Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.
Olen palstalla näkemäni kommentin johdosta kehittänyt itselleni kummallisen kiinnostuksen Mount Everestillä lepääviin kiipeilijöihin. Olin kuullut niistä aiemminkin, mutta luulin että on legendaa ettei ruumiita saada alas vuorelta.
Osa vainajista säilyy näkyvissä ja verrattain hyvässä kunnossa vuosiakin sääolosuhteiden vuoksi. Lämpötila ei koskaan laske alle nollan.
Niin sanotulla death zonella (lähellä huippua) on ollut nähtävissä useita ihmisiä jotka eivät koskaan selvinneet alas. Kiipeilijät siis kulkevat vainajien ohi pyrkiessään maailman korkeimmalle huipulle.
Ajatus on samaan aikaan tosi karmaiseva ja kiehtova. Miltä tuntuisi nähdä hautaamaton, vuorella vuosia levännyt ihminen? Miltä omaisista tuntuu kun läheistä ei koskaan saa haudata, vaikka ruumiin koordinaatit ovat tiedossa ja netti täynnä valokuvia? Miten nukkuvat yönsä ne kiipeilijät, jotka aikanaan ovat joutuneet hylkäämään vielä elossa olevan ihmisen mahdottomien pelastusolosuhteiden vuoksi?
En tiedä miksi tämä aihe nyt pälkähtää mieleeni säännöllisesti.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Green_Boots
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Francys_Arsentiev
https://sometimes-interesting.com/mount-everest-dead-bodies/
Kommentit (1996)
Tämän ketjun innoittamana luin Carina Räihän kirjan, jossa hän kertoi Everestin valloituksesta. Oli todella kiinnostava ja havainnollinen, ja suosittelen kyllä kaikille tämän ketjun kirjoittajille.
Etenkin korkein osuus kuulostaa kyllä sellaiselta rääkiltä, että vaikea käsittää, että niinkin moni selviää siitä hengissä. Ihminen ei voi oleskella niin korkealla pitkään, koska kroppa ei vain kestä - se ei palaudu, vaikka mitä tekisi. Siksi retken kohokohta eli huipulla käyminen lähes vuorokauden yhtämittaista matkantekoa. Sitä ennen ollaan totuttauduttu korkean ilmanalan olosuhteisiin viikkokausia, paluumatka on sitten vähän nopeampi.
Välillä on hyytävän kylmää, välillä auringonpaiste saa hikoilemaan, välillä tulee lunta tolkuttomia määriä. Jäätikkö elää, kivivyöryjä sattuu. Ruokahalua ei korkealla ole, mutta tankata pitäisi. Nukkuminen on monestakin syystä tosi vaikeaa. Ihan käsittämättömät olosuhteet.
Vaarallisin osuus on juuri huipulta laskeutuminen. Siinä kohdassa hyväkuntoisenkin kiipeilijän voimat on niin lopussa, että hengenlähtö voi oikeasti olla tosi pienestä kiinni, mihinkään ylimääräiseen viivästykseen tai rasitukseen ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten suunnittelin Nepalin reissua patikointiretkineen (ei mitään vuorikiipeilyä kuitenkaan). Sitten tuli se maanjäristys ja jätin suunnitelmat siihen enkä enää edes halua mennä sinne. Youtubesta on kyllä tullut katsottua paljon dokkareita noista vuorikiipeilijöistä ihan vain mielenkiinnosta.
Kaveri oli juuri ennen tota maanjäristystä Nepalissa. Oli jonkun kuukauden töissä jossain avustusjutun lastenkodissa ja sitten lopuksi oli kulkenut jonkun porukan kanssa aika pitkän patikointireissun. Kuulema ihan hieno kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua sitä death zonea. Toisaalta siellä on ruumiita, joita ei saada pois, mutta samaan aikaan melkein kuka tahansa raharikas saa itsensä huipulle. Miten korkealle sherbat ovat vieneet niitä tikkaita ja muuta tavaraa? Onko niitä apuvälineitä vielä death zonella ja jos on, niin miten ne saadaan sinne, mutta ruumiita ei saada alas?
