Lue keskustelun säännöt.
Meillä kummittelee tässäkin asunnossa! Olemmeko tuloissa hulluiksi -ketju 2.
29.06.2014 |
Mistä aloittaisin?
Olen hämilläni. Nyt kauhuissani. Tunnen oloni hölmäksi, tyhmäksi, avuttomaksi. He jotka ovat lukeneet alkuperäistä ketjua (löytyy googlella), tietävät mistä puhun. Tänä iltana taas olen pelännyt. Pitkään oli taukoa kuten aiemman ketjun loppuun kirjoitin, mutta se palasi. Nyt tiedän miksi velheni kertoi meillä ovien auenneen itsestään, toisen veljeni näkevän näkyjä "kuin joku kulkisi portaissa" -joita en ole itse uskonut. Nämä vaan ovat vahvistuneet. Tänä iltana ensimmäistä kertaa harkitsin tosissani pappia ja muutto kävi mielessä. Nytkin mietin seuraavaa ääntä, kuinka siihen reagoida. En voi enää ilta klo 21.00 liikkua ilman miestäni.
En jaksa tähän kirjoittaa kaikkia, mutta joitakin jos joku haluaa lukea? -väsy painaa jo, huomenna enemmän.
Ei naurata.
-Alkup. Ketjun aloittaja - muistaako joku?
Kommentit (90)
ette ole tulossa hulluiksi, olette jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse en kyllä ymmärrä, kun ap kertomasi mukaan olet hämilläsi ja kauhuissasi ja peloissasi, et pysty nukkumaan jne., että miksi et tee asialle jotain? Miksi kirjoittelet täällä sivukaupalla johonkin ketjuihin, sen sijaan, että ottaisit yhteyttä johinkin tahoon, joka voisi auttaa sinua? Tai hommaisit edes nettikameran kuvaamaan sitä huonetta, josta meteliä kuuluu. Eivät ole kalliita.
Teillä voi kulkea sisällä hiiri tai rotta. Ovat älyttömän nopeita, on kokemusta. Se voisi selittää sekä liikkeen näkemisen, että narinat.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 02:38"]Kerro lisää tapahtumista? Uskon sinua, äitini luona tapahtui myös outoja juttuja, esimerkiksi kuului kun joku kävelee raskain askelin portaat ylös, mutta ketään ei näy (nukuimme ihan portaiden yläpään vieressä). Todistimme eräällä kerralla poikaystäväni kanssa molemmat tuon tapahtuman.
[/quote]
Meillä oli edellisessä omakotitalossa sama juttu! Ja kolinaa yläkerrassa vaikkei ollut muita kotona. Karmeaa.
Teillä on joku tavara jonka mukana henki seuraa.Oletko ostanut jotain esim kirpparilta,osaatko yhdistää tapahtumien alkamisen johonkin tavaraan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 01:42"]Nyt jotain videota tai muuta kehiin. Varmaan ymmärrät, ettei tuollaista kukaan täyspäinen muuten usko.
[/quote]
Et kyllä ainakaan videota rupea kuvaamaan. Jos aave on pahantahtoinen, todennäköisesti suuttuisi...
Me asumme talossa joka on yli 100v.vanha.
Kaikkea hyvin erikoista ja kummallista on tapahtunut.
Mieheni, joka on todella skeptinen, on myös joutunut tunnustamaan että jotain "outoa" täällä tapahtuu.
Tutkiskelin tämän talon historiaa ja talo on rakennettu vanhan hautausmaan päälle.
Se voisi selittää jotain, tiedä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun yhdessä kämpässä kummitteli myös. Esim. Varmasti illalla sammutetut valot oli yöllä syttyneet, peili seinällä vain särkyi, se oli ihan ehjä ja ilman mitään iskua se halkesi, kahvikuppi oli keskellä pöytää ja minä toisella puolella keittiötä kun se vain tippui lattialle ja portaista (luhtitalo jossa jokaiseen yläkerran kämppään omat portaat) kuului askeleita ja pari kertaa näin sivusilmälläni selvän kissan makuuhuoneessani ja mulla ei ole kissaa ja lähes joka yö tunsin kun joku käveli mun jalkojen päältä ja jäi sänkyyn. Se kissakummitus oli ihan kiva kaveri, heitteli vain kamoja lattialle kuten muutkin kissat. Poikakaveri ei halunnut olla mun luona koska se kuuli siellä jotain koko ajan ja ahdistui muutenkin.
