Lue keskustelun säännöt.
Kyllästynyt tasoteorioihin. Joten naiset kertokaa meille miehille.
28.06.2021 |
Alan oikeasti kyllästämään jokapäiväiseen tasoteoria keskusteluihin. Osa meistä miehistä on niin katkeria kun deittipalveluissa ei ole onnea.
Joten naiset voisitteko kertoa rehellisesti millaisen miehen kanssa olet suhteessa tai deittailette juuri nyt. Kun kerrotte miehestä, yrittäkää miettiä tätä kysymystä sekä häntä subjektiivisesti, miten muut näkisi hänet. Tietenkin jos olet parisuhteessa jo hänen kanssa, tiedämme että hän on lähes kympin mies juuri sinulle, mutta tuskin hän olisi sitä muille. Myös jos voisitte jakaa vielä missä tapasitte ja miten tutustuminen alkoi ja kumpi teki ensimmäiset liikkeet.
Kommentit (566)
Kun katselen sekä omaa että lähipiirin tuttavien ja sukulaisten (hyviä ja pitkiä) parisuhteita niin jokaisesta kyllä näkee aika helposti mikä sen parin on saanut yhteen. Eikä se ole raha, ulkonäkö tai status. Vaan se henkinen samankaltaisuus ja yhteensopivuus joka niistä huokuu. Ne parit täydentävät toisiaan juuri sopivasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Miesten halun paradoksi: haluan naisen joka ei annan helposti mutta joka antaa minulle melkein heti. Muutenhan hän olisi pihtari.
Naisten vastaava: en halua pelimiestä tai ulkonäkökeskeistä miestä, mutta haluan miehen joka rakastuu ensi silmäyksellä eikä jää kaverisektorille tutustumaan siihen luonteeseen.
Tietenkin. Harva ihminen viehättyy jahkailusta ja siitä että toinen pohtii että tykkäänköhän sinusta vai en.
Ei tällä ole mitään tekemistä tasojen kanssa vaan sen kanssa että on kiva tuntea olevansa haluttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Ihan näin mielenkiinnosta ja naisena kyselen, että millä tavoin tällaisen alfalle antautuneen naisen erottaa antautumattomasta.
Keskustelemalla aiheesta kautta rantain.
Jos on nainen on joskus juljennut antautua alfalle, ehkä hän myös on kykenevä salaamaan sen! Tai mitä jos hän on joskus antautunut alfalle mutta arvioinut hänen tasonsa betaksi...? Tässäkin ketjussa käy ilmi, ettei moni nainen pidä sinun alfaasi alfana ollenkaan.
Voihan näitä salailijoitakin olla, mutta useimmat ihmiset kertovat asioista melko avoimesti. Varsinkin jos vastapuoli on hyvä keskustelemaan, kuten itse vuorovaikutuksen ammattilaisena satun olemaan.
En ole ikinä keskustellut kenenkään miehen kanssa edellisistä suhteistani. Lukuun ottamatta yhtä, jonka kanssa olin kihloissa ennen nykyistä puolisoani. Hänestä nykyinen mieheni kyllä tietää. En usko että sinullekaan kerrotaan kaikkea, vaikka olisit millainen ammattilainen. Koska asiahan ei sinulle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se tieto sinua hyödyttää?
Olen naimisissa vägemmän koulutetun ja huomattavasti köyhemmän miehen kanssa, mutta hän oli silmääni hyvännäköinen ja pidin varsinkin hänen silmäkulman naururypyistään. Menin tekemään aloitteen baarissa eli juttelemaan ja ehdottamaan treffejä. Mies on vastuullinen, mukava ja huomioi muita ihmisiä ja hoitaa lapsia ihailtavan hyvin.Jos olet lukenut tai tietoinen "tasoteorioista". Monet miehet ovat katkeria kun eivät ole laatikkoleukoja sekä lentäjiä/kirurgeja ja kaikki naiset ovat niiden perään. Joten ideana on vähän avartaa näiden miesten/poikien näkemystä. Toivon mukaan minulle tästä on se hyöty että ei tarvitsisi lukea joka päivä itkemistä tasoteorioista.