Sherpat laittaa vuorelle ensin köydet kauden aluksi. Sitten ne ryhtyy roudaamaan sinne happipulloja, telttoja ja ruokaa neljään eri leiriin ennen huippua. Death zone on siellä ihan ylhäällä eikä sinne viedä mitään tarvikkeita. Happipullo tai teltta painaa ihan toisella lailla kuin tajuton ihminen tai ruumis. Luin jostain että jäätynyt ihminen painaa tyyliin 150 kg.
Mitenkähän jäätynyt ihminen painaisi huomattavasti enemmän kuin elävänä?
Löysin sen kun googletin 150 kg. En usko että kukaan 150 kg painava on mitenkään voinut vuorelle kavuta, joten kyllä siihen taatusti on jotain lisäpainoa tullut.
One of the most challenging recoveries was from the height of 8,700m, near the summit," said Ang Tshering Sherpa, the former president of NMA."The body was totally frozen and weighed 150kg and it had to be recovered from a difficult place at that altitude."
Kai varusteisiin ja ruumiin päälle voi sen verran lunta ja jäätä kerrostua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua sitä death zonea. Toisaalta siellä on ruumiita, joita ei saada pois, mutta samaan aikaan melkein kuka tahansa raharikas saa itsensä huipulle. Miten korkealle sherbat ovat vieneet niitä tikkaita ja muuta tavaraa? Onko niitä apuvälineitä vielä death zonella ja jos on, niin miten ne saadaan sinne, mutta ruumiita ei saada alas?
Sherpat laittaa vuorelle ensin köydet kauden aluksi. Sitten ne ryhtyy roudaamaan sinne happipulloja, telttoja ja ruokaa neljään eri leiriin ennen huippua. Death zone on siellä ihan ylhäällä eikä sinne viedä mitään tarvikkeita. Happipullo tai teltta painaa ihan toisella lailla kuin tajuton ihminen tai ruumis. Luin jostain että jäätynyt ihminen painaa tyyliin 150 kg.
Mitenkähän jäätynyt ihminen painaisi huomattavasti enemmän kuin elävänä?
Löysin sen kun googletin 150 kg. En usko että kukaan 150 kg painava on mitenkään voinut vuorelle kavuta, joten kyllä siihen taatusti on jotain lisäpainoa tullut.
One of the most challenging recoveries was from the height of 8,700m, near the summit," said Ang Tshering Sherpa, the former president of NMA."The body was totally frozen and weighed 150kg and it had to be recovered from a difficult place at that altitude."
Kai varusteisiin ja ruumiin päälle voi sen verran lunta ja jäätä kerrostua?
Eikö sitä voi kilkutella edes isoimpia pois? Jos siinä samalla rapsahtaa käsi tai jalka pois, niin haitanneeko tuo vs sen 150kg möhkäleen raahaaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:
Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.
Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.
Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.
Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.
Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.
Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?
Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.
Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.
Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?
Kansantajuinen vastaus kukaan vastuullinen ihminen ei vie kaveriaan heikoille jäille varmistamatta ettei se petä.
Niin kuin näkyy narsistin jankkas samaa vaikka maailman tappiin. Kaikki häipyy sen ympäriltä mutta tämä jää hokemaan sitä viimeistä sanaansa ja omasta mielestään voittaa jotain. Piruparka.
Sulla vähän noi käistteetkin sekaisin kun narsisti on juurikin sellainen joka ei välitä kuin itsestään joten voi huoletta viedä kenet vaan millaiseen vaaraan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi petolinnut eivät kalua niitä ruumiita? Kyllähän ne pystyvät jäistäkin lihaa syömään.
