Korkeakoulutetut naiset, jotka eivät löydä korkeakoulutettua miestä?
Olettaa sopii, että korkeakoulutettu nainen on viettänyt elämästään 4-6 vuotta yliopistolla (tai AMK:ssa), ja useimmilla nämä vuodet osuvat vielä siihen kohtaan, kun ulkoinen viehättvyys on korkeimmillaan ja sosiaalinen elämä aktiivisimmillaan eli parinkympin alkupuoliskolle/keskivaiheille.
Ettekö tavanneet näitä (tulevia) korkeakoulutettuja miehiä silloin? Ei ainakaan itselläni tule äkkiä mieleen toista elämänvaihetta, jossa tapaisi niin paljon ja laajasti omankaltaisia miehiä kuin yliopistolla. Tuntuu, että ympärilläni pariuduttiin koko ajan ja itsekin löysin miehen vain muutaman viikon opiskelujen jälkeen fuksina, yhdessä on oltu siitä asti. Myös suurin osa tuntemistani pariskunnista on tavannut joko opiskelun tai opiskelijaharrastusten kautta.
Toki varmasti joillakin aloilla on suurimmaksi osaksi vain naisia, mutta ainakin omassa yliopistossani meininki oli melko poikkitieteellistä, ja koko yliopiston sukupuolijakauma näyttää olevan naisten eduksi 53,4 - 46,6 %, eli mistään massiivisesta ylijäämästä ei puolin tai toisin ole kysymys.
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutus ei kyllä ole itselle ollut kriteeri miehessä. Opiskelin luonnontieteellisellä alalla, ja vaikka opiskelutoverini olivat ihan mukavia ja hauskoja tyyppejä, he eivät kuitenkaan olleet kumppaneina kovin varteenotettavia. Eivät pitäneet itsestään huolta lainkaan, ainoat kiinnostuksenkohteet olivat erilaiset videopelit, monesti käytöstavat olivat hukassa, eivätkä osanneet ylipäätään treffailla. Olipa joukossa pari kaappihomoakin. Lisäksi eivät olleet tippaakaan käteviä käsistään, ja minusta olisi tosi raskasta tehdä kaikki korjaustyöt kotona yksin. Tuollaisen ukon kanssa eläminen ei tuo mitään positiivista lisää elämään vaan päinvastoin, ylimääräisen riippakiven. Pidämme edelleen porukalla yhteyttä, mutta keskustelu on lähinnä hassujen meemien ja kissavideoiden jakamista. Nykyinen mieheni on suorittanut kaksi ammattitutkintoa, omistusasunnot löytyy, sekä rakkautta, hemmottelua puolin ja toisin, mies on aikaansaava ja fiksu, sekä pitää myös ulkomuodostaan huolta. Pelkkien koulupaperien kanssa ei kannata seurustella.
Mitä ihmettä oikein duunaat kotona, jos korjaustöitä pitää jatkuvasti tehdä? Hyväpalkkaisen duunin etuhan on, että voi ulkoistaa vähemmän hauskat hommat kuten korjaushommat ja isomman siivouksen.
Minua ei kiinnosta korkeakoulutetut naiset, siis kollektiivina, koska olen todennut heidät niin elitisteiksi. Ovat muita korkeammalla koulutuksensa perusteella, eikä se ihminen ole ensisijaisena, vaan koulutus, tulot, ym. En halua sellaista kumppania joka ei arvota minua ihmisenä koulutustani tai tulotasoani korkeammalle. Monet eivät myöskään ymmärrä, että tasa-arvo vaatii paljon myös naisilta, eikä se ole mikään rusinat pullasta tyyppinen asia.
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
AMK insinöörit on heittämällä korkeammin koulutettuja kuin nalleja koulutuksessa toisilleen viskelevät, työelämässä ikuista looppia toistavat opettajat. Puhumattakaan näistä yliopiston feministisistä pseudotieteistä.
Naurattaa tuo kommenttisi. Insinöörit oppivat mittaamaan, tuottamaan ehkä jotain koodia ja muutaman esseen siinä sitten kirjoittavat. Mitään syvällisempää teoreettista ajattelua ei amk:ssa vaadita.
