Normaalin naisen rooli tuntuu vain kapenevan koko ajan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman huomannut. En itse ole ollenkaan naisellinen nainen ja nykyisin minut lokeroidaan ihan käsittämättömiin alaluokkiin, joita en itsessäni ollenkaan tunnista. Tykkäsin ajasta 10v sitten, jolloin olin ihan vain yksi muiden joukossa enkä jonkun tuntemattoman alaluokan alaluokan edustaja.

Mutkin luokitellaan palstalla (olen lyhythiuksinen ja lihava) mitä oudoimmin vihreäksi (inhoan kys.puoluetta) ja miestenvihaajaksi tms.

Samaan aikaan muistetaan haukkua naisellisia naisia lokeiksi. Ikinä ei voi voittaa. Joko oot liian miehekäs (työssäkäyvä) tai kuppaava kotirouva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nainen ole tasa-arvoinen. Olin juhannuksena mökillä, missä minun tehtäväni oli siivota vessa miesten jäljiltä, mökin emännän mukaan näin on aina tehty ja antoi siivousliinoja ja pesuaineen käteen. Menin siis ihmettelemään, kuka huussin on tuolla tavalla sotkenut, no miehethän ne, pojat (50v.) sotkee, ei siinä auta kuin naisten siivota, heh heh. Nämä sontiaiset eivät saaneet edes maitopurkkia jääkaapista, vaan pyysivät pokkana minulta, vieraalta naiselta, että hakisitko jääkaapista maidon ja sillin. Voi j*malauta. :D Naiset tiskasivat, miehet pelasivat shakkia verannalla. Kun siinä tuli hämärä, minulle huudettiin pihan toiselle puolelle, että Jennnaaaaa! Käytkö laittamassa valon päälle. Katkaisin oli heistä 2,5 m päässä mutta kun ei mies pysty sellaiseen. Lähdin pois kesken vierailun ja olin erittäin järkyttynyt. Oma mieheni sanoi, että tällainen ajatusmaailma ja naisten alistaminen piioiksi on edelleen ihan yleistä miesten keskuudessa.

Etelä-Pohjanmaalla? Etkai siivonnut?

Kyllä, mistä arvasit? :o Juuri näin, sieltä kotoisin. Nuo passuuttajat olivat siis talon isäntä ja hänen sukulaismiehensä + 18-vuotias poikansa, joita minun vierailevana naisena olisi pitänyt palvella. Siivosin huusin yhden kerran hämmentyneenä, jotta itse pääsin tarpeilleni. Sen jälkeen kävin metsässä ja lähdimme kotiin ennen kuin tarvitsi käydä isolla hädällä. Raja kulkee jossain. Miehelläni on juuret Pohjanmaalla, eikä hän ymmärtänyt ensin ollenkaan, mistä olen vihainen. Että nuo oli pikkujuttuja ja kuittaa huumorilla ne, heh heh. No en todella kuittaa, ihme sikailua. Naisetkin tuntuvat hyväksyvän roolinsa, valittaen ja mutisten, mutta silti passaavat. Erikoista, eivätkä kaikki naisista ole edes vanhoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei nainen ole tasa-arvoinen. Olin juhannuksena mökillä, missä minun tehtäväni oli siivota vessa miesten jäljiltä, mökin emännän mukaan näin on aina tehty ja antoi siivousliinoja ja pesuaineen käteen. Menin siis ihmettelemään, kuka huussin on tuolla tavalla sotkenut, no miehethän ne, pojat (50v.) sotkee, ei siinä auta kuin naisten siivota, heh heh. Nämä sontiaiset eivät saaneet edes maitopurkkia jääkaapista, vaan pyysivät pokkana minulta, vieraalta naiselta, että hakisitko jääkaapista maidon ja sillin. Voi j*malauta. :D Naiset tiskasivat, miehet pelasivat shakkia verannalla. Kun siinä tuli hämärä, minulle huudettiin pihan toiselle puolelle, että Jennnaaaaa! Käytkö laittamassa valon päälle. Katkaisin oli heistä 2,5 m päässä mutta kun ei mies pysty sellaiseen. Lähdin pois kesken vierailun ja olin erittäin järkyttynyt. Oma mieheni sanoi, että tällainen ajatusmaailma ja naisten alistaminen piioiksi on edelleen ihan yleistä miesten keskuudessa.

On hienoa, että lähdit pois. Olisit vielä antanut huutia koko porukalle lähtiesäsi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman huomannut. En itse ole ollenkaan naisellinen nainen ja nykyisin minut lokeroidaan ihan käsittämättömiin alaluokkiin, joita en itsessäni ollenkaan tunnista. Tykkäsin ajasta 10v sitten, jolloin olin ihan vain yksi muiden joukossa enkä jonkun tuntemattoman alaluokan alaluokan edustaja.

Mutkin luokitellaan palstalla (olen lyhythiuksinen ja lihava) mitä oudoimmin vihreäksi (inhoan kys.puoluetta) ja miestenvihaajaksi tms.

Samaan aikaan muistetaan haukkua naisellisia naisia lokeiksi. Ikinä ei voi voittaa. Joko oot liian miehekäs (työssäkäyvä) tai kuppaava kotirouva.

