Lue keskustelun säännöt.
Palstan yli 65v ihmiset? Kysymys kansakoulusta.
30.06.2021 |
Tuossa yhdessä toisessa ketjussa oli ristiriitaisia väittämiä. Siis ne että kansakoulu kesti 4-6 vuotta jos ei mennyt oppikouluun. Oppikouluun ei kaikki päässeet koska sinne oli pääsykokeet. Esim omat vanhempani molemmat kävi vain kansakoulun.
Mutta samassa ketjussa joku iäkäs väitti että silloin olisi ollut oppivelvollisuus 16v ikään asti.
Miten tää voi olla mahdollista?
Jos oppikoulu kesti 6v ja kouluun mentiin 7v iässä niin silloin sitä ”valmistui” 13-vuotiaana.
Miten se nyt siis meni?
Kommentit (99)
61/99
|
29.03.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun käynyt.
- n65v -
Mutta olet aloittanut kansakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Englannin taito oli aika harvinaista aiemmin.
Sotiin asti pääasiallinen vieras kieli oli saksa ja mistäs sitten yhtäkkiä englanninopettajia olisi esiin polkaistu?
Kansakoulussa ei siis ennen opetettu kieliä, ennen kuin kansakoulujärjestelmän loppuvuosina.
Omat vanhempani ovat käyneet kansa/kansalaiskoulun, isäni lisäksi levyseppä-hitsaajakurssin.
Kumpikaan ei puhu mitään vierasta kieltä, isälle on tarttunut hieman ruotsia ja englantia tv- ohjelmista ja lyhyestä työjaksosta Ruotsissa.
Minulla on muutamia harrastekirjoja 1950- luvun alusta, joissa opetetaan ummikkosuomalaisille englannin alkeita.
Oletus on, että lukija joko ei osaa mitään vierasta kieltä tai vähän ruotsia ja saksaa.Aika hauskaa luettavaa, kuinka mm. yritetään opettaa tulemaan toimeen th- äänteen kanssa.
Menin kansakouluun -67 ja opiskelin englantia kolmannelta luokalta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Tässä eri-ikäiset vastaavat miten heidän aikana lli tarjolla. Helsingissä oli 1950 syntyneillä opivelvollisuus 14 vuotiaaksi. Kansakoulu 6 vuotta ja samassa rakennuksesa oli kansalaisoulu vielä 2 vuotta.
Esim, Töölössä suuri osa pojista skraappasi viimeisen luokan ja oli jossain jo töissä. Kaikki saivat töitä jos aamulla jaksoi mennä. Valialassa oli Ammattikoulu, sinne harva <Töööstä meni. Silloin ei koulussa ollut vielä kieliä. Äidin siskoista yks ei mennyt oppikouluun vaan auttoi mummia pieten hoidossa. Meni sitten rikkaisiin naiimisiin ja keskitttyi kutsujen pitoon. Ammatti oli naiselle silloin tärkeä jos jäi leskeksi. eronne
Älä enää kirjoita tänne, todella raskasta lukea tuota tyyliä.
Palstan sekavin aihe, ei saa mitään tolkkua.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi iäkäs. Oppikouluun ei menty 7- vuotaana, vaan 7-vuotiaana meni kaikki lapset kansakouluun. Kansakoulu kesti minulla 74 v. 8 vuotta. Ensin oli varsinaista kansakoulua 6 vuotta, jonka jälkeen jatkui kirkonkylässä kansalaiskoulun nimellä 2 vuotta eli yhteensä 8 vuotta.
Jos lapsi halusi oppikouluun, niin hän haki sinne neljänneltä kansakoulu luokalta. Jos hän ei päässyt sinne niin sitten piti jatkaa kansakoulussa.
Tuo kansalaiskoulu oli varmaan eri pituinen ja eri muotoinenkin, riippuen paikkakunnasta. Veljeni, joka oli syntynyt -47, kävi kansakoulua 6 vuotta ja kansalaiskoulua siihen päälle yhden vuoden, sen jälkeen hän menikin töihin.
Sisareni taas (-synt 52 ) kävi kansakoulua 7 vuotta omassa kyläkoulussa ja yhden vuoden kansalaiskoulua kirkonkylällä, sen jälkeenhän meni ammattikouluun.
Itse menin oppikouluun kansakoulun neljännen luokan jälkeen ja kävin viisi luokkaa keskikoulua ja kolme vuotta lukioa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Korjaan hieman:
Kansakoulu kesti valinnoista riippuen 4 tai 6 vuotta. Oppikouluun mentiin 4. luokan jälkeen. Jollei mennyt oppikouluun jatkoi kansakoulua vielä pari vuotta.
