Lue keskustelun säännöt.
Palstan yli 65v ihmiset? Kysymys kansakoulusta.
30.06.2021 |
Tuossa yhdessä toisessa ketjussa oli ristiriitaisia väittämiä. Siis ne että kansakoulu kesti 4-6 vuotta jos ei mennyt oppikouluun. Oppikouluun ei kaikki päässeet koska sinne oli pääsykokeet. Esim omat vanhempani molemmat kävi vain kansakoulun.
Mutta samassa ketjussa joku iäkäs väitti että silloin olisi ollut oppivelvollisuus 16v ikään asti.
Miten tää voi olla mahdollista?
Jos oppikoulu kesti 6v ja kouluun mentiin 7v iässä niin silloin sitä ”valmistui” 13-vuotiaana.
Miten se nyt siis meni?
Kommentit (99)
Ei. Väärin. Kansakoulu 4-6v sitten mentiin yläkouluun joka kesti 3-4vuotta. Sitten ammattikouluun jos pää kesti. Kansakoulusta pääsi 15-16v.
TAI kävin 4lk kansakoulua,pyrit oppikouluun,kävit sitä 5v ja pääsit pois TAI jatkoit kolme vuotta lukiota.
Tyttölyseo kesti 6 vuotta,siis 1-6lk plus 3 v lukiota,jos sinne pääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 56-vuotias ja käynyt kansakoulua 4 ja oppikoulua yhden vuoden, minkä jälkeen järjestelmä muuttui ja jatkoin peruskoulun kuudennelta luokalta eteenpäin.
Jollei mennyt oppikouluun, meni kansalaiskouluun. Wikipedia tietää kertoa ytimekkäästi.
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Täällä yksi iäkäs. Oppikouluun ei menty 7- vuotaana, vaan 7-vuotiaana meni kaikki lapset kansakouluun. Kansakoulu kesti minulla 74 v. 8 vuotta. Ensin oli varsinaista kansakoulua 6 vuotta, jonka jälkeen jatkui kirkonkylässä kansalaiskoulun nimellä 2 vuotta eli yhteensä 8 vuotta.
Jos lapsi halusi oppikouluun, niin hän haki sinne neljänneltä kansakoulu luokalta. Jos hän ei päässyt sinne niin sitten piti jatkaa kansakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt
MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta ”valmistuu” kun on 13v.
Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä toisessa ketjussa väitti?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt
MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta ”valmistuu” kun on 13v.
Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä toisessa ketjussa väitti?
Ap
Jos oli jäänyt luokalleen, oli velvollinen jatkamaan koulua 16-vuotiaksi asti.
Neljänneltä luokalta pyrittiin oppikouluun, jos vanhemmat päästivät/halusivat, jos ei päässyt/pyrkinyt, jatkoi kansakoulussa, jossa 6 lk oli viimeinen. Sieltä sitten mentiin kansalaiskouluun, joka oli kaksi vuotta ja joku muisti, että kolmaskin vuosi tuli vapaaehtoiseksi. Näin se meni auvoisina aikoina. Ja töitä sai aina, sen kuin marssi firmaan ja ilmoitti, että tulisin teille. Aivan käsittämätöntä muinaishistoriaa tämä. Nämä suorittavan työn paikat on jo kauan sitten koneistettu, automatisoitu ja ulkoistettu halpamaihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.
Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:
1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.
2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.
Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.
Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta kansakoulu + 2 vuotta kansalaiskoulu.
4 kansakouluvuoden jälkeen osa pyrki oppikouluun. Jos ei pyrkinyt tai päässyt oppikouluun, niin sitten 2 vuotta kansalaiskoulua. Vuodesta 1962 oli mahdollista valita myös kansalaiskoulun 3. luokka vapaaehtoisesti.
Kansalaiskoulun jälkeen joko ammattikouluun tai harjoittelijaksi johonkin ammattiin tai suoraan työelämään. Oli ihan tavallista, että virastoissa oli nuoria lähettejä ja yrityksissä nuoria harjoittelijoita. Muistaakseni työajan pituus oli säädelty, eli eivät tehneet yhtä pitkää päivää kuin aikuiset.
Näin minäkin ymmärsin omien vanhempien puheistä, eli 4v kansakoulu ja 2v kansalaiskoulu kun oppikouluun ei päässyt
MUTTA mun laskelmien mukaan edelleen tuosta 4+2 kombosta ”valmistuu” kun on 13v.
Eli ei ole voinut olla sitä oppivelvollisuutta 16v ikään asti mitenkään kuten joku siinä toisessa ketjussa väitti?
Ap
Tämä ei pidä paikkaansa vaan kansakoulu oli 8 vuotta. Ensin 6 vuotta varsinaista kansakoulua ja tämän jälkeen 2 vuotta kansalaiskoulu. Olen syntynyt v. 47.
Jos vanhempasi ovat vanhempaa ikäluokkaa ja systeemit olleet silloin eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.
Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:
1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.
2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.
Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.
Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.
Kiitos, nyt tuli selkeä vastaus. Eli todellakin oli mahdollista että koulutus loppui 13v ikäisenä. Ap
Kansakoulu kesti 6 vuotta. Sen jälkeen oli kansalaiskoulu (jatkokoulu) 2 vuotta.