On se vaan jännää, että YHTÄKÄÄN näistä tapauksista, joita on kuitenkin sepitetty lukematon määrä, ei ole onnistuttu todistamaan. Tämä fakta kertoo minulle aivan riittävästi näistä "kummituksista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 08:50"]Ghost Investigations Finland voisi kiinnostua.
Itse en usko mörköihin enkä muuhun ihmisen ulkopuoliseen paranormaaliin toimintaan, vaikka minullakin on hurja ja pelottava poltergeist-kokemus. Olen sitä mieltä että me ihmiset itse aiheutamme nuo ilmiöt. Ihmismieli osaa hämätä itseään.
[/quote]
Entä kun perheessä kaikki kokevat samoja asioita??
Meillä lapsi ja minä koemme näin (lapsi ei tiedä minun samoista kokemuksista, lisäisi hänen pelkoaan vain).
Meillä molemmat ovat kokeneet seuraavaa
- joku kulkee täällä tietyissä paikoissa alkuillasta
- usein se on lastenhuoneessa ja eteisessä sekä keittiössä
- kuorsausta ihan sängyn vierestä (lattialta)
Lapsi on nähnyt seuraavaa
- tumman hahmon kävelevän
- vaaleisiin vaatteisiin (kaapu/mekko) puettu nainen istumassa sohvalla
- usein juuri nukkumaan mennessä lapsi huutaa kohta että täällä hänen huoneessaan kävelee joku (lahkeet kuulemma laahaavat maata) ja usein hän kuulee seinän raapimista.
- aikaisemmin hän kuuli laulamista ja välillä soittamista
- joskus vieraisilla hän on nähnyt kauempana olevan oven avautuvan ja ruvennut huutamaan hädissään ulos sellaista pelkoaan, että se järkyttää ja saa aikuisetkin epäilemään olisiko ovi oikeasti auennut
Nämä ovat seuranneet meitä muutosta huolimatta, mutta minua ei juurikaan pelota. Vaikuttaa olevan jotenkin hyvähenki. Lasta hieman, mutta minun pelottomuus rauhoittaa häntä.
Kummituskeskustelut aiheuttvat aina hyvin vahvoja tunteita, puolesta ja vastaa.
Sama kai se on kuka mihinkin uskoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henget kykenevät asettumaan "kodiksi" huonekasveihin. Ethän ottanut huonekasveja muutossa mukaan kummitustalosta?
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 13:13"]Kummituskeskustelut aiheuttvat aina hyvin vahvoja tunteita, puolesta ja vastaa.
Sama kai se on kuka mihinkin uskoo.
[/quote]
Mutta eiväthän nämä ole uskon asioita vaan kokemuksia, joita välillä todistaa usea normi-ihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutuskukaahan skeptikot semmoiseen henkilöön googlen kautta kuin Andrea Perron.
Hän ja hänen perheensä kokemukset ovat tosia ja todella pelottavia. Heitä auttoi pariskunta nimeltä Ed ja Lorraine Warren. He kokivat tuota perhettä auttaessaan uransa pahimman demonistisen hyökkäyksen.
Itseäni nämä asiat kiinnostavat paljon ja Warreneilla on myös okkultismi museo, jossa on oikeasti pahoja tavaroita. Kuten myös Annabelle niminen demoninen mollamaija.
Tuosta Perron perheen kokemuksista on myös tehty elokuva (The Conjuring), joka kannattaa katsoa. Toki siinä on mukana myös Hollywoodia, mutta kaikki siltikin perustuu tositapahtumiin.
Itse uskon vahvasti näihin asioihin ja näen myös asioita.
Esim mieheni suvun mökillä kun olemme öitä viettäneet niin moni yö minulta mennyt valvoessa. Aitta on pelottava paikka minulle, en haluaisi siellä nukkua, mutta muutakaan paikkaa ei ole. Kuulen siellä koputuksia, raapimisia, puhetta. Näen siellä hahmoja yms. Se on aivan ihana paikka muuten, mutta kaikki mitä olen siellä kokenut on aiheuttanut sen, etten uskalla öitä enää siellä viettää.
Myös silloin kun asuin äitini kanssa vielä, sain kokea siinäkin talossa vaikka mitä kauheuksia. Askelia, ääniä, hahmoja. Siellä sain myös kokea fyysisiä asioita. Minua tuupittiin, kosketeltiin, öisin sain tapella peitostani yms.
