Jos voisit palata ajassa taaksepäin, mitä tekisit toisin?
Itse olisin käynyt enemmän töissä, lähtenyt vaihtoon, opiskellut vielä toisen alan, en olisi alkanut seurustelemaan niin nuorena niin vakavasti, olisin muuttanut.... ei tarvis nyt istua ja ahmia elämän huonoutta itkien ja miettiä, että miten tässä kävi näin.
Kommentit (99)
Olisin pannut enemmän kampoihin koulukiusaajille ja muutenkin ollut rohkeampi, kuten nyt olen. Olisin myös heittäytynyt suhteisiini enemmän. Olin aika varovainen ettei vaan satu enkä halunnut olla ensimmäinen joka näyttää tunteensa. Jos olisin toiminut näin, voisi olla ettei niitä suhteita olisi kun vain yksi. Toisaalta, en taas tiedä miten nuo asiat vaikuttaisivat elämääni nyt. Nyt on kaikki ihan täydellisesti, joten en varmaan uskaltaisi vaihtaa mitään :D
Olisin panostanut koulutukseen. Olin rakastunut ja kova ikävöimään, joten en pystynyt lähtemään opiskelemaan paikkaan, jonne ihmeekseni pääsin (hakijoita paljon ja valittuja muutama) ja matkaa oli 600 km. Jätin tuon tilaisuuden käyttämättä. Olisin voinut myöhemmin hakea lähemmäs, mutta silloin olin jo raskaana.
Nyt teen saman alan töitä, mutta suorittavalla portaalla. Tuon koulutuksen ansiosta olisin koko organisaationi esimies ja nostaisin 10 kertaa parempaa palkkaa. Toki vaatimuksetkin olisivat suuret, mutta minulle olisi tärkeää, että olisi ns. hyvä ammatti.
Oikeastaan elämäni on tällä hetkellä aivan loistavaa, tuo työasia joskus hiertää. Jos olisin opiskellut silloin, voi olla, että asiat eivät sitten olisikaan näin hyvin.
Eli en kadu mitään. Paitsi sitä koulutusta.
Olisin lähtenyt huonosta suhteesta heti kun se muuttui paskamyrskyksi. Olisin jättänyt samantien nykyisen miehen ja lähtenyt suuren rakkauteni matkaan. Olisin lähtenyt empimättä Saksaan tämän samaisen rakkauteni perässä ja unohtanut Suomen sotkut. Olisin jättänyt väkivaltaisen käyttäytymiseni.
Tätä olen joskus pohtinut: Tapasin noin parikymppisenä kiinnostavan miehen. Suhde ei edennyt alkua pidemmälle, tapaisimme muutaman kerran ja vietimme aikaa yhdessä. Orastava suhde loppui ennenkuin oli kunnolla edes ehtinyt alkaa. Omaa tyhmyyttäni otin silloisen exäni takaisin, jonka kanssa sittemmin uudelleen ja lopullisesti erottiin. Eipä muuta tule mieleen mitä toisella tavalla tekisin.
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 18:56"]
Kaksi asiaa: olisin opiskellut eri alaa, mutta tulinpa valinneeksi en helpoimman enkä sitä, josta en silloin teininä edes tiennyt. Toinen olisi miehet, olisin kieltäytynyt vielä useammasta epäonnistuneeksi osoittautuneesta pitkäaikaisesta suhteesta, vaikka aika monta huonoa valintaa onnistuin välttämään nuorenakin.
10, mistä sinä sitä pimeyttä täällä kesällä löydät? Lähde Lappiin kesäksi, niin aurinko paistaa useamman kuukauden yhtä mittaa.
[/quote]
hah hah eipä oo paljon aurinkoa näkynyt. Palattiin Suomeen 2.5viikkoa sitten vuoden ulkomailla olon jälkeen ja ahdistaa ihan sairaasti. Ajattelin, että Suomen kesä edes olisi valoisampi ja aurinkoisempi, kutta mitä vielä. Nyt pitäisi löytää keinot päästä äkkiä takaisin sinne missä ruoho tosiaan on vihreämpää.
t. 10
En alkaisi seurustella 19-vuotiaana. Vaan eläisin nuoruutta ja ehkä olisin mennyt yhteen ensirakkauteni kanssa.
