Mistä apua laihduttaa? Motivaatiota nolla, ylimääräisiä kiloja 40kg, esidiabetes, mutta aina syöminen voittaa
Kokeiltu kaikkea maan ja taivaan välillä, elämäntapamuutosta, go fat go dieettiä, kaalisoppaa, liikunnan lisäystä.
Kävin 3. Kesäkuuta puntarille, järkytyin painosta, itku tuli, ja apinan raivo laihdutustahto. Sitä kesti 2vkoa,sain 500g pois.
Nyt kuukausia jälkeenpäin, paino edelleen sama, +40kg ylimääräistä
Mistä saatte motivaatiota?
Olen parissa vuodessa päässyt lievästä ylipainosta sairaanloiseen lihavuuteen.
Ruoka on syy, miksi jaksan nousta joka aamu, todella vaikeaa luopua
Kommentit (164)
Mitä elämässäsi tapahtui niihin aikoihin, kun syömisongelma alkoi?
Olen 50 kiloa ylipainoinen ja aloin laihduttaa, koska haluan tehdä hauskoja asioita. Haluan ratsastaa, kiipeillä, vesihiihtää yms. asioita, joita ei näin lihavana pysty tekemään.
Olen laihduttanut hiukan yli 40kg, pysyvästi. Projekti ollut pitkä, ensimmäiset 20kg hukkasin n. 20 vuotta sitten kun alkoi olla liikaa polvikipuja, päätin että en syö paljoa klo 16 jälkeen. Se auttoi kipuihin ja sitten n. 10 vuotta sitten alkoi taas polvet ja erityisesti alaselkä vaivata, aloin vaan syömään taas kaikkea vähemmän ja nyt ollaan 75kg kohdalla, olen 180cm pitkä mies ja ikää 44 vuotta. Lonkissa ja polvissa välillä kipuja kun rankkaa työtä teen, mutta selkä aika hyvässä iskussa. Liikuntaa olen lisännyt viimeisen parin vuoden aikana niin paino pysyy itsestään näissä lukemissa. En ole koskaan röökiä polttanut enkä alkoholia juonut mutta hyvää ja makeaa ruokaa tuli syötyä senkin edestä nuorena. Tuo nivelkipu on semmoinen konsultti että se pistää ihan itsestään tekemään tarvittavat muutokset elintapoihin että paino tippuu. Ja toki halu pystyä harrastamaankin jotain töiden lisäksi ajaa pitämään painon kurissa ja fyysisen kunnon kohtuullisella tasolla.
Googleta ja opiskele healthy keto sekä intermittent fasting.
Nälkää ei tarvitse potea, ei ole tarkoitus elää vähillä kaloreilla.
Mitään ei tarvitse tehdä tasan tarkkaan vaan muokata omaan elämään sopivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
l
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistuttaa entistä ystävääni. Ainakin 35-40kg ylipainoa ollut pari vuosikymmentä mutta muutosta ei vaan tapahdu! Se on uskomatonta miten ihminen jumittuu siihen tilanteeseensa, ja pelkkiä hyviä syitä riittää vuosi vuoden jälkeen.
Tänä aikana ystäväni lapset ovat kasvaneet isoiksi ja osa muuttanut jo pois kotoakin ( selitys: ei pikkulapsiaikana ole aikaa/kannata alkaa dieettiä, se on vaan pois lapsilta se aika ja ruoka)
Mitään liikuntaa ei ole voinut aloittaa koska ei ole aikaa. Hankki koiran että ”tulee sitten ulkoiltua”, mutta opetti koiran asiomaan postilaatikon kohdalla, joten takaisin sisälle sitten vaan.
Pitää syödä ulkona, koska pitää tavata asiakkaita. Ravintolassa syödessä ei ilmeisesti voi valita terveellisempiä vaihtoehtoja…
Toki hän rysäyttää kerran 5vuodessa eri pussikeitoilla tai pulvereilla 10 kg/2vkoa ja sitten ottaa ne plus 5kg takaisin seuraavassa kuukaudessa.