-ap
Äly hoi älä jätä. Tuon logiikan mukaan yhdelläkään duunarimiehellä ei ole puolisoa. No kyllä kuitenkin on. Suurin osa suomalaisista tavallisista miehistä löytää kyllä itselleen puolison.
Tavattiin lukiossa, oltiin samalla luokalla. Hän oli huumorintajuinen ja mukava, ei sitä nuorena ajatellut sen kummemmin, sitä vaan alettiin seukkaamaan. Yhdessä on oltu 40 vuotta. Lapsia on ja lapsenlapsia.
Mies on menestynyt urallaan, 2x yliopistotutkintoa, joten täällä varmaan sanottsisiin, että siksi olen miehen kanssa. No ei ollut menestyvä silloin kun tavattiin. Ja minä olen menestynyt omalla urallani.
Mies on luotettava, hyvä isä ja hyvä kumppani ja hänellä on hyvä huimorintaju- edelleen. Loppuun asti ollaan yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on laajat sosiaaliset verkostot ja olen 53-vuotias. En tunnista näitä alfoja ja betoja ja tasoja omassa kokemusmaailmassani. Parisuhteiden solmimiseen liittyvät tekijät ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin tämä tasoteorioiden simppeli matematiikka. Tasoteoria näyttää olevan uskontoa ja kulttia muistuttava rakennelma, mikä on sinänsä surullinen asia, koska ihminen alkaa nähdä todellisuuden tällaisen rakennelman läpi. .
Outoa, mutta ehkä sosiaaliset taitosi ovat vaan hiukan normaalia vähemmän kehittyneet. Useimmat meistä kyllä huomaavat, minkälaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa ja minkälaiset eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Ihan näin mielenkiinnosta ja naisena kyselen, että millä tavoin tällaisen alfalle antautuneen naisen erottaa antautumattomasta.
Keskustelemalla aiheesta kautta rantain.
Jos on nainen on joskus juljennut antautua alfalle, ehkä hän myös on kykenevä salaamaan sen! Tai mitä jos hän on joskus antautunut alfalle mutta arvioinut hänen tasonsa betaksi...? Tässäkin ketjussa käy ilmi, ettei moni nainen pidä sinun alfaasi alfana ollenkaan.
Voihan näitä salailijoitakin olla, mutta useimmat ihmiset kertovat asioista melko avoimesti. Varsinkin jos vastapuoli on hyvä keskustelemaan, kuten itse vuorovaikutuksen ammattilaisena satun olemaan.
En ole ikinä keskustellut kenenkään miehen kanssa edellisistä suhteistani. Lukuun ottamatta yhtä, jonka kanssa olin kihloissa ennen nykyistä puolisoani. Hänestä nykyinen mieheni kyllä tietää. En usko että sinullekaan kerrotaan kaikkea, vaikka olisit millainen ammattilainen. Koska asiahan ei sinulle kuulu.
Miksi salaat ihan normaaleja elämän osa-alueita? Etkö suostu kertomaan lapsuudenkodista, kouluajoista tai nuoruuden harrastuksistakaan?
Useimmat ihmiset eivät toimi noin, mutta kuten sanoin, onhan poikkeuksiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavattiin baarissa vähän päälle parikymppisinä. Minä opiskelin, mies oli töissä (ammattikoulupohjalta). Molemmat oltiin kokemattomia, eikä kummallakaan edellisiä seurustelusuhteita. Mies on pikemminkin söpö kuin komea (vielä lähes nelikymppisenäkin), ei kovin pitkä (169 cm) ja vähän ylipainoinen. Minä olen 166 cm hoikka nainen. Mies ei ole varsinaisesti penaalin terävin kynä, mutta sosiaalinen, hauska, luotettava ja rento. 15 vuotta yhdessä ja olemme tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on laajat sosiaaliset verkostot ja olen 53-vuotias. En tunnista näitä alfoja ja betoja ja tasoja omassa kokemusmaailmassani. Parisuhteiden solmimiseen liittyvät tekijät ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin tämä tasoteorioiden simppeli matematiikka. Tasoteoria näyttää olevan uskontoa ja kulttia muistuttava rakennelma, mikä on sinänsä surullinen asia, koska ihminen alkaa nähdä todellisuuden tällaisen rakennelman läpi. .
