Palstan yli 65v ihmiset? Kysymys kansakoulusta.

Tutkin hieman nettiä ja wikiä, niin mielestäni kansalaiskoulun ns. pakollisuus oli voimassa alkaen vuodesta 1958 eli voi hyvinkin olla, että osalla pakollisuus oli vain 6 luokkaa eli silloin oppivelvollisuus todella oli 12-13 vuotta. Esim. 1940-luvulla syntyneillä.

Tässä lisää: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/12/nuorisojuliste_fin…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.

4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.

Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.

Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt

MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta ”valmistuu” kun on 13v.

Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä toisessa ketjussa väitti?

Ap

Mene nyt sinne Wikipediaan lukemaan äläkä luota muiden satunnaisiin muistikuviin. Siellä kerrotaan kaikenlaista, mistä et mitenkään voi saada kokonaiskuvaa tältä palstalta.

t. Vastaaja numero 3

Oppivelvollisuuslaki ei tuntenut kiertokouluja, joten niistä muodostettiin kansakoulun kaksi alinta luokkaa. Näin kansakoulusta muodostui kuusivuotinen.[11] Viimeiset kaksi vuotta kantoivat kansakoulun jatkokurssin nimeä, ja ne oli mahdollista suorittaa vapaampana opiskeluna. Varsinaisen kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli taloudelliset edellytykset ja riittävä koulumenestys, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Vuoden 1958 kansakoululain mukaan varsinainen kansakoulu oli edelleen kuusivuotinen, mutta sen loppuun lisättiin kaksi vuotta pakollista jatko-opiskelua, jota kutsuttiin kansalaiskouluksi.[12]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.

4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.

Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.

Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt

MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta ”valmistuu” kun on 13v.

Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä toisessa ketjussa väitti?

Ap

Mene nyt sinne Wikipediaan lukemaan äläkä luota muiden satunnaisiin muistikuviin. Siellä kerrotaan kaikenlaista, mistä et mitenkään voi saada kokonaiskuvaa tältä palstalta.

t. Vastaaja numero 3

Oppivelvollisuuslaki ei tuntenut kiertokouluja, joten niistä muodostettiin kansakoulun kaksi alinta luokkaa. Näin kansakoulusta muodostui kuusivuotinen.[11] Viimeiset kaksi vuotta kantoivat kansakoulun jatkokurssin nimeä, ja ne oli mahdollista suorittaa vapaampana opiskeluna. Varsinaisen kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli taloudelliset edellytykset ja riittävä koulumenestys, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Vuoden 1958 kansakoululain mukaan varsinainen kansakoulu oli edelleen kuusivuotinen, mutta sen loppuun lisättiin kaksi vuotta pakollista jatko-opiskelua, jota kutsuttiin kansalaiskouluksi.[12]

Höpö höpö sulle. Johan tuolla kövi ilmi että osalla pakkoa oli vaan se 6v. Eli kouluvelvoite loppui kun täytti 13.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1962 ja käynyt koulut Espoossa. Kansakoulu 4 vuotta, oppikoulu 4 vuotta peruskoulu 1 vuosi ja lukio 3 vuotta.

Tämä vastaus liittyy asiaan miten? Et ole yli 65-vuotias, etkä vastannus oppivelvollisuuteen, mitä kysyttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.

4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.

Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.

Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt

MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta ”valmistuu” kun on 13v.

Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä toisessa ketjussa väitti?

Ap

Mene nyt sinne Wikipediaan lukemaan äläkä luota muiden satunnaisiin muistikuviin. Siellä kerrotaan kaikenlaista, mistä et mitenkään voi saada kokonaiskuvaa tältä palstalta.

t. Vastaaja numero 3

Oppivelvollisuuslaki ei tuntenut kiertokouluja, joten niistä muodostettiin kansakoulun kaksi alinta luokkaa. Näin kansakoulusta muodostui kuusivuotinen.[11] Viimeiset kaksi vuotta kantoivat kansakoulun jatkokurssin nimeä, ja ne oli mahdollista suorittaa vapaampana opiskeluna. Varsinaisen kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli taloudelliset edellytykset ja riittävä koulumenestys, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Vuoden 1958 kansakoululain mukaan varsinainen kansakoulu oli edelleen kuusivuotinen, mutta sen loppuun lisättiin kaksi vuotta pakollista jatko-opiskelua, jota kutsuttiin kansalaiskouluksi.[12]

Höpö höpö sulle. Johan tuolla kövi ilmi että osalla pakkoa oli vaan se 6v. Eli kouluvelvoite loppui kun täytti 13.