Nettiostamisen myötä on tullut ulkomailta jotain pulvereita. Kysyin että tietääkö se että mitä niissä on, mutta kuulemma vaan proteiinia, ei ollut. Luin sille niitä aineita, niin otti nokkiinsa…
Ja ennekuin ehditte haukkumaan että en kannusta tai olen itse tikku-maratoonari niin olen 166/83kg. Ja kannustan/kannustin parhaani mukaan. Ei vaan mikään auta.Ymmärrän ystävääsi, se on todella vaikeaa, mahdotonta, kun ei ole mitään motivaatiota.
Onnistuneet laihduttaja ovat löytäneet syyn laihduttaa. Ei sun ystävä laihdu, vaikka sinä sitä haluaisit ja sinusta se on maailman helpoin asia. Ystävällesi se on maailman vaikein. Ap
Miten vaikeaa voi olla löytää se syy? Mikä mahdollisesti voi olla tärkeämpää kuin oma terveys? Ymmärrän että esimerkiksi masentuneena tilanne on täysin eri, mutta valtaosa ylipainoisista ei ole masentuneita, vaan vaan ihan puhtaasti laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Tämä trendi missä 40kg ylipainoiset ihmiset hehkuttaa kehopositiivisuutta iltapäivälehdissä ei ole pelkästään oksettava, vaan myös hyvin vaarallinen.
Jos muuten on elämä mallillaan, niin miksi pitäisi laihduttaa, että sinä olisit tyytyväinen?
Elämän kuuluu olla mukavaa, miksi elää ei mukavaa elämää?
OhisEi ole kauan tuolla menolla.
No se on jokaisen oma valinta, pitkä elämä kärvistellen tai lyhyt elämä nauttien.
Minä tunnen pari tuollaista "elämästä pitää nauttia" -lihavaa. 65-vuotiaina toisella sydänleikkaus + peräsuolisyöpä, liikuntakyky mennyttä, toisella diabetes ja polvet paskana, ei pysty liikkumaan hänkään kuin jääkaapilta sohvalle. Kyllä näkisin, että saman ikäinen hoikka äitini elää paljon nautinnollisempaa elämää: reissailee pitkin maailmaa, joogaa, touhuaa lastenlasten kanssa ja harrastaa vaikka mitä.
Mitä tekee 65v naisella? :D
Lihava tai laiha, liikkuva tai sängyn pohjalla, yhtä turha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
l
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistuttaa entistä ystävääni. Ainakin 35-40kg ylipainoa ollut pari vuosikymmentä mutta muutosta ei vaan tapahdu! Se on uskomatonta miten ihminen jumittuu siihen tilanteeseensa, ja pelkkiä hyviä syitä riittää vuosi vuoden jälkeen.
Tänä aikana ystäväni lapset ovat kasvaneet isoiksi ja osa muuttanut jo pois kotoakin ( selitys: ei pikkulapsiaikana ole aikaa/kannata alkaa dieettiä, se on vaan pois lapsilta se aika ja ruoka)
Mitään liikuntaa ei ole voinut aloittaa koska ei ole aikaa. Hankki koiran että ”tulee sitten ulkoiltua”, mutta opetti koiran asiomaan postilaatikon kohdalla, joten takaisin sisälle sitten vaan.
Pitää syödä ulkona, koska pitää tavata asiakkaita. Ravintolassa syödessä ei ilmeisesti voi valita terveellisempiä vaihtoehtoja…
Toki hän rysäyttää kerran 5vuodessa eri pussikeitoilla tai pulvereilla 10 kg/2vkoa ja sitten ottaa ne plus 5kg takaisin seuraavassa kuukaudessa.
Nettiostamisen myötä on tullut ulkomailta jotain pulvereita. Kysyin että tietääkö se että mitä niissä on, mutta kuulemma vaan proteiinia, ei ollut. Luin sille niitä aineita, niin otti nokkiinsa…
Ja ennekuin ehditte haukkumaan että en kannusta tai olen itse tikku-maratoonari niin olen 166/83kg. Ja kannustan/kannustin parhaani mukaan. Ei vaan mikään auta.Ymmärrän ystävääsi, se on todella vaikeaa, mahdotonta, kun ei ole mitään motivaatiota.
