Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen toki tiennyt näistä Everestin ruumiista, mutta eivät ne ole mieleeni jääneet sen kummemmin pyörimään. Olen aina pitänyt vuorikiipeilyä, ym. extremeurheilua hullujen hommana. Moni muukin on ollut samaa mieltä tässä keskustelussa. Se on toki heidän valintansa, mutta minä ne sitä ymmärrä.

Luin pikaisesti tuosta Francys Arsentievista joltain sivustolta, en tiedä oliko totta, vai oli joku huuhaasivusto, mutta siinä muka joku kertoi yrittäneensä auttaa tätä Francystä toisen ihmisen kanssa. Francys oli mutissut koko ajan "I'm American. Please do not leave me."

Nää kaks tyyppiä oli 8 vuoden päästä menneet uudestaan vuorelle (vai olivatko käyneet yhdesti jo tässä välissäkin) ja löytäneet Francysin samasta paikasta edelleen ja käärineet hänet Amerikan lippuun ja sysänneet alas "jonnekin" pois muiden kiipeilijöiden silmistä.

Onko joku enemmän asiaa tunteva tietoinen tästä, eli Sleeping Beauty ei olisi enää "maamerkkinä" Everestillä?

Vai että I ama American ihan, just. Kultakortilla ajatteli sitten vielä yrittävänsä. Eipä sanonut että olen intiaani älkää antako mun kuolla. Miksikähän se optio olisi ollutkaan vihonviimeinen?

Luulisin että ihminen yrittää käyttää sillä hetkellä ihan kaikki mahdolliset kortit, kun tajuaa että on jäämässä yksin kuolemaan. Minä ainakin yrittäisin lyödä koko pakan pöytään epätoivoisuuksissani.

Ja eivätkö ne auttajatkin olleet amerikkalaisia..?

Ap

P.S. Mahtava ketju, en tiennyt että tämä ottaa näin tuulta alleen! En ole ehtinyt lukea vielä läheskään kaikkea. Kiitoksia siis osallistuneille ja tuleville sellaisille! Aihe kiinnostaa näemmä muutamaa muutakin.

En ymmärrä miten monet kommentoijat täällä ovat yhtä tyhmiä kuin monet Everestille pyrkijät. Täällä väitetään että he "tietävät kaikki riskit erittäin tarkasti" -mikä on tietenkin täyttä puppua. Jos he tietäisivät kaikki riskit "erittäin tarkasti" niin he ku*lisivat sinne hymy huulillaan kun saisivat kuolla tehden sitä mitä rakastavat.

Näinhän ei kuitenkaan ole asian laita vaan nämä pösilöt vänisevät siellä apua anoen ennen kuin kuukahtavat.

No ihmisluonto nyt vain on sellainen, että harva vapaaehtoisesti haluaa kuolla, vaikka meneekin omasta tahdostaan tuollaiseen paikkaan. Tottakai tartutaan viimeiseen oljen korteen ja hukkuva hukuttaa pelastajansa yrittäessään itse pysyä pinnalla. Semmosta se on.

Vierailija kirjoitti:

Otsikko loi mielikuvan, että vainajat pyörivät rinnettä alas mielessäsi.

Oisko muuten VTV:llä Mt Everestin rinteellä eräälle pakastevirka odottamassa? Sinne vois lähettää.

Nyt minäkin kuvittelen vuorenrinnettä alas pyöriviä vainajia, eeeiiii 😅😅

AV matka Everestille olisi aika draamaa :D?

Hei kiinnostava keskustelu, oon ite nimittäin miettinyt kans välillä noita vainajia siellä, heidän viimeisiä hetkiään ja tuntemuksiaan. Muutenkin tämä vuorikiipeily on mielenkiintoinen aihe, sekin tämän palstan ansiota, kun olen seurannut sitä Lotta Näkyvä aikoo huiputtaa -ketjua. 

Jooh, näistä "hyppään itse rotkoon, jos perheeni pelastuu sillä" -höpöttäjistä huomaa, etteivät ole kertaakaan olleet silmätysten kuoleman kanssa.

Kuoleman porteilla ihmiseltä tuppaa löytymään kumman kova tahto selvitä ja tehdä melkein mitä vaan, että säilyy itse hengissä.

Sen olen kuullut myös että tuolla vuorilla on moni ystävyys paljastunut ihan siksi mitä ne ovat olleetkin, joskin joskus syventyneetkin. Noissa paikoissa ihmisyytemme punnitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on tavallaan myös hienoa, kuolee tehdessään sitä mistä tykkää.

....

Multa ei tosin extreme-lajien harrastajille kamalasti riitä ymmärrystä muutenkaan, minusta se nyt vain on typerää tässä turvallisessa maailmassa tarkoituksellisesti hakeutua hengenvaaraan, ihan vain huvin vuoksi. Ja etenkin ymmärrän vielä vähemmän, jos harrastajalla on jälkikasvua kotona odottamassa. Itsekästä.