Mitä ihmettä? Naisten työssäkäyntiaste on Suomessa lähes yhtä korkea kuin miesten. Eikä täällä ole mitään kotirouvakulttuuria. En oikeasti ymmärrä mistä puhutte. Lähes jokainen aikuinen nainen on töissä, oli miehekäs tai naisellinen tai ei kumpaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nainen ole tasa-arvoinen. Olin juhannuksena mökillä, missä minun tehtäväni oli siivota vessa miesten jäljiltä, mökin emännän mukaan näin on aina tehty ja antoi siivousliinoja ja pesuaineen käteen. Menin siis ihmettelemään, kuka huussin on tuolla tavalla sotkenut, no miehethän ne, pojat (50v.) sotkee, ei siinä auta kuin naisten siivota, heh heh. Nämä sontiaiset eivät saaneet edes maitopurkkia jääkaapista, vaan pyysivät pokkana minulta, vieraalta naiselta, että hakisitko jääkaapista maidon ja sillin. Voi j*malauta. :D Naiset tiskasivat, miehet pelasivat shakkia verannalla. Kun siinä tuli hämärä, minulle huudettiin pihan toiselle puolelle, että Jennnaaaaa! Käytkö laittamassa valon päälle. Katkaisin oli heistä 2,5 m päässä mutta kun ei mies pysty sellaiseen. Lähdin pois kesken vierailun ja olin erittäin järkyttynyt. Oma mieheni sanoi, että tällainen ajatusmaailma ja naisten alistaminen piioiksi on edelleen ihan yleistä miesten keskuudessa.

Ja jengi tykkää väittää ettei poikien kasvatuksessa olisi jotain häikkää.

Newsflash: ON!

Jep, tyttöjen ja poikien kasvatuksessa todellakin on eroa. Tuleepa mieleen eräät juhlat muutaman vuoden takaa. Vieraissa oli suunnilleen saman verran miehiä ja naisia (olen itse siis nainen). Valmistelin ruokia keittiössä, kun osa vieraista oli jo saapunut. Kolme naista kävi kysymässä, voivatko he auttaa minua. Arvaatteko, moniko mies tarjosi apuaan? Oikein arvasit, tasan nolla. Ja me olemme sentään vielä siinä kuuluisassa liberaalissa punaviherkuplassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman huomannut. En itse ole ollenkaan naisellinen nainen ja nykyisin minut lokeroidaan ihan käsittämättömiin alaluokkiin, joita en itsessäni ollenkaan tunnista. Tykkäsin ajasta 10v sitten, jolloin olin ihan vain yksi muiden joukossa enkä jonkun tuntemattoman alaluokan alaluokan edustaja.

Mutkin luokitellaan palstalla (olen lyhythiuksinen ja lihava) mitä oudoimmin vihreäksi (inhoan kys.puoluetta) ja miestenvihaajaksi tms.

Samaan aikaan muistetaan haukkua naisellisia naisia lokeiksi. Ikinä ei voi voittaa. Joko oot liian miehekäs (työssäkäyvä) tai kuppaava kotirouva.

Mitä ihmettä? Naisten työssäkäyntiaste on Suomessa lähes yhtä korkea kuin miesten. Eikä täällä ole mitään kotirouvakulttuuria. En oikeasti ymmärrä mistä puhutte. Lähes jokainen aikuinen nainen on töissä, oli miehekäs tai naisellinen tai ei kumpaakaan.

Peukkuja heitettiin yhden miehen kommentille mikä toivoi matalasti kouluttautunutta naista, koska uranainen oli hänen mielestään turhan äijä.

Siinä riittää ihmeteltävää 51% prosentti jankkaajalle jonka mielestä köyhät naiset ryövää korkeastipalkattuja miehiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman huomannut. En itse ole ollenkaan naisellinen nainen ja nykyisin minut lokeroidaan ihan käsittämättömiin alaluokkiin, joita en itsessäni ollenkaan tunnista. Tykkäsin ajasta 10v sitten, jolloin olin ihan vain yksi muiden joukossa enkä jonkun tuntemattoman alaluokan alaluokan edustaja.

Mutkin luokitellaan palstalla (olen lyhythiuksinen ja lihava) mitä oudoimmin vihreäksi (inhoan kys.puoluetta) ja miestenvihaajaksi tms.

Samaan aikaan muistetaan haukkua naisellisia naisia lokeiksi. Ikinä ei voi voittaa. Joko oot liian miehekäs (työssäkäyvä) tai kuppaava kotirouva.

Mitä ihmettä? Naisten työssäkäyntiaste on Suomessa lähes yhtä korkea kuin miesten. Eikä täällä ole mitään kotirouvakulttuuria. En oikeasti ymmärrä mistä puhutte. Lähes jokainen aikuinen nainen on töissä, oli miehekäs tai naisellinen tai ei kumpaakaan.

Onko meillä ollut varsinaista kotirouvakulttuuria? Toki lasten ja kodin hoito oli naisen harteilla yli 100 vuotta sitten, mutta myös maatilasta huolehtiminen oli tavalla tai toisella naisen harteilla. Näin siis aiemmassa agraariyhteiskunnassa. Olen kuullut agraariyhteiskunnasta, että siellä nainen oli voinut käyttää housuja ja jopa polttaa tupakkaa.

