Olenko tosiaankin itsekäs? Siskon ekoelämäntapa vei minulta turvaverkon
Tilanne on tämä:
Meitä on kaksi siskoa, minulla on lapset kaksivuotias ja puolivuotias. Olen kotona vanheimpainvapaalla ja mies on reppuduunari: töissä kaksi viikkoa ja viikon kotona.
Siskoni asuu avoliitossa eikä heillä ole lapsia. Sisko ja hänen miehensä opiskelevat eivätkä käy töissä. He ovat kyllä hyvin aktiivisia järjestö- yms toiminnassa.
Sisko miehineen harjoittaa äärimmäisen ekologista elämäntapaa. He asuvat vanhassa mökissä, jossa ei ole mukavuuksia. He ovat vegaaneja ja kasvattavat itse perunoita ja kasviksia sekä saavat tontilta marjoja ja omenoita. Lisäksi kerätään sieniä ja metsämarjoja. Rahaa on hyvin niukasti, ymmärtääkseni sisko ei saa enää opintorahaa ja avomies on jatko-opiskelija.
Arvostan paljon heidän elämänvalintojaan ja haluan kannustaa ja auttaa parhaani mukaan. Mutta.
Ja se on iso mutta. Siskoni ja miehensä eivät osaa juurikaan mitään käytännön asioita mitä esim maanviljelyyn tulee. Huonokuntoisen mökin peruskorjaus ja kunnossapito ei heiltä onnistu. Opiskelujen ja aktiivisen sosiaalisen elämän rinnalla aikaa vievä omavaraistalous 1800-luvun tyyliin ei vain onnistu.
Apuun pyydetään sitten meidän isä ja äiti sekä avomiehen vanhemmat. Mutta koska avomiehen vanhemmat asuvat toisella puolella maata, he ehtivät avuksi vain harvoin.
Nyt äiti ja isä käyttävät ihan kaiken vapaa-aikansa korjaamalla siskon mökkiä (lattiaremontti, katon korjaus ym ym) sekä hoitamalla puutarhaa. Isä rakensi keräämästään kierrätysmateriaalista kasvihuoneen huhtikuussa.
Vanhempien oma kesämökki on jäänyt ihan vaille hoitoa, koska he ovat kaiken vapaa-ajan siskon luona.
Lisäksi he tuovat elintarvikkeita ym autolla siskolle (jolla tai miehellään ei ole korttia) ja ymmärtääkseni maksavat kaiken. He vievät myös kaikki roskat kierrätyspisteeseen ja niitähän remonttikohteessa tulee väkisinkin paljon.
En kadehtisi muuten siskoltani vanhempiemme apua, mutta kun itse kamppailen suurimmaksi osaksi yksin pikkulapsiarjen keskellä, kaipaisin myös vanhempien apua ja turvaverkkoa. Olisi kiva päästä käymään kaupassa tai kampaajalla ilman lapsia tai vaikka ihan vaan uimassa rannalla. Nyt kaikki omien asioiden hoito täytyy keskittää mieheni vapaaviikoille. Ja kyllä minäkin kaipaisin siivousapua ja ihan vain kaveria lastenhoitoon. Nyt minulla on vain pari kaveria ja vanha kummitäti, joka olisi halunnut auttaa, mutta koronan ollessa pahimmillaan ei voinut. Kaverit ovat töissä ja juuri nyt lomilla, jotein yksinäistäkin on. Haluaisin nähdä vanhempiani edes joskus, samoin kaksivuotiaamme.
Olen ottanut asian esille siskon kanssa kerran tai pari (viimeksi juhannuksen osalta). Hän suuttui tosi pahasti ja haukkui minut itsekkääksi ja ajattelemattomaksi bimboksi, joka ei välitä ympäristöstä ja muista mitään. Kuulemma minulla ei ole oikeutta sanoa mitään, kun asumme ”ökytalossa” ja ajamme kahdella autolla.
Siskosta en niin välitä, mutta vanhemmat olisi kiva saada takaisin. Mitä voisin tehdä tässä tilanteessa? Tätä on nyt jatkunut jo kohta 1,5 vuotta.
Ja äidille tai isälle en oikein haluaisi puhua asiasta, etteivät he ala kokea syyllisyyttä ja pahoita mieltään vuokseni.
Anteeksi pitkä vuodatus, toivottavasti joku jaksaa lukea sen!
Kommentit (118)
"Ja äidille tai isälle en oikein haluaisi puhua asiasta, etteivät he ala kokea syyllisyyttä ja pahoita mieltään vuokseni."
No, se on voi voi. Sinun pitää sanoa heille suoraan asiasta! Nyt sanoit SISKOLLE, joka tietysti loukkaantui. Olisit puhunut suoraan vanhemmillesi niin olisivat vaivihkaa vähän uudelleenjärjestelleet menojaan eikä siskosi olisi tiennyt.