Norjalaisesta basehyppääjästä ja vapaalaskijasta Karina Hollekimista tuli aikanaan dokumentti. Hyvin tuli esille se pakkomielteisyys yhä vaarallisempiin temppuihin. Jäänyt eloon vain siksi, että loukkaantui niin pahoin, että joutui lopettamaan harrastuksensa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Karina_Hollekim

Noitten toisten maitten vuorien  pitäminen huvipuistoina pitää loppua. Tilalle täysin ammattimaista ja omat roskat ja ruumiit keräämiseen tähtäävää toimintaa jossa paikalliset nettoavat eikä nämä kiipeilijät. Kiipeilköön omissa nousukasunelmissaan omissa maissaan.

Huvinsa kullakin. Onneksi mulle riittää se, että onnistun kiipeämään Zelda BotW-pelissä vuoren huipulle ennen kuin energiat menee nollille. 😁

Vierailija kirjoitti:

AV matka Everestille olisi aika draamaa :D?

Yks vetäisi perässään pulkkaa, jossa on laskuvarjo ja perämoottori. Toinen taluttaisi kahta apinaa ja kolmas kantaisi olkapäällä ohjusta. Yksi harmittelisi koko ajan, kun ei löytänyt firmaa, joka olisi lennättänyt hänet huipulle helikopterilla. Yksi jankkaisi aamusta iltaan koko ajan ja jokaiselle, että te kaverinne tänne toitte ja sitten jätätte kuolemaan. Perusleiriä pidemmälle ei päästäisi, koska sherpat ottaisivat hatkat jo siellä.

Myös everestillä on roskaa paljon. Muistaakseni sinne ei saa jättää mitään omia tavaroitaan

Mielenkiintoisimmat Everestin uhrit ovat George Mallory ja Andrew Irvine, jotka kuolivat 1924 yrittäessään valloittaa Everest ensimmäisinä. Heidät nähtiin viimeisen kerran vain muutama sata metriä ennen huippua. Malloryn ruumis löydettiin vasta 1999 alempaa rinteeltä 8160 metrin korkeudelta. Irvineä ei tiettävästi ole löydetty. He ovat saattaneet olla ensimmäiset Everestin huipulla, mutta se jäänee arvoitukseksi, koska Malloryn ja Irvinen kameraa/kameroita ei ole löytynyt, joista olisi voinut löytyä todisteet huiputuksesta.

Ensimmäisenä huipulle nousi 1953 todennäköisesti šerpa Tenzing Norgay, vaikka kunnia tästä annettiinkin Sir Edmund Hillarylle, jonka parina Tenzing toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:

Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.

Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.

Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.

Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.

Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.

Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?

Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.

Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.

Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?

Kansantajuinen vastaus kukaan vastuullinen ihminen ei vie kaveriaan heikoille jäille varmistamatta ettei se petä.

Petollinen kaveri vie kaverinsa heikoille jäille. Alitajuisesti valmistelee.

Mistä se kaveri 1 tietää, että jää on heikko? Miksi kaveri 2 ei tarkista sitä jäätilannetta itse? Miksi kaveri 2 on kaverin 1 vietävissä? Ja miksi kaveri 2 ei ota itsestään mitään vastuuta? Jättäisin tuollaisen kaverin suosiolla kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:

Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.

Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.

Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.

Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.

Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.

Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?

Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.

Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.

Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?

Kansantajuinen vastaus kukaan vastuullinen ihminen ei vie kaveriaan heikoille jäille varmistamatta ettei se petä.

Viedäänkö sinua jotenkin joka paikkaan? Talutetaan kuten koiraa? Eikö sinulla ole minkäänlaista omaa tahtoa? Jos minä menen heikoille jäille, niin ei tasan tarkkaan ole minun vikani jos sinä seuraat perässä ja hukut sinne kun minusta ei ole auttamaan. Mikä ihmeen autisti täällä jankuttaa?!?

Meillä on kaikilla vastuu minne viemme ketäkin sen ymmärryksen mukaan joka on annettu. Jos vie toisen tietoisesti vaaraan, on itsetutkistelun paikka.

Saa olla kyllä melkoinen hölmö, jos tuolla tavalla on vain "vietävissä". Minua ei ainakaan kukaan vie mihinkään, vaan valitsen itse menenkö ja minne menen. Ei siellä vuorellakaan tuollaisia tahdottomia tolvanoita ole, joten ei hätää, kukaan ei ole viemässä sua sinne kuolemaan. Se taitaakin tässä jankkauksessa olla takana: hylätyksi tulemisen ja yksin kuolemaan jäämisen pelko.

Kysymys on just siitä ettei kenenkään hölmöyttä saisi käyttää niin että tulee noin paljon ruumiita kuin tuonne. Niitä on jo jokunen.