Ainoa asia mita kadun on etta suutelin miesta joka oli varattu. Olen tehnyt pahempiakin asioita, mutta niita en kadu. Tuo pussailu on ainoa asia jonka muuttaisin, kaiken muun kanssa on helpompi elaa.
En ehkä kuitenkaan muuttaisi mitään. . Paljon paskaa joutunu elämän aikana kestämään mutta ei ne kyllä minun valinnoista johtuneet. Jos jotain pitäisi valita niin en olisi tutustunut ex mieheeni niin elämäni olisi niin paljon helpompaa.. mutta sitten minulla ei olisi ihanaa tyttöä enkä olisi saanut rakastaa maailman komeinta ja ihaninta miestä maailmassa.. ainakin silloin noin ajattelin
En ottaisi lapseeni kohdistunutta koulukiusaamista puheeksi koulussa, jos voisin palata ajassa taaksepäin. Sen sijaan opettaisin lapseni kiusaamaan muita ja kiinnittämään julmimpien kiusaajien huomion muiden koululaisten heikkouksiin. Opettaisin lapseni taistelemaan itselleen mahdollisimman hyvän paikan koulun nokkimisjärjestyksessä.
Valitettavasti. Tämä ajattelu sotii moraaliani vastaan, mutta olisi ollut parempi ratkaisu kuin kiusaamisen esille ottaminen. Kiusaamisesta kertominen johti vielä rankempaan kiusaamiseen muiden lasten taholta, ja siihen, että muutaman kiusaajan vanhemmat alkoivat vihoissaan mustamaalata perhettämme. Koulu ei puuttunut kiusaamiseen, vaan jopa salli joidenkin opettajien harjoittaman syrjinnän ja 'käyttäydy kuin mies/ älä pillitä'-puheet.
En olisi alkanut tapailemaan miestä, jonka takia selaan tänään av:ta kyyneleet silmissä, viinilasi kädessä :(
Takavuosina minulla oli mahdollisuus lähteä koulusta työharjoitteluun Irlantiin kahdeksi kuukaudeksi. En mennyt koska en mukamas voinut jättää poikaystävää niin kauaksi aikaa. Miten epäitsenäinen sitä on ollut. Jos jotain olen katunut niin tuota,kielitaitokin olisi petraantunut kahdessa kuukaudessa ja hei kokea Dublin 2 kuukautta. Voi voi miten tyhmä sitä on joskus ollut.
En ottanu vastaan kommennusta ulkomaille vaikka sitä tarjottiin.
Jättäisin lapset tekemättä ja olisin elänyt parikymppisenä villiä sinkkuelämää enkä olisi seurustellut vielä vakavasti niin nuorena..
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 02:07"]
En olisi sitoutunut ensimmäiseen poikaystävään loppu elämäkseni; sen viistoistavuotiaan parinvalintakriteerit on ollut aivan toiset ja nyt niillä mennään kahden lapsen kera. Olisi. Valmistunut ennen lapsia, seitsemän vuotta ollut opinnot kesken. En olisi antanut itseni lihota. Olisin huolehtinut hampaistani ja raha- asioistani paremmin,
[/quote] Mä niiiin allekirjoitan tämän.... 15v ei todellakaan ole aihetta vakiintua. tyhmä minä.
Olisin ollut rohkeampi valinnoissani ja päätöksissäni, mutta onhan tämä mennyt hyvin näinkin. Leipää ja lämmintä on riittänyt.
Olisin reissanut vielä enemmän. Toki välillä oli pakko tehdä duunia opiskelujen ohessa, mutta silti. Eli olisin bailannut vähemmän Stadin yöelämässä ja laittanut ne rahat reppureissuihin. Niistä saa eniten irti.
Nyt olen jo liian "vanha" ja perheellinen moiseen:). Toki olen 82 maailman maata kiertänyt, mut joihinkin paikkoihin ei oikein voi mennä perheen kanssa. Tässäpä tämä.
Pysyisin sinkkuna ja lapsettomana.
Olisin voinut erota ensimmäisestä suhteestani paljon aikaisemmin, niin että olisin elänyt opiskeluajan sinkkuna.
Olisin voinut opiskella englantia vähän innokkaammin, mutta ehtiihän tuota nytkin.
Menisin lukioon peruskoulun jälkeen ja sen pohjalta sitten yrittäisin lääkikseen. Sekä en alkaisi tupakoimaan. Typerää touhua sanon mä.