Käytäntöä amkissa harjoitellaan, ja hyvä niin. Kaikille on paikkansa.
Minulla on yksi lapsi amkissa ja pari yliopistossa. Ihan samaa diipadaapaa heidän kaikkein tehtävät ovat. Vai vielä teoreettista ajattelua.
Jep, olen käynyt sekä amk että yo. Riippuu varmaan alasta, mutta amk oli vaativampi/kuormittavampi sillä tavalla, että enemmän kirjallisia tehtäviä, ryhmätöitä ja pakollisia työharjoitteluja.
Opinnäytetyölläkin oli korkeammat vaatimukset kuin gradulla. Itse pääsin siis maisteriopinnoissa helpommalla kuin amk (oon ihmistyyppinä suht laiska ja aamu-uninen).
Millä alalla AMK:n päättötyö on vaativampi kuin gradu? Sen verran puolivillaisia räpellyksiä nähnyt ”päättötyönä”että ihmetyttää ja kovasti.
Yliopistolla miehiä on vähemmän, ja ne harvat ovat varattuja.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Aika yksinkertainen olet noin korkeasti kolutetuksi, kun noin rankkoja yleistyksiä teet naisista omien kokemuksiasi pohjalta. Teetkö samanlaisia päätelmiä, kun teet tutkimusta? Tuskin. En edes usko tuota fuulaa, mitä itsestäsi kerrot, vaanolet ihan joku muu.
Sinua nyt vaan sattuu vtuttamaan se, kun jotkut naiset haluavat miehen, joka on saman koulutustason suorittanut. Todennäköisesti olet joku Amis itse, ja haluat tällä kommentillasi vain sheimata naisia. Syykin on selvä-naisviha, joka johtuu siitä, että oikeasti et ole kelvannut kenellekkään. Enkä kyllä yhtään ihmettele, tekstisi kertoo, vaikka fuulaa onkin, ihan riittävästi sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
AMK insinöörit on heittämällä korkeammin koulutettuja kuin nalleja koulutuksessa toisilleen viskelevät, työelämässä ikuista looppia toistavat opettajat. Puhumattakaan näistä yliopiston feministisistä pseudotieteistä.
Naurattaa tuo kommenttisi. Insinöörit oppivat mittaamaan, tuottamaan ehkä jotain koodia ja muutaman esseen siinä sitten kirjoittavat. Mitään syvällisempää teoreettista ajattelua ei amk:ssa vaadita.
Käytäntöä amkissa harjoitellaan, ja hyvä niin. Kaikille on paikkansa.
Minulla on yksi lapsi amkissa ja pari yliopistossa. Ihan samaa diipadaapaa heidän kaikkein tehtävät ovat. Vai vielä teoreettista ajattelua.
Jep, olen käynyt sekä amk että yo. Riippuu varmaan alasta, mutta amk oli vaativampi/kuormittavampi sillä tavalla, että enemmän kirjallisia tehtäviä, ryhmätöitä ja pakollisia työharjoitteluja.
Opinnäytetyölläkin oli korkeammat vaatimukset kuin gradulla. Itse pääsin siis maisteriopinnoissa helpommalla kuin amk (oon ihmistyyppinä suht laiska ja aamu-uninen).Millä alalla AMK:n päättötyö on vaativampi kuin gradu? Sen verran puolivillaisia räpellyksiä nähnyt ”päättötyönä”että ihmetyttää ja kovasti.
Näin sanoo semmoinen, joka oikeasti ei ole gradua tehnyt. Maisteri olen itse, ja olen ohjannut näitä AMK lopputöiden tekemistä. Jännä juttu myös, että AMKn ja yliopiston suorittanut ei edes tiedä, että mikä ero näissä on.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Sinä itse kuvittelet noin, ei naiset. Projisoitu vain omia huonouden tunteitasi naisiin. Lisäksi pistää miettimään, että miten yhdelle miehelle sattuu aina noin huonoja vaihtoehtoja kumppanissa? Oisko niin, että itse valitset tietyn tyyppisiä naisia, eli gold diggereitä, ja sitten hämmästys on aina yhtä kova, kun ne osoittautuukin gold diggereiksi. Itsellesi ei tavisnaiset kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Että oikein 30 artikkelia :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Sinä itse kuvittelet noin, ei naiset. Projisoitu vain omia huonouden tunteitasi naisiin. Lisäksi pistää miettimään, että miten yhdelle miehelle sattuu aina noin huonoja vaihtoehtoja kumppanissa? Oisko niin, että itse valitset tietyn tyyppisiä naisia, eli gold diggereitä, ja sitten hämmästys on aina yhtä kova, kun ne osoittautuukin gold diggereiksi. Itsellesi ei tavisnaiset kelpaa.