Outoa, mutta ehkä sosiaaliset taitosi ovat vaan hiukan normaalia vähemmän kehittyneet. Useimmat meistä kyllä huomaavat, minkälaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa ja minkälaiset eivät.
Pariskunnat toki vaikuttavat aina jälkikäteen katsottuina itsestäänselviltä mutta se on vain jälkiviisautta. Tämän huomaa hyvin siitä miten vaikea on ihmiset hyvin tuntevien ystävienkin järjestää jollekin onnistuneet sokkotreffit jotka johtaisivat johonkin. Jos olisi joku selkeä teoria siitä ketkä sopivat yhteen, hyvin päättyvien sokkotreffien järjestämisen pitäisi olla tosi yksinkertaista.
Mutta oikeastihan lähes kaikki sokkotreffit päättyvät siihen että mutta ihmettelevät miten siitä ei tullut mitään kun "nehän olisivat sopineet niin hyvin toisilleen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä on outoja nämä tasoteriakeskustelut täällä ja naisten syyttämiset naisettomuudesta. Panoseuraksi olen muutamalle kelvannut, ei muuta. Tai oershöiriöisten, päihteiden käyttäjien, mt- ongelmaisten huoltajaksi, mutta se ei minua kiinnosta eikä kiinnostanut.
Itse olen nainen, en ole ikinä seurustellut ja syy on se, että olen ruma ja lihava ja liian älykäs ja sanavalmis. Luonne on muuten kiva, siitä kertoo se, että minulla on paljon ystäviä, mutta parisuhdrmarkkinoilla se ei auta, sillä miehille tärkeintä naisessa on se ulkonäkö, millään muulla ei ole väliä. Tiedän, laihduta, mutta ei ole helppoa, eikä se auttaisi asiaa, sillä nuo muut ominaisuudet eivöt poistuisi kuitenkaan. Nyt olen jo liian vanha lisäksi.
Mutta eipä ole ikinä tullut edes pieneen mieleeni syyttää miehiä asiasta. Asia nyt vain on niin. Kyllä meissä naisissakin on "jämäpaloja", jotka eivöt kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Ihan näin mielenkiinnosta ja naisena kyselen, että millä tavoin tällaisen alfalle antautuneen naisen erottaa antautumattomasta.
Keskustelemalla aiheesta kautta rantain.
Oletko sinä se, joka kerran kertoi täällä tarjoavansa naiselle reilusti punaviiniä ja kesken rennon illanvieton alkaa pikkuhiljaa viedä keskustelua aiheeseen tyyliin hehheh, aikuisiahan me tässä ollaan? Hitsi, että minä olen nauranut tuolla mielikuvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Enpä tiedä, millaista on olla ulin housuissa, mutta kovin sitkeästi te aivopesette itsenne uskomaan, että pahulit jännikset ne kaikki naiset kaataa ja ulille ei jää edes jämiä. Oikeasti teidän tulisi tajuta, että teidän ominaiset ikävät luonteenpiirteenne karkottavat naiset. Ei panoja, ei edes hädän tullen edes sitä parisuhdetta! Merde!