Sota-aika on myös hyvä esimerkki, ettei silloinkaan ihailun kohde ollut täydellinen kotirouva, vaan kykenevä nainen peltotöissä. Lotat pitää myös tietysti muistaa. Ei todellakaan ole suomalaisessa kulttuurissa tytöistä kasvatettu prinsessoja. Voidaan mennä ajassa taaksepäinkin, mm. 1600-luvulla oli oma perinnelaki, joka takasi naisille oikeuden harjoittaa itsenäistä kauppaa ja omistaa maata. Tämä siis esikristilliseltä ajalta.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas, naisellisena naisena, koen oloni lähinnä vaivaantuneeksi kun eri paikoissa on tarjolla juttuseuraksi kaikenmaailman liberaalifeministejä ja poikatyttöjä. Viimeisin fiasko oli kaksi joulua sitten, kun tapasin ekaa kertaa mieheni parhaan ystävän avovaimon, joka alkoi pienessä sievässä kyseenalaistaa oikeuttani ilmaista mielipiteitäni, koska oma mieheni sattuu olemaan aika sanavalmis tyyppi. Käytännössä siis haukkui mieheni sovinistiksi ja minut...no, en edes tiedä mikä olisi oikea ilmaisu tähän. 

" eri paikoissa on tarjolla juttuseuraksi kaikenmaailman liberaalifeministejä ja poikatyttöjä"

Ratkaisu ongelmaan: älä mene eri paikkoihin, joissa ko. juttuseuraa on tai älä ala keskustelemaan- pakko kun ei ole keskustella kenenkään kanssa.

Jos verrataan naisen roolia 20,50,80 ja 2020 luvulla, väittäisin että elämme vapautuneemmin kuin koskaan. Tietysti henkilöllä tulee olla kokemusta menneen ajan elämästä jotta pystyisi ymmärtämään tämän ajan ilmapiirin, verrattuna menneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan naisen roolia 20,50,80 ja 2020 luvulla, väittäisin että elämme vapautuneemmin kuin koskaan. Tietysti henkilöllä tulee olla kokemusta menneen ajan elämästä jotta pystyisi ymmärtämään tämän ajan ilmapiirin, verrattuna menneeseen.

Mitä vanhan äitini ja tätieni kanssa olen keskustellut ja heidän elämistään ja olemistaan seuranunt, niin kyllähän ennen oli hirveän tärkeää, että nainen oli "kunnollinen" ja siveellinen ja työteliäs. En ota näiden ihanteiden hyvytteen tai huonouteen sinänsä kantaa, mutta vapautumista niissä on todella tapahtunut viimeisen 50 vuoden aikana.

En ole koko ketjua lukenut, mutta vaikuttaa, että täällä naiset arvostelevat ja haukkuvat toisia naisia, jotka ovat erilaisia kuin itse. Poikatytöt haukkuvat naisellisia naisia ja päinvastoin. Aika hurjaa. Minulla on kaveripiirissä ihan kaikenlaisia naisia, ja heille kaikille on tilaa ja oma paikkansa, kaikki saavat olla omana itsenään ja juttu luistaa silti.

Itse en ole naisilta kuullut kommentteja ulkonäöstäni tai mielipiteistäni/jutun aiheista. Minua kiinnostaa enempi ns. miesten jutut, jotka ovat todellisuudessa kaikkien juttuja, esim. kodin remontit, puiden pilkkominen. auton huolto (haluan välttyä yllätyksiltä) jne. Olen myös kiinnostunut ns. naisten jutuista (meikkaaminen, sisustus jne.). Eli olen kiinnostunut lähes kaikesta ihan jo oppimismielessä :)

Ulkonäköön liittyvän kommentin olen saanut eräältä mieheltä tapailun alussa.. Olimme kiihkeissä puuhissa, miehen sormi menossa sinne you know, kun hän kuiskasi korvaani "taidat olla feministi, kun sulla on lyhyet hiukset". Kyllähän tuo vaikutti tunnelmaan ja koko käsitykseen fiksuksi luulemastani miehestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkokengistä sen verran, että nehän ovat tavallaan vain mietoutunut versio kiinalaisten jalansidonnasta. Korkokengät aiheuttavat nykypäivänäkin terveydellisiä ongelmia jalan rakenteille, turhaa painetta leikkausjonoihin, kipuja, vammoja, kävelyvaikeuksia jne. Silti naiset haluavat säilyttää ne naisellisuuden kuvaajana.

Korkokenkien ihannointi on samantyylistä epätervettä kulttuurista vääristymää, missä oikeasti terveyden takia huono asia nähdään arjessa vain hyvänä ja upeana sekä tavoiteltavana, ympärileikkaukset ovat tästä myös esimerkki. Nimenomaan naiset ovat tyttöjen ympärileikkausten loppumista vastaan, koska he kokevat sen itse kulttuurissaan naiseuden ytimenä. Vaikka itseasiassa kyse on naiselle vahingollisena asiana.

Meillä on omassa länsimaisessa naisenkuvassa vielä paljon samaan aatemaailmaan pohjautuvaa ongelmaa,mikä itsellemme näyttäytyy muka naisellisuutena. Naisellisuus ei kuitenkaan voi olla asia, joka on terveyttä ja hyvinvointia uhkaava, missään mittakaavassa.

Naiseutta on länsimaisessa kulttuurissa jo vuosisatoja ilmennetty erilaisten epäterveellisten tuotteiden avulla. Korsetit ja lyijymeikit esimerkkeinä vaikka aiemmilta vuosisadoilta. Hattuneulakin on sellainen kapistus että en haluaisi sitä pistettävän päähäni.