Koko juttu on mielikuvituksen tuotetta alusta loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
Et siis tiedä mistä amk on lyhenne. Voi sua maisterirukkaa, näkemäs on huono taso sinun opinahjossasi.
Et itse taida tietää? AMMATTIkorkeakoulu. Se on eri asia, kuin TIEDEkorkeakoulu eli yliopisto. Yhdessäkään AMKssa ei voi suorittaa tohtorin koulutusta. Etkö tiennyt. Voi sua AMK - rukkaa, näjemäs on huono taso sinun opinahjossasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Että oikein 30 artikkelia :D
Niin, ajattele. Amis yrittää esittää akateemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Että oikein 30 artikkelia :D
33 jos tarkkaan lasketaan. Vedin väikkärin jälkeen vähän aikaa yhtä tutkimustyhmää ja tehtiin aika paljon yhteistyötä, lappuja tuli. Lähdin yksityissektorille kuitenkin aika pian, tosin sielläkin tuli kirjoitettua muutama lappu vaikkei sitä kukaan edellyttänyt. Sillä tiellä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat opiskellessaan äärimmäisen nirsoja, koska ovat "nostamassa tasoaan korkealla koulutuksella". Kurssikavereita katsotaan alentuen, tottakai miehen pitää olla tohtori tai vähintään lisensiaatti jos itse on (tuleva) maisteri. No jos on perinyt vanhaa rahaa tai muuten rikas niin maisterikin voi mennä.
Sitten kun se totuus lävähtää silmille parin duunivuoden jälkeen, niin ihmetellään mihin ne hyvät ja vapaat miehet on kadonneet? Kun ei niitä samalla tavalla tapaa kuin opiskeluaikana. No ne miehet on jo löytäneet naisen ja parisuhteessa siinä vaiheessa kun asiaan havahdutaan.
Itse olin lähes ilmaa naisille opiskeluaikana vaikka yritin heitä asiallisesti lähestyä. Vaan ne sosiaalisimmat ja suosituimmat sai edes jotain vastakaikua.
Nämä palstan i n c e l- miesten ajatusmaailma on kyllä tosi harhainen ja outo.
Yliopistoon mennään hankkimaan ammatti. Mutta jos itsellä ei sitä ole tsi sitä ei halua, niin vaikea on ymmärtää. Toinen juttu on tuo seurustelu, sekin yleensä vain tapahtuu kun ollaan koulussa, opiskelemassa- Onpa kiva poika/ tyttö. Ihan vaan siitä syystä. Ei siinä ajatella mitään statuksia tai koulutuksia. Tai että toisella pitää olla saman tasoinen koulutus. Mutta jos elää jossain killeriyksiössä ilman sosiaalisia kontakteja, ja ilman kokemusta seurustelusta paitsi tämä palsta ja on noita ongelmia muutenkin, niin kai se ajattelutapa voi vääntyä noin sairaaksi ja harhaiseksi. Ei käy edes sääliksi, voihan sitä elämädä noinkin viettää.
Vajaaälyinen oppinut"uuden"sanan ja yrittää olla nokkela. Todella noloa:D
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla miehiä on vähemmän, ja ne harvat ovat varattuja.
Opiskelin aiemmin fysiikkaa ja arviolta miehiä oli 80% ehkä enemmänkin. Saunailloissa tuli puhetta parisuhteista ja lähes kaikki olivat sinkkuja. Poikkitieteellisiä tapahtumia pitäisi varmaan olla enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelmana on myös se, että korkeakoulutetuilla miehillä on omat mieltymyksensä ja useat korkeakoulutetut naiset eivät näihin raameihin mahdu.