Tapasimme baarissa. Olin puhtaasti hakemassa yhden yön juttua, mutta se yhden yön juttu onkin kestänyt nyt kuusi vuotta. Hän tapaamisemme jälkeisenä aamuna kokkasi mulle aamiaisen ja tarjosi kyydin kotiin. Huumorintajumme ja seksimme luistivat niin hyvin, että halusin tavata uudestaan. Olen jonkun verran harrastanut yhden yön juttuja ja lähtenyt itsekseni kotiin ennen toisen heräämistä vaikka olen herännyt hienommasta talosta ja timmimmän vartalon vierestä. Sen sijaan tämän iskävartaloisen yksiön murjuun tahdoin jäädä ja palata aina vaan uudelleen. Ulkonäkö ei ole mikään kovin tärkeä asia mulle (yksi palavimmista ihastuksistani oli lyhyt, pullea ja nököhampainen mutta niin vain otin ja sekosin häneen totaalisesti), enkä mitään miehen omaisuutta ikinä oo edes miettinyt. Olen hauska nainen ja tykkään pitää hauskaa ja mennä ja elää. Löysin itseni kaltaisen, ja se vain kolahti vaikka parisuhdetta en ollut etsimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Ihan näin mielenkiinnosta ja naisena kyselen, että millä tavoin tällaisen alfalle antautuneen naisen erottaa antautumattomasta.
Keskustelemalla aiheesta kautta rantain.
Jos on nainen on joskus juljennut antautua alfalle, ehkä hän myös on kykenevä salaamaan sen! Tai mitä jos hän on joskus antautunut alfalle mutta arvioinut hänen tasonsa betaksi...? Tässäkin ketjussa käy ilmi, ettei moni nainen pidä sinun alfaasi alfana ollenkaan.
Voihan näitä salailijoitakin olla, mutta useimmat ihmiset kertovat asioista melko avoimesti. Varsinkin jos vastapuoli on hyvä keskustelemaan, kuten itse vuorovaikutuksen ammattilaisena satun olemaan.
En ole ikinä keskustellut kenenkään miehen kanssa edellisistä suhteistani. Lukuun ottamatta yhtä, jonka kanssa olin kihloissa ennen nykyistä puolisoani. Hänestä nykyinen mieheni kyllä tietää. En usko että sinullekaan kerrotaan kaikkea, vaikka olisit millainen ammattilainen. Koska asiahan ei sinulle kuulu.
Miksi salaat ihan normaaleja elämän osa-alueita? Etkö suostu kertomaan lapsuudenkodista, kouluajoista tai nuoruuden harrastuksistakaan?
Useimmat ihmiset eivät toimi noin, mutta kuten sanoin, onhan poikkeuksiakin.
En minä mitään salaa. Ne exät nyt eivät vaan satu olemaan sellainen keskustelunaihe, joka päivittäin putkahtaisi esiin. Miksi minä niistä puhuisin, kun ei ne kiinnosta sen kummemmin minua kuin miestäkään. Ei minuakaan liiemmin miehen exät kiinnosta. Ei tuo minkäänlaista lisäarvoa parisuhteeseen puida entisiä suhteita.
Deittiapissa on tavattu päälle kolmekymppisinä, molemmilla oli takana pitkät ekat suhteet joista lapsia. Mieheni on yli 180 cm pitkä, perussporttinen ja söpö. On erinäisistä syistä jäänyt uraputken ulkopuolelle ja saa elantonsa vähän riekaleina sieltä täältä, minua pienempituloinen. Tekee paljon vapaaehtoistyötä, on nopeaälyinen, avarakatseinen ja hauska. On tietyissä asioissa samalla tavoin outo kuin minä, herkkä ja taiteellinen, mahtava rakastaja ja huomioiva kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Ei peli nyt noin mustavalkoista ole: päästä naisen housuihin/ei pääse. Naiselle monet muut asiat merkitsevät alkuun paljon enemmän. Nuorempana saatoin ottaa mieheltä seksiä, yhden illan ratoksi. Mieheni tapasin ensin työkaverina ja siitä vähitellen homma eteni. Pelkän seksin varassa ei meidän liittomme olisi pitkälle toiminut. Ollaan oltu aviossa viistoista v; arki pelaa hienosti, myös siihen kuuluva seksi. Lapsia 3. Yhä ollaan rakastuneita toisiimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Ihan näin mielenkiinnosta ja naisena kyselen, että millä tavoin tällaisen alfalle antautuneen naisen erottaa antautumattomasta.
Keskustelemalla aiheesta kautta rantain.
