Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pelottava hetki/tapaus elämässäsi
28.06.2014 |
Spinoffina tästä http://www.vauva.fi/keskustelu/4212412/ketju/ollaan_mokilla_ja_olen_sata_prosenttisen_varma_etta_taalla_on_kaynyt_joku ketjusta. Kerro vapaavalintaisesta pelottavasta hetkestä/tapauksesta elämässäsi. (Ei tarvitse olla pelottavin, mutta sellainen joka pelotti sinua syystä tai toisesta).
Itselleni tulee mieleen kun aikoinaan 20-vuotiaana asuin pienehkössä kaupungissa ja lähdössä käymään toisessa kaupungissa. Minun piti olla perillä aikaisin aamulla, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ottaa aamun ensimmäinen bussi kyseiseen kaupunkiin. Menin taksilla bussiasemalle joka oli kaupungin keskustan laidalla. Kello oli n. 3.35-3.40 eikä ristin sieluakaan näkynyt missään. Bussi lähti siinä klo 4 pintaan joten jokusen aikaa täytyi odotella. Oli syksy joten ulkona oli pimeää.
Siinä odotellessani läheiseen (valottomaan) t-risteykseen (n. 10 metrin päässä), joka oli vinosti vastapäätä pysäkkiä jolla seisoin, ajoi auto. (Auto oli siis niin, että sen keula oli minuun päin). Kuski ei kääntynytkään risteyksestä mihinkään vaan jäi autoineen risteykseen. Aloin ihmetellä, että mitä se nyt siinä töröttää kun ei tosiaan muita autoilijoita ollut lainkaan liikenteessä eikä risteyksessä ollut edes valoja jonka takia täytyisi odotella. Kuski oli mies, joka tuijotti suoraan minua intensiivisesti. Auto kävi edelleen ja mies vaan istui ja tuijotti. Paniikki alkoi hiipiä ja mietin, että mihin hittoon tästä lähden juoksemaan jos mies tulee autoineen minun suuntaani. (Bussiasema oli tosiaan siellä kaupungin laidalla eikä siinä ollut edes asuinrakennuksia ihan lähellä. Tuohon aikaan minulla ei edes ollut kännykkää eikä yhtään puhelinkoppia ollut välittömässä läheisyydessä). Mies istui ja tuijotti jonkun 5 minuuttia kunnes sitten lopulta kääntyi risteyksestä vastakkaiseen suuntaan ja jatkoi matkaansa.
En tiedä, että mitä hittoa tuo oli mutta pirun pelottavaa se oli joka tapauksessa.
Kommentit (44)
Se, kun illalla katselin televisiota yksin olohuoneessa. Asuimme ensimmäisessä kerroksessa. Lapset nukkuivat. Sivusilmällä huomasin ikkunassa hahmon, jota vilkaisin. Joku seisoi ikkunan toisella puolella psykopaattisen leveä hymy kasvoillaan ja silmät suurina. Sain niin pahan kohtauksen, että naapurit juoksivat hakkaamaan ovea. Huusin ja itkin, mutta hahmo vain tuijotti. Sitten vilkutti ja juoksi pois. Lapsille jäi varmaan traumat huudostani.
Edelleen pidän auringon laskettua sälekaihtimia kiinni ja verhoja ikkunan edessä. Asumme viidennessä kerroksessa nykyään. Tuon tapahtuman jälkeen valvoin monta päivää ja menin erittäin huonoon kuntoon. Unilääkkeillä sain unta, käytän joskus edelleenkin. Tapahtumasta on aikaa 7 vuotta.
Ehkä olen herkkis :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasin kirjoittaa tänne jotain, mutta 11 veti niin hiljaiseksi, etten sanokaan mitään. Mikään kokemani ei ole mitenkään verrattavissa tuohon lapsen hätään ja kauhuun. Kaikkea hyvää sinulle elämääsi tästä eteenpäin. <3
Entisen asuntoni vanha asukas oli itse teettämillä avaimillaan tullut asuntoon ja vetänyt saunan lauteiden alla ranteet auki. Se fiilis, kun lopulta pöntöllä istuessa haistat metallisen katkun ja yrität etsiä, mistä haju tulee. Elin ruumiin kanssa kolme päivää.