Olen itse korkeakoulutettu, itse asiassa väitellyt ja artikkeleita on 30. Kasvoin kuitenkin duunariperheessä ja kädessä pysyy niin vasara kuin lenkkiavainkin. Maallista hyvääkin on kertynyt eli auto on porsche ja kesämökki on niemen kärjessä.
Naisia on tullut tapailtua ja lakanoitakin on heiluteltu mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Kyllankaivajia on kyllä nähty, ja varsinkin akateemisia. Nykyään en edes vie ketään kotiini kun ovat heti muuttamassa sisään.
Summa summarum, naiset itse tuntuvat pitävän akateemisuutta jonain lähes aatelisena erityisarvona mutta miehen kannalta ne ovat tusinapirkkoja. Valitettavasti.
Sinä itse kuvittelet noin, ei naiset. Projisoitu vain omia huonouden tunteitasi naisiin. Lisäksi pistää miettimään, että miten yhdelle miehelle sattuu aina noin huonoja vaihtoehtoja kumppanissa? Oisko niin, että itse valitset tietyn tyyppisiä naisia, eli gold diggereitä, ja sitten hämmästys on aina yhtä kova, kun ne osoittautuukin gold diggereiksi. Itsellesi ei tavisnaiset kelpaa.
Siis millä perusteella yliopistoissa opiskelevat eivät ole taviksia? 😁
Joihinkin kouluhin on myös vaikeampi päästä kuin yliopistoon. Mpkk tästä ehkä paras esimerkki. Upseeriksi helpompi päästä kuin skapparialiupseeriksi.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei korkeakoulutettu nainen kelpuuta korkeakouluttamatonta miestä, joka osaa omin käsin korjata sen iltayöstä vuotamaan alkaneen vesiputken? Miksi korkeakoulutettu nainen haluaa miehen, joka tuossa tilanteessa ei osaa muuta kuin soittaa (ei-korkeakoulutetun) korjaajan paikalle ja maksaa tästä 400€? Tämä vain yksi pienen pieni esimerkki.
Koska sen miehen kanssa pitää kuitenkin enemmän keskustella kun korjailla putkia. Joten sen yhden kerran elämässä jolloin ehkä joku putki vuotaa maksan ilomielin 400€ ja jaan elämäni miehen kanssa joka on sivistykseltään samalla tasolla, vaikka ei osaisikaan korjata vuotavaa putkea. Ja huom, ei tarvitse olla korkeakoulutettu jotta on sivistynyt, eli se ei ole ongelma. Harva vaan laittaa kumppanin toivelistalle "osaa korjata putken". Moni nainen osaa myös itse korjailla asioita, eivät enää tarvitse miestä tekemään "miesten hommia".
Nämä on aika niin hassuja nämä miehet, kun ne on sitä mieltä, että olen hyvä mies, kun en lyö naista, käyn töissä, pesen hampaat ja käytän deodoranttia ja osaan vaihtaa auton renkaat- nyt kyllä pitää kelvata naiselle, kuin naiselle, ja jos en kelpaa, niin onpa kyllä kranttuja naiset, on.
Kelpaako teille itselle se, että nainen osaa leipoa hyvän täytekakun? Kyllä pitäisi jelvata- hyvä täytekakku maksaa leipomossa satasen!!!
Et ajatellut nyt loppuun asti. Jos nainen haluaa leipoa miehelle hyvä täytekakun, niin silloinhan kyseessä on hyväsydäminen ja mukava nainen muutenkin. Kenelle miehelle sellainen ei kelpaisi?
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä unohtaa, että jo sana Yliopisto on edelleen länsimaissa kovaa valuuttaa. Naisille sosiaaliset asiat ovat hyvin tärkeitä eli maine, haluttavuus, suositeltavuus jne. On jotenkin kornia, että jos sanoo opiskelevansa yliopistossa se on korkeammalla kuin yliopistosta valmistunut työtön. Lisäksi Suomessa korkeakoulut ovat huomattavasti parempia kuin esim. Etelä-Euroopassa. Ruotsista taas tänne ei tule ketään.