Ja hulluinta on, että aina naiset itse päättävät, että tämä asia on nyt naisellisuutta korostava ja sitä tulee kaikkien käyttää, jotta on naisen näköinen.

Tuskin yksikään mies on ollut sitä mieltä, että survotaan naiset korsetteihin, niin ovat kivan naisellisia ja muut miehet sitten kilvan huutaneet, että siinäpä idea: Vaate jonka kanssa kaikki spontaani toiminta on aivan mahdotonta.

Tämä kehitys on erikoista, sillä keskiajallahan naiset vielä pukeutuivat melko tylsästi. Mekkoihin kyllä, mutta peittäviin ja käytännöllisiin. Rikkailla vähän kivammat kuviot ja fiinimmät kankaat.

Kannattaisi tutustua korsetteihin vähän tarkemmin. Ellei viktoriaanisen ajan äärimmäisen tiukkoja korsetteja oteta lukuun, niin suurin osa niistä on ollut ihan mukavia. Ne tukevat selkää ja rintoja, ja ihmiset käyttävät niitä nykyäänkin selkäkipujen hoidossa. Suurin osa naisista ei kuitenkaan ole ollut mitään ylimyksiä, jotka ovat vain istuneet kotona, vaan ihmiset ovat joutuneet tekemään niissä rankkaakin työtä. Tämä ei onnistuisi, jos korsetit olisivat sellaisia kidutusvälineitä, joina niitä nykyaikana pidetään. YouTubessa on monta hyvää historiallisiin vaatteisiin keskittyvää tubettajaa, jotka ovat käsitelleet tätä korsettiasiaa.

Karolina Żebrowska:

Bernadette Banner:

En tiedä nyt miten itse asiasta kirjoittaisin. Minut varmaan kasvatettu niin, että olen se kiltti ja helppo tyttö, joka ei vastusta ja tekee mitä pyydetään. Sitten vanhemmat ovat puolestaan ihmetelleet jos olen ollut jossain tilanteessa arka, mutta ovat itse tavallaan kasvattaneet minut siihen, että en sano vastaan. Tietysti persoonakin vaikuttaa ja olen jo muuten ollut ujompi ja olisi pitänyt mieluummin auttaa uskomaan itseensä, eikä saada itsetuntoa vielä enemmän alas kaikella arvostelulla.

Tähän yhdistettynä ei ole ihme, että minua alettiin kiusaamaan. Jäin senkin asian kanssa yksin, kun vanhemmille oli jo vaikeaa puhua asiasta ja hyväksyä se, että oma tytär on niin "heikko", että reagoi siihen kaikkeen eikä kestäkään niin hyvin. Ei sen vähättelyn jälkeen voinut enää puhua mistään, kun itsellä niin paha olla silloin. Opin olemaan hiljaa ja kestämään. Ei ketään kiinnostanut miten todellisuudessa voin. Olin myös hyvin yksinäinen.

Kiusaaminen taas liittyi lähes kaikkeen. Koko ulkonäköni, luonteeni, ääneni tai käytökseni käytiin läpi. Se toi omat kolhunsa ja koin etten ole missään hyvä ja onnistunut vaan aivan vääränlainen. Tyttöjen sanomiset korostivat sitä etten kuulu joukkoon ja olen outo sekä epäonnistunut jota kukaan ei kaveriksi halua. Poikien sanat taas vaikuttivat siihen, että mietin ettei kukaan halua seurustella kanssani, kun olen niin ruma ja näin aloin enemmän miettiä ulkonäköäni ja hävetä sitä.

Kaiken tämän jälkeen ajattelen kyllä usein, etten ole saanut olla rauhassa oma itseni lähes koskaan ilman jonkun puuttumista asiaan tai arvostelua. Jos olisin saanut niin ehkä voisin nyt paremmin ja pitäisin itsestäni edes vähän enemmän. Olen tavallaan jäänyt ulkopuolelle ja en kuulu minnekään.

Naisena olen sekoitus monta asiaa. Tykkään olla itsenäinen, mutta olen kuitenkin aika herkkä ja introvertti sekä kaipaan tukea välillä. En haluasi enää tavallaan leikkiä olevani vahva vaan vihdoin olisi hyvä pystyä olemaan avoin. Näin en ole saanut olla nuoruudessa vaan piti kestää ja peittää tunteet. Sanoin ulkonäköön liittyvät asiat vaikeita. En yleensä meikkaa, mutta ajattelen usein, että olenko sitten vielä rumempi ilman meikkiä. Toisaalta en välitä ja haluan olla sellainen kuin olen ja en ala meikkaamaan kenenkään takia. Muuten en koe olevani ulkonäön suhteen sinut itseni kanssa ja en pidä itsestäni. Luonteeni puolesta koen usein sen, että pitäisi olla rohkea, ujoudesta päästävä eroon sekä olen liian hiljainen. Pitäisi siis olla monesti aivan erilainen kuin olen.