Oppikouluun piti pyrkiä pääsykokeiden kautta 4. tai 5. luokalta. Esim. omasta koulustani pyrki 2 oppilasta neljänneltä luokalta, minä ja luokkatoverini. Oppikoulu oli maksullinen (lukukausimaksu, kirjat, kouluruoka). Koska asuimme sysimaalla, oppikoulut olivat niin kaukana kaupungissa, että piti myös vuokrata asunto (usein tuttujen tai sukulaisten luona, koska 11-12-vuotias ei vielä voinut itsekseen asua). Todella harvat siis menivät oppikouluun. Kysymys oli usein ennen kaikkea varallisuudesta ja käytännön hankaluudesta järjestää koulunkäynti asumisineen. Moni lahjakas ja opinhaluinen lapsi ja nuori ei saanut em. syistä jatkaa tuolla korkeammalla opintiellä.
Oppikouluun päästyä ensin käytiin keskikoulua 5 luokkaa (ainakin tyttölyseo oli 6-luokkainen). Sen jälkeen tuli lukio niille, jotka halusivat ylioppilaiksi. Keskikoulu sekä lukio olivat siis maksulliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.
Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:
1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.
2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.
Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.
Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.
Ei pidä paikkaansa, kyllä sinne kansalaiskouluun oli pakko mennä. Sitten vasta oppivelvollisuus päättyi.
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta miten voi olla että jokainen mummo ketjussa vastaa ihan eri lailla ja eri vuosia mainiten???
Yksi syy voi olla se, että kansakoulu/oppikoulujärjestelmästä ei koko maa siirtynyt yhdellä kertaa samana syksynä peruskouluun. Muistaakseni maa oli jaettu kolmeen (ehkä neljään, en ole enää varma, aikaa kulunut jo reilusti yli 40 vuotta) vyöhykkeeseen pohjois-eteläsuunnassa. Ensin siirtyi pohjoisin Suomi peruskouluun, seuraavan vuoden syksynä seuraava eteläisempi vyöhyke jne. Itse asuin tällaisessa keskellä olevassa vyöhykkeessä ja aloitin oppikoulun syksyllä 1974, ja syksyllä 1975 alue siirtyi peruskouluun, minä opparin ekalta peruskoulun kuudennelle.N58
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi vuonna 1956 syntynyt.
Kun itse kävin koulua, oli tällaiset koulutusvaihtoehdot:
1. Kansakoulu, joka käsitti kaikkiaan 6 luokkaa. Siihen päättyi oppivelvollisuus (eli nuori oli tuolloin 12-13-vuotias.). Useimmat kuitenkin jatkoivat 2-vuotiseen kansalaiskouluun ja sieltä jotkut edelleen ammattikouluun.
2. Ensin kansakoulua 4 luokkaa, minkä jälkeen siirtyminen oppikouluun. Oppikoulu jakautui kahteen osaan, 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon.
Keskikoulun nuoret päättivät siis 15-16-vuotiaina. Jotkut menivät silloin suoraan työelämään, jotkut jatkoivat vielä ammattikouluun tai johonkin opistoon, esimerkiksi kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon.
Jos halusi yliopistoon, lukion käyminen ja ylioppilastutkinto olivat pakollisia. Muita väyliä korkeakouluihin ei silloin ollut.
Korjaan omaa tekstiäni: muistin väärin kohdassa 1.
Vuonna 1958 tuli laki, että kuusivuotisen kansakoulun jälkeen oli pakko käydä myös kaksivuotinen kansalaiskoulu. Eli oppivelvollisuus päättyi 14-15-vuotiaana, ei 12-13-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi iäkäs. Oppikouluun ei menty 7- vuotaana, vaan 7-vuotiaana meni kaikki lapset kansakouluun. Kansakoulu kesti minulla 74 v. 8 vuotta. Ensin oli varsinaista kansakoulua 6 vuotta, jonka jälkeen jatkui kirkonkylässä kansalaiskoulun nimellä 2 vuotta eli yhteensä 8 vuotta.
Jos lapsi halusi oppikouluun, niin hän haki sinne neljänneltä kansakoulu luokalta. Jos hän ei päässyt sinne niin sitten piti jatkaa kansakoulussa.
Juuri näin asiat meni… mutta oppikouluun sai vielä pyrkiä kansakoulun viidenneltäkin luokalta.
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta miten voi olla että jokainen mummo ketjussa vastaa ihan eri lailla ja eri vuosia mainiten???
Eri vuosina syntyneet, asuneet eri paikkakunnilla. Peruskoulu alkoi Pohjois-Suomesta ja tuli pääkaupunkiseudulle viimesenä. Kuulun viimeiseen ikäluokkaan (olen syntynyt 1961), joka ei ole käynyt päivääkään peruskoulua. 4 vuotta kansakoulua ja sitten oppikouluun. Pääkaupunkiseudulle tuli peruskoulu sinä vuonna, kun siirryin jo lukioon. Eli mulla 4 vuotta kansakoulua, 5 vuotta oppikoulua ja 3 vuotta lukiota.
Tuohon kansalaiskouluasiaan en osaa sanoa mitään, koska kaikki kaverini menivät aikoinaan oppikouluun.
Olen syntynyt 1954. Kävin 4vuotta kansakoulua. Sitten pääsykokeitten jälkeen keskikouluun, joka kesti 5vuotta. Eli olin siinä vaiheessa 16vuotta. Siitä lukioon. Osa kävi kansakoulun 6vuotta ja 2 vuotta kansalaiskoulu.
Minä olen syntynyt 1962 ja käynyt koulut Espoossa. Kansakoulu 4 vuotta, oppikoulu 4 vuotta peruskoulu 1 vuosi ja lukio 3 vuotta.
Päälle kansalaiskoulu kaksi vuotta. 15-vuotiaana saattoi mennä oppisopimustöihin (esim. bensa-asemille) tai vaikkapa - ei niin yleinen juttu - armeijaan soitto-oppilaaksi.