Teininä ajoin mopolla (skootterilla) semmosen rekka-auton kokoisen katuja vedellä puhdistavan auton takana. Yhtäkkiä se pysähtyi risteykseen asuntokadulla (siis pienellä kadulla jonka molemmin puolin taloja, miksi sitä nyt sitten kutsutaan). Pysähdyin sen taakse, omaa hölmöyttäni enkä tajunnut ettei kuski näe minua peileistään. Yhtäkkiä rekka lähti peruuttamaan ja jouduin niin paniikkiin että lähdin potkuttamaan taaksepäin. En tajunnut esim töötätä, olin niin peloissani ja tilanne oli nopea. Siinä hetken olin ihan varma että jään alle, kunnes hyppäsin pois mopon kyydistä ja pääsin juuri ja juuri pois alta. Kuski kuuli avonaisesta ikkunasta rysäyksen kun törmäsi kumoillaan olevaan mopooni ja pysähtyi. Hän kertoi ettei olisi sisään ymmärtänyt millään pysähtyä ellei ilmastointi olisi ollut rikki ja ikkuna auki ja olisi todennäköisesti jatkanut matkaa vaikka kuinka, työntäen edellään (tai siis takanaan) mopoani. Loppu hyvin kaikki hyvin, multa vähän repes farkut kun hyppäsin syrjään ja käsiin tuli pieniä haavoja mutta muuten selvisin kunnossa. Mopoon tosin sain kokonaan uudet katteet ja jotain muutakin siinä vaihdettiin :)
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 00:43"]Entisen asuntoni vanha asukas oli itse teettämillä avaimillaan tullut asuntoon ja vetänyt saunan lauteiden alla ranteet auki. Se fiilis, kun lopulta pöntöllä istuessa haistat metallisen katkun ja yrität etsiä, mistä haju tulee. Elin ruumiin kanssa kolme päivää.
[/quote]
HYI OLKOON hyi että kun puistattaa! Sinne meni meikäläisen yöunet :S
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 00:43"]Entisen asuntoni vanha asukas oli itse teettämillä avaimillaan tullut asuntoon ja vetänyt saunan lauteiden alla ranteet auki. Se fiilis, kun lopulta pöntöllä istuessa haistat metallisen katkun ja yrität etsiä, mistä haju tulee. Elin ruumiin kanssa kolme päivää.
[/quote]
Hyyyiii!!! Kerro lisää! Mitä sitten tapahtui? Tiesitkö heti, että on entinen asukas?
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 00:57"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 00:43"]Entisen asuntoni vanha asukas oli itse teettämillä avaimillaan tullut asuntoon ja vetänyt saunan lauteiden alla ranteet auki. Se fiilis, kun lopulta pöntöllä istuessa haistat metallisen katkun ja yrität etsiä, mistä haju tulee. Elin ruumiin kanssa kolme päivää.
[/quote]
Hyyyiii!!! Kerro lisää! Mitä sitten tapahtui? Tiesitkö heti, että on entinen asukas?
[/quote]
Menin paniikkiin ja juoksin alushousut+paita kombolla ulos. Sitten takaisin rappuun ja soitin jonkun ovikelloa. Olin shokissa, selitin tarvitsevani poliisia kun saunassani on ruumis. Vähän katkonaisena muistan tämän. Asuin äidilläni jonkin aikaa. Purin vuokrasopimuksen, en joutunut maksamaan vuokrasakkoa enkä vuokraa. Vuokranantajakin oli shokissa, hän kertoi että vanha asukas oli kyseessä.
Kun hain kamojani pois, kuulin että naapurit juorusivat minun tappaneen poikaystäväni. Ei kiinnostanut selittää, mikä oli homman nimi. Kyllä siinä 19v tytön mieli järkkyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 01:01"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 00:57"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 00:43"]Entisen asuntoni vanha asukas oli itse teettämillä avaimillaan tullut asuntoon ja vetänyt saunan lauteiden alla ranteet auki. Se fiilis, kun lopulta pöntöllä istuessa haistat metallisen katkun ja yrität etsiä, mistä haju tulee. Elin ruumiin kanssa kolme päivää.
[/quote]
Hyyyiii!!! Kerro lisää! Mitä sitten tapahtui? Tiesitkö heti, että on entinen asukas?
[/quote]
Menin paniikkiin ja juoksin alushousut+paita kombolla ulos. Sitten takaisin rappuun ja soitin jonkun ovikelloa. Olin shokissa, selitin tarvitsevani poliisia kun saunassani on ruumis. Vähän katkonaisena muistan tämän. Asuin äidilläni jonkin aikaa. Purin vuokrasopimuksen, en joutunut maksamaan vuokrasakkoa enkä vuokraa. Vuokranantajakin oli shokissa, hän kertoi että vanha asukas oli kyseessä.
Kun hain kamojani pois, kuulin että naapurit juorusivat minun tappaneen poikaystäväni. Ei kiinnostanut selittää, mikä oli homman nimi. Kyllä siinä 19v tytön mieli järkkyi.
[/quote]
Voi kauheaa! Uskottiinko sinua heti vai epäilivätkö poliisit sinun tappaneen hänet? Huh tuo voittaa jo sen, että huoltomies päästi yöllä huume/kännipariskunnan vahingossa minun asuntooni haahuilemaan ja heräsin siihen, että joku mies tuijottaa minua sänkyni vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 22:09"]
Aloitustarinassa se mies varmaankin runkutteli sielä autossaan.
[/quote]
Täysissä pukeissa olevalle? (Paksu takki joka teki kropan aika muodottomaksi, pitkät housut, vaelluskengät ja pipo). Enpä kuule usko.
[/quote]
Auto oli läpinäkyvä?