Naiselle, kuten monille muillekin, yliopisto on jollain tavalla edelleen miltei korkeimmalla mitä voi olla. Vaikka ei itselle sopisi eikä tietäisi mitään eroja vaikka biologian ja liikuntatieteiden välilä. Vaikka todellisuus on ihan toista, yliopiston brändin olisi korkea aika tulla alas. Ei niitä yliopistoja kiinnosta lainkaan valmistuuko alalta. Tällä hetkellä Suomi tarvitsee muutenkin miehiä kentälle töihin, eikä kouluihin viettämään ikuista lapsuutta.
Ja kuten pari henkilöä jo toikin ilmi, yliopistoissa harvoin on niitä korkean tason miehiä.
Vaikutat tosi sekavalta.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kehitysmaapolitiikan kursseilla paljon haluttuja miehiä?
AMK:n opiskelijat eivät siksi aina arvosta tutkintoaan, koska Amkeilla on itsellään identiteettiongelmia. Lisäksi jotkut koulutusohjelmat ovat liian kaukana työelämästä. Tätä ongelmaa ei yliopistoilla ole minkään alan kanssa, se on riippumaton työelämästä. Amkeja ohjaa myös eri rahoitusmallit. Amkeilla olisi hyvä paikka usealla alalla. Liika kouluttautuminen ei muutenkaan palvele ketään eikä mitään tällä hetkellä. Sen yamkin voisi jättää kokonaan pois. Kandityö voi olla ihan riittävän syvällinen, kunhan tutkimuksen tekemistä tuotaisiin kautta koulun enemmän esiin. Projektitöitä kyllä on mutta se ei auta jos kriittinen lähestyminen puuttuu. Ihan samat kirjat siellä luetaan. Mutta kun ovat niin eri instituutioita niin ihan turha verrata.
Sen sijaan kaikki tiimiakatemiat sun muut moderneja oppimismenetelmiä tukevat laboratoriot ovat hieman harhaisia. Toinen asia on tämä yritysyhteistyö, sen toimivuus on hieman liioiteltua vaikka on siinä paljon hyvääkin.
Mutta, enemmän uskoisin että amkin käynneillä miehillä on hyvännäköisiä naisia!
Oletko sama sekopää kuin tuo edellinen kirjoittaja? Ainakin kirjoitat yhtä sekavasti.
"Ihan samat kirjat siellä luetaan. Mutta kun ovat niin eri instituutioita niin ihan turha verrata." No vähän eri kirjoja ne ovat :D Valmistuin kemialta, eikä niitä kirjoja AMK:ssa lueta. Kumppanini taas valmistui historialta. Hänkin on lukenut vähän eri kirjoja ja vähän enemmän kuin AMK:n opiskelijat.
Korkeakoulutus ei kyllä ole itselle ollut kriteeri miehessä. Opiskelin luonnontieteellisellä alalla, ja vaikka opiskelutoverini olivat ihan mukavia ja hauskoja tyyppejä, he eivät kuitenkaan olleet kumppaneina kovin varteenotettavia. Eivät pitäneet itsestään huolta lainkaan, ainoat kiinnostuksenkohteet olivat erilaiset videopelit, monesti käytöstavat olivat hukassa, eivätkä osanneet ylipäätään treffailla. Olipa joukossa pari kaappihomoakin. Lisäksi eivät olleet tippaakaan käteviä käsistään, ja minusta olisi tosi raskasta tehdä kaikki korjaustyöt kotona yksin. Tuollaisen ukon kanssa eläminen ei tuo mitään positiivista lisää elämään vaan päinvastoin, ylimääräisen riippakiven. Pidämme edelleen porukalla yhteyttä, mutta keskustelu on lähinnä hassujen meemien ja kissavideoiden jakamista. Nykyinen mieheni on suorittanut kaksi ammattitutkintoa, omistusasunnot löytyy, sekä rakkautta, hemmottelua puolin ja toisin, mies on aikaansaava ja fiksu, sekä pitää myös ulkomuodostaan huolta. Pelkkien koulupaperien kanssa ei kannata seurustella.