Noissa korkeuksissa ei elä lintuja, rottia tms.
onko nyt niin, että tätä tapahtumaa kauhistelevat ihmiset heräsivät vasta tajuamaan, että hitto, elämästä ei selviä hengissä tai että extremeharrastuksissa voi oikeasti kuolla tai että siellä vuorilla voi tulla tilanne, että on vain pakko jättää toinen, koska muuten siellä tapahtuisi kaksi kuolemaa. Pitääkö kaverin jäädä kuolemaan, jos itsekin on kuolemassa vai haluaisiko, että se kaveri kuitenkin pelastaisi oman henkensä ja voisi vaikka kertoa läheisille, että miten loppu tuli ja viesdä vaikka viimeiset sanat. Minä tahtoisin tätä jälkimäistä, tosin olisin ehkä jättänyt hyvästit jo ennen kiipeilyä, ihan varmuuden vuoksi, jos se kaverikaan ei selviäisi hengissä.
kuollutta ruumista on kyllä vaikea kantaa, siinä tulee sitten sekin puoli ja siksi tuntuu painavammalta.
onko se sheprojen 150 kiloa voinut ollakin 150lbs tai vaikka 150 stones?
Vierailija kirjoitti:
onko nyt niin, että tätä tapahtumaa kauhistelevat ihmiset heräsivät vasta tajuamaan, että hitto, elämästä ei selviä hengissä tai että extremeharrastuksissa voi oikeasti kuolla tai että siellä vuorilla voi tulla tilanne, että on vain pakko jättää toinen, koska muuten siellä tapahtuisi kaksi kuolemaa. Pitääkö kaverin jäädä kuolemaan, jos itsekin on kuolemassa vai haluaisiko, että se kaveri kuitenkin pelastaisi oman henkensä ja voisi vaikka kertoa läheisille, että miten loppu tuli ja viesdä vaikka viimeiset sanat. Minä tahtoisin tätä jälkimäistä, tosin olisin ehkä jättänyt hyvästit jo ennen kiipeilyä, ihan varmuuden vuoksi, jos se kaverikaan ei selviäisi hengissä.
kuollutta ruumista on kyllä vaikea kantaa, siinä tulee sitten sekin puoli ja siksi tuntuu painavammalta.
onko se sheprojen 150 kiloa voinut ollakin 150lbs tai vaikka 150 stones?
stones = pounds. kiva juttu tämä autocorrect
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten suunnittelin Nepalin reissua patikointiretkineen (ei mitään vuorikiipeilyä kuitenkaan). Sitten tuli se maanjäristys ja jätin suunnitelmat siihen enkä enää edes halua mennä sinne. Youtubesta on kyllä tullut katsottua paljon dokkareita noista vuorikiipeilijöistä ihan vain mielenkiinnosta.
Kaveri oli juuri ennen tota maanjäristystä Nepalissa. Oli jonkun kuukauden töissä jossain avustusjutun lastenkodissa ja sitten lopuksi oli kulkenut jonkun porukan kanssa aika pitkän patikointireissun. Kuulema ihan hieno kokemus.
Juu on se upea maa, ja patikointikin kivaa mutta kavereitani en korkealle vuorille veisi. Senverran rakastan jokaista.
No en mäkään veisi kavereita kiipeämään mitään mount Everestiä, kun ei ole tuosta kiipeilystä ja sen järjestämisestä mitään kokemusta. Itse voisin mennä, jos se kiinnostaisi tarpeeksi ja raha ei olisi ongelma, mutta ei se pistäisi minua vastuuseen kaikista muista, jotka yrittää huipulle kiivetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, nämä ihmiset ovat itse valinneet lähtevänsä sinne ja tietävät riskit. On aika todella iso riski kuolla, jos lähtee kiipeämään 8 kilometrin korkeuteen. Paljon enemmän mua koskettaa esim. erilaisten onnettomuuksien uhrit. Lähiaikoina mua on koskettanut erityisesti se Italian onnettomuus, jossa se vuoren huipulke menevä hissi meni rikki. Siinä kuoli viattomia lapsia. Järkyttävintä, että sitä hissiä oli "peukaloitu", minkä takia se köysi katkesi.
Vastuu on myös kaikilla niillä jotka veivät heidät. Siitä ei päästä mihinkään.