Kukaan ei ajattele myöskään ihminen menneisyyttä. Jos kokee paljon pahaa voi olla hankalaa olla se rohkea ja itsevarma. Ei kaikki ole siinä mielessä samalla viivalla jos toinen on saanut kannustusta ja kasvaa rauhassa. En tiedä mitä viestillä haen (idea jo katosi) mutta minun ollut aika vaikeaa olla oma itseni. Jokainen arvostelu ja ikävä juttu kuiteikin jää mieleen, vaikka monet hokevatkin samaa kulunutta lausetta, että ei saa välittää aina kiusaamiseenkin liittyen. Ehkä sen sanojan pitäisi mieluummin miettiä mitä puhuu ennen kuin sanoo jotain ikävää.

Omista vanhemmista voisi vielä sen kirjoittaa, että äitini välit melko huonot ja viralliset omaan äitiinsä. Tosin ei hänkään paljon sen paremmin ole toininut tai oppinut mitään jos ajattelee asioita minun kanssani. Isäni elämässä naiset olivat niitä, jotka tekivät kaikki kotityöt ja ruuan. Tosin on köyhästä perheestä ja tottunut kyllä muuten töitä tekemään. Kaikella menneelläkin on vaikutusta varmaan vanhempiini. Tosin tämä ketju loppuu nyt ja itse en lapsia halua. Hyvä kun itse nyt pääsen eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset lokeroi ja arvostelee toisiaan, mikä on sitten miesten vika.

Ketää miestä ei kiinnosta vedätkö mitkä kuteet päällä metsässä tai pukeudetko kahtena päivänä putkeen samaan mekkoon.

Lopettakaa muiden kanojen mielipiteistä ja lokeroinnista välittäminen, niin pääsette helpommalla.

Nimenomaanhan täällä hyökkäillään meiningillä "sisko, itsetuntosi on huono" jos kyseenalaistaa eetoksia vaikka korkokenkien käytöstä ja sen haitallisuudesta ja nainen roolista. Siksi olen aloituksen tehnyt naisten palstalle enkä miesten.

Sen nyt tietää mitä se olisi jossain miesten palstalla ollut, jotain paljon paljon pahempaa. Maksulliseksi haukkumista jne. Äläkä tosissasi väitä ettei naisen ulkonäöllä ole miehelle mitään väliä, se olisi jo aika paksua.

Miksi mies sitten valitsee aina naisen kauniimmasta päästä mitä saa? Ja niin, että se osaa pukeutua kauniisti, käyttäytyä ja laittaa vaikka ruokaa, siivota jälkensä ja sen kanssa voi jostain keskustella. Ai niin koska nämä asiat ovat kuin tehdasasetuksia. Muu ei ole edes vaimomatskua.

AP

No valitseehan nainenkin miehen, joka on mielellään hyvännäköinen, osaa pukeutua miellyttävästi ja käyttäytyä, laittaa ruokaa ja siivota jälkensä ja ihan kiva sen miehen kanssa olisi jutellakin. Noi sun listaamat jutut nimenomaan on tehdasasetuksia, joita ihmisellä odottaisi olevan. Hyvännäköinen ja miellyttävä pukeutuminen voivat olla mielipidekysymyksiä, mutta noi loput on ihan vaan tavallisen ihmisen merkkejä. Harva haluaa asua sottapytyn kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkokengistä sen verran, että nehän ovat tavallaan vain mietoutunut versio kiinalaisten jalansidonnasta. Korkokengät aiheuttavat nykypäivänäkin terveydellisiä ongelmia jalan rakenteille, turhaa painetta leikkausjonoihin, kipuja, vammoja, kävelyvaikeuksia jne. Silti naiset haluavat säilyttää ne naisellisuuden kuvaajana.

Korkokenkien ihannointi on samantyylistä epätervettä kulttuurista vääristymää, missä oikeasti terveyden takia huono asia nähdään arjessa vain hyvänä ja upeana sekä tavoiteltavana, ympärileikkaukset ovat tästä myös esimerkki. Nimenomaan naiset ovat tyttöjen ympärileikkausten loppumista vastaan, koska he kokevat sen itse kulttuurissaan naiseuden ytimenä. Vaikka itseasiassa kyse on naiselle vahingollisena asiana.

Meillä on omassa länsimaisessa naisenkuvassa vielä paljon samaan aatemaailmaan pohjautuvaa ongelmaa,mikä itsellemme näyttäytyy muka naisellisuutena. Naisellisuus ei kuitenkaan voi olla asia, joka on terveyttä ja hyvinvointia uhkaava, missään mittakaavassa.

Naiseutta on länsimaisessa kulttuurissa jo vuosisatoja ilmennetty erilaisten epäterveellisten tuotteiden avulla. Korsetit ja lyijymeikit esimerkkeinä vaikka aiemmilta vuosisadoilta. Hattuneulakin on sellainen kapistus että en haluaisi sitä pistettävän päähäni.

Ja hulluinta on, että aina naiset itse päättävät, että tämä asia on nyt naisellisuutta korostava ja sitä tulee kaikkien käyttää, jotta on naisen näköinen.

Tuskin yksikään mies on ollut sitä mieltä, että survotaan naiset korsetteihin, niin ovat kivan naisellisia ja muut miehet sitten kilvan huutaneet, että siinäpä idea: Vaate jonka kanssa kaikki spontaani toiminta on aivan mahdotonta.

Tämä kehitys on erikoista, sillä keskiajallahan naiset vielä pukeutuivat melko tylsästi. Mekkoihin kyllä, mutta peittäviin ja käytännöllisiin. Rikkailla vähän kivammat kuviot ja fiinimmät kankaat.