Nykyään olen yrittänyt saada henget luotani pois, mutta eipä ole apua ollut. Asumme nykyisin asunnossa, jonka entinen asukas menehtyi. Ja kaippa hän on edelleen asunnossa, koska täälläkin tapahtuu vaikka mitä. Yleisin mitä tapahtuu on se, että yön aikana keittiön ovet aukeilee itsekseen. Ei se muuten haittais, mut muutaman kerran sattunu ilkeesti ku aamu-unisena meet keittää kahvia ja lyöt pääs avonaiseen oveen.
Ap, uskon sinua ja toivottavasti saat apua haetuksi! Suosittelen sinulle papin kutsumista kotiisi siunaamaan sen. Se voi olla ohi samantien yhden siunaamisen jälkeen, mutta jos henki on paha. Voi kodin siunauksia tarvita enemmänkin.
Voimia sinulle ap ja muille jotka samassa tilanteessa elelette! :)
Aika pahan kuulonen tilanne... en kuitenkaan ehkä ihan usko, osittain uskon mutten kuitenkaan... mullekkin on käynyt kaikenlaisia asioita kuten se kuinka näin pyörätuolissa olevan naisen varjon joka rullasi eteisestä vilkuttaen minulle... kukaan ei ollut sisällä muutakuin minä ja kaverini... ja asumme isäni kodissani, isäni vanhemmat ovat kuolleet monta vuotta sitten ja mummoni oli pyörätuolissa ja vilkutti minulle aina kun tulin käymään... ;( ja minun toinen mummoni, kunnossa oleva ja täysijärkinen, kertoi että kun hänen äitinsä kuoli, seuraavana yönä kaikki sisarukset kokivat järkyttävää tärinää... kuin koko talo olisi tärissyt, mummoni sanoi että se oli merkki että hänen äitinsä oli päässyt taivaaseen... ;(
Nämä "kummitukset" ovat sieluja jotka ovat jääneet ns maan kenttään eli heitä pitäisi auttaa pääsemään eteenpäin henkimaailmaan jonne he kuuluvat.
Googlaa rajatiedon auttava puhelin.
Aplla sama kirjoitustyyli kuin sillä pelottelijalla muutaman illan takaisessa mökillä on käynyt joku ketjussa ;D
Minä olin 11-vuotiaana aivan varma, että uudessa asunnossamme kummitteli. Kyseessä oli kerrostaloasunto, jossa edellinen asukas oli menehtynyt. Meillä oli parvekkeenovessa sellainen lapsilukko, eli ovi oli todella tiukasti kiinni, mutta kerran ovi avautui kuin taikaiskusta itsekseen. Pelästyin todella paljon. Yksin kotona ollessani kuulin eteisestä askelia ja oven avauksen ja hetken päästä kuului, kuinka vessanpönttö vedettiin... Vessa sijaitsi siis eteisessä. Äitini selitteli kyllä, kuinka kerrostalossa äänet kiertävät, mutta ei saanut minua rauhottumaan. Viimeinen pisara minulle oli, kun veljeni kanssa olimme keittiössä, ja pöydällä ollut juomalasi kaatui itsekseen. Lopulta äitini kutsui papin siunaamaan asunnon, vaikka ei itse uskonutkaan "henkiin" ja kaikki oudot jutut loppuivat.
Kuulin lasten kanssa itkuhälyttimestä "siansaksaa" ja möreä ääni. Lapset pelästyivät tietysti (iltapäivä klo 15.00) ja tyttöni totesi minulle että meillä kummittelee. Kumosin väitteen hänelle tietysti heti, pieni poikamme nukkui tuolloin ylhäällä. Naapurustossa ei itkuhälyttimiä eikä koskaan ole "häiriötä" mistään ottanut. Karseeta :/ Emme tiedä mikä tai kuka puhui pojallemme sänkynsä vieressä. Tyttöni sanoi että käy katsomassa ja kävikin! Pelästyi pienen puolesta. Sekavaa. Ovet aukeaa nykyään itsekseen, kunnon narinaa. Tämä on jo mones kotimme. Ap
Olisin kyllä tosi huolissani jos näkisin ja kuulisin aistiharhoja. Kannattaa hakea apua.