Ei tuossa auta, kuin puhua vanhemmille. Tuskin hekään nauttivat tuosta. Ehkä he uskaltaisivat sen jälkeen välillä myös kieltäytyä. Siskolle sanoisin kyllä suoraan, että ei voi vaatia muita tekemään kaikkia hommia heidän puolesta. Naurettavaa elää noin, jos kuitenkin tarvitsee koko ajan apua johonkin.
Ja mitä ujostelet? Voit sanoa suoraan että me tarvittaisiin apua lapsiperhearkeen, että autatte tosi paljon siskoa mutta voisitteko jakaa aikaa myös vähän meillekin.
Ei tästä ehkä siskolle kannata puhua... Yritä sopia vanhempiesi kanssa joku päivä, kun olisivat kanssasi. Yritä sitkeästi. Jos he vain torjuvat sinua, niin havahtuvat toimintaansa ehkä itsekin, jos ovat normaaleja ihmisiä.
Tai mene mukaan siskon taloraksalle. Apua et siellä saa, mutta seuraa ehkä kuitenkin.
1/5, tässä oli jo vähän yritystä, mutta aika huono provo kuitenkin.
Tyypillinen ekofasisti tuo siskosi. Tarvitsee orjia toteuttaakseen elämäntapaansa.
Mutta vanhempasi lienevät kuitenkin itse valinneen osansa siskosi elämäntavan mahdollistajina. Ehkä tekevät mielummin noita hommia kuin kaitsevat pikkulapsia eli ehkä he eivät olisi apunasi pikkulapsiarjessa, vaikka eivät aikaansa ja rahojaan sisarellesi kuluttaisikaan.
Ehdotan, että otat asian puheeksi vanhempiesi kanssa, mutta hyvin rauhallisesti.
Varmaan he ymmärtävät kuunneltuaan sinua👍
Kuka näitä teoreettisia aloituksia tänne syöttää koko ajan?? Tylsää!
En ymmärrä, että miksi puhuit siskollesi tuosta. Jos sinä kaipaat vanhempiesi seuraa, vanhempiesi apua tai vanhempiesi rahoja, niin sinä otat yhteyttä vanhempiisi itse ja kerrot tarpeistasi.
Toisen asia on sitten se, että vanhempasi saavat ihan itse päättää, että osallistuvatko siskosi projektiin. He saattavat nauttia mökin kunnostustöistä yms, vaikka ne välillä väsyttäisivät. Voi olla, että he nauttivat myös siskon ja tämän miehen seurasta. Voi olla, että he kaipaavat sinua, mutta koska sinä et ole kertonut vanhemmillesi, että kaipaat ja tarvitset heitä, he antavat sinulle rauhaa.
Soita vanhemmillesi jo tänään. Kerro, että kaipaat heitä, lapsesi kaipaavat heitä. Voit myös kertoa, että koet yksinäisyyttä, väsyt lastesi hoidosta ja teillä on rahapula.
Siskosi on tyypillibeb ekohörhö, eletään niin ekologosesti niin ekologisesti muttei pärjätä ilman ulkopuolisten apua/autoa/rahoitusta.
Omatunnon viherpesua pahimmillaan.
Tää on just niin tätä. Ollaan niin ekoo ja sitten ei edes osata tehdä itse mitään ja peukalo keskellä kämmentä. Jos haluaa sellaisen elämän, eikä osaa mitään itse, niin sitten pitää kaivaa taskuja ja maksaa siitä jollekin joka osaa! Eihän nyt edes omia vanhempiaan voi ikuisesti pyytää olemaan orjia. Nyt puhut vanhemmillesi, he todennäköisesti jo itsekin haluaisivat tauon tuosta.
Vaikea asia. Mutta mielestäni sinä et ole itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta, kuin puhua vanhemmille. Tuskin hekään nauttivat tuosta. Ehkä he uskaltaisivat sen jälkeen välillä myös kieltäytyä. Siskolle sanoisin kyllä suoraan, että ei voi vaatia muita tekemään kaikkia hommia heidän puolesta. Naurettavaa elää noin, jos kuitenkin tarvitsee koko ajan apua johonkin.
Tässäkin on nyt vain ap:n sana. Emme me tiedä mikä on hänen vanhempiensa ja siskonsa versio.
Kyllä meitäkin syyteltiin talon ostettuamme, että käytämme miehen vanhempia hyväksemme kun maksatamme heillä maalit ja he tulivat auttamaan pintaremontissa.
Juu, emme pyytäneet. Sovimme vain kyläilystä ja he tulivat maalien kanssa paikalle, sillä halusivat auttaa ja tiesivät että meidän pinnata kaipaavat uusimista.
Oletko siis pyytänyt vanhempiasi käymään? Kieltäytyvätkö he toistuvasti?
