Lue keskustelun säännöt.
Palstan yli 65v ihmiset? Kysymys kansakoulusta.
30.06.2021 |
Tuossa yhdessä toisessa ketjussa oli ristiriitaisia väittämiä. Siis ne että kansakoulu kesti 4-6 vuotta jos ei mennyt oppikouluun. Oppikouluun ei kaikki päässeet koska sinne oli pääsykokeet. Esim omat vanhempani molemmat kävi vain kansakoulun.
Mutta samassa ketjussa joku iäkäs väitti että silloin olisi ollut oppivelvollisuus 16v ikään asti.
Miten tää voi olla mahdollista?
Jos oppikoulu kesti 6v ja kouluun mentiin 7v iässä niin silloin sitä ”valmistui” 13-vuotiaana.
Miten se nyt siis meni?
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt
MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta valmistuu kun on 13v.
Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä toKansakoulu kesti 6 vuotta + kansalaiskoulu 2 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt
MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta valmistuu kun on 13v.
Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä to
Kansakoulua oli 6 vuotta. Yleensä pyrittiin oppikouluun 4. luokalta , mutta muut jatkoivat kuusi vuotta.
Oppikouluun saattoi pyrkiä vielä 5. tai 6. luokaltakin, mutta se ei ollut yleistä. Kun 6 vuotta kansakoulua oli käyty , mentiin kansalaiskouluun. Eli 8 vuotta jokatapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi iäkäs. Oppikouluun ei menty 7- vuotaana, vaan 7-vuotiaana meni kaikki lapset kansakouluun. Kansakoulu kesti minulla 74 v. 8 vuotta. Ensin oli varsinaista kansakoulua 6 vuotta, jonka jälkeen jatkui kirkonkylässä kansalaiskoulun nimellä 2 vuotta eli yhteensä 8 vuotta.
Jos lapsi halusi oppikouluun, niin hän haki sinne neljänneltä kansakoulu luokalta. Jos hän ei päässyt sinne niin sitten piti jatkaa kansakoulussa.
Juuri näin asiat meni mutta oppikouluun sai vielä pyrkiä kansakoulun viidenneltäkin luokalta.
Sai pyrkiä vielä kuudenneltakin luokalta.
Vierailija kirjoitti:
20-luvulla syntynyt tuffani kävi koulua vain 4 vuotta
Näin omakin isäni kävi sen neljä vuotta.
No laitakaa se peruskoulukin jo tulille tuli 70-luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.
Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:
1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.
2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.
Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.
Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.
<
Se opistotason ihminen saattoi hakea yliopistoon (pääsykokeen kautta), siksi että oli ylioppilas.
Kuopion yliopistoon otettiin (oliko -70 luvulla) omassa kiintiössään opisto-tason tutkinnon suorittaneita terveysalan ihmisiä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksiin. Ko joukossa saattoi olla myös esim keskikoulupohjalta sairaanhoitajaksi opiskelleita.
"Oppikouluun saattoi pyrkiä vielä 5. tai 6. luokaltakin, mutta se ei ollut yleistä. Kun 6 vuotta kansakoulua oli käyty , mentiin kansalaiskouluun. Eli 8 vuotta jokatapauksessa".
Viidenneltä luokalta pyrkiminen oppikouluun oli aika tavallista ainakin maaseudulla, missä oli pitkät koulumatkat ja saatettiin asua "kortteerissa" viikot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ei tarkoittanut ainakaan 70-luvulla, kun itse sitä kävin, vain keskikoulua - kyllä siihen sisältyi myös lukio.
Ja lukiolaisetkin olivat koululaisia, eivät mitään "opiskelijoita".
Joo totta, mutta se lukio-osuus (luokat 6-8) eivät olleet mitenkään automaatio. Oppikoulun 5. Luokan jälkeen osa (aika iso osa itseasiassa) jatkoi sitten esim kauppaopistossa, sairaanhoito-oppilaitoksessa, teknisessä oppilaitoksessa ja osa ammattikoulussakin.
Mitäs opimme maan anastamisesta.
Tänä vuonna kuollu jo yli 30000 arabimaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama kuukausi on vielä siihen, kun täytän 65, mutta kommentoinpa kuitenkin. Kansakoulua kävin luokat 1-6 ja kansalaiskoulu oli luokat 7-9. Siinä vaiheessa kun menin kansalaiskouluun, tuli yhdeksäs luokka pakolliseksi. Sitä ennen oli vain luokat 7 ja 8. Jos pyrki ja pääsi keskikouluun, niin kansakoulu oli pituudeltaan luokat 1-4.
Kansakoulu 4v
Oppikoulu 5v
Lukio 3v
Syntynyt v 60, Helsinki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jotkut meni jo 6-vuotiaana kansakouluun, jos täyttivät vielä koulun aloitusvuonna 7 v."