Oppikoulu kesti 5 vuotta, jos ei käynyt lukiota. Tuolloin oli käynyt keskikoulun. Jos jatkoi lukioon, se kesti 3 vuotta. Kansakoulu + oppikoulu (5 + 3) = 12 vuotta.
Jos ei mennyt oppikouluun, jatkoi siis kansakoulussa (yhteensä 6 vuotta). Kansakoulun jälkeen saattoi mennä kansalaiskouluun, joka kesti muistaakseni 3 vuotta (ainakin 70l., mutta aikaisemmin ehkä vain 2 vuotta).
Joissakin maalaiskunnissa toimi kunnallinen keskikoulu. Tässä systeemissä käytiin ensin 6 vuotta kansakoulua ja sitten 4 vuotta keskikoulua. Keskikoulun päättyessä oppilaat olivat 17-vuotiaita. Tässä oli selvä epäkohta, koska oppikoululaiset valmistuivat keskikoulusta 16-vuotiaina. Keskikiulun jälkeen saattoi sitten jatkaa lukioon tai ammatillisiin opintoihin.
P.S. Numeroiden käyttö selvyyden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.
Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:
1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.
2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.
Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.
Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.
Kiitos, nyt tuli selkeä vastaus.
Kyllä se kansalaiskoulu kuului vielä oppivelvollisuuden piiriin. Se päästötodistus ( oli tuolla nimellä) saatiin vasta kansalaiskoulun jälkeen ja se ilmoitti, että olet suorittanut oppivelvollisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Englannin taito oli aika harvinaista aiemmin.
Sotiin asti pääasiallinen vieras kieli oli saksa ja mistäs sitten yhtäkkiä englanninopettajia olisi esiin polkaistu?
Kansakoulussa ei siis ennen opetettu kieliä, ennen kuin kansakoulujärjestelmän loppuvuosina.
Omat vanhempani ovat käyneet kansa/kansalaiskoulun, isäni lisäksi levyseppä-hitsaajakurssin.
Kumpikaan ei puhu mitään vierasta kieltä, isälle on tarttunut hieman ruotsia ja englantia tv- ohjelmista ja lyhyestä työjaksosta Ruotsissa.
Minulla on muutamia harrastekirjoja 1950- luvun alusta, joissa opetetaan ummikkosuomalaisille englannin alkeita.
Oletus on, että lukija joko ei osaa mitään vierasta kieltä tai vähän ruotsia ja saksaa.Aika hauskaa luettavaa, kuinka mm. yritetään opettaa tulemaan toimeen th- äänteen kanssa.
Menin kansakouluun -67 ja opiskelin englantia
Näin varmaan jo -60 luvun lopulla, mutta ei vielä -40 ja -50 luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Englannin taito oli aika harvinaista aiemmin.
Sotiin asti pääasiallinen vieras kieli oli saksa ja mistäs sitten yhtäkkiä englanninopettajia olisi esiin polkaistu?
Kansakoulussa ei siis ennen opetettu kieliä, ennen kuin kansakoulujärjestelmän loppuvuosina.
Omat vanhempani ovat käyneet kansa/kansalaiskoulun, isäni lisäksi levyseppä-hitsaajakurssin.
Kumpikaan ei puhu mitään vierasta kieltä, isälle on tarttunut hieman ruotsia ja englantia tv- ohjelmista ja lyhyestä työjaksosta Ruotsissa.
Minulla on muutamia harrastekirjoja 1950- luvun alusta, joissa opetetaan ummikkosuomalaisille englannin alkeita.
Oletus on, että lukija joko ei osaa mitään vierasta kieltä tai vähän ruotsia ja saksaa.Aika hauskaa luettavaa, kuinka mm. yritetään opettaa tulemaan toimeen th- äänteen kanssa.
Menin kansakouluun -67 ja opiskelin englantia.
Minä menin kansakouluun -66 ja aloitin englannin neljännellä luokalla. Kolmosella oli ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylllä se on totta. Ne joilla ei ollut varaa tai kykyä tai halua oppikouluun, lopettivat koulun 13-14 -vuotiaina.