Onnistuneet laihduttaja ovat löytäneet syyn laihduttaa. Ei sun ystävä laihdu, vaikka sinä sitä haluaisit ja sinusta se on maailman helpoin asia. Ystävällesi se on maailman vaikein. Ap
Miten vaikeaa voi olla löytää se syy? Mikä mahdollisesti voi olla tärkeämpää kuin oma terveys? Ymmärrän että esimerkiksi masentuneena tilanne on täysin eri, mutta valtaosa ylipainoisista ei ole masentuneita, vaan vaan ihan puhtaasti laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Tämä trendi missä 40kg ylipainoiset ihmiset hehkuttaa kehopositiivisuutta iltapäivälehdissä ei ole pelkästään oksettava, vaan myös hyvin vaarallinen.
Jos muuten on elämä mallillaan, niin miksi pitäisi laihduttaa, että sinä olisit tyytyväinen?
Elämän kuuluu olla mukavaa, miksi elää ei mukavaa elämää?
OhisEi ole kauan tuolla menolla.
No se on jokaisen oma valinta, pitkä elämä kärvistellen tai lyhyt elämä nauttien.
Minä tunnen pari tuollaista "elämästä pitää nauttia" -lihavaa. 65-vuotiaina toisella sydänleikkaus + peräsuolisyöpä, liikuntakyky mennyttä, toisella diabetes ja polvet paskana, ei pysty liikkumaan hänkään kuin jääkaapilta sohvalle. Kyllä näkisin, että saman ikäinen hoikka äitini elää paljon nautinnollisempaa elämää: reissailee pitkin maailmaa, joogaa, touhuaa lastenlasten kanssa ja harrastaa vaikka mitä.
Ainakin ovat nauttineet elämästä :) toisin kun sun äiti
Vierailija kirjoitti:
Mitä elämässäsi tapahtui niihin aikoihin, kun syömisongelma alkoi?
Lopetin tupakoinnin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minua on auttanut laihdutusapp nimeltä Lose It. Se auttaa minua laskemaan kalorit. Sitten pitää vaan kuluttaa enemmän kuin syö. Toivon sinulle tsemppiä matkaan! Älä vaan luovuta.
Pari päivää sitten poistin taas kalorilaskurin, kolmannen kerran tämä vuonna. Ei se mitään auta, kun ei pysy niissä sallituissa rajoissa. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
l
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistuttaa entistä ystävääni. Ainakin 35-40kg ylipainoa ollut pari vuosikymmentä mutta muutosta ei vaan tapahdu! Se on uskomatonta miten ihminen jumittuu siihen tilanteeseensa, ja pelkkiä hyviä syitä riittää vuosi vuoden jälkeen.
Tänä aikana ystäväni lapset ovat kasvaneet isoiksi ja osa muuttanut jo pois kotoakin ( selitys: ei pikkulapsiaikana ole aikaa/kannata alkaa dieettiä, se on vaan pois lapsilta se aika ja ruoka)
Mitään liikuntaa ei ole voinut aloittaa koska ei ole aikaa. Hankki koiran että ”tulee sitten ulkoiltua”, mutta opetti koiran asiomaan postilaatikon kohdalla, joten takaisin sisälle sitten vaan.
Pitää syödä ulkona, koska pitää tavata asiakkaita. Ravintolassa syödessä ei ilmeisesti voi valita terveellisempiä vaihtoehtoja…
Toki hän rysäyttää kerran 5vuodessa eri pussikeitoilla tai pulvereilla 10 kg/2vkoa ja sitten ottaa ne plus 5kg takaisin seuraavassa kuukaudessa.