Tuossa on ap:lle vain maistiaiset siitä, miten selvästi asiat esitetään muualla kuin tällä palstalla.

Nro 3

Sodanjälkeinen sukupolvi 45 - 50 syntyneet, ovat käyneet kansakoulun ja kansalaiskoulun yhteensä 8 vuotta, jos eivät ole menneet oppikouluun.

Tämän jälkeen mahdollisesti ammattikouluihin, kauppakouluun, - opistoon, tekniseen kouluun, apuhoitajakouluun ym.

Vierailija kirjoitti:

Sodanjälkeinen sukupolvi 45 - 50 syntyneet, ovat käyneet kansakoulun ja kansalaiskoulun yhteensä 8 vuotta, jos eivät ole menneet oppikouluun.

Tämän jälkeen mahdollisesti ammattikouluihin, kauppakouluun, - opistoon, tekniseen kouluun, apuhoitajakouluun ym.

Täsmennän vielä; kansakoulun kuudenteen saakka jälkeen pystyi hakemaan oppikouluun, ei enää sen jälkeen. Kansalaiskoulun jälkeen pystyi hakemaan ammattikouluun, kauppakouluun, apuhoitajakouluun, tämän jälkeen pystyi hakeutumaan kauppaopistoon, tekniseen opistoon.

Keskikoulusta taas pystyi suoraan hakemaan kauppaoppilaitokseen, tekniseen opistoon, sairaanhoitajaopistoon, yl. opistoasteelle. Esim. merkonomi- insinööri -koulutuksia oli sekä ylioppilaille että ei ylioppilaille (vuoden ero koulutuksen pituudessa).

Tässä eri-ikäiset  vastaavat miten heidän aikana lli tarjolla.  Helsingissä oli   1950 syntyneillä  opivelvollisuus  14  vuotiaaksi.  Kansakoulu   6 vuotta  ja  samassa rakennuksesa oli  kansalaisoulu vielä   2 vuotta.

 Esim, Töölössä  suuri  osa   pojista  skraappasi  viimeisen luokan ja oli jossain  jo  töissä. Kaikki  saivat  töitä   jos   aamulla jaksoi mennä. Valialassa oli   Ammattikoulu, sinne harva <Töööstä meni. Silloin  ei koulussa  ollut  vielä kieliä.  Äidin siskoista yks ei  mennyt oppikouluun   vaan auttoi mummia  pieten hoidossa.   Meni  sitten   rikkaisiin naiimisiin   ja keskitttyi kutsujen pitoon. Ammatti  oli  naiselle   silloin tärkeä  jos  jäi leskeksi.  eronneita en  tuntenut ketään. Äitikävi  Tyttölyseon    jossa olienglantia, ruotsia  ja venäjää. saksa alkoi  lukiossa.  Aigebra  oli   hänelle    vaikeaa,   jäi  luio     kesken.  Hänkin meni   paljon säätyään  rikkaaammin naimisiin,  mutta  koulutettu  ja monikielinen isäni   kuoli.  IÄiti  myi  tavaroita koska   niistä saihyvän hinnan ja  meni siten töihin.  Hyvin käyttäytyvä ja" koulutettu"  nainen  sai aina  työpaikan ja näin  meilläkin oli   omaa lepää   hyvä  kasvatus ja  koulutus.

20-luvulla syntynyt tuffani kävi koulua vain 4 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi iäkäs. Oppikouluun ei menty 7- vuotaana, vaan 7-vuotiaana meni kaikki lapset kansakouluun. Kansakoulu kesti minulla 74 v. 8 vuotta. Ensin oli varsinaista kansakoulua 6 vuotta, jonka jälkeen jatkui kirkonkylässä kansalaiskoulun nimellä 2 vuotta eli yhteensä 8 vuotta.

Jos lapsi halusi oppikouluun, niin hän haki sinne neljänneltä kansakoulu luokalta. Jos hän ei päässyt sinne niin sitten piti jatkaa kansakoulussa.

Juuri näin. Sillä lisäyksellä että oppikouluun saattoi pyrkiä myös viidenneltä luokalta. Minä tein näin. En ollut menossa oppikouluun ollenkaan mutta opettaja lähes pakotti pyrkimään kun olin viidennellä.

Oppivelvollisuus oli toki suoritettu kansalaiskoulun päästötodistuksella vaikka oli vasta 15v.