Pitää muistaa, että silloin elettiin agraariyhteiskunnassa, eli paljon pieniäkin maataloja ja nämä lapset sitten työskentelivät maatilan töissä, myöhemmin joko jäivät sitten jatkamaan tilanpitoa tai lähtivät iän riittäessä töihin kaupunkeihin tehtaisiin. Usein tehdas kustansi jonkun kurssin, ja eikun töihin sitten. Monet olivat koko ikänsä paperi- tai metallialan töissä.
Vähän aikaisemmin jotkut rikkaat, kuten kauppiaat tai pankinjohtajat kustansivat opiskelun ylemmällä asteella lahjakkaille köyhille lapsille.
"Älä enää kirjoita tänne, todella raskasta lukea tuota tyyliä".
Mikäs palsta-poliisi sinä luulet olevasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt
MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta valmistuu kun on 13v.
Kun oli saanut sen tarjotun koulutuksen loppuun ja saanut sen päästötodistuksen, silloin oli koulut käyty.
Tietysti päälle vielä rippikoulu, että sai akanottoluvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt
MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta valmistuu kun on 13v.
Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä to
Väärin: kansakoulu 6 v + kansalaiskoulu 2-3 v. (Näin ainakin 60-70-luvun taitteessa ja siitä eteenpäin kunnes tuli peruskoulu).
Oppikouluun pyrittiin aikaisintaan 4:ltä luokalta, halutessaan voi kyllä pyrkiä vasta 5. tai 6. Luokan jälkeenkin. Esim vanhempi veljeni meni oppikouluun vasta käytyään ensin 5 luokkaa kansakoulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohi aiheen mutta kysyn silti (ensin pohjustus):
Omat vanhrmmat on 69v ja 76v ja kumpikaan ei puhu sanaakaan englantia. Ovat vain kansakoulun käyneet ja ilmeisesti se kansalaiskoulu myös, mutta ei oppikoulua. Sittemmin lisäksi lyhyet vuoden mittaisen ammattikurssit tms.
Nyt se nolo osuus. Luulin pitkään, varmaan nelikymppiseksi asti että tuolloin ei ollenkaan opetettu englantia. Tätä vahvisti se että miehen vanhemmista kumpikaan ei puhu sanaakaan, eikä kukaan tädeistä/sedistä. Olin siinä uskossa että sitä ei vaan opetettu.
Silmät avautui vasta kun työelämässä oli yksi vanha DI kollegana, siis 69v ikäinen joka oli eläkeiän jälkeen päättänyt jatkaa töitä. Tuo 69v puhui loistavasti englantia, ja kun kysyin oletko ollut ulkomailla vai missä opit? Niin vastasi että hyvänen aika, koulussa sitä opetettiin.Oliko tosiaan niin ettö kansakoulussa oli enkkua? Jos oli niin miten on mahdollista että koko suvun boome
Herran tähden, jos ihminen on DI, niin tietenkin hän on käynyt oppikoulun, eli keskikoulun ja lukion. Ei kansakoulupohjalta valmistusta diplomi-insinööriksi.
Keskikoulussa opetettiin englantia / saksaa ja ruotsia ja lukiossa vielä ranskaa lisäksi, ainakin meillä. Jossain opetettiin vielä latinaakin minun aikanani. Nämä vähän vaihteli eri kouluissa.
Minun kunnassani kansakoulu kesti 6 vuotta, eli sieltä päästyään oli12-13 -vuotias. Siihen ei kukaan koulua lopettanut, vaan se jatkui ns. jatkokouluna tai kansalaiskouluna vielä kaksi tai kolme vuotta. Näin ollen tämä oppilas oli jotain 15-16 -vuotias saadessaan päästötodistuksen. Sitten sai lopettaa koulunkäynnin tai jatkaa jossain ammatillisessa oppilaitoksessa.
Oppikoululaiset hakeutui jo neljänneltä luokalta lähtien sinne oppikouluun, joka käsitti viisi vuotta keskikoulua ja halutessaan sai jatkaa kolmivuotiseen lukioon.
Yksi kaverini kävi ylipuhumassa oppikoulun rehtorin ja pääsi kansakoulun kuudennelta suoraan oppikouluun toiselle luokalle ilman pyrkimistä. Tämä tietysti kuulostaa oudolta ja väärältä, mutta meillä oli yksityinen oppikoulu ( viralliselta nimeltään yhteiskoulu) ja rehtori sai tehdä omia päätöksiä.
Ei todellakaan kaikki seitsemänkymppiset osaa kieliä, koska ei niitä kansakoulussa opetettu. Tosin minulla on sellainen käsitys, että kyllä täällä ruotsia joissakin kansakoulussa opetettiin neljännellä luokalla. Minun koulussani ei.