Nettiostamisen myötä on tullut ulkomailta jotain pulvereita. Kysyin että tietääkö se että mitä niissä on, mutta kuulemma vaan proteiinia, ei ollut. Luin sille niitä aineita, niin otti nokkiinsa…
Ja ennekuin ehditte haukkumaan että en kannusta tai olen itse tikku-maratoonari niin olen 166/83kg. Ja kannustan/kannustin parhaani mukaan. Ei vaan mikään auta.Ymmärrän ystävääsi, se on todella vaikeaa, mahdotonta, kun ei ole mitään motivaatiota.
Onnistuneet laihduttaja ovat löytäneet syyn laihduttaa. Ei sun ystävä laihdu, vaikka sinä sitä haluaisit ja sinusta se on maailman helpoin asia. Ystävällesi se on maailman vaikein. Ap
Miten vaikeaa voi olla löytää se syy? Mikä mahdollisesti voi olla tärkeämpää kuin oma terveys? Ymmärrän että esimerkiksi masentuneena tilanne on täysin eri, mutta valtaosa ylipainoisista ei ole masentuneita, vaan vaan ihan puhtaasti laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Tämä trendi missä 40kg ylipainoiset ihmiset hehkuttaa kehopositiivisuutta iltapäivälehdissä ei ole pelkästään oksettava, vaan myös hyvin vaarallinen.
Jos muuten on elämä mallillaan, niin miksi pitäisi laihduttaa, että sinä olisit tyytyväinen?
Elämän kuuluu olla mukavaa, miksi elää ei mukavaa elämää?
OhisEi ole kauan tuolla menolla.
No se on jokaisen oma valinta, pitkä elämä kärvistellen tai lyhyt elämä nauttien.
Minä tunnen pari tuollaista "elämästä pitää nauttia" -lihavaa. 65-vuotiaina toisella sydänleikkaus + peräsuolisyöpä, liikuntakyky mennyttä, toisella diabetes ja polvet paskana, ei pysty liikkumaan hänkään kuin jääkaapilta sohvalle. Kyllä näkisin, että saman ikäinen hoikka äitini elää paljon nautinnollisempaa elämää: reissailee pitkin maailmaa, joogaa, touhuaa lastenlasten kanssa ja harrastaa vaikka mitä.
Ainakin ovat nauttineet elämästä :) toisin kun sun äiti
Ai että elämästä nauttii vain, jos nautinto tulee nimenomaan epäterveellisestä ruuasta? Varmaan nuo sohvan ja jääkaapin väliä lyllertävät diabeetikot ja sydäntautiset sitten nauttivat elämästään. Itse nautin enemmän muista asioista kuin ruuasta, ja näiden muiden asioiden nautintoa lisää hyväkuntoinen, hoikka kroppa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä elämässäsi tapahtui niihin aikoihin, kun syömisongelma alkoi?
Lopetin tupakoinnin. Ap
Hienoa!
Milloin?
Terv: 10v tupakoimatta eikä lopua näy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihan oikeasti sokeritauti pelota? Luulisi sen pelottavan niin paljon, että pistäisi syömisen kohdalleen. Minä ainakin säikähtäisin pahasti.
Ei. Tunnen 5 ihmistä, joilla diabetes ollut 15-20v,eikä se ole heidän elämäänsä muuttanut mitenkään, vain puolikas tai kokonainen tabu aamukahvin kanssa.
Hirveää sanoa, mutta onhan se helpompaa kuin laihdutus ;D
Ap
Mä näen diabeetikkoja joka päivä. Puolisokeita, jalattomia, pöhöttyneitä, työkyvyttömiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihan oikeasti sokeritauti pelota? Luulisi sen pelottavan niin paljon, että pistäisi syömisen kohdalleen. Minä ainakin säikähtäisin pahasti.
Ei. Tunnen 5 ihmistä, joilla diabetes ollut 15-20v,eikä se ole heidän elämäänsä muuttanut mitenkään, vain puolikas tai kokonainen tabu aamukahvin kanssa.
Hirveää sanoa, mutta onhan se helpompaa kuin laihdutus ;D
ApMä näen diabeetikkoja joka päivä. Puolisokeita, jalattomia, pöhöttyneitä, työkyvyttömiä jne.