Vähän ohi aiheen mutta kysyn silti (ensin pohjustus):

Omat vanhrmmat on 69v ja 76v ja kumpikaan ei puhu sanaakaan englantia. Ovat vain kansakoulun käyneet ja ilmeisesti se kansalaiskoulu myös, mutta ei oppikoulua. Sittemmin lisäksi lyhyet vuoden mittaisen ”ammattikurssit” tms.

Nyt se ”nolo” osuus. Luulin pitkään, varmaan nelikymppiseksi asti että tuolloin ei ollenkaan opetettu englantia. Tätä vahvisti se että miehen vanhemmista kumpikaan ei puhu sanaakaan, eikä kukaan tädeistä/sedistä. Olin siinä uskossa että sitä ei vaan opetettu.

Silmät avautui vasta kun työelämässä oli yksi vanha DI kollegana, siis 69v ikäinen joka oli eläkeiän jälkeen päättänyt jatkaa töitä. Tuo 69v puhui loistavasti englantia, ja kun kysyin oletko ollut ulkomailla vai missä opit? Niin vastasi että hyvänen aika, koulussa sitä opetettiin.

Oliko tosiaan niin ettö kansakoulussa oli enkkua? Jos oli niin miten on mahdollista että koko suvun boomereista kukaan ei puhu sanaakaan? Joo, kyllä, junttisuku ollaan ja minä olen ensimmäinen akateeminen koko suvussa. Mutta silti? Samoin ne vanhempani ei puhu sanaakaan ruotsia. Eikö SITÄ sentään pitäisi osata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.

Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:

1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.

2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.

Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.

Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.

Kiitos, nyt tuli selkeä vastaus. Eli todellakin oli mahdollista että koulutus loppui 13v ikäisenä. Ap

Varmaan joskus aikojen alussa oli noin, että koulu loppui 13 v ikäisenä.  Näin esim isäni kohdalla oli, hän oli syntynyt 1920.

Sisareni ( synt 1952 )kävi sen kansakoulu-kansalaiskouluväylän ja kyllä kansakoulu kesti sen 7 vuotta ja sitten kansalaiskoulu 1 vuotta ja sen jälkeen hän meni ammattikouluun. Itse kävin kansakoulua 4 vuotta, sitten keskikoulu ( minne pyrittiin ja kansakoulun opettaja kirjoitti suosituksen ), mikä kesti 5 vuotta ja sen jälkeen lukio 3 vuotta.

Varmaan tuo on vaihdellut, oliko kansalaiskoulu 1 vai 2 vuotta, mutta esim meidän kylällä koululla oli 1-7 luokkaa. Varmaan niissä paikoissa, missä ei ole ollut esim tilaa, on kuudennen luokan jälkeen siirrytty kaksivuotiseen kansalaiskouluun kirkonkylälle.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohi aiheen mutta kysyn silti (ensin pohjustus):

Omat vanhrmmat on 69v ja 76v ja kumpikaan ei puhu sanaakaan englantia. Ovat vain kansakoulun käyneet ja ilmeisesti se kansalaiskoulu myös, mutta ei oppikoulua. Sittemmin lisäksi lyhyet vuoden mittaisen ”ammattikurssit” tms.

Nyt se ”nolo” osuus. Luulin pitkään, varmaan nelikymppiseksi asti että tuolloin ei ollenkaan opetettu englantia. Tätä vahvisti se että miehen vanhemmista kumpikaan ei puhu sanaakaan, eikä kukaan tädeistä/sedistä. Olin siinä uskossa että sitä ei vaan opetettu.

Silmät avautui vasta kun työelämässä oli yksi vanha DI kollegana, siis 69v ikäinen joka oli eläkeiän jälkeen päättänyt jatkaa töitä. Tuo 69v puhui loistavasti englantia, ja kun kysyin oletko ollut ulkomailla vai missä opit? Niin vastasi että hyvänen aika, koulussa sitä opetettiin.

Oliko tosiaan niin ettö kansakoulussa oli enkkua? Jos oli niin miten on mahdollista että koko suvun boomereista kukaan ei puhu sanaakaan? Joo, kyllä, junttisuku ollaan ja minä olen ensimmäinen akateeminen koko suvussa. Mutta silti? Samoin ne vanhempani ei puhu sanaakaan ruotsia. Eikö SITÄ sentään pitäisi osata?