Mä en tajua sitä death zonea. Toisaalta siellä on ruumiita, joita ei saada pois, mutta samaan aikaan melkein kuka tahansa raharikas saa itsensä huipulle. Miten korkealle sherbat ovat vieneet niitä tikkaita ja muuta tavaraa? Onko niitä apuvälineitä vielä death zonella ja jos on, niin miten ne saadaan sinne, mutta ruumiita ei saada alas?

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisimmat Everestin uhrit ovat George Mallory ja Andrew Irvine, jotka kuolivat 1924 yrittäessään valloittaa Everest ensimmäisinä. Heidät nähtiin viimeisen kerran vain muutama sata metriä ennen huippua. Malloryn ruumis löydettiin vasta 1999 alempaa rinteeltä 8160 metrin korkeudelta. Irvineä ei tiettävästi ole löydetty. He ovat saattaneet olla ensimmäiset Everestin huipulla, mutta se jäänee arvoitukseksi, koska Malloryn ja Irvinen kameraa/kameroita ei ole löytynyt, joista olisi voinut löytyä todisteet huiputuksesta.

Ensimmäisenä huipulle nousi 1953 todennäköisesti šerpa Tenzing Norgay, vaikka kunnia tästä annettiinkin Sir Edmund Hillarylle, jonka parina Tenzing toimi.

Joo eihän kunniaa olisi voinut antaa šerpalle, länkkäri se valloittaja piti olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:

Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.

Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.

Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.

Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.

Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.

Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?

Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.

Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.

Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?

Se ns vie aina joka ymmärtää enemmän ja siksi en veisi kavereitani Everestille. Vastuu on sillä joka ymmärtää enemmän, hän on se joka vie muita.Tai jättää viemättä, koska tajuaa mihin saattaa toiset.

Tuolla periaatteella ei voisi koskaan mennä mihinkään kenenkään kanssa, koska aina joku "ymmärtää" jostakin enemmän kuin toiset.

Olen ottanut itselleni yhden säänön siltä varalta että joskus nostaisin läskiperseeni ylös sohvasta ja lähtisin valloittamaan vuoria, jäätiköitä, aavikoita ja meriä.

Se kuuluu: Usko paikallisia, ja jos niitä ei ole, usko aiemmin käyneitä.

Moni on satsannut tuohon todella paljon ja kun sitten ilma on yhtään huonompi kuin optimaallinen - ja se muuttuu tosi nopeasti, olet todella suuressa vaarassa. Jos uhma ja toiveikkuus nostaa päätään niin muumioidut tuonne ja parhaassa tapauksessa Sinut tunnetaan parhaiten pakastekuivattuna liikennemerkkinä "käänny sinitakin kohdalla vasemmalle"

Veikka Gustafsson kertoi muistaakseni että hän palaa aina uudelleen takaisin ellei olosuhteet ole juuri 101% optimaaliset, ja yrittää uudestaan. Siksi hän on hengissä. Hän on ammattilainen. Huipulla käyneet on joko varovaisia ammattilaisia tai sitten armottomia tuurihaukkoja.

Myönnän, olen pelokas ihminen enkä siksi koskaan nouse yhdellekään Haltia korkeammalle vuorelle. Mutta jos sellainen tilanne tulisi, noudattaisin jokaista ohjetta. Ylös asti menneitä alkaa olemaan aika paljon, herkkä vuoristoluonto kärsii trafiikista ja heti kun kylmä harkinta pettää, päädyt liikennemerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AV matka Everestille olisi aika draamaa :D?

Yks vetäisi perässään pulkkaa, jossa on laskuvarjo ja perämoottori. Toinen taluttaisi kahta apinaa ja kolmas kantaisi olkapäällä ohjusta. Yksi harmittelisi koko ajan, kun ei löytänyt firmaa, joka olisi lennättänyt hänet huipulle helikopterilla. Yksi jankkaisi aamusta iltaan koko ajan ja jokaiselle, että te kaverinne tänne toitte ja sitten jätätte kuolemaan. Perusleiriä pidemmälle ei päästäisi, koska sherpat ottaisivat hatkat jo siellä.

Sherpat ei lähtisi ne menisivät salaista solaa katsomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AV matka Everestille olisi aika draamaa :D?

Yks vetäisi perässään pulkkaa, jossa on laskuvarjo ja perämoottori. Toinen taluttaisi kahta apinaa ja kolmas kantaisi olkapäällä ohjusta. Yksi harmittelisi koko ajan, kun ei löytänyt firmaa, joka olisi lennättänyt hänet huipulle helikopterilla. Yksi jankkaisi aamusta iltaan koko ajan ja jokaiselle, että te kaverinne tänne toitte ja sitten jätätte kuolemaan. Perusleiriä pidemmälle ei päästäisi, koska sherpat ottaisivat hatkat jo siellä.

😂😂😂 Kiitos päivän nauruista!