Ei ole. Tuo ei ole mikään aurinkomatkojen tai deturin pakettituristimatka, että mennään käymään kivassa näköalapaikassa ja ripotellaan kannettavia kompostoivoa käymälöitä sinne tänne ja jutellaan mukavia ja ihastellaan rikkaruohoja, jos satutaan näkemään ja pidetän ilotulistus huipulla, vaan extremeurheilua, jossa jokainen vastaa itsestään.
Jotkut ovat kehitelleet myös tiedeprojekteja Mt Everestille.
https://www.rsc.org/news-events/community/2018/mar/science-on-everest/
https://www.eurekalert.org/pub_releases/2020-11/cp-acl111220.php
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onko nyt niin, että tätä tapahtumaa kauhistelevat ihmiset heräsivät vasta tajuamaan, että hitto, elämästä ei selviä hengissä tai että extremeharrastuksissa voi oikeasti kuolla tai että siellä vuorilla voi tulla tilanne, että on vain pakko jättää toinen, koska muuten siellä tapahtuisi kaksi kuolemaa. Pitääkö kaverin jäädä kuolemaan, jos itsekin on kuolemassa vai haluaisiko, että se kaveri kuitenkin pelastaisi oman henkensä ja voisi vaikka kertoa läheisille, että miten loppu tuli ja viesdä vaikka viimeiset sanat. Minä tahtoisin tätä jälkimäistä, tosin olisin ehkä jättänyt hyvästit jo ennen kiipeilyä, ihan varmuuden vuoksi, jos se kaverikaan ei selviäisi hengissä.
kuollutta ruumista on kyllä vaikea kantaa, siinä tulee sitten sekin puoli ja siksi tuntuu painavammalta.
onko se sheprojen 150 kiloa voinut ollakin 150lbs tai vaikka 150 stones?
Et vieläkään osaa lukea?
Koko jutun pointti on se ETTEI VIE KETÄÄN TILANTEISIIN joissa joutuu ehkä jättämään kuolemaan toisen?
Mikä on vaikeaa käsittää, että ennakoi tällaisen tilanteen etukäteen kokonaan ja jättää menemättä? Toisen kuolemaa ei oikeuta mikään huvireissu.
KETÄ tuollalailla ollaan VIEMÄSSÄ mihinkään tilanteisiin, kun ihmiset ihan ITSE päättää lähteä sinne Everestille kiipeämään? 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten suunnittelin Nepalin reissua patikointiretkineen (ei mitään vuorikiipeilyä kuitenkaan). Sitten tuli se maanjäristys ja jätin suunnitelmat siihen enkä enää edes halua mennä sinne. Youtubesta on kyllä tullut katsottua paljon dokkareita noista vuorikiipeilijöistä ihan vain mielenkiinnosta.
Kaveri oli juuri ennen tota maanjäristystä Nepalissa. Oli jonkun kuukauden töissä jossain avustusjutun lastenkodissa ja sitten lopuksi oli kulkenut jonkun porukan kanssa aika pitkän patikointireissun. Kuulema ihan hieno kokemus.
Juu on se upea maa, ja patikointikin kivaa mutta kavereitani en korkealle vuorille veisi. Senverran rakastan jokaista.
No en mäkään veisi kavereita kiipeämään mitään mount Everestiä, kun ei ole tuosta kiipeilystä ja sen järjestämisestä mitään kokemusta. Itse voisin mennä, jos se kiinnostaisi tarpeeksi ja raha ei olisi ongelma, mutta ei se pistäisi minua vastuuseen kaikista muista, jotka yrittää huipulle kiivetä.
Ei laittaisi sinua vastuuseen jos olisit varoittanut mutta jos yllytit niin pistäisi vastuuseen. Kyllä normisti ihminen tekee kaikkensa suojellakseen toisiakin. Itse ainakin laittaisin kampoihin lähtöä aika tavallakin, mutta jos menisivät ristisin käteni. Asia ei olisi enää vastuullani.