Olisko niin että enkkua oli oppikoulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohi aiheen mutta kysyn silti (ensin pohjustus):

Omat vanhrmmat on 69v ja 76v ja kumpikaan ei puhu sanaakaan englantia. Ovat vain kansakoulun käyneet ja ilmeisesti se kansalaiskoulu myös, mutta ei oppikoulua. Sittemmin lisäksi lyhyet vuoden mittaisen ”ammattikurssit” tms.

Nyt se ”nolo” osuus. Luulin pitkään, varmaan nelikymppiseksi asti että tuolloin ei ollenkaan opetettu englantia. Tätä vahvisti se että miehen vanhemmista kumpikaan ei puhu sanaakaan, eikä kukaan tädeistä/sedistä. Olin siinä uskossa että sitä ei vaan opetettu.

Silmät avautui vasta kun työelämässä oli yksi vanha DI kollegana, siis 69v ikäinen joka oli eläkeiän jälkeen päättänyt jatkaa töitä. Tuo 69v puhui loistavasti englantia, ja kun kysyin oletko ollut ulkomailla vai missä opit? Niin vastasi että hyvänen aika, koulussa sitä opetettiin.

Oliko tosiaan niin ettö kansakoulussa oli enkkua? Jos oli niin miten on mahdollista että koko suvun boomereista kukaan ei puhu sanaakaan? Joo, kyllä, junttisuku ollaan ja minä olen ensimmäinen akateeminen koko suvussa. Mutta silti? Samoin ne vanhempani ei puhu sanaakaan ruotsia. Eikö SITÄ sentään pitäisi osata?

Ei kansakoulussa ollut mitään kielten opetusta. Jos lähti oppikouluun, siellä alkoi ensin ruotsin opetus ja sitten tulivat muut kielet.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.

Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:

1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.

2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.

Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.

Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.

Kylläpä opistotason suorittaneet saattoivat hakea korkeakouluihin.

Kovin on vaihtelevaa ollut tuo kansakoulu niin eri kunnissa.

Minä ja sisarukseni asuimme Etelä-Savossa .

Kansakoulun mentiin sinä vuonna kun täytti 7 vuotta.

Neljännen luokan (4.) jälkeen hyvin koulussa pärjänneet ( ja muutkin) kävivät KESKIKOULUN PÄÄSYKOKEISSA Kirkonkylällä.

Kesäkuun alussa tuli koulun ulko-oveen lappu, jossa olivat Keskkouluun ( toinen nimi Oppikoulu) päässeiden nimet paremmuus järjestyksessä.

Muut oppilaat jatkoivat Kansakoulussa 7 luokkaan.

Ja KAHDEKSAs luokka oli kirkonkylällä ja se 8.s. luokka oli nimeltään KANSALAISKOULU.

NE jotka pääsivät Keskikouluu ( Oppikouluun) kävivät sitä 5 luokkaa. Siinä oli Keskikoulu.

Ja jos meni lukioon, sitä normaalit 3 vuotta.

Näin oli siellä , sinne asti kunnes tuli Peruskoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohi aiheen mutta kysyn silti (ensin pohjustus):

Omat vanhrmmat on 69v ja 76v ja kumpikaan ei puhu sanaakaan englantia. Ovat vain kansakoulun käyneet ja ilmeisesti se kansalaiskoulu myös, mutta ei oppikoulua. Sittemmin lisäksi lyhyet vuoden mittaisen ”ammattikurssit” tms.

Nyt se ”nolo” osuus. Luulin pitkään, varmaan nelikymppiseksi asti että tuolloin ei ollenkaan opetettu englantia. Tätä vahvisti se että miehen vanhemmista kumpikaan ei puhu sanaakaan, eikä kukaan tädeistä/sedistä. Olin siinä uskossa että sitä ei vaan opetettu.

Silmät avautui vasta kun työelämässä oli yksi vanha DI kollegana, siis 69v ikäinen joka oli eläkeiän jälkeen päättänyt jatkaa töitä. Tuo 69v puhui loistavasti englantia, ja kun kysyin oletko ollut ulkomailla vai missä opit? Niin vastasi että hyvänen aika, koulussa sitä opetettiin.

Oliko tosiaan niin ettö kansakoulussa oli enkkua? Jos oli niin miten on mahdollista että koko suvun boomereista kukaan ei puhu sanaakaan? Joo, kyllä, junttisuku ollaan ja minä olen ensimmäinen akateeminen koko suvussa. Mutta silti? Samoin ne vanhempani ei puhu sanaakaan ruotsia. Eikö SITÄ sentään pitäisi osata?