Jos on nainen on joskus juljennut antautua alfalle, ehkä hän myös on kykenevä salaamaan sen! Tai mitä jos hän on joskus antautunut alfalle mutta arvioinut hänen tasonsa betaksi...? Tässäkin ketjussa käy ilmi, ettei moni nainen pidä sinun alfaasi alfana ollenkaan.
Voihan näitä salailijoitakin olla, mutta useimmat ihmiset kertovat asioista melko avoimesti. Varsinkin jos vastapuoli on hyvä keskustelemaan, kuten itse vuorovaikutuksen ammattilaisena satun olemaan.
En ole ikinä keskustellut kenenkään miehen kanssa edellisistä suhteistani. Lukuun ottamatta yhtä, jonka kanssa olin kihloissa ennen nykyistä puolisoani. Hänestä nykyinen mieheni kyllä tietää. En usko että sinullekaan kerrotaan kaikkea, vaikka olisit millainen ammattilainen. Koska asiahan ei sinulle kuulu.
Miksi salaat ihan normaaleja elämän osa-alueita? Etkö suostu kertomaan lapsuudenkodista, kouluajoista tai nuoruuden harrastuksistakaan?
Useimmat ihmiset eivät toimi noin, mutta kuten sanoin, onhan poikkeuksiakin.
Oho, minä en ole tainnut koskaan mainita miehelle, että keräsin lapsena kiiltokuvia ja että minulla oli teininä ulkomaalaisia kirjeenvaihtokavereita vaikka aikoinaan nuo oli hyvin tärkeitä asioita minulle.
eri
Tinderissä tavattiin. Olemme saman ikäisiä (28v).
Ulkoisesti mies on kai pitkä (179cm), tosin 180cm taitaa olla nykyään miesten keskipituus Suomessa. Mutta itse sanoisin häntä pitkäksi. Hän on myös erittäin hoikka/laiha. Olen hoikka 163cm nainen ja painoeroa meillä on vain 4 kiloa.
Hänen alansa ja kiinnostuksenkohteensa ovat hyvin nörttimäisiä. Kaikki tekniikka kiinnostaa. Mutta häntä kiinnostaa monet muutkin asiat. Hän on hyvin perillä maailmalla tapahtuvista asioista ja seuraa politiikkaa aktiivisesti, vaikka ei olekaan politiikassa mukana.
Kun hän avautuu niin hän on ihmisenä hyvin huolehtivainen. Hänen tapansa rakastaa on selkeästi se, että tahtoo auttaa kaikessa missä pystyy. Ja auttamisen hän tekee ihan omatoimisesti eli vain ilmoittaa tekevänsä jonkun asian. Olemme molemmat myös läheisyydenkaipuisia joten paljon kuluu aikaa sohvalla kylki kyljessä. Minusta hänen kanssaan erityisen ihanaa on se, että voin olla hänen seurassaan ihan oma itseni. Eikä negatiivisia tunteita tarvitse peitellä. Jos minua esim. itkettää, hän vain ottaa kainaloon ja sanoo, että saan itkeä niin paljon kuin tarvitsee. Koen siis olevani emotionaalisesti turvassa hänen kanssaan. Toivon, että pystyn olemaan hänelle samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia ap:lle erittäin oivaltavasta aloituksesta. Juuri tätä olen yrittänyt monessa tasoteoriakeskustelussa kertoa: suurin osa meistä naisista on yhden miehen naisia ja riittää että on kerran löytänyt yhden mieleisen, joten sikäli jatkuva tason mittailu on paitsi ihmisarvoa alentavaa, myös useimmille meistä täysin turhaa.
Ja omasta miehestäni: lyhyt, rillipää, nykyään kaljuuntuvakin. Tapasin kolmekymppisenä, ja tiesin heti että tuossa se on. Tein aloitteen. Ja ne keskeiset syyt, miksi halusin hänet: erittäin älykäs ja ahkera, ja samanaikaisesti avulias, antelias ja empaattinen. Jos nämä kaksi kolikon puolta kohtaavat, on oikeastaan samantekevää, mitkä ovat miehen muut ominaisuudet.