Minusta asenteesi voisi olla hieman vähemmän jyrkästi hyötypainotteinen: lasket kuinka paljon resursseja vanhempasi käyttävät siskoosi ja miten paljon haluaisit sinuun käytettävän. Esim. sinun uimaan pääsemisesi ei voi olla vanhempiesi vastuulla. Tai kotisi siivoaminen. Siihen voi ostaa ihan siivojapalveluja.
Ehkä voisit lähentyä vanhempiesi kanssa ihan tapaamalla heitä enemmän. Pyydä kylään, tapaamaan lapsia. Ei niin, että he ovat ilmaisia lapsenvahteja sinulle. Kun sitten olette enemmän tekemisissä, voit hiukan avata sitä, miten väsynyt olet ja että kaipaisit apua.
Mikä on sinun miehesi vanhempien rooli tässä?
Kiitos vastauksista ja kommenteista!
Olen toki kysellyt vanhempia kylään ja ehdottanut kaikenlaista yhteistä tekemistä: esim juhannukseksi sovittiin hyvissä ajoin yhteinen viikonloppu vanhempien kesämökillä, mutta se peruuntui, kun sisko halusikin vanhemmat heille auttamaan puutarhan ym kanssa. Tästä seurasi riita minun ja siskon välillä.
Nämä normaalit kyselyt ja kutsut eivät tuota tulosta, koska joko isä ja äiti ei ehdi, tai sitten jos jotain on onnistuttu sopimaan, sisko torppaa sen ja vaatii auttamaan häntä.
Näin meidän perheessä kemiat on aina olleet: minä olen se hiljainen ja kiltti kympin tyttö, pikkusisko on räväkkä ja kovaääninen kapinallinen ja rajojenrikkoja, joka saa kaiken huomion ja kaiken anteeksi.
Tuntuu tosi pahalta alkaa syyllistää vanhempia tilanteesta, siksi en ole halunnut sitä tehdä. Heille tulee kamalan paha mieli, jos kerron miten tunnen itseni laiminlyödyksi ja hylätyksi.
Ap
Voisiko lapsi lähteä sinne mukaan, sisko tai mies katsoisivat hänen peräänsä sillä aikaa kun isocanhemmat remontteeraavat.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sinun miehesi vanhempien rooli tässä?
Mieheni vanhemmat ovat eronneet, kun mies oli pieni. Isään ei ole kovin läheistä yhteyttä ja äiti on uusissa naimisissa ja asuu ulkomailla.
Sanon vielä, että en tarvitse tai halua vanhempieni rajoja. Meillä on ihan tarpeeksi. Harmittaa vain, että he tuhlaavat vaivalla ansaitut säästönsä siskon kokeiluihin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista ja kommenteista!
Olen toki kysellyt vanhempia kylään ja ehdottanut kaikenlaista yhteistä tekemistä: esim juhannukseksi sovittiin hyvissä ajoin yhteinen viikonloppu vanhempien kesämökillä, mutta se peruuntui, kun sisko halusikin vanhemmat heille auttamaan puutarhan ym kanssa. Tästä seurasi riita minun ja siskon välillä.
Nämä normaalit kyselyt ja kutsut eivät tuota tulosta, koska joko isä ja äiti ei ehdi, tai sitten jos jotain on onnistuttu sopimaan, sisko torppaa sen ja vaatii auttamaan häntä.
Näin meidän perheessä kemiat on aina olleet: minä olen se hiljainen ja kiltti kympin tyttö, pikkusisko on räväkkä ja kovaääninen kapinallinen ja rajojenrikkoja, joka saa kaiken huomion ja kaiken anteeksi.
Tuntuu tosi pahalta alkaa syyllistää vanhempia tilanteesta, siksi en ole halunnut sitä tehdä. Heille tulee kamalan paha mieli, jos kerron miten tunnen itseni laiminlyödyksi ja hylätyksi.
Ap
Jos vanhempasi perui teidän tapaamisenne, niin vaikuttaa siltä, että mielummin vain valitaivat siskosi kanssa yhdessäolon. Niinkuin joku jo sanoi, ehkä he mielummin tekevät tuota remonttia ym kuin vahtivat pieniä lapsia.
Olen ollut tilanteessa, jossa mies on reissussa ja kotona vain viikonloput, kolme lasta ja tukiverkot kaukana. Kyllä sitä pärjää kun ei liikaa ajattele, että haluaisin nyt ilman lapsia tehdä sitä, tätä ja tuota
Ja olettehan te otse valinneet tehdä toisen lapsen tällaisessa tilanteessa. Itse mietin tarkkaan kuinka monta lasta jaksan täysin yksin hoitaa viikot. Sinulla on ihanteellista että mies on kotona edes yhden viikon kerrallaan.
No nimenomaan äidille ja isälle sinun pitäisi puhua! Eivät he ole ajatustenlukijoita ja eivät välttämättä ymmärrä, että olisit avun tarpeessa.