauva vastaavassa tilanteessa. Olimme aloittaneet rakentamisen joten olin kuin yh sen vuoden.
Kuljin kauppaan rattailla ja vanhempi lapsi sai itkupotku raivarit kun en ostanut karkkia, lelutilpehöörejä sun muita.
Hän heittäytyi lattialle raivoamaan, mikään ei auttanut. Vanha mummo huusi minulle että sen siitä saa kun nuorena tehdään lapset.
Vastasin, olet hoitanut omasi ja anna minun hoitaa omani.
Jätin lapsen huutamaan, menin vauvan kanssa kassalle, paljon ostoksia, vaippapaketteja ja ruokaa. Kassa auttoi pakatessa, mummo huutaa soittavansa poliisit kun jätin lapsen huutamaan karkkihyllylle lattialle.
Vastasin mummolle että siitä vaan, soita poliisit.
Kun oli pakattu hihkaisin lapselle että heippa, äiti ja sisko lähtee kotiin.
Lapsi hiljeni täysin, nousi ylös ja juoksi minun luo juuri kun astuin ulos kaupasta.
Sanoin vain että tästä lähin mummot soittaa poliisit jos huudat kaupassa ja karkkia et saa kuin karkkipäivänä.
Uskoi ja käyttäytyi sen jälkeen ihan normisti.
Kassa kertoi myöhemmin, kävin aina samassa kaupassa että joku toinen asiakas oli sättinyt mummon että miksi pitää haukkua äitiä kun uhmaikäinen saa raivarit.
No, mulle oli ihan sama vaik olis soittanut poliisit :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos löisi vauvaa niin siinä vaiheessa olisi kyllä tukkapöllyn paikka! Pikku psykopaatti selkeästi kasvamassa, kannattaa hankkia jotain apua.
TUKKAPÖLLY ON VÄKIVALTA,SE ON RIKOS!
USKOKAA JO!
Ole hiljaa siinä! Jos lapsi ei muuten opi, niin sitä pitää rangaista! Kuten omassa lapsuudessani: pimeään vessaan huutamaan lukon taakse ja lamppu pois katosta. Kädestä retuutettiin vessaan tai sitten uhkailtiin remmillä. Tämä lapsuuden ajan hoitopaikassani, jossa oli useita 2-6-vuotiaita lapsia. Kuri se on, joka kasvattaa, jos ei muuten opi!
Tee nettitikaus viikon ruoista kotiin kerralla ja sano lapsellesi: ongelma hoidettu, kaupassa ei enää köydä etkä karkkia tule näkemään televisiossa tuolla käytökselläsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus ja tarpeeksi toistoja.
Näillä olen saanut kauppareissut siedettäväksi 8v, 7v ja 5v kanssa. Kannattaa rohkeasti pyytää apua esim. neuvolasta. Tsemppiä sinulle, ap!Äläkä välitä ilkeistä kommenteista, täällä on usein pätemässä he jotka ovat eläneet sitä aikaa kun kiukuttelevat lapset on laitettu ruotuun tukkapöllyllä tai vyön heilautuksella, eikä heillä ole mitään käsitystä nykyajan vanhemmuudesta.
Kaikkiin lapsiin ei neuvottelu/keskustelu tehoa.
Mitä pitäisi tehdä, kun lapsi tempaisee nyrkillä VAUVAA mahaan?
Nykyäänhän huutaminenkin on henkistä väkivaltaa.
"Voi Veeti, äläs nyt tee noin. Tulee siskolle pipi ja paha mieli"
Kun se, että kerran nappasee niskavilloista ja sanoo, että katsokin että et tee tuota enää ikinä.
Voi toki karjaista sille viisveelle ja nykäistä sen niskavilloista tilanteesta pois, kun se lyö vauvaa, harmi vaan että karjaisusta vauva säikähtää kahta enemmän eikä viisveekään oikein kykene käsittämään, miksi hän ei saa satuttaa mutta aikuinen saa.
Tai voi ratkaista tilanteen ihan ilman mitään väkivallan käyttämistäkin, jos vaan näkee vähän vaivaa. Voi lopettaa sen, että omalla toiminnallaan opettaa lapselle, että huonolla käytöksellä lapsi saa tahtonsa läpi.
Ap.han kertoi antaneensa välillä periksi. Ei se kiukulla karkkia välillä saanut lapsi ymmärrä sitä, että nyt karkkia tuli siksi kun mamma oli väsynyt, lapsi ymmärtää asian niin että tarpeeksi kun käyttäytyy huonosti, saa karkkia. Kun lapsi huomaa, että aikuinen on tällä tavalla kädetön ja antaa säännöllisen epäsäännöllisesti lapselle periksi, ja näin myös vallan lapselle, pitää olla aika tyhmä lapsi, jos ei tätä yritä käyttää hyväksi.
(Kannattaa muuten vähän vielä sivistää itseään sen henkisen väkivallan suhteen. Kaikki huutaminen kun ei suinkaan täytä henkisen väkivallan kriteereitä....)
Jos ei millään syrjäseudulla asu, niin ruokien kotiinkuljetus ei maksa kuin 4-6 euroa päälle ainakaan Prismasta tilattaessa. Toki jos on rahat vähissä, niin 15 % katevaraus ruokien hinnan päälle voi rajoittaa ostamista, vaikka katevarauksen saakin takaisin. Ja tilaa isomman satsin kerralla, niin siinä säästää. Hinnat kun ovat yhtä edullisia netissä ja myymälässä.
Kerrot että seuravan kerran kun menette kauppaan ja jos hän pyytää millään tavalla karkkia, tai koskee pienempään missän yhteydessä, takavarikoita kaikki lelut sekä tvn (netti , mitä nyt saakaan käyttää). Sen jälkeen jos käyttäytyy hyvin yhden päivän, saa takaisin 1 valitsemansa asian- ja näin jatkatte, jokainen sujunut päivä ja takaisin 1 lelu/tv ohjelma jne. Missään tilanteessa ei karkilla tai herkulla palkitsemista, eikä tuon ikäinen tarvitse karkkipäiviä. Herkuttelut vain juhliin.