Ei tuossa ole mitään erikoista, oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna (syksynä) ,kun lapsi täyttää setisemän vuotta.En tajua, kun jotkut kuvittele olevansa jotain erikoista, kun ovat täyttäneet sen seitsemän vuotta vasta koulun alettua, joskus myöhemmin syksyllä. Ovat menneet kouluuun ihan normaaliin aikaan kuten muutkin, sen mukaan mitä laki sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-luvulla syntynyt tuffani kävi koulua vain 4 vuotta
Näin omakin isäni kävi sen neljä vuotta.
Olihan muinaisina aikoina vain kiertokoulu, jossa ei ollut tavanomaisia lukukausia. Minkä ikäisinä tuffa ja lainauksen kirjoittajan oma isä ovat, tai siis millä vuosikymmenellä ovat kansakoulua käyneet? Niin tarkkaan en historiaa tunne, että voisin sanoa mitään siihen, onko joskus kansakoulun alkuaikoina ollut vain 4 vuotta.
Vaikuttaa pikemminkin siltä, että joku on sekoittanut oppikouluun menemisen (4 vuotta) ja kansakoulussa jatkavien (6 vuotta + 2 kansalaiskoulussa). Nykyiset 65-vuotiaat kävivät kansakoulua 6 vuotta ( vrt. peruskoulun alaluokat) ja sen jälkeen 2 vuotta kansalaiskoulua, jos eivät menneet oppikouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun veli on syntynyt 1960. Hän kävi ensin kuusi vuotta kansakoulua ja sitten muistaakseni kolme vuotta kansalaiskoulua, mutta olikohan se viimeinen vuosi vapaaehtoinen? Kysyn häneltä kun soitellaan. Omalla luokallani - olen jo peruskouluikäpolvea, oli, vieläpä naapureina asuneet, tyttö ja poika joilla oli ikäeroa päivää vaille vuosi. Toinen oli syntynyt 1.1 ja toinen 31.12.
Olen syntynyt v. 1956 ja menin kouluun 6-vuotiaana ja koska en mennyt oppikouluun olin 14-vuotias, kun olin pakolliset koulut käynyt. Pakollisen kansakoulun (6 v.) ja pakollisen ksnsalaiskoulun (2 v.) jälkeen pidin välivuoden ja muistaakseni se johtui siitä, että ammattikoulutukseen oli ikäraja 15 v. Kun olin 15 v. täyttänyt menin kauppakouluun ja sen jälkeen kauppaopistoon.
16 vuotiaana oltiin jo vakiotöissä tienaamassa oma elanto. Kaikille ei mahd, ollut muut koulutukset. Meitä oli paljon. Luotiin tätä maata ja parempaa elämää seur, sukupolville. Taisi mennä herrain persiiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt v. 1956 ja menin kouluun 6-vuotiaana ja koska en mennyt oppikouluun olin 14-vuotias, kun olin pakolliset koulut käynyt. Pakollisen kansakoulun (6 v.) ja pakollisen ksnsalaiskoulun (2 v.) jälkeen pidin välivuoden ja muistaakseni se johtui siitä, että ammattikoulutukseen oli ikäraja 15 v. Kun olin 15 v. täyttänyt menin kauppakouluun ja sen jälkeen kauppaopistoon.
Minulla sama paitsi että synnyin -55 ja kouluun menin syksyllä -61. kansalaiskoulun 2 vuotta ja vapaaehtoinen ysiluokka kesti yhden lukukauden, syys tai kevät ja kävin rippikoulun samassa yhteydessä.
Vuosi välissä lapsenlikkana.
Ammattikoulun kävin -71-73
Sitten töihin ja eri työpaikkojen jälkeen eläkkeelle 2018, mutta vieläkin välillä palaan töihin edelliseen työpaikkani, viimeksi olin koko pääsiäisviikon.
Eli työhistoriaa lähes 51 vuotta.
Oppivelvollisuuslaki ei tuntenut kiertokouluja, joten niistä muodostettiin kansakoulun kaksi alinta luokkaa. Näin kansakoulusta muodostui kuusivuotinen.[11] Viimeiset kaksi vuotta kantoivat kansakoulun jatkokurssin nimeä, ja ne oli mahdollista suorittaa vapaampana opiskeluna. Varsinaisen kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli taloudelliset edellytykset ja riittävä koulumenestys, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Vuoden 1958 kansakoululain mukaan varsinainen kansakoulu oli edelleen kuusivuotinen, mutta sen loppuun lisättiin kaksi vuotta pakollista jatko-opiskelua, jota kutsuttiin kansalaiskouluksi.[12]
Kysymyshän on nyt siitä, että koskiko tuo 1958 lainmuutos niitäkin, jotka olivat aloittaneet koulutaipaleen ennen lainmuutosta. Mielestäni ei (pakollisesti ainakaan) koskenut, koska molemmat vanhempani (-42 ja -47) lopettivat koulunkäynnin 13-vuotiaina ja menivät töihin.
Oppikouluun saatoi hakea vielä viidenneltä tai kuudennelta luokalta.