Dippainssi ei ole vain kansakoulun käynyt, vaan ehdottomasti keskikoulun ja lukion. Kansakoulua hän on käynyt vain ensimmäiset neljä tai viisi vuotta, siitä sitten siirtynyt oppikoulun puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Väärin. Kansakoulu 4-6v sitten mentiin yläkouluun joka kesti 3-4vuotta. Sitten ammattikouluun jos pää kesti. Kansakoulusta pääsi 15-16v.
TAI kävin 4lk kansakoulua,pyrit oppikouluun,kävit sitä 5v ja pääsit pois TAI jatkoit kolme vuotta lukiota.
Tyttölyseo kesti 6 vuotta,siis 1-6lk plus 3 v lukiota,jos sinne pääsi.
Luulin että oppikoulu=lukio.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohi aiheen mutta kysyn silti (ensin pohjustus):
Omat vanhrmmat on 69v ja 76v ja kumpikaan ei puhu sanaakaan englantia. Ovat vain kansakoulun käyneet ja ilmeisesti se kansalaiskoulu myös, mutta ei oppikoulua. Sittemmin lisäksi lyhyet vuoden mittaisen ammattikurssit tms.
Nyt se nolo osuus. Luulin pitkään, varmaan nelikymppiseksi asti että tuolloin ei ollenkaan opetettu englantia. Tätä vahvisti se että miehen vanhemmista kumpikaan ei puhu sanaakaan, eikä kukaan tädeistä/sedistä. Olin siinä uskossa että sitä ei vaan opetettu.
Silmät avautui vasta kun työelämässä oli yksi vanha DI kollegana, siis 69v ikäinen joka oli eläkeiän jälkeen päättänyt jatkaa töitä. Tuo 69v puhui loistavasti englantia, ja kun kysyin oletko ollut ulkomailla vai missä opit? Niin vastasi että hyvänen aika, koulussa sitä opetettiin.Oliko tosiaan niin ettö kansakoulussa oli enkkua? Jos oli niin miten on mahdollista että koko suvun boome
No ei kansakoulussa todellakaan opetettu mitään kieliä ainakaan vielä -40 tai -50 luvuilla.
Kielten opetus kansakouluissa on varmaan alkanut vasta joskus-60 luvun lopulla, kun peruskouluopetusta alettiin käynnistelemään.
Olihan tuo sinun DI kollegasi käynyt keskikoulun ja lukion ja päälle DI-opinnot. Onhan siinä nyt sitten ehtinyt oppia kieliä.
Oppikoulu ei tarkoittanut ainakaan 70-luvulla, kun itse sitä kävin, vain keskikoulua - kyllä siihen sisältyi myös lukio.
Ja lukiolaisetkin olivat koululaisia, eivät mitään "opiskelijoita".
Itse kuulun ensimmäisiin peruskoulun suorittaneisiin omalla paikkakunnallani, sehän tuli eri aikaan eri paikkakunnille.
Kansakoulu kesti ainakin tuolloin 6v ja sieltä osa siirtyi oppikouluun. Tuon 6v:n jälkeen kansakoulusta mentiin kansalaiskouluun. Minun koulussani pienestä luokasta, joka kävi kansakoulua vuoden ylempänä, ainoastaan yksi jatkoi kansalaiskouluun, kaikki muut tuplasivat kuutosluokan ja siirtyivät sitten peruskoulun yläasteelle. Yläasteen luokallani, joka koostui eri koulusta tulleista, oli joukossa useita noita aikaisemmin tuplanneita.
Tuolla yläasteella ollessa oppivelvollisuus oli 16 v saakka ja muutamat tarkkikselle joutuneet aikaisemmin sen kutosen tuplanneet lopettivat koulun sen 16 v täyttäessään. Ne meitä ylemmällä luokalla olevat kävivät oppikoulua. Lukiota tuossa koulussa ei ollut, vaan sieltä piti sitten lukioon mennessään siirtyä toiseen kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Palstan sekavin aihe, ei saa mitään tolkkua.
Onhan se tälläkin hetkellä peruskoulussa sekavaa esim kielten osalta.
Itselläni on monta lastenlasta ja kun kyselen, mitä kieliä heillä on, vastaukset ovat hyvin vaihtelevia.
Ei ole yhtä ainoaa totuutta jatkossakaan, kun tämän päivän lapsia haastatellaan 50 v päästä.