On se jännä, kun tunnen 5 lihavaa dianeetikkoa ja lääkitys toimii. Missä nämä sun sokeat on Porvoossa? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä elämässäsi tapahtui niihin aikoihin, kun syömisongelma alkoi?
Lopetin tupakoinnin. Ap
Hienoa!
Milloin?
Terv: 10v tupakoimatta eikä lopua näy
Pari vuotta sitten.
Mulla menee sykleissä, olen 3 v polttama, lihoin hirveäati. Sitten saatan polttaa 6-12kk laihdun. Ja taas lopetan, lihoin. Jne
Näin mennyt 10v
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
l
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistuttaa entistä ystävääni. Ainakin 35-40kg ylipainoa ollut pari vuosikymmentä mutta muutosta ei vaan tapahdu! Se on uskomatonta miten ihminen jumittuu siihen tilanteeseensa, ja pelkkiä hyviä syitä riittää vuosi vuoden jälkeen.
Tänä aikana ystäväni lapset ovat kasvaneet isoiksi ja osa muuttanut jo pois kotoakin ( selitys: ei pikkulapsiaikana ole aikaa/kannata alkaa dieettiä, se on vaan pois lapsilta se aika ja ruoka)
Mitään liikuntaa ei ole voinut aloittaa koska ei ole aikaa. Hankki koiran että ”tulee sitten ulkoiltua”, mutta opetti koiran asiomaan postilaatikon kohdalla, joten takaisin sisälle sitten vaan.
Pitää syödä ulkona, koska pitää tavata asiakkaita. Ravintolassa syödessä ei ilmeisesti voi valita terveellisempiä vaihtoehtoja…
Toki hän rysäyttää kerran 5vuodessa eri pussikeitoilla tai pulvereilla 10 kg/2vkoa ja sitten ottaa ne plus 5kg takaisin seuraavassa kuukaudessa.
Nettiostamisen myötä on tullut ulkomailta jotain pulvereita. Kysyin että tietääkö se että mitä niissä on, mutta kuulemma vaan proteiinia, ei ollut. Luin sille niitä aineita, niin otti nokkiinsa…
Ja ennekuin ehditte haukkumaan että en kannusta tai olen itse tikku-maratoonari niin olen 166/83kg. Ja kannustan/kannustin parhaani mukaan. Ei vaan mikään auta.Ymmärrän ystävääsi, se on todella vaikeaa, mahdotonta, kun ei ole mitään motivaatiota.
Onnistuneet laihduttaja ovat löytäneet syyn laihduttaa. Ei sun ystävä laihdu, vaikka sinä sitä haluaisit ja sinusta se on maailman helpoin asia. Ystävällesi se on maailman vaikein. Ap
Miten vaikeaa voi olla löytää se syy? Mikä mahdollisesti voi olla tärkeämpää kuin oma terveys? Ymmärrän että esimerkiksi masentuneena tilanne on täysin eri, mutta valtaosa ylipainoisista ei ole masentuneita, vaan vaan ihan puhtaasti laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Tämä trendi missä 40kg ylipainoiset ihmiset hehkuttaa kehopositiivisuutta iltapäivälehdissä ei ole pelkästään oksettava, vaan myös hyvin vaarallinen.
Jos muuten on elämä mallillaan, niin miksi pitäisi laihduttaa, että sinä olisit tyytyväinen?
Elämän kuuluu olla mukavaa, miksi elää ei mukavaa elämää?
OhisEi ole kauan tuolla menolla.
No se on jokaisen oma valinta, pitkä elämä kärvistellen tai lyhyt elämä nauttien.
Minä tunnen pari tuollaista "elämästä pitää nauttia" -lihavaa. 65-vuotiaina toisella sydänleikkaus + peräsuolisyöpä, liikuntakyky mennyttä, toisella diabetes ja polvet paskana, ei pysty liikkumaan hänkään kuin jääkaapilta sohvalle. Kyllä näkisin, että saman ikäinen hoikka äitini elää paljon nautinnollisempaa elämää: reissailee pitkin maailmaa, joogaa, touhuaa lastenlasten kanssa ja harrastaa vaikka mitä.