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 01:16"]
Jouduin elämään lapsuuteni kumminpelossa. Vanhemmat antoivat minut yöhoitoon viikonloppuisin kummilleni. Kummi laittoi minulle vaipat vaikka olen kouluikäinen ja jonkinlainen punastelu ja virnistys kasvoillaan kummi vaihtoi vaipat aina kun niihin jotain tuli. En ymmärtänyt mistä siinä on kyse, ainut asia mitä ihmettelin oli se, kun kummi kielsi minulta vessan käytön, vaipoissa oli oltava. Kummi oli muutenkin omituinen, alasti kotonaan kuljeskeleva ja juopotteleva, rajua rokkia kuunteleva yksinäinen, syrjäytynyt mies ja minä olin nuori poika. Miehen oma lapsi oli otettu huostaan ja asui jossain laitoksessa ja kummin vaimo oli lähtenyt lätkimään. Myöhemmin lapsuuden kokemukseni kummista oirehti sillä, että parisuhteita en kyennyt solmimaan, ajatuskin seksistä muistutti minua kummista enkä halunnut kokea enää samaa.
Olin arka ja hiljainen, alistamalla kasvatettu poika vailla kykyä sanoa vastaan. Kummi oli ainoa ihminen jolta sai edes jonkinlaista huomiota. Kotona olin vain tiellä, vanhemmat halusivat päästä minusta eroon. Kummi sitten antoi "huomiota" vaihtamalla vaippoja ja silittelemällä alapäätä. Se oli ainoa huomio mitä sain, kummi kielsi kertomasta siitä vanhemmille tai kenellekään ikinä. Pelkäsin menettäväni ainoan huomiota antavan aikuisen, jos kerron tuosta. Tätä jatkui ikävuoden 6-12. Kun menin yläasteelle, kummi yllättäin lopetti tämän touhun eikä halunnut minua enää yökylään.
[/quote]
Tämä topikki ei nyt ollut sinun fantasioillesi eikä tarinoillesi, H, vaan tositapahtumille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 01:27"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 22:09"]
Aloitustarinassa se mies varmaankin runkutteli sielä autossaan.
[/quote]
Täysissä pukeissa olevalle? (Paksu takki joka teki kropan aika muodottomaksi, pitkät housut, vaelluskengät ja pipo). Enpä kuule usko.
[/quote]
Auto oli läpinäkyvä?
[/quote]Oletko vähän yksinkertainen vai tahallasiko käsitit väärin?
Olin pikkuveljien kanssa keskenään kotona ja puuhastelin pienen hetken omia juttuja. Menin tarkastamaan veljien puuhat ja nuorempi oli saanut käsiinsä lääkepurkin josta oli ehtinyt jo nappeja napostella. Menin aivan hysteeriseksi ja olin aivan varma, että nyt se kuolee. Onneksi mitään ei kuitenkaan sattunut.
Taisin olla tuolloin jotain neljäntoista vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni aivokalvontulehdus.
Alkoi aamulla pieneä pahoinvointina ja muutamassa tunnissa lapsi alkoi oksentaa. Olin soittanut aamulla ajan terveyskeskuksesta, mutta lähdin viemään lastani autolla päivystykseen. Autossa lapsi meni tajuttomaksi. Kannoin lapseni päivystykseen, jossa todettiin, että liian pieni sairaala ja sitten katsoin kauhuissani kun ambulanssi lähti huutaen pihasta. Kävin hakemassa toisen lapseni mukaan autoon (että saamme kaikki antibioottikuurin) ja ajoin shokissa 100km keskussairaalaan.
Koko aika meni sumussa. Lapseni oli teholla 2 vkoa.
Vieläkin itkettää kun tätä kirjoitan, vaikka tästä on jo monta vuotta.
Pikkusiskollani on TODELLA harvinainen sairaus, ja hän joutui sairaalaan (ei hyvä juttu, mahatauti) ja jouduin pelkäämään hänen puolestaan...
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 00:43"]Entisen asuntoni vanha asukas oli itse teettämillä avaimillaan tullut asuntoon ja vetänyt saunan lauteiden alla ranteet auki. Se fiilis, kun lopulta pöntöllä istuessa haistat metallisen katkun ja yrität etsiä, mistä haju tulee. Elin ruumiin kanssa kolme päivää.
[/quote]
Siis yök!!!!! :-X
Joka hetki äidin exän ollessa meillä, ahdistuskohtaukset, creepyt ja diilerit, jotka jahtaa itä-Helsingissä...
Alue: Aihe vapaa
Istuin sängyllä tietononeella kun poikaystäväni tuli viereen, levitti lääkepurkkinsa sisällön sängylle ja laski pillerit. Laski riittäisivätkö ne että hän saisi otettua itseltään hengen. Se kun maailman rakkain ihminen ei halua enää elää on jotain niin kamalaa. Mutta samalla tuntuu upealta kun on voinut tukea toisen ihmisen noinkin synkkien aikojen ja ajatusten läpi.