Nainen, voisitko seurustella 34-vuotiaan miehen kanssa, jonka palkka on 1740e, eikä näkyvissä ole palkankorotuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä voi seurustella vaikka pitkäaikaistyöttömän kanssa, jos oikein kolahtaa?

Eikö niin? Eikö? Kamoon, kukaan?

Toki :D Minä olen naimisissa miehen kanssa, joka oli suhteemme alkuaikoina pitkäaikaistyötön. Seurasi siinä sitten aikanaan jalanjälkiäni ja opiskeli uuden ammatin. Minä kyllä tienaan vieläkin piirun verran enemmän fyrkkaa, hähä.

Aivan. Suhteenne olisi toki loppunut, jos mies ei olisikaan saanut töitä.

Niin no, aika monta vuotta siihen meni :D Eka melkein 2 vuotta täysin työtön, sitten kolmisen vuotta osa-aikatöissä vaihtelevilla viikkotyömäärillä, sitten opiskelija (minä aikana ei lainkaan töissä). Luulisi, että jos olisin rahan perässä, olisin luovuttanut jo aiemmin ja siirtynyt metsästämään varakkaampia? Ja kyllähän minun nyt hänet olisi pitänyt jo jättää, kun tienaa vähemmän kuin minä. Pthyi!

No, uskotaan, että olet poikkeus. Tämä ei tietenkään niitä tuhansia pitkäaikaistyöttömiä miehiä lohduta, koska kaltaisiasi on ehkä 1/10 000. Onnea teille siis.

Kuinka monta pitkäaikaistyötöntä naista ja miestä tunnet? Siis sellaista, joka on vuodesta toiseen työttömänä. Yleensähän työllisistä tulee työttömiä ja työttömistä työllisiä. Pitkäaikaistyöttömän leiman saa jo vuoden työttömyyden perusteella, mutta moni vuoden työttömänä ollut työllistyy myöhemmin.

Aika monta. Osaa myös lukea tilastoja.

Ok. Onko kaikilla kuitenkin koulutus ja elämä muutenkin kunnossa? Suomessa joutuu kuitenkin melko pian tukitoimien piiriin, joten miten ihmeessä he ovat onnistuneet olemaan työttöminä vuodesta toiseen? Luulisi nyt palkkatukitöitä löytyvän välillä.

Itse tunnen yhden yli kolmekymppisen miehen, joka on onnistunut keplottelemaan niin, ettei mene töihin. Hänellä on paljon ulosotossa ja töihin ei kuulemma kannata mennä, kun vouti vie rahat. Hän muuttikin asumaan niin kauas, ettei töitä löydy helpolla. Aiemman vakityön ja perheen vain joi pois enkä usko, että kukaan nainen haluaa katsoa sitä menoa.

Tuskin kenelläkään ihmisellä on kaikki kunnossa. Palkkatukitöitä tai jotain parin viikon työpätkiä en tämän ketjun aihepiirissä laskisi työllistymiseksi. Samalla lailla työttömiä he ovat pariutumismielessä siltikin. Sama on tuon koulutusjutun kanssa. Pitkäaikaistyötön kelpaa vain, jos on naisen mielestä elämä ja koulutus kunnossa. Se tarkoittaa, että pitkäaikaistyötön ei yleensä kelpaa. Ja tämä on se juju.

Voi olla elämä kunnossa, löytyä koulutus, työhistoriaa ja töitäkin hakee, mutta ei tämä riitä.

Eihän sitä puolisoa välttämättä löydy vaikka ihan kaikki olisi viimeisen päälle ulkonäköä ja työtä myöten. On yksinkertaista väittää, että pitkäaikaistyöttömän parisuhteen puute johtuu nimenomaan työttömyydestä. Kyseessä voi olla niin ilkeä tyyppi, että kukaan ei halua olla hänen seurassaan.

Kyllähän se johtuu ja sen tietää, kun hyvin alkanut tapailu tai keskustelu päättyy heti, kun tieto pitkäaikaistyöttömyydestä tulee ilmi. Eipä siinä paljon muita vaihtoehtoja ole.

En. Liian nuori olisi. Pitäisi olla 10 vuotra vanhempi.

N46

Vierailija kirjoitti:

Brutto vai netto?

Brutto tietysti, kun en muuta maininnut.

ap

Ihastumiseni tai rakastumiseni ei korreloi palkan kanssa millään tavalla. Jos joku muuta väittää, ei tiedä rakkaudesta mitään.

Pitäis jotain muutakin tietää, kuin ikä ja palkka. Minä tienaan bruttona 6700-7900e/kk joten pärjättäis mun tuloilla ihan mukavasti.

N29

Tottakai voisin! En ole loinen, vaan elätän kyllä ihan itse itseni. Muutenkin mulle on miljoona kertaa tärkeämpää olla yhdessä ihmisen kanssa johon olen todella rakastunut, kuin sellaisen kanssa joka pystyy tarjoamaan rahalla ostettavia asioita. Raha on vaan rahaa, ja materia materiaa. Oikea rakkaus on harvinaista ja tavoittelemisen arvoista. Sitä tunnetta ei voi edes kuvitella jos ei ole itse sitä kokenut. Sitten kun sen kokee, ei kyllä enää tyydy mihinkään kompromissisuhteeseen jossa rakkaus yritetään korvata rahalla ja statuksella.

Ei ongelmaa, luonne on tärkein. Mun brutto alan ammatin omaavana ja vieläpä työnjohtotehtävissä sama, palkka ei tuu nousemaan ja urani huipullakin olen.