Tässä lisää tosta mt Everestin sääasemasta
https://www.nationalgeographic.org/media/real-time-data-mt-everest/
Ei tarvitse kuin vilkaista noita vuoria ja niitten lumivyöry- jäätikkö ja maanjaristyskarttoja niin ne ovat kuolemanloukkuja, uskokaa jo. Vaaralla voi rahastaa mutta se on epäeettistä kaikinpuolin.
Mun mielestä tämä kamala kuva kertoo kaiken oleellisen näistä kiipeilijöistä
Älä avaa jos olet herkkänahkainen tai lue enempää.
Sadat turistit jonottavat vuorelle ruumiin vieressä ihan kuin se ei edes olisi siinä. Eikö joku/jotkut voisi edes työntää tuon alas ”hautarauhaan”?
https://www.google.fi/search?sxsrf=ALeKk00wE6Ndf8WoX8dIUOanpouKRi0hcQ:1…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten suunnittelin Nepalin reissua patikointiretkineen (ei mitään vuorikiipeilyä kuitenkaan). Sitten tuli se maanjäristys ja jätin suunnitelmat siihen enkä enää edes halua mennä sinne. Youtubesta on kyllä tullut katsottua paljon dokkareita noista vuorikiipeilijöistä ihan vain mielenkiinnosta.
Kaveri oli juuri ennen tota maanjäristystä Nepalissa. Oli jonkun kuukauden töissä jossain avustusjutun lastenkodissa ja sitten lopuksi oli kulkenut jonkun porukan kanssa aika pitkän patikointireissun. Kuulema ihan hieno kokemus.
Juu on se upea maa, ja patikointikin kivaa mutta kavereitani en korkealle vuorille veisi. Senverran rakastan jokaista.
No en mäkään veisi kavereita kiipeämään mitään mount Everestiä, kun ei ole tuosta kiipeilystä ja sen järjestämisestä mitään kokemusta. Itse voisin mennä, jos se kiinnostaisi tarpeeksi ja raha ei olisi ongelma, mutta ei se pistäisi minua vastuuseen kaikista muista, jotka yrittää huipulle kiivetä.
Ei laittaisi sinua vastuuseen jos olisit varoittanut mutta jos yllytit niin pistäisi vastuuseen. Kyllä normisti ihminen tekee kaikkensa suojellakseen toisiakin. Itse ainakin laittaisin kampoihin lähtöä aika tavallakin, mutta jos menisivät ristisin käteni. Asia ei olisi enää vastuullani.
Voi herran jestas! Kukaan ei sinua tai ketään muutakaan ole pakottamassa kiipeämään vuorelle! Ja miksi minun tehtävä olis varoittaa muita kiipeämään lähteneitä sen vaaroista? Ihan naurettava ajatus, että joku kulkisi siellä varoittamassa muita kiipeilijöitä, että hei tää on sitten aikas vaarallista, että henki voi lähteä. Ihan niin kuin ihmiset ei muka itse sitä tiedä jo. 🤦♀️
Nuo vuoret ovat liikkeessä miltei koko ajan ensinnäkin. Ne puskeutuvat vasten toista laattaa, hirveitä jännitteitä siellä. Mutta kun ei tiedetä mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin ruumiiseen vaan haan ja köyden joka ohjaisi pulkan oikeaan suuntaan, dronella ellei muuten pääse !
Lumivyöry. Ja sinä siellä.
Niin, nämä ihmiset ovat itse valinneet lähtevänsä sinne ja tietävät riskit. On aika todella iso riski kuolla, jos lähtee kiipeämään 8 kilometrin korkeuteen. Paljon enemmän mua koskettaa esim. erilaisten onnettomuuksien uhrit. Lähiaikoina mua on koskettanut erityisesti se Italian onnettomuus, jossa se vuoren huipulke menevä hissi meni rikki. Siinä kuoli viattomia lapsia. Järkyttävintä, että sitä hissiä oli "peukaloitu", minkä takia se köysi katkesi.