Kannattaisi tutustua korsetteihin vähän tarkemmin. Ellei viktoriaanisen ajan äärimmäisen tiukkoja korsetteja oteta lukuun, niin suurin osa niistä on ollut ihan mukavia. Ne tukevat selkää ja rintoja, ja ihmiset käyttävät niitä nykyäänkin selkäkipujen hoidossa. Suurin osa naisista ei kuitenkaan ole ollut mitään ylimyksiä, jotka ovat vain istuneet kotona, vaan ihmiset ovat joutuneet tekemään niissä rankkaakin työtä. Tämä ei onnistuisi, jos korsetit olisivat sellaisia kidutusvälineitä, joina niitä nykyaikana pidetään. YouTubessa on monta hyvää historiallisiin vaatteisiin keskittyvää tubettajaa, jotka ovat käsitelleet tätä korsettiasiaa.

Karolina Żebrowska:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Bernadette Banner:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Naisia pyörtyili tuon tuosta. Etkö koskaan miettinyt miksei varsinkaan yläluokan rouvat juuri muuta tehneetkään kuin istuivat tai kävelivät todella lyhyitä matkoja erittäin hitaasti? Köyhälistöllä ei välttämättä ollut varaa korsettiin. Korsetin kiristystä varten tarvittiin palvelusväkeä.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä nyt miten itse asiasta kirjoittaisin. Minut varmaan kasvatettu niin, että olen se kiltti ja helppo tyttö, joka ei vastusta ja tekee mitä pyydetään. Sitten vanhemmat ovat puolestaan ihmetelleet jos olen ollut jossain tilanteessa arka, mutta ovat itse tavallaan kasvattaneet minut siihen, että en sano vastaan. Tietysti persoonakin vaikuttaa ja olen jo muuten ollut ujompi ja olisi pitänyt mieluummin auttaa uskomaan itseensä, eikä saada itsetuntoa vielä enemmän alas kaikella arvostelulla.

Tähän yhdistettynä ei ole ihme, että minua alettiin kiusaamaan. Jäin senkin asian kanssa yksin, kun vanhemmille oli jo vaikeaa puhua asiasta ja hyväksyä se, että oma tytär on niin "heikko", että reagoi siihen kaikkeen eikä kestäkään niin hyvin. Ei sen vähättelyn jälkeen voinut enää puhua mistään, kun itsellä niin paha olla silloin. Opin olemaan hiljaa ja kestämään. Ei ketään kiinnostanut miten todellisuudessa voin. Olin myös hyvin yksinäinen.

Kiusaaminen taas liittyi lähes kaikkeen. Koko ulkonäköni, luonteeni, ääneni tai käytökseni käytiin läpi. Se toi omat kolhunsa ja koin etten ole missään hyvä ja onnistunut vaan aivan vääränlainen. Tyttöjen sanomiset korostivat sitä etten kuulu joukkoon ja olen outo sekä epäonnistunut jota kukaan ei kaveriksi halua. Poikien sanat taas vaikuttivat siihen, että mietin ettei kukaan halua seurustella kanssani, kun olen niin ruma ja näin aloin enemmän miettiä ulkonäköäni ja hävetä sitä.

Kaiken tämän jälkeen ajattelen kyllä usein, etten ole saanut olla rauhassa oma itseni lähes koskaan ilman jonkun puuttumista asiaan tai arvostelua. Jos olisin saanut niin ehkä voisin nyt paremmin ja pitäisin itsestäni edes vähän enemmän. Olen tavallaan jäänyt ulkopuolelle ja en kuulu minnekään.

Naisena olen sekoitus monta asiaa. Tykkään olla itsenäinen, mutta olen kuitenkin aika herkkä ja introvertti sekä kaipaan tukea välillä. En haluasi enää tavallaan leikkiä olevani vahva vaan vihdoin olisi hyvä pystyä olemaan avoin. Näin en ole saanut olla nuoruudessa vaan piti kestää ja peittää tunteet. Sanoin ulkonäköön liittyvät asiat vaikeita. En yleensä meikkaa, mutta ajattelen usein, että olenko sitten vielä rumempi ilman meikkiä. Toisaalta en välitä ja haluan olla sellainen kuin olen ja en ala meikkaamaan kenenkään takia. Muuten en koe olevani ulkonäön suhteen sinut itseni kanssa ja en pidä itsestäni. Luonteeni puolesta koen usein sen, että pitäisi olla rohkea, ujoudesta päästävä eroon sekä olen liian hiljainen. Pitäisi siis olla monesti aivan erilainen kuin olen.

Kukaan ei ajattele myöskään ihminen menneisyyttä. Jos kokee paljon pahaa voi olla hankalaa olla se rohkea ja itsevarma. Ei kaikki ole siinä mielessä samalla viivalla jos toinen on saanut kannustusta ja kasvaa rauhassa. En tiedä mitä viestillä haen (idea jo katosi) mutta minun ollut aika vaikeaa olla oma itseni. Jokainen arvostelu ja ikävä juttu kuiteikin jää mieleen, vaikka monet hokevatkin samaa kulunutta lausetta, että ei saa välittää aina kiusaamiseenkin liittyen. Ehkä sen sanojan pitäisi mieluummin miettiä mitä puhuu ennen kuin sanoo jotain ikävää.