Aika tynnyrissä kasvanut olet, jos et tiedä, mitä ne vanhemmat ovat koulussa opiskelleet! Jos tiedät, että kansakoulu on vain käyty, niin ei kansakoulussa ollut mitään kielten opetusta.

Tuo DI-työkaveri on käynyt oppikoulun, missä jo oli erilaista kielten opiskelua, riippuen paikkakunnastakin, missä asui. Omassa oppikoulussani opiskeltiin pitkään pitkänä kielenä ruotsin ohella vain saksaa, koska kouluun oli palkattu saksan lehtori. Englantia opetettiin vain lyhyenä lukiossa ja ko asia liittyi varmaan koulun resursseihin, näin luulen? Oli pienestä paikkakunnasta kyse.

Kansakouluissa ei opiskeltu kieliä. Kansalaiskoulussa oli jossakin vaiheessa ruotsin opetusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohi aiheen mutta kysyn silti (ensin pohjustus):

Omat vanhrmmat on 69v ja 76v ja kumpikaan ei puhu sanaakaan englantia. Ovat vain kansakoulun käyneet ja ilmeisesti se kansalaiskoulu myös, mutta ei oppikoulua. Sittemmin lisäksi lyhyet vuoden mittaisen ”ammattikurssit” tms.

Nyt se ”nolo” osuus. Luulin pitkään, varmaan nelikymppiseksi asti että tuolloin ei ollenkaan opetettu englantia. Tätä vahvisti se että miehen vanhemmista kumpikaan ei puhu sanaakaan, eikä kukaan tädeistä/sedistä. Olin siinä uskossa että sitä ei vaan opetettu.

Silmät avautui vasta kun työelämässä oli yksi vanha DI kollegana, siis 69v ikäinen joka oli eläkeiän jälkeen päättänyt jatkaa töitä. Tuo 69v puhui loistavasti englantia, ja kun kysyin oletko ollut ulkomailla vai missä opit? Niin vastasi että hyvänen aika, koulussa sitä opetettiin.

Oliko tosiaan niin ettö kansakoulussa oli enkkua? Jos oli niin miten on mahdollista että koko suvun boomereista kukaan ei puhu sanaakaan? Joo, kyllä, junttisuku ollaan ja minä olen ensimmäinen akateeminen koko suvussa. Mutta silti? Samoin ne vanhempani ei puhu sanaakaan ruotsia. Eikö SITÄ sentään pitäisi osata?

Ei kansakoulussa ollut mitään kielten opetusta. Jos lähti oppikouluun, siellä alkoi ensin ruotsin opetus ja sitten tulivat muut kielet.

Ei ollut tuon ikäisillä, mutta minulla, v. 1960 syntyneellä, alkoi englannin opetus kansakoulussa 3. luokalla. Vuosi oli silloin 1969. Mun tuttu 65-vuotias ei ole koskaan opiskellut englantia. Hänen kansakouluaikanaan sitä ei vielä opetettu. Kirjastotöissä häntä nolotti kamalasti, kun ei osannut englantia.

Vierailija kirjoitti:

20-luvulla syntynyt tuffani kävi koulua vain 4 vuotta

Kansakoulussa olivat myös rajoitukset, ettei sitä tarvinnut käydä, jos koulumatka oli liian pitkä. Osan saattoi suorittaa kiertokoulussa vielä 1940- luvulla tarpeeksi syrjässä esim. Lapin,perukoilla. Edesmenneen setäni edesmennyt vaimo (s. 1927) ei ole käynyt minkäänlaista koulua. Kuitenkin hän oli kaupassa töissä. Sisarukset olivat opettaneet kirjoittamaan , lukemaan ja laskemaan. Isäni (s. 1930) koulutie oli myös katkonainen. Luokat 1 - 3 hän kävi kiertokoulussa (meni 8-vuotiaana), neljännen luokan hän kävi normaalisti asuen asuntolassa. Sitten hän kävi vuoden aikana kaksi luokkaa oppikoulua, toisen luokan syksyllä ja toisen talvella. Koulunkäynti loppui toistaiseksi siihen. Sitten hän oli vuoden metsätöissä ja sitten oli Lapin sodan evakon vuoro. Oppikoulun luokat III - V hän kävi sodan jälkeen normaalisti 1945-48. Insinööri hänestä sittemmin tuli.