Ainakin ovat nauttineet elämästä :) toisin kun sun äiti
Ai että elämästä nauttii vain, jos nautinto tulee nimenomaan epäterveellisestä ruuasta? Varmaan nuo sohvan ja jääkaapin väliä lyllertävät diabeetikot ja sydäntautiset sitten nauttivat elämästään. Itse nautin enemmän muista asioista kuin ruuasta, ja näiden muiden asioiden nautintoa lisää hyväkuntoinen, hoikka kroppa!
Niin varmasti hekin arvostaisi, mutta monella se ruoka on vihollinen, joka viittaa taistelut lopulta
Eli vaihdat vaan riippuvuudesta toiseen. Jos ruoka ei ole addiktiosi, se on nikotiini. Korvaat tupakoinnin syömisellä ja päinvastoin. Olet aika altis addiktioille. Voisiko sitä hyödyntää minkään terveellisen asian suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttanut hiukan yli 40kg, pysyvästi. Projekti ollut pitkä, ensimmäiset 20kg hukkasin n. 20 vuotta sitten kun alkoi olla liikaa polvikipuja, päätin että en syö paljoa klo 16 jälkeen. Se auttoi kipuihin ja sitten n. 10 vuotta sitten alkoi taas polvet ja erityisesti alaselkä vaivata, aloin vaan syömään taas kaikkea vähemmän ja nyt ollaan 75kg kohdalla, olen 180cm pitkä mies ja ikää 44 vuotta. Lonkissa ja polvissa välillä kipuja kun rankkaa työtä teen, mutta selkä aika hyvässä iskussa. Liikuntaa olen lisännyt viimeisen parin vuoden aikana niin paino pysyy itsestään näissä lukemissa. En ole koskaan röökiä polttanut enkä alkoholia juonut mutta hyvää ja makeaa ruokaa tuli syötyä senkin edestä nuorena. Tuo nivelkipu on semmoinen konsultti että se pistää ihan itsestään tekemään tarvittavat muutokset elintapoihin että paino tippuu. Ja toki halu pystyä harrastamaankin jotain töiden lisäksi ajaa pitämään painon kurissa ja fyysisen kunnon kohtuullisella tasolla.
Mulla meni polvi 3v sitten, menikö lääkäriin, en, koska olisi vaan painosta sanonut. Onneksi olin työton, en pystynyt kävelee viikkoon. Onnistuiko silloin laihdutus, ei, kiukuttelin miehelle ja vältin seksiä.
Mies oli tyytyväinen, kun lopetin laihduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joko laihdutat tai elät sairaana ja lihavana ja todennäköisesti kuolet nuorempana. Ihan oma valinta.
Sepä se, kun olen elämäni kunnossa, ei mitään vaivoja! Sokerirasituskokeen tulos oli yllättävä. Ap
Olet elämäsi kunnossa? Ylipainoa 40kg ja olet elämäsi parhaassa kunnossa? Kuinka huonossa kunnossa olit aikaisemmin?
Motivaatiota et saa mistään kun asenteesi on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joko laihdutat tai elät sairaana ja lihavana ja todennäköisesti kuolet nuorempana. Ihan oma valinta.
Sepä se, kun olen elämäni kunnossa, ei mitään vaivoja! Sokerirasituskokeen tulos oli yllättävä. Ap
En ymmärrä, miten pystyt edes kävelemään kilometriä tuolla ylipainolla. Käsittämätön terveys, mutta tuskin on pitkään. Lonkat ja polvet menevät pian leikkauskuntoon. Eikö tällä kuumuudella vähän hengästytä tuo järjetön ylipaino?
Minua on auttanut laihdutusapp nimeltä Lose It. Se auttaa minua laskemaan kalorit. Sitten pitää vaan kuluttaa enemmän kuin syö. Toivon sinulle tsemppiä matkaan! Älä vaan luovuta.