Hoho, otit itsellesi mieheksi työjuhdan, josta voit hyötyä mahdollisimman paljon.
Jep, perinteinen betamiehen kohtalo.
Alfa pääsee housuihin itsekkyydellä, beta palvelemalla naista. Näinhän se on.
Tässäkin ketjussa jokainen kilttiä ja avuliasta miestään hehkutteleva voi mennä itseensä ja muistella, että niin joo, tulipa muutaman kerran antauduttua näille itsekkäille alfoille. Yksi asia vain johti toiseen.
Näinhän nämä ketjut aina menevät. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään tämän ulkonäköön, supliikkiuteen, sosiaalisuuteen tai johonkin vastaavaan, niin alkaa lällätys naisten pinnallisuudesta. Jos nainen sanoo ihastuneensa miehessään älykkyyteen, ahkeruuteen, avuliaisuuteen ja vastaavaan, alkaa lällätys siitä, kuinka nainen haluaa vain hyötyä miehestä.
Tuolla tavalla ajatteleva mies ei pysty koskaan olemaan onnellinen. Jos naiset eivät halua häntä, hän on onneton. Jos joku nainen haluaa, hän on onneton, koska ajattelee olevansa beta jonka nainen hyväksyy vasta pidettyään hauskaa alfojen kanssa. Mutta jokaisella on toki oikeus elää itse rakentamassaan vankilassa.
On kolmaskin vaihtoehto: ottaa nainen, joka ei ole antautunut alfoille. Itse olen tehnyt niin ja suosittelen kaikkia muitakin miehiä välttämään naisia, joilla näitä yhden yön kokemuksia löytyy.
Ihan näin mielenkiinnosta ja naisena kyselen, että millä tavoin tällaisen alfalle antautuneen naisen erottaa antautumattomasta.
Keskustelemalla aiheesta kautta rantain.
Jos on nainen on joskus juljennut antautua alfalle, ehkä hän myös on kykenevä salaamaan sen! Tai mitä jos hän on joskus antautunut alfalle mutta arvioinut hänen tasonsa betaksi...? Tässäkin ketjussa käy ilmi, ettei moni nainen pidä sinun alfaasi alfana ollenkaan.
Voihan näitä salailijoitakin olla, mutta useimmat ihmiset kertovat asioista melko avoimesti. Varsinkin jos vastapuoli on hyvä keskustelemaan, kuten itse vuorovaikutuksen ammattilaisena satun olemaan.
En ole ikinä keskustellut kenenkään miehen kanssa edellisistä suhteistani. Lukuun ottamatta yhtä, jonka kanssa olin kihloissa ennen nykyistä puolisoani. Hänestä nykyinen mieheni kyllä tietää. En usko että sinullekaan kerrotaan kaikkea, vaikka olisit millainen ammattilainen. Koska asiahan ei sinulle kuulu.
Miksi salaat ihan normaaleja elämän osa-alueita? Etkö suostu kertomaan lapsuudenkodista, kouluajoista tai nuoruuden harrastuksistakaan?
Useimmat ihmiset eivät toimi noin, mutta kuten sanoin, onhan poikkeuksiakin.
En ole tuo jota kommentoit, mutta voin kertoa, että jos joku puolituntematon alkaisi treffeillä kysellä aiemmista seksikumppaneistani ja heidän ”tasoistaan”, siirtäisin minä keskustelun Avaraan luontoon ja pitäisin huolen ettemme enää uudelleen tapaisi.
Näin anonyyminä voin kertoa, että olen nelikymppinen nainen, jolla ei ole ollut yhtään yhden yön juttua. Elän vakaata perhe-elämää, minulla on vain hyviä kokemuksia miehistä, ja kiitos kuuluu paljolti toimivalle hörhötutkalle.
Naisten vastaava: en halua pelimiestä tai ulkonäkökeskeistä miestä, mutta haluan miehen joka rakastuu ensi silmäyksellä eikä jää kaverisektorille tutustumaan siihen luonteeseen.