Omista vanhemmista voisi vielä sen kirjoittaa, että äitini välit melko huonot ja viralliset omaan äitiinsä. Tosin ei hänkään paljon sen paremmin ole toininut tai oppinut mitään jos ajattelee asioita minun kanssani. Isäni elämässä naiset olivat niitä, jotka tekivät kaikki kotityöt ja ruuan. Tosin on köyhästä perheestä ja tottunut kyllä muuten töitä tekemään. Kaikella menneelläkin on vaikutusta varmaan vanhempiini. Tosin tämä ketju loppuu nyt ja itse en lapsia halua. Hyvä kun itse nyt pääsen eteenpäin.

Vaikea sanoa kuinka paljon kokemuksissasi on kyse siitä, että tytön/naisen rooli on liian ahdas ja kuinka paljon siitä, että olemme sosiaalisia olentoja ja meihin kaikkiin kohdistuu yksilöinä erilaisia odotuksia. Toivotan kuitenkin onnea sinulle tulevaisuuteen ja menneisyytesi käsittelyyn! Voinen ainakin koettaa lohduttaa sillä, että usein keski-iässä naisen elämässä tulee vaihe, jolloin on helppo sanoa että nyt riittää kiltteys ja miellyttäminen, olen viimeinkin juuri sellainen ihminen kuin haluan olla ja teen niitä asioita joita haluan tehdä. Tätä prosessia voinee ja kannattanee nopeuttaa, jos siihen keinoja löytää esim. terapiasta. Meillä on yksi elämä, siitä kannattaa tehdä oman näköinen. Toista tilaisuutta ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkokengistä sen verran, että nehän ovat tavallaan vain mietoutunut versio kiinalaisten jalansidonnasta. Korkokengät aiheuttavat nykypäivänäkin terveydellisiä ongelmia jalan rakenteille, turhaa painetta leikkausjonoihin, kipuja, vammoja, kävelyvaikeuksia jne. Silti naiset haluavat säilyttää ne naisellisuuden kuvaajana.

Korkokenkien ihannointi on samantyylistä epätervettä kulttuurista vääristymää, missä oikeasti terveyden takia huono asia nähdään arjessa vain hyvänä ja upeana sekä tavoiteltavana, ympärileikkaukset ovat tästä myös esimerkki. Nimenomaan naiset ovat tyttöjen ympärileikkausten loppumista vastaan, koska he kokevat sen itse kulttuurissaan naiseuden ytimenä. Vaikka itseasiassa kyse on naiselle vahingollisena asiana.

Meillä on omassa länsimaisessa naisenkuvassa vielä paljon samaan aatemaailmaan pohjautuvaa ongelmaa,mikä itsellemme näyttäytyy muka naisellisuutena. Naisellisuus ei kuitenkaan voi olla asia, joka on terveyttä ja hyvinvointia uhkaava, missään mittakaavassa.

Naiseutta on länsimaisessa kulttuurissa jo vuosisatoja ilmennetty erilaisten epäterveellisten tuotteiden avulla. Korsetit ja lyijymeikit esimerkkeinä vaikka aiemmilta vuosisadoilta. Hattuneulakin on sellainen kapistus että en haluaisi sitä pistettävän päähäni.

Ja hulluinta on, että aina naiset itse päättävät, että tämä asia on nyt naisellisuutta korostava ja sitä tulee kaikkien käyttää, jotta on naisen näköinen.

Tuskin yksikään mies on ollut sitä mieltä, että survotaan naiset korsetteihin, niin ovat kivan naisellisia ja muut miehet sitten kilvan huutaneet, että siinäpä idea: Vaate jonka kanssa kaikki spontaani toiminta on aivan mahdotonta.

Tämä kehitys on erikoista, sillä keskiajallahan naiset vielä pukeutuivat melko tylsästi. Mekkoihin kyllä, mutta peittäviin ja käytännöllisiin. Rikkailla vähän kivammat kuviot ja fiinimmät kankaat.

Kannattaisi tutustua korsetteihin vähän tarkemmin. Ellei viktoriaanisen ajan äärimmäisen tiukkoja korsetteja oteta lukuun, niin suurin osa niistä on ollut ihan mukavia. Ne tukevat selkää ja rintoja, ja ihmiset käyttävät niitä nykyäänkin selkäkipujen hoidossa. Suurin osa naisista ei kuitenkaan ole ollut mitään ylimyksiä, jotka ovat vain istuneet kotona, vaan ihmiset ovat joutuneet tekemään niissä rankkaakin työtä. Tämä ei onnistuisi, jos korsetit olisivat sellaisia kidutusvälineitä, joina niitä nykyaikana pidetään. YouTubessa on monta hyvää historiallisiin vaatteisiin keskittyvää tubettajaa, jotka ovat käsitelleet tätä korsettiasiaa.

Karolina Żebrowska:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Bernadette Banner:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Naisia pyörtyili tuon tuosta. Etkö koskaan miettinyt miksei varsinkaan yläluokan rouvat juuri muuta tehneetkään kuin istuivat tai kävelivät todella lyhyitä matkoja erittäin hitaasti? Köyhälistöllä ei välttämättä ollut varaa korsettiin. Korsetin kiristystä varten tarvittiin palvelusväkeä.

No minähän sanoin tuossa, että yläluokan äärimmäiset muotikorsetit olivat eri asia kuin työväen korsetit. Lisäksi korsetteja on käytetty jostain 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Olivatko kaikki naiset silloin yläluokkaisia?