Vierailija kirjoitti:

Ihastumiseni tai rakastumiseni ei korreloi palkan kanssa millään tavalla. Jos joku muuta väittää, ei tiedä rakkaudesta mitään.

Eivät kaikki tiedäkään.

Mutta jos on itsesääliä tuon huonon palkan takia ihmisellä se on kyllä turn off. Miksi? Koska se vie energiaa ja masentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastumiseni tai rakastumiseni ei korreloi palkan kanssa millään tavalla. Jos joku muuta väittää, ei tiedä rakkaudesta mitään.

Eivät kaikki tiedäkään.

Mutta jos on itsesääliä tuon huonon palkan takia ihmisellä se on kyllä turn off. Miksi? Koska se vie energiaa ja masentaa.

Samaa mieltä. Pienet tulot itsessään eivät olisi missään nimessä este, mutta ne voivat liittyä asioihin jotka sitten kyllä olisivat este seurustelulle. Kuten juuri tuollainen itsesääliin ja synkkyyteen vaipuminen.

En todellakaan voisi seurustella miehen kanssa, josta en tietäisi mitään muuta kuin palkan.

Voisin. Tuollainen palkka itsellänikin on, eikä minullakaan ole kunnianhimoa kouluttautua paremmin, joten ei mulle edes sovi kovin kunnianhimoinen ja luksuksesta tykkäävä mies. Minua ei edes haittaa olla vähävarainen, olen niin tottunut siihen ja olen vaatimaton, ei minulla kulu rahaa esimerkiksi kauneudenhoitoon juuri lainkaan, hiuksetkin leikkaan itse ja vaatteet ostan halvalla ja käytän loppuun asti. No olen tietysti sitten vaatimattoman harmaahiirulan näköinenkin. Kunhan tullaan toimeen ja saadaan pakolliset menot hoidettua, se riittää mulle.

Plussaa on aina että mies tekee edes jotain töitä, koska aiemmat mieheni ovat olleet työttömiä ja mun pienellä palkalla on ollut oikeasti todella tiukkaa kun mies ei osallistunut kuluihin ollenkaan, lisäsi niitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastumiseni tai rakastumiseni ei korreloi palkan kanssa millään tavalla. Jos joku muuta väittää, ei tiedä rakkaudesta mitään.

Eivät kaikki tiedäkään.

Mutta jos on itsesääliä tuon huonon palkan takia ihmisellä se on kyllä turn off. Miksi? Koska se vie energiaa ja masentaa.

Samaa mieltä. Pienet tulot itsessään eivät olisi missään nimessä este, mutta ne voivat liittyä asioihin jotka sitten kyllä olisivat este seurustelulle. Kuten juuri tuollainen itsesääliin ja synkkyyteen vaipuminen.

Tuollainen mies ei kestä sitä, että naisella on isompi palkka tai korkeampi koulutus mitä hänellä. Nainen saa kuulla vttuilua rahoistaan, koulutuksestaan ja työstään. Ei ihme, että seuraa ei löydy.

Täysin fine mulle.

Miksi mainitsit heti rahat? mieheni on työtön mutta rakastan häntä suuresti. Kärsii mt ongelmista mutta luonne on mitä kultaisin. Jos olisin sinkku, en seurustelisi miehen kanssa joka alkaa heti puhua rahasta.. Todella outoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä alalla aikuiselle miehelle maksetaan kesätyöntekijän palkkaa?

Aika tavallinen palkka päällä Pohjois-Pohjanmaalla duunarihommissa.

10-11h/tunti.

Ei kannata mennä palkolliseksi lestojen omistamiin firmoihin!!

Tuolla ei ole lestadiolaisuuden kanssa mitään tekemistä.

Rehellisesti sanottuna en voisi seurustella noin pienituloisen kanssa, koska olisi turvaton olo noin matalapalkkaisen miehen kanssa. Haluan miehen, joka pystyy hemmottelemaan naistaan.

Voisin haukkua ja parjata ex‐vaimoani helposti tunninkin mutta koskaan ei tulis mieleen valittaa siitä että elätin häntä 16 vuoden ajan. Sen sijaan nykyinen vaimoni muistaa aina mainita exsästään kuinka joutui elättämään häntä jonkun kuukauden miehen jouduttua työttömäksi. Jotain outoa loisimista tässä on naisten asenteissa. Samaan aikaan naiset ovat tarkkana ja vaativat tasa-arvoa. Mistä ne ylimääräiset miehen rahat vois tulla jos ei oo mitään ylimääräisiä tuloja ja saa samat liksat kuin naisetkin ? Naisen on ihan fine olla rahaton...mutta mies ei kelpaa jos ei tienaa....ja mieluiten Pirun hyvin. On esitettävä itsensä...sen naiset muistavat mainita....mutta ei miehet. Eikö tasa-arvo vaatis että otetaan vastuu omasta toimeentulosta ja ei roikuta niissä miehen rahoissa kiinni?

No riippuu ootko mun rahapussilla kun tulee rahantarve. Mun pussi on mun. Asutaan erillään ja hoidetaan omat raha-asiamme.

Ei palkan suuruudella ole väliä. Kunhan on varaa maksaa oma asuminen, ruoat ja tarvittaessa satunnaiset matkat, konsertit ja muut menot. Puoliso maksaa omansa.

Jos olet pitkäaikaisessa työssä, parempi palkka kuin määräaikaisissa töissä ja välillä työttömänä olevalla.

Pääasia, että palkkaa tulee ja olet töissä.

Tärkeintä on se, millainen olet ihmisenä. Raha ei kuitenkaan merkitse kaikkea.