Minusta tuntuu, että tämä ongelma on lähinnä niillä, jotka seuraa aktiivisesti somea ja nettikeskusteluita. Täällä netissä kaikki ääriainekset kokoontuu ja voi jotenkin oksentaa ulos kaiken sen kummemmin miettimättä. Sitten taas tosielämässä tuolla näkee hyvin monenlaisia naisia ihan elämäänsä tyytyväisenä, ilman että siitä kukaan sen kummemmin naputtaa. En minä koe, että kuuluisin mihinkään lokeroon. Ja kun katson vaikkapa työkavereitani niin siihen joukkoon kuuluu hyvin erilaisia naisia eri elämäntilanteissa, mutta silti tullaan hyvin toimeen keskenämme. Osa on itsenäisiä vahvoja naisia, osa herkempiä kodinhengettäriä ja kaikkea siltä väliltä. Some ja iltapäivälehdet vaan vääristää todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman huomannut. En itse ole ollenkaan naisellinen nainen ja nykyisin minut lokeroidaan ihan käsittämättömiin alaluokkiin, joita en itsessäni ollenkaan tunnista. Tykkäsin ajasta 10v sitten, jolloin olin ihan vain yksi muiden joukossa enkä jonkun tuntemattoman alaluokan alaluokan edustaja.

Mutkin luokitellaan palstalla (olen lyhythiuksinen ja lihava) mitä oudoimmin vihreäksi (inhoan kys.puoluetta) ja miestenvihaajaksi tms.

Samaan aikaan muistetaan haukkua naisellisia naisia lokeiksi. Ikinä ei voi voittaa. Joko oot liian miehekäs (työssäkäyvä) tai kuppaava kotirouva.

Mitä ihmettä? Naisten työssäkäyntiaste on Suomessa lähes yhtä korkea kuin miesten. Eikä täällä ole mitään kotirouvakulttuuria. En oikeasti ymmärrä mistä puhutte. Lähes jokainen aikuinen nainen on töissä, oli miehekäs tai naisellinen tai ei kumpaakaan.

Onko meillä ollut varsinaista kotirouvakulttuuria? Toki lasten ja kodin hoito oli naisen harteilla yli 100 vuotta sitten, mutta myös maatilasta huolehtiminen oli tavalla tai toisella naisen harteilla. Näin siis aiemmassa agraariyhteiskunnassa. Olen kuullut agraariyhteiskunnasta, että siellä nainen oli voinut käyttää housuja ja jopa polttaa tupakkaa.

Sota-aika on myös hyvä esimerkki, ettei silloinkaan ihailun kohde ollut täydellinen kotirouva, vaan kykenevä nainen peltotöissä. Lotat pitää myös tietysti muistaa. Ei todellakaan ole suomalaisessa kulttuurissa tytöistä kasvatettu prinsessoja. Voidaan mennä ajassa taaksepäinkin, mm. 1600-luvulla oli oma perinnelaki, joka takasi naisille oikeuden harjoittaa itsenäistä kauppaa ja omistaa maata. Tämä siis esikristilliseltä ajalta.

Kyllä, suomalainen naisihanne on _aina_ ollut työteliäs, ahkera nainen jolta sujuu niin ojan kaivuu, ruuan laitto kuin lasten hoitokin. Ja miesihanne yhtä lailla työteliäs tekevä mies, joka huolehtii perheestään. Kotirouvakulttuuria ei ole ollut, koska siihen ei ole ollut varaa, kaikkien työpanos on tarvittu pelloilla, tehtaissa ja jälleenrakennuksessa ja jopa sotimisessa. "Paremmissa piireissä", joissa naisten ei ole ehkä tarvinnut käydä töissä, on arvostettu naisten tekemää vapaaehtoistyötä ja naiset ovat saaneet opiskella ja kouluttautua. Kotirouvuus ja sen tyyppinen naisihanne on tuontitavaraa amerikkalaisten elokuvien mukana, mutta ei se koskaan ole Suomeen kunnolla juurtunut.

Vierailija kirjoitti:

Kolmekymppisenä olet muiden naisten mielestä automaattisesyi liki nelikymppinen, vaihdevuosia lähestyvä keski-ikäinen varhaismummo.

Sinun pitää omistaa asunto/talo ja olla velkaa pankille. Muuten olet elämässä epäonnistunut luuseri.

Et saa enää haaveilla matkustamisesta ja kananpersetukka on PAKKO leikata.

Muuten olet teini-ikään jämähtänyt aikuispissis.

Huumorintaju täytyy menettää ja kulkea naama norsun veellä harmaa jakkupuku päällä ja suhtautua tosikkomaisesti ihan kaikkeen.

Aijaa? Minä olen pikkuisen päälle kolmekymppinen ja suurimmaksi osaksi muiden naisten mielestä vielä nuori. Käytän monenlaisia vaatteita, mutta en koskaan jakkupukuja enkä kovin usein "muumimamma" tunikoita ja usein tulee muilta naisilta kehuja vaatteista. Hiuksetkin on pitkät, ei ole ollut syytä leikata lyhyemmiksi. Tosikkomaisesti suhtaudun ehkä joihinkin asioihin, mutta kyllä esim meidän 25-60v naisista koostuvassa työporukassa nauretaan